Valtuusto 10.12.2012 Sivu 1 / 1 2553/07.02.00/2012 Kaupunginhallitus 321 12.11.2012 165 Valtuustoaloite Espoon vaakunan käytöstä Valmistelijat / lisätiedot: Tyry-Salo Satu, puh. (09) 816 22112 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Markku Sistosen ym. 21.5.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon vaakunan käytön laajentamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Lahtinen Sistosen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoo-tarinan jälkeen Espoon visuaalisesta identiteetistä ja vaakunan roolista tehtäviä ratkaisuja varten perehdytään huolellisesti heraldiikan suomiin mahdollisuuksiin monipuolistaa vaakunan olemusta, jotta sitä voitaisiin käyttää sujuvasti erilaisissa tilanteissa. Mahdollisuus olla edelläkävijä myös heraldiikassa on omiaan vahventamaan espoolaista identiteettiä ja itsellistä imagoa. Voisimme ensimmäisenä tuoda maahan suomalaisesta heraldiikasta nyt puuttuvan, mutta muualla tuiki tavallisen käytänteen suuresta ja pienestä vaakunasta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lahtisen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että Espoo-tarinan jälkeen Espoon visuaalisesta identiteetistä ja vaakunan roolista tehtäviä ratkaisuja varten perehdytään huolellisesti heraldiikan suomiin mahdollisuuksiin monipuolistaa vaakunan olemusta, jotta sitä voitaisiin käyttää sujuvasti erilaisissa tilanteissa.
Valtuusto 10.12.2012 Sivu 2 / 2 Mahdollisuus olla edelläkävijä myös heraldiikassa on omiaan vahventamaan espoolaista identiteettiä ja itsellistä imagoa. Voisimme ensimmäisenä tuoda maahan suomalaisesta heraldiikasta nyt puuttuvan, mutta muualla tuiki tavallisen käytänteen *suuresta ja pienestä vaakunasta*. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Markku Sistonen ja 45 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 21.5.2012, että Espoon kaupunki noudattaa kaikkialla muualla Suomessa yleistä käytäntöä, jonka mukaan kunnan vaakuna on kunnan symboli ja tunnus. Espoon on poistettava käytöstä nykyinen tunnus ja ryhdyttävä käyttämään kaikessa viestinnässä hevosenkenkä-vaakunaa. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Taustaa vastaukselle Espoon kaupunkikonsernin visuaalisen identiteetin tulee pohjautua kaupungin todellisuuteen, joka puolestaan rakentuu vision, strategian, arvojen ja keskeisten kehittämistavoitteiden pohjalta. Kaupungin visuaalinen ilme on väline vaikuttaa mielikuvaan Espoosta. Viestinnän suunnittelun näkökulmasta kyse on pitkäaikaisten, halutunlaista mielikuvaa luovien visuaalisten elementtien yhdistämisestä vaihtuviin viestintätilanteisiin ja operatiivisen viestinnän suunnitteluun. Kaupungin maineen rakentajina henkilöstö, asukkaat ja luottamushenkilöt ovat avainasemassa. On tärkeää, että asukkaiden ja palvelujen käyttäjien omakohtaiset kokemukset vastaavat ennakkoon viestinnästä syntynyttä odotusarvoa ja lupaukset vastaavat todellisuutta. Tämä vaatii vastuullisuutta palvelulupauksissamme ja läpinäkyvyyttä kaikessa kaupungin toiminnassa. Espoo-tarina tulee antamaan vastauksen siihen, mitä kaupunki haluaa saavuttaa ja miksi. Tämän toteuttamisessa tarvitaan myös uudenlaista viestintäkulttuuria. Espoon kaupunkikonsernin perimmäinen olemus ja vahvuudet on osattava kiteyttää innostavasti. Viestinnän linjaukset, selkeä brändiarkkitehtuuri ja yhtenäisesti ohjeistettu visuaalinen ilme ovat tärkeitä apuvälineitä Espoo-tarinan kommunikoinnissa ja tarjoavat henkilöstölle, luottamushenkilöille ja sidosryhmille käytännön työkaluja johdonmukaiseen ja tehokkaaseen viestintään. Espoon kilpailukykyyn ja kaupunkirakenteeseen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen vaatii aktiivista kaupunkimarkkinointia, samoin Espoon laadukkaat kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palvelut sekä Espoo matkailu- ja kongressikaupunkina ja tapahtumapaikkana. Myös työnantajakuvaan ja rekrytointiin liittyviin toimenpiteisiin käytetään vuosittain runsaasti markkinointiviestintäpanoksia. Määrätietoisen brändityön hyötyjä ovat mm. tunnettuuden parantaminen, kansainvälisen toiminnan edellytysten parantaminen, työnantajakuvan kehittäminen, yhteisökuvan selkeyttäminen sekä luottamuksen ja maineen vahvistaminen. Eniten synergia-, kustannus- ja tunnettuusetuja saadaan,
Valtuusto 10.12.2012 Sivu 3 / 3 kun sekä markkinointi että viestintä on suunniteltua ja yhtenäistä ja visuaalisen identiteetin hallintaan on selkeät säännöt. Visuaalisen identiteetin ja sen ilmenemien eli tunnuksen, typografian, värien ja tyylin on oltava monikäyttöinen. Espoon kaupunkikonsernissa sen täytyy pystyä luomaan tunnistettavuutta kaupunkikonsernin eri osien välille. Lisäksi visuaalisuuden täytyy yhdistää kaupungin erilaisia viestintäkanavia, niin sähköisiä kuin graafisiakin aineistoja, mainontaa, sosiaalisen median näkyvyyttä, tapahtumia ja arkitoimintaa kirjeenvaihtoineen, lomakkeineen ja sähköisen asioinnin palveluineen. Kaupungin visuaalinen tunnus on keskeinen brändielementti. Uuden tunnuksen käyttöönottaminen tai vaakunaan palaaminen on yksi vahvimpia ja ulospäin näkyvimpiä keinoja viestittää toiminnan muutoksista ja uudesta Espoo-tarinasta. Tunnuksen lisäksi muita elementtejä brändin rakentamisessa ovat brändiarkkitehtuurin ja kokonaisilmeen suunnittelu, peruslupauksen kiteytys ja viestinnän linjaukset. Näitä kaikkia tulee tarkastella ajoittain ja uudistaa, kun kaupungin toiminta, toimintaympäristö tai strategia muuttuu. Vaakuna ja tunnus Espoon kaupungilla on käytössään vaakuna ja tunnus. Espoon kaupungin vaakuna on sisäasiainministeriön 10. päivänä marraskuuta 1955 vahvistama ja taiteilija Kaj Kajanderin piirtämä. Vaakunan virallinen selitys on: sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. Vaakuna on tarkoitettu kaupungin virallisen toiminnan ja luottamuselinorganisaation symboliksi sekä arvokkaaseen edustukselliseen käyttöön. Vaakunaa käytetään mm. luottamuselinten kokousasiakirjoissa, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asiakirjoissa, asiointilomakkeissa sekä lipuissa ja viireissä. Vaakunan käyttö on myös perusteltua esimerkiksi koulujen päästötodistuksissa ja kaupungin rakennusten nimikylteissä, jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Muiden kaupunkien vaakunoiden rinnalla käytetään Espoossakin vaakunaa. Espoon tunnuksen alkuperäinen versio otettiin käyttöön vuonna 1998 osana silloista kaupungin strategiaa. Muotoillulla e-kirjaimella haluttiin viestiä Espoon halua olla edelläkävijä Euroopan teknologiakehityksessä. Tunnusta käytetään kaikessa kaupungin arkitoiminnassa: toimistomateriaaleissa, sähköisissä pohjissa, markkinointiviestinnässä, työmaatauluissa, opasteissa, ajoneuvoissa ja henkilöstön nimikylteissä. Alunperin tunnuksen suunnitteli espoolainen mainostoimisto Adastra. Graafikko Ilmo Valtonen modernisoi tunnusta 2007, jolloin kaupungin visuaalinen ilme muutoinkin uusittiin 550-juhlavuoteen valmistauduttaessa. Tunnus viestii Espoosta sen tavoitemielikuvan mukaisesti innovatiivisena hyvän elämisen ja yrittämisen kaupunkina. Espoon graafinen ohjeisto sisältää myös typografian, värit, tyylit sekä lukuisat sovellukset. Espoon tunnus on tarkoitettu yleiskäyttöön siitä riippumatta, mikä kulloinkin on toiminnan organisointimuoto. Tunnus soveltuu myös kaupungin yhteistyökumppanien käyttöön.
Valtuusto 10.12.2012 Sivu 4 / 4 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.11.2012 321 Osalla kaupungin tytäryhteisöistä on oma, toiminnan sisällön ja asiakaskohderyhmien mukaan harkittu tunnuksensa ja ilmeensä. Graafisen ohjeen mukaan keskeisten tytäryhteisöjen täytyy kuitenkin olla tunnistettavissa osaksi kaupunkikonsernia. Vastaus valtuustokysymykseen Vaakuna on selkeä erotteleva tunnus ja vahva symboli Espoon historiasta. Menneisyys on osa Espoo-tarinaa ja Espoon identiteettiä. Visuaalisen identiteetin olisi kyettävä vastaamaan myös siihen, mitä haluamme olla tulevaisuudessa. Sen tulee kertoa, mihin suuntaan haluamme toimintaa kehittää. Espoon pitää tuntea nykyisyytensä ja menneisyytensä ja määritellä niiden pohjalta itselleen myös tulevaisuus. Espoo-tarina tulee antamaan pohjan kaupungin visuaalisen identiteetin ja brändiarkkitehtuurin rakentamiselle. Kaupungin tunnus tulee valita niin, että sen kanssa voi elää pitkälle tulevaisuuteen, kasvaa ja kansainvälistyä. Sen tulee kiteyttää kaupunkikonsernin toiminnalle ja palveluille selkeä ja ymmärrettävä sisältö, tarina ja peruslupaus. Ratkaisut Espoon visuaalisesta identiteetistä, tunnuksen ja vaakunan roolista sekä visuaalisen ilmeen ja viestinnän linjauksista voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt Espoo-tarinasta keväällä 2013. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Markku Sistosen ym. 21.5.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon vaakunan käytön laajentamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Valtuusto 10.12.2012 Sivu 5 / 5