Suoluontoa Pohjois-Pohjanmaalla

Samankaltaiset tiedostot
Kuva: Seppo Tuominen

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

LITOKAIRAN JA OLVASSUON NATURA ALUEIDEN EPIFYYTTIJÄKÄLÄSELVITYS Minna Pesonen

Metsänhoidon perusteet

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Viherlandia

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Suomen metsien kasvutrendit

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Maakuntakarttavisa. Uusimaa. Uusmaalaisten laulu. Ohje. Vinkkejä

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Lataa Heinät ja sarat Suomen luonnossa - Jouko Rikkinen. Lataa

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

Miesten tulokset. 1 Mauri Lindroos Porin Urheiluveteraanit 31,21. 1 Mauri Lindroos Porin Urheiluveteraanit 13,58. 1 Kauno Anttila Spove 32,36

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Copyright Pöyry Finland Oy

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Lataa Luonnontarkkailijan kirja. Lataa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8019 Kannusvaara-Kaihlavaara, Nurmes, Pohjois-Karjala

HANKKEEN KUVAUS

Lataa Luonnon poluilla. Lataa

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

PILPASUO SUOLUONNON RIKKAUTTA OULUSSA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

251. Hietanen-Kujanginjoki (Nurmes)

Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilu ry. Pistetaulu IsoSyöte-Cup 2012

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Nykytilanne ja kehitys lähitulevaisuudessa. Toimiva metsä hanke Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Kristiina Louhi TYTTÖ JA NAAKKAPUU

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

Pohjaveden ottaminen Viinivaara-Kälväsvaara -alueella ja valmistelulupa, lausunto Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Kairankutsun lintubongausretket

Tieyksikkölaskelma Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro

ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

n.20,5 ha

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Nybyn Iso Heposuon aapakehityssarja

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

karuselli pyörii, lapset siinä hyörii.

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Koivusaaren luontopolku

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

1. Saaren luontopolku

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n vuotta sitten.

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Metsäsatutunti-ideakortti


TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Peuran Polku. Kunnostusarvio

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilu ry. Pistetaulu IsoSyöte-Cup 2012

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suot. Eliömaantiede: kasvimaantiede. Eurolan kehä. Suot

PK Sprintti. Ainiovaaran Hiihtokeskuksessa Lopputulokset. Tyyli perinteinen. Aavasaksan Urheilijat

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Luontoreittien esteettömyyskartoitus

RUSKAVAELLUS KEMIHAARAAN

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Transkriptio:

Suoluontoa Pohjois-Pohjanmaalla Sakari Rehell 13.2.2017. Sitaatteina olevat katkelmat Samuli Paulaharju Valok. Hannu Nousiainen

Ruskeat rimpiset vesiperät vetävät metsiä ja maita kierrokseensa, ja pitkin hetteisin, kuloisin käsivarsin ne kurottelevat joka suunnalle toisiaan tavoitellen. Salakavalina ne naakivat ja sammalikossa piileskellen hiipivät ylös metsän laitaa, nousevat kankaalle ja matavat tunturin korkeaa viertä. Pudasjärvi. Iso-Syöte Rinnesuo ja aapasuota. Valok. Juha Siekkinen Valok. Veikko Virkkunen

Vaarojen välissä levittäytyvät suuret, aukeat suot ja rääsyiset rämeet, taikka aukeavat siellä siintävät selät ja pilkottavat monilukuiset metsäjärvet ja sadat lampareet. Näistä kaukaisista ylämaan soista ja hetteistä vetävät mahtavat Pohjanmaan joet vetensä. Pudasjärvi, Olvassuo Valok. Antti Huttunen

Ja näin aapa aavalta yliperien mustat vedet suoltuvat ja siivilöityvät kohti alaperiä, pannen maita kierrokseensa pitkin matkaa. Utajärvi-Pudasjärvi, Olvassuo. Valok. Hannu Vallas

On vain aapaa, rannatonta iankaikkista aapaa kahta puolta peninkulmamäärin - matalaa, vettä pursuavaa, luomisen aikaista alkumaailmaa. Mutta joki on itse ryhtynyt luomisentöihin, ajanut aikojen kuluessa rannoilleen matalat, kapeat mutatöyräät, ruokonnut vielä niihin tiheät koivikot ja pajupensaat. Ja näin erämaan kiertäjä saa lasketella pitkin viheriäistä lehtokäytävää, vaikka heti muutaman sylen päässä on alaston aukea. Pudasjärvi-Utajärvi, Olvassuo (Piltuanjoki) Valok. Antti Huttunen

Mutta kaikkein suurimmilla nevanselillä, missä taivas kohosi aivan tavoittamattomiin, ei kasvanut heinääkään. Siellä oli vain suuria rimpiä, ilkeitä nevansilmiä, joiden äärillä pitkäkaulaiset kurjet luikkailivat ja valkeat joutsenet liikkuivat. Siellä toisinaan myöskin hirvet oikein parvittain makailivat. Mustista, pohjattomista rimmennieluista kuumina heinäkuun päivinä kohosi kuplahdellen väkevä höyry. Ylikiiminki-Pudasjärvi Hirvisuo Valok. Hannu Vallas

Oli rannattomassa aavassa pohjattomia rimpiä ja hetteitä, oli erämaassa noitia ja myrryksiä, ja ilmassa liikkui köyryä ja riettaanhenkeä kuin sääskipilveä kaikki mustien tutkimattomien syvyyksien kummajaisia, joita hallitsi sama väkevä alkuvoima. Kuusamo, Oulanka Rimpinen letto Valok. Hannu Nousiainen

Joen varrella totiset kuusetkin, kuivettuneet metsäkörrit, ja ikäloput känsäkylkiset koivuntohelot katsovat tuttavina, rantakoivujen latvat nyökkäilevät ja heiluttavat notkeita ritvojaan. Pudasjärvi, Mesiojan korpi (Viinivaaran alue) Valok. Sakari Rehell

Vetiset nevat tuottivat saraa ja kortesta sekä valkotukkaista karvapäätä Mutta monet muut nevat olivat kamalaa rahkaa Utajärvi, Pirttisuo (Viinivaaran alue) Valok. Sakari Rehell

Rämäkkö oli vetistä kohmuusta ryteikköä, joka lykkäsi kaikenlaista puuta, kanervaa ja vaivaisenvarpua. Utajärvi, Leväsuo (Olvassuon alue) Valok. Sakari Rehell

Kaikkivaltias oli tämän erämaan siunannut ylettömillä soilla, Kaikkivaltias oli tänne ohjannut vähään tyytyväisen ihmisen ja antanut hänelle kaiken muun vähän lisäksi rannattomat nevansa niittymaiksi. Omasta luonnostaan metsäperän nevat, jokirannat, lampien laitamat ja ukkojen raivaamat perkkiöt tuottivat heinää, minkä tuottivat ilman kyntöä ja kylvöä. Vihvilää, kortetta, saraheinää ja valkotukkaista luhtapäätä sekä muuta jumalanluomaa nousi itsestään nevoille. Kuivaniemi, Viitaojanlatvasuo Valok. Sakari Rehell

vesi kuivaa ja maa kasvaa, ja joen pohja kasvaa, ja merestäkin vesi myötäänsä kuivaa. Monta paikkaa, joista ennen, vanhain miesten nuoruuden aikana, kaloja pyydettiin ja saatiin kovasti, on nyt hyvänä heinämaana. Kuivaniemi, Ryöskäri Valok. Sakari Rehell

Ja kaikilla linnuilla oli ilokenttänsä, joihin joka kevät suurin joukoin riennettiin Valok. Hannele Huumonen

Hilloihin ja verenpunaisiin kurjenmarjoihin aapa puristi kaikkein parhaimman väkensä. Valok. Antti Huttunen Valok. Hannu Nousiainen

Selkosien kulkukeinoja olivat metsäpolut, joita myöten taivallettiin veden ääreltä toiselle. Suot joko kierrettiin kankaita kapsutellen tai oiustettiin suoraan yli pitkospuita myöten, suurimmat vaarat kierrettiin pysytellen laitamilla, korvet halkaistiin, purojen poikki päästiin porraspuita pitkin. Toiset polut olivat jo ylimuistoisina aikoina syntyneet, jo silloin kun ensimmäiset eläjät puskeutuivat perukoille. Pudasjärvi, Kuusisuo. Kulkukaisto Valok. Sakari Rehell

talven tultua päästiin pahimmillekin sydänmaille. Nyt voitiin oiustella suoraan yli nevojen, eivätkä joetkaan tehneet haittaa. Kuivaniemi Laukkulamminaapa Valok. Sakari Rehell