Työterveyshuolto Kumppaniksi edistämään terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja, työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuolto tarjoaa työympäristöön, työhön ja työyhteisöön liittyviä asiantuntijapalveluja yrityksille ja yrittäjille. Suomessa työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölle työterveyshuollon, kun työntekijöitä on yksi tai enemmän riippumatta tehtävistä työtunneista tai työsuhteen kestosta. Ennaltaehkäisevien työterveyspalvelujen järjestäminen on työnantajille lakisääteistä. Sairaanhoidon järjestäminen on sen sijaan vapaaehtoista. Yrittäjät voivat hankkia myös itselleen työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuolto on yhteistyökumppani ja asiantuntija seuraavissa asioissa: terveysriskien ennaltaehkäisy ja vähentäminen työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työkyvyn edistäminen ja tukeminen koko työuran ajan sairauspoissaolojen vähentäminen työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Henkilöstön näkemys Kun työterveyshuoltopalveluja hankitaan, toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan tai palvelujen sisältöä muutetaan, on asia käsiteltävä yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Keskustelu käydään työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa. Valvonta Työterveyshuollon toteutumista työpaikoilla valvoo työsuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot valvovat työterveyshuollon palvelutuottajien ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä työterveyshuollon palveluiden sisältöä. Mistä palvelut hankitaan Työterveyshuoltopalvelut voi hankkia oman kunnan, kuntayhtymän tai kaupungin yritystyöterveyshuollosta yksityiseltä lääkäriasemalta työnantaja järjestää oman työterveyshuollon työnantaja järjestää työterveyshuollon yhdessä toisen työnantajan kanssa. Työterveyshuollon toteutuksesta huolehtivat: työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ja mahdollisesti työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työterveyshuoltopalveluista tehdään kirjallinen sopimus työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välillä. Mitä huomioon ennen sopimusta Työpaikalla on tärkeää yhdessä miettiä ja selvittää mitkä työterveyspalvelut vastaavat juuri oman työpaikan tarpeita. Työterveyshuoltopalvelujen tarpeita arvioidessa otetaan huomioon seuraavat asiat: työn sisältö työympäristö työjärjestelyt henkilöstö työolot vaarat ja riskit altisteet (melu, pöly, kemikaalit jne) muutokset tapaturmat terveysriskit työperäiset sairaudet muut työhön liittyvät terveyteen vaikuttavat asiat.
Kun olet tekemässä työterveyshuoltosopimusta, ota selvää mitä työolojen kehittämispalveluja on tarjolla keitä työterveyshuollon ammattilaisia saat käyttöösi missä asioissa työterveyshuolto voi toimia yhteistyökumppanina ja asiantuntijana millaiset valmiudet työterveyshuollolla on osallistua työpaikkayhteistyöhön, kuten työsuojelutoimikunnan kokouksiin tai muihin työpaikan kokouksiin miten työterveyshuolto voi osallistua työkyvyn edistämiseen, tukemiseen ja sairauspoissaolojen seurantaan millaisia yhteenvetoja saat toiminnasta ja sen vaikutuksista. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on lakiin perustuva oikeus vaikuttaa ja tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun ja sisältöön. Sopimus työterveyshuoltopalveluista Työterveyshuoltosopimuksessa sovitaan: työterveyshuollon yleiset järjestelyt vastaanoton sijainti aukioloajat palveluiden sisältö ja laajuus lakisääteinen vapaaehtoinen sairaanhoito (yleislääkäri/erikoislääkäri) sopimuksen kesto palvelujen hinnat sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat. Sopimus on kirjallinen ja se tai kuvaus sopimuksesta pidetään työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Kun sopimus on tehty, työterveyshuolto pyytää työpaikalta seuraavia tietoja suunnittelun pohjaksi: työpaikan organisaatio, toimipaikat ja toiminnot työtilat, työajat, prosessit, koneet ja laitteet henkilöstön määrä, sukupuoli- ja ikäjakauma, ammattijakauma tapaturma- ja ammattitautitiedot, sairauspoissaolotiedot työsuojeluorganisaatio ja työsuojelun toimintaohjelma riskin arviointi ja muut työolojen selvitykset, mittaukset, tarkastukset, raportit. Sopimusta tarkistetaan, kun työpaikan olosuhteet (tilat, laitteet, työmenetelmät) muuttuvat olennaisesti. Rakennusalan esimerkki työterveyshuoltosopimuksesta Rakennusalalla toimiva pienyritys uudisti työterveyshuoltosopimuksensa, kun yrityksen henkilöstömäärä kasvoi muutamasta työntekijästä viiteentoista. Aluksi laitettiin kuntoon työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio. Työsuojeluhenkilöstön ensimmäisenä tehtävänä oli tehdä yhteistyössä esimiesten kanssa vaarojen arviointi. Työpaikkaselvitys suunniteltiin hyödyntämällä vaarojen arvioinnin tuloksia. Työterveyshuollolla oli oma toteutusrunko, johon oli helppo lisätä muutokset. Työpaikkakäyntien kohteeksi valittiin sellaisia kohteita, joissa esiintyi keskeisimmät vaarat. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin terveystarkastuksien lisäksi muun muassa koulutusta käsin tehtävistä nostoista ja ensiapukurssi. Uudistuksen tuloksena: Työntekijöiden terveystarkastusten sisältöihin tulee vaikuttamaan oleellisesti työkohteissa tehty vaarojen arviointi. Työohjeiden laadinnassa hyödynnetään jatkossa työterveyshuollon asiantuntemusta. Kuvallisilla ohjeilla opastetaan työntekijöille oikeita työasentoja ja henkilönsuojainten käyttöä. Työilmapiirikartoitus on tarkoitus toteuttaa myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon sisältö Lakisääteinen työterveyshuolto painottuu työolojen terveys-, työkyky- ja turvallisuushaittojen ennalta ehkäisyyn. Siihen kuuluvat: työpaikkaselvitys eli työn terveydellisten olojen selvittäminen terveystarkastukset eli työntekijöiden terveydentilan selvittäminen työolojen kehittämisehdotukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työkykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan osallistuminen työssä selviytymisen seuranta, jos työkyky on heikentynyt ensiavun järjestämiseen osallistuminen toiminnan vaikutusten arviointi. 2 Työturvallisuuskeskus
Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa. Työnantaja voi hankkia lakisääteistä laajempia palveluita, kuten yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluita sekä vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä Työnantajan, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön ja työterveyshuollon välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön tarkoitus on, että työterveyshuollolla, työnantajalla ja työsuojelulla olisi yhteinen käsitys henkilöstön tilasta, työolojen turvallisuudesta sekä työterveyteen ja työkyvyttömyyteen liittyvistä tekijöistä. Työkykyyn liittyvissä asioissa, kuten varhaisen tuen toteutuminen työpaikoilla ja sairauspoissaolojen seuranta, yhteistyön tulee olla sujuvaa ja joustavaa. Yhteistyön pelisäännöt on sovittava selkeästi ja aina yhteyshenkilöiden vaihtuessa menettelytapojen sopiminen ja kertaaminen on tärkeää. Säännölliset tapaamiset, jolloin käsitellään yhteisiä asioita ja suunnitellaan uusia toimia työpaikan terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, tehostavat asioiden etenemistä, keskinäistä luottamusta ja mahdollistavat pitkän aikavälin suunnittelun. Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työoloja ja arvioidaan terveysriskejä: fyysinen työympäristö eli työtilat ja -välineet työn altisteet, esimerkiksi esiintyykö työssä melua, pölyä tai käytetäänkö kemikaaleja ja mitä suojaimia tarvitaan. työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus, kuten työasennot, nostotilanteet tai kiiretilanteet. tapaturmavaarat ensiaputarve. Työpaikkaselvitystä varten tarvitaan tietoja: henkilöstön iästä sairauspoissaololoista tapaturmista työmenetelmistä työajoista. Työpaikkaselvitykseen kuuluu työpaikkakäynti, joka toteutetaan yhdessä työpaikan edustajien kanssa (työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu). Kerättävien tietojen, havaintojen ja keskustelujen perusteella työterveyshenkilöstö arvioi ja tarvittaessa mittaa työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Työpaikkaselvitys tehdään: työterveyshuoltoa aloitettaessa, työpaikan olosuhteiden muuttuessa. Selvitys päivitetään kuitenkin 3-5 vuoden välein. Työnantaja ja työsuojelun edustaja saavat raportin työpaikkaselvityksestä, joka sisältää yhteenvedon työn vaaroista ja terveysriskeistä toimenpide-ehdotuksia työolojen kehittämisestä ja työkyvyn edistämisestä. Raportissa on myös työpaikan altisteisiin perustuva yhteenveto tarvittavista terveystarkastuksista. Raportti käsitellään työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa. Työterveyshuolto osallistuu käsittelyyn työoloista ja niiden kehittämisideoista. Työpaikkaselvitys pidetään työpaikan henkilöstön nähtävänä. Suunnatut selvitykset Edellä kuvatun perusselvityksen lisäksi työpaikalle tehdään tarvittaessa suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Niissä tarkastellaan valittua aihetta perusteellisemmin, jolloin myös toimenpide-ehdotukset työolojen kehittämisestä ovat tarkempia ja konkreettisempia. Esimerkiksi suunnatussa ergonomisessa selvityksessä keskitytään fyysisiin kuormitustekijöihin. Tällöin arvioidaan tarkemmin työasentoja, työliikkeitä, nostotilanteita, tarvittavia apuvälineitä tai näyttöpäätetyötä. Suunnattu selvitys voi kohdentua myös työpaikan kemikaaliriskeihin henkisiin kuormitustekijöihin muuhun tarkempaa selvitystä vaativaan olosuhteeseen. Ammattikohtaiset selvitykset Rakennusalalla käytetään työolojen selvityksessä apuna ammattikohtaisia työpaikkaselvityksiä (RATS), jotka helpottavat rakennusalan perusselvitysten tekemistä. Työtyöterveyslaitoksen ylläpitämään aineistoon on koottu eri rakennusalan ammateissa esiintyviä vaara- ja kuormitustekijöitä sekä tietoja niiltä suojautumisesta ja työolojen kehittämisestä. Työturvallisuuskeskus 3
Tietolähteessä on myös ohjeita terveystarkastuksista ja niiden toteutuksesta sekä työntekijän ohjauksessa huomioitavista seikoista. Ammattikohtainen työpaikkaselvitys - rakennusalan esimerkki Lähde: RATS. Työterveyslaitos Kirvesmiehen työolokuvaus ja kehittämissuosituksia Keskeiset terveydelliset fysikaaliset riskitekijät kirvesmiehen työssä ovat: melu tärinä kylmyys ja veto huono valaistus aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa. Koneiden ja työmenetelmien melu ja tärinä Moottorisahat melutasot käyttäjän paikalla 100-110 db tärinä voi aiheuttaa terveysriskin käytetään laudoitus-, muotti- ja runkotöissä. Sirkkelit melutasot käyttäjän paikalla 95-106 db käytössä lähes kaikissa työvaiheissa. Esimerkkejä kehittämismahdollisuuksista Melu koneiden valinnalla voidaan vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana. koneiden melupäästöjä voi vertailla ohjeista uutta konetta hankittaessa. koneiden ja työkalujen kunnossapito suojainten käyttö aina koneita käytettäessä. Tärinä koneiden valinta: valitse vähiten tärisevä (tärinäpäästö ilmoitettu koneen ohjeissa) valitse kone, jossa hyvät vaimennetut kahvat tai joustava pinnoite koneen ergonomia vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta raajaan siirtyvään tärinään; kevyempi hyvin muotoiltu rasittaa vähemmän lämpimät kädet vähentävät tärinän riskiä; käytetään sopivia työkäsineitä. Työpaikkaselvitys ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta työolojen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia. Työpaikkaselvityksen ja riskien arvioinnin käsittely yhdessä työterveyshuollon kanssa työpaikalla antaa lisänäkökulmaa työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Maatalousalan esimerkki Maatilan yhdistetyssä työpaikkaselvityksessä ja riskien arvioinnissa kartoitetaan: työtilat: karjasuojat, konehallit, varastot, muut työtilat fyysinen kuormitus, kuten nostotilanteet ja muu fyysisen voiman käyttö: vilja- ja lannoitesäkit, eläinten ja eläinsuojien puhdistus, eläinten muu hoito, rehun jakelu, metsätyö, traktorin tai muiden koneiden käyttö käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja suojaimet pöly ja muut biologiset vaarat ja niiltä suojautuminen fysikaaliset vaarat, kuten melu, tärinä ja niiltä suojautuminen tapaturmavaarat: putoamisvaara, koneiden voimansiirtoon ja muuhun käyttöön liittyvät vaarat, terien suojaukset jne. lepo ja palautuminen, sosiaaliset suhteet tarvittavat ensiapu- ja palontorjuntavälineet. Selvityksen tekemiseen voi osallistua työterveys hoitajan, työfysioterapeutin, maatalousyrittäjän ja mahdollisen työntekijöiden edustajan lisäksi maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän tai muun tukitahon neuvoja. Maatalousyrittäjä saa selvityksen aikana ja raportissa ohjeita esim. turvallisista työtavoista, työvälineistä ja tarvittavista suojaimista. 4 Työturvallisuuskeskus
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tarjoaja laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Suunnitelma on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa esim. työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Toimintasuunnitelman tulee sisältää työpaikan näkökulmasta oleelliset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä. Toimintasuunnitelma perustuu työterveyshuollon suorittaman työpaikkakäynnin ja työstä kerättyjen tietojen perusteella tehtyyn arvioon. Terveyteen vaikuttavien tekijöiden arvioinnin pohjalta laaditaan suunnitelma yksityiskohtaisista työterveyshuollon toimenpiteistä kuten työterveystarkastusten sisältö ja taajuus työpaikkaselvitysten aikataulu työterveyshuollon edustajien tavoitettavuus. Jos työnantaja tarjoaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja, määritellään näiden palvelujen laajuus ja sisältö toimintasuunitelmassa. Toimintasuunnitelman sisältö: työterveyshuollon vastuut ja tehtävät yksilö- ja työpaikkatasolla työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveysja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma uusitaan vuosittain. Yhteistyössä työnantaja ja työntekijät arvioivat työterveyshuollon toimintaa ja tässä yhteydessä voidaan tehdä muutoksia seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. Terveystarkastukset Työterveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Tarkastukset perustuvat työpaikkaselvityksessä esille tulleisiin terveysriskeihin. Tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työtekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Terveystarkastusten tavoitteet: työntekijän voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen työn sopeuttaminen työntekijän terveydellisiin edellytyksiin hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallinen seuranta terveyssuunnitelma ennen työsuhteen päättymistä suunnitelma työkyvyn tukemiseksi. Tavallisimmin työterveystarkastuksia tehdään työsuhteen alkaessa ja toimintasuunnitelmassa sovituin välein nk. määräaikaistarkastukset. Alku- tai työhöntulotarkastuksen tavoitteena on selvittää työntekijän terveydentila ja soveltuvuus aiottuun työhön työsuhteen alkaessa tai työn oleellisesti muuttuessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa määritellyin välein suoritetaan terveystarkastuksia, jolloin seurataan työntekijän työkyvyn tilaa ja voidaan peilata tuloksia alkutarkastuksen tilanteeseen. Työntekijä voi halutessaan hakeutua itse työterveyshuoltoon terveystarkastukseen selvittääkseen työkykyään ja kuormittumistaan. Altisteista johtuvat tarkastukset Työn luonteesta ja siihen sisältyvistä riskeistä johtuen on laadittu lakisääteiset määräykset ja suositukset terveystarkastuksille. Tällöin tutkitaan mahdolliset terveysvaikutukset, joita työssä altistuminen saattaisi hyvästä suojautumisesta huolimatta aiheuttaa. Altisteita ovat erilaiset liuottimet, melu, pöly, säteily ym. terveydelle vaaralliset tekijät työssä. Ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien selvittäminen on työterveyslääkärin tehtävä. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työtai virkasuhteen perusteella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä, todennäköisesti ja pääasiallisesti on aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ehtona on, että syysuhde tunnetaan yleisesti (tieteellinen näyttö) ja voidaan osoittaa tutkittavan sairauden johtuvan tästä altisteesta esim. ärsytyskosketusihottumat. Työturvallisuuskeskus 5
Työperäisillä sairauksilla tarkoitetaan ammattitautien lisäksi niitä sairauksia, joiden osasyy (laukaiseva tai pahentava tekijä) liittyy työhön (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, syöpä). Neuvonta ja ohjaus Työterveyshuoltolain mukaan kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi niitä toteutetaan omana, erillisenä, suunnitelmallisena toimintana. Työterveyshuollon kuuluu antaa tietoja, neuvoa ja ohjata asioissa, jotka koskevat työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijän terveyttä (työntekijän perustellusta syystä työkuormituksesta pyytämä selvitys). Työterveyshuollon palvelujen tuottajan on annettava työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työstä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Työterveyshuolto antaa tietoja työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa ja toiminnan eri vaiheissa työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta työn, työympäristön ja työyhteisön parantamisesta sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä työuran eri vaiheissa päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja haitoista ja niiden hallinnasta työhön liittyvän fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäisemisestä ja hallinnasta työttömyyden uhatessa. Ensiapu Työpaikalla tulee olla työpaikan olosuhteisiin ja toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja asianmukainen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Työpaikan vaarojen tunnistus ja riskien arviointi sekä työpaikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelulle. Tarkoituksenmukainen ensiapuvalmius suunnitellaan yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon ja tarvittaessa väestönsuojelun ja pelastustoimen kanssa. Ensiapukoulutus ja -välineet Koulutettujen henkilöiden määrään vaikuttaa mm. työntekijöiden lukumäärä, työn luonne, työpaikan sijainti ja tapaturmavaara. Koulutusta antaa SPR:n ensiavun ja terveystiedon kouluttaja. Ensiaputaitoja pidetään yllä säännöllisellä koulutuksella ja harjoitusten avulla, jolloin samalla tarkistetaan ohjeistuksen tarkoituksenmukaisuus. Yleisenä tavoitteena on, että ensiapukoulutettuja henkilöitä on vähintään 5% työntekijöistä. Ensiapuvälineet sijainti kaikkien työntekijöiden ja satunnaisten vierailijoiden tiedossa (opastekyltit) helposti esille otettavissa tarvittaessa mukaan otettavissa järjestyksessä täydellisinä (sisältölistat) pakattuina laukkuun kaappiin tai laatikkoon. Ensiapuvälineistölle tulee olla nimetty ensiapukoulutettu vastuuhenkilö, joka tarkistaa välineet sovituin väliajoin (kunto, määrä, siisteys). Työkyky Päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työnantajalla. Työterveyshuollolla on vastuu asiantuntemuksensa käytöstä työkyvyn ylläpitämisessä. Onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolien aktiivista osallistumista ja sitoutumista työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijällä itselläänkin on velvollisuus huolehtia omasta työkyvystään (elintavat, osaaminen). Toimintaa työkyvyn ylläpitämiseksi toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein ja painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, 6 Työturvallisuuskeskus
ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen. Tavoitteena on työkyvyn varhainen tuki ja työkyvyn ylläpitäminen, sekä työkyvyn palauttaminen ja työhön paluun tuki. Työterveyshuolto koordinoi työkykyä ylläpitävää toimintaa, jossa kaikki työntekijät ovat mukana. Työterveyshuolto on mukana suunnittelemassa työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä, jotka tukevat ja edistävät työkykyä sekä ehkäisevät terveysvaaroja ja haittoja sekä sovittavat yhteen työkykyyn liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Sairauspoissaolojen seuranta Työpaikalla sovitaan poissaolojen ilmoituskäytännöstä ja siitä miten ja missä sairauspoissaolot kootaan yhteen. Lisäksi sovitaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä sairauspoissaolojen seurannan toteuttamisessa. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen sairautta aiheuttaviin syihin työpaikalla. Työterveyshuollon tulee saada tieto poissaoloista, jotta se voi seurata poissaolojen syitä ja esiintymistä eri toimialoilla tai toimipisteissä puuttua ennaltaehkäisevästi poissaoloja mahdollisesti aiheuttaviin kuormitustekijöihin työssä. Lakisääteinen ohjeistus sairauspoissaolojen seurantaan 30 Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä. 60 Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan. 90 Lausunto työntekijän työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan. Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöstä sovitaan työnantajan, työtekijöiden ja työterveyshuollon yhteisellä toimintamallilla. Toimintamalli voidaan alle 20 työntekijän yrityksissä kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, isommissa yrityksissä laaditaan erillinen aktiivisen tai varhaisen tuen malli. Varhaisen tuen malli määrittää työnantajan ja työterveyshuollon vastuut työkykyasioiden ja sairauspoissaolojen hallinnassa. Varhaisen tuen tarkoituksena on auttaa esimiestä puuttumaan tilanteissa, jolloin: esimies on huolestunut työntekijän työkyvystä jatkuvasti pitkittyvät työpäivät sovittujen aikataulujen tai vastuiden laiminlyönti vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä heikentynyt työn laatu ja tuottavuus runsaat poissaolot kielteinen asiakaspalaute huono sisäinen ilmapiiri ja lisääntyneet ristiriidat lisääntyneet myöhästymiset huolimattomuus, välinpitämättömyys tai epäsiisteys omituinen, muuttunut käytös päihtyneenä tai krapulaisena oleminen. Varhaisen tuen tarpeen taustalla voi olla: fyysiset tai psyykkiset sairaudet haitallinen kuormittuminen työssä osaamis- ja työnhallintaongelmat ikääntymiseen liittyvät asiat päihdeongelmat kuormittava elämäntilanne. Varhaisentuen mallin mukainen toiminta koskee kaikkia työpaikalla ja tarkoituksena on edistää vuoropuhelua työntekijän ja esimiehen välillä (kehityskeskustelut, työkykykeskustelut) ja vaikuttaa työpaikan tilanteisiin korjaavasti ennen kuin tulee pahenevia ongelmia ja sairauspoissaoloja. Työturvallisuuskeskus 7
Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi Kulujen korvaaminen Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (KL I) aiheutuneista kustannuksista kela korvaa työnantajalle 60%, jos työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa määritellyistä sairaanhoidon toimenpiteistä korvaus on 50% (KL II). Työterveyshuollon korvaushakemus Korvausta voi hakea verkossa Kelan työnantajien työterveyshuollon asiointipalvelussa. Asiointipalveluun tunnistaudutaan Katso-tunnuksella; lisätietoja ks. www.vero.fi/katso. Hakemuksen voi täyttää verkossa, www.kela.fi/ tyoterveys/asiointi Työnantaja voi hakea korvausta myös työterveyshuollon palvelutuottajan antamalla lomakkeella. Ennen korvaushakemuksen toimittamista Kelaan se on käsiteltävä yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa esim. työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Kela korvaa työterveyshuollon toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi työterveyshuoltolain 12 ja 14 :ien mukainen toiminta (korvausluokat l ja ll) työolojen selvittäminen ja työkuormituksen arviointi terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus työkyvyn ylläpitäminen (ei erillistä toimintaa) työn vuoksi tarpeelliset rokotukset ensiapuvalmius työterveyspainotteinen sairaanhoito muu terveydenhuolto influenssarokotukset riskiryhmille hoidon määrittämiseksi tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista tutkimukset. Korvausten edellytyksenä on, että työterveyshuolto on toteutettu käyttäen päteviä toimijoita ja että työterveyshuollon toimiluvat ovat kunnossa. Tietolehden toteutus: Asta Koivikko, Markku Tolvanen, Pirkko Mäkinen, Jukka Mäkeläinen, Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskus 2013 Tietolehti (pdf) verkossa www.ttk.fi/pdfjulkaisut