ASIALISTA 18.1.2016 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 26.1.2016 Kokous 1/2016 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Oikeustieteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Esitys yliopiston tutkintotavoitteiksi ja valtakunnalliseksi tehtäväksi tulossopimuskaudelle 2017 2020 (ei julkinen) 4. Tulossopimuskauden aikana toteutettujen toimenpiteiden yhteenvetoaineisto sekä 19.2.2016 mennessä toimitettavaan esitysaineistoon sisältyvät linjaukset tulossopimus-kaudelle 2017 2020 (ei julkinen) 5. Lapin ammattikorkeakoulun osake-enemmistön ostamista koskeva esisopimus (ei julkinen) 6. Ilmoitusasiat Tutkintomittari 2015 Sosiaalityön yhteistoiminnan eteneminen Pohjois-Suomessa (liite) Taidealan rakenteellinen kehittäminen (liite) Opintopolkujen sujuvoittaminen amk:sta yliopistoon Yliopiston vuosipäivä 2.3.2016 yliopistolla 7. Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 18.1.2016 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 1/2016 Paikka: Felli akvaariokabinetti Aika 26.1.2016 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Markus Aarto, pääsihteeri Marja Vaarama Miia Porkkala Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys: Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 18.1.2016 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 1/2016 Paikka: Felli akvaariokabinetti Aika 26.1.2016 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Markus Aarto, pääsihteeri Marja Vaarama Miia Porkkala Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 2. Oikeustieteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat Dekaani Juha Karhu esittelee oikeustieteiden tiedekunnan ajankohtaisia asioita. Esitys: Merkittäneen tiedoksi
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 18.1.2016 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 1/2016 Paikka: Felli akvaariokabinetti Aika 26.1.2016 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Markus Aarto, pääsihteeri Marja Vaarama Miia Porkkala Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 6. Ilmoitusasiat Tutkintomittari 1.1. 31.12.2015 Sosiaalityön yhteistoiminnan eteneminen Pohjois-Suomessa Taidealan rakenteellinen kehittäminen (liite) Opintopolkujen sujuvoittaminen amk:sta yliopistoon Yliopiston vuosipäivä 2.3.2016 yliopistolla
Opiskelupalvelut TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne 1.1. - 31.12.2015 Tiedekunta Ylemmät tutkinnot Tohtorit Alemmat tutkinnot Lisensiaatit toteuma 2015: 417 tavoite 2015: 478 toteuma 2014 toteuma 2015: 24 tavoite 2015: 35 toteuma 2014 toteuma 2015 tavoite 2015 toteuma 2015 KTK 104 137 116 10 10 13 121 134 0 OTK 90 123 138 3 6 5 148 125 1 TTK 91 85 103 3 6 4 94 125 0 YTK 114 110 153 7 12 8 112 139 3 MTI 18 23 18 1 1 2 14 24 0 Yhteensä 417 478 528 24 35 32 489 547 4 Ylemmät tutkinnot 1.1. 31.12.2015 Tohtorit 1.1. 31.12.2015 toteuma 2015: 24 tavoite 2015: 35 104 137 toteuma 2015: 417 tavoite 2015: 478 123 114 110 90 91 85 10 10 6 6 7 12 18 23 3 3 1 1 KTK OTK TTK YTK MTI KTK OTK TTK YTK MTI
Taustamateriaalia rake raporttiin luonnos 14.1. (15.1. tj, 16.1. kk) Lapin yliopisto: taide kriittisen yhteiskuntatieteen ja ympäristön yhteydessä Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja johtava asiantuntija useilla arktisen ja pohjoisen tutkimuksen ja taiteen aloilla. Lapin yliopisto uudisti strategiansa yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin suosituksiin perustuen. Visionsa mukaan Lapin yliopisto on vuonna 2025 kansainvälisesti selkeästi profiloitunut ja tunnustettu arktinen ja pohjoinen tiede ja taideyliopisto. Lapin yliopiston tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus kohdistuvat pohjoisten alueiden yhteiskuntiin, ympäristöön sekä näiden vuorovaikutukseen. Yliopiston strateginen profiili on arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus. Sitä täsmentäviä strategisia painoaloja ovat Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, Pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ, Vastuullinen matkailu sekä Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu. Lapin yliopistossa on kasvatustieteiden, oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteiden tiedekunnat sekä Matkailun koulutus ja tutkimusinstituutti ja Arktinen keskus. Lapin yliopistossa on 4400 opiskelijaa. Henkilökuntaa on hieman yli 600, josta opetus ja tutkimushenkilökunnan osuus on 340. Taiteiden tiedekunnan koulutusohjelmat Taide ja muotoilualojen opetusta edustavassa taiteiden tiedekunnassa on kuvataidekasvatuksen, audiovisuaalisen mediakulttuurin, graafisen suunnittelun, teollisen muotoilun ja tekstiili ja vaatetussuunnittelun koulutusohjelmat. Viimeksi mainittu koulutusohjelma jakaantuu kahteen suuntautumisvaihtoehtoon; sisustus ja tekstiilimuotoiluun ja vaatetussuunnitteluun. Jokaisessa koulutusohjelmassa taiteellinen toiminta huomioi ammattialan muutostrendit. Koulutusohjelmien välillä on runsaasti yhteistyötä ja yhteisiä opintoja. Tiedekunnan taide ja kulttuuriopetuksen yksikkö tarjoaa kaikille koulutusohjelmille yhteiset taide ja kulttuuriopinnot. Koulutusohjelmien lisäksi tiedekunnassa on (jo vuodesta 1999 alkaen) toteutettu useita ajankohtaisiin koulutustarpeisiin suunnattuja maisteriohjelmia. Parhaillaan tiedekunnassa toteutetaan Kansainvälistä Arctic Art and Design maisteriohjelmaa, joka suuntautuu soveltavaan kuvataiteeseen ja palvelumuotoiluun. Valtakunnallisesti taiteiden tiedekunta kouluttaa 36 % edustamiensa koulutusalojen tutkinnoista. Viimeisen kolmen vuoden aikana taiteiden tiedekunnasta on valmistunut vuosittain keskimäärin 180 opiskelijaa; 81 taiteen kandidaattia, 96 taiteen maisteria ja 3 taiteen tohtoria.
Tiedekunnan tutkimus ja taiteellinen toiminta Taiteiden tiedekunnan tutkimus ja taiteellinen toiminta perustuvat yliopiston strategiaan. Yliopiston strategian arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus profiili on luonteva tiedekunnan tutkimustoiminnalle ml. taideperustaiselle tutkimukselle sekä koulutusalojen tutkimukseen perustuvalle opetukselle. Arktinen ja pohjoinen tutkimus ja taide yhdistyvät mm. muotoilun ja median kehittämistyössä sekä kehitettäessä menetelmiä pohjoisen ympäristöjä, yhteisöjä ja elinkeinorakenteita huomioivaan taiteeseen, taidekasvatukseen ja soveltavaan kuvataiteeseen. Tiedekunta tuo arktisen ja pohjoisen tutkimukseen kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä tutkimustulosten esittämiseen vaikuttavuuden ja elämyksellisyyden taiteellisten esitystapojen avulla. Taideperustaisten menetelmien käyttöä on laajennettu vastavuoroisesti yhteiskuntatieteisiin mm. sosiaalityöhön ja työelämätutkimukseen. Taiteiden tiedekunnan toiminnan lähtökohtana on tieteen ja taiteen vuorovaikutusta hyödyntävä monialainen luova osaaminen. Yliopistoyhteisössä taiteiden tiedekunta toimii vuorovaikutuksessa muiden tiedekuntien, erityisesti kasvatus ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntien sekä Arktisen keskuksen kanssa. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmalla on runsaasti yhteistyötä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa mm. hanketoiminnassa. Arktisen keskuksen kanssa toteutettava yhteistyö tukee mm. tiedekeskuksen toiminnallista näyttelytoimintaa. Myös yliopiston tutkimuksen painoalat (Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, Pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ, Vastuullinen matkailu sekä Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu) näyttäytyvät tiedekunnan tutkimustoiminnassa: muotoilun ja taiteen soveltamisessa kestävän kehityksen edistämiseksi, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat huomioivassa palvelumuotoilussa, ympäristöarvoja ja hyvinvointia edistävässä soveltavassa kuvataiteessa. Soveltava kuvataide yhdistää taideperustaisia menetelmiä, kuten osallistavaa ympäristötaidetta ja ympäristösuunnittelua, ja palvelumuotoilua tavalla, joka ottaa huomioon arktisen olosuhdeosaaminen ja kulttuurisensitiivisyyden. Palvelumuotoiluun profiloituneena tutkijana ja kouluttajana tiedekunta luo edellytyksiä julkisten palvelujen, oppilaitosten ja yksityisen sektorin kilpailukykyiselle ja kestävälle palvelutuotannolle monikulttuurisessa ympäristössä. Palvelumuotoilu hyödyntää taiteen ja tieteen vuorovaikutusta mm. sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen kehittämisessä. Erityisolosuhteiden haasteisiin vastataan myös vuorovaikutussuunnittelussa ja tuotemuotoilussa. Matkailututkimus ei ole tiedekunnan toiminnan keskiössä, mutta tiedekunnassa on runsaasti kehittämistutkimusta, jonka kautta uusia sovellutuksia ja innovaatioita siirtyy muotoiluun ja taiteeseen liittyvien perinteisten elinkeinojen, kuten teollisuuden, kulttuurin ja koulutuksen ohella yhä enenevässä määrin matkailualan, vapaa ajan ja hyvinvoinnin palveluiden käytettäväksi.
Lapin yliopiston saamentutkimuksen suuntautuu oikeustieteelliseen ja/tai yhteiskuntatieteelliseen saamentutkimukseen. Saamentutkimus määritellään laajasti siten, että saamelaisuutta voidaan lähestyä myös mm. kulttuuristen rakenteiden, taiteiden ja koulutuksen näkökulmasta. Taiteiden tiedekunnan saamelaisuuteen liittyvä tutkimus painottuu alkuperäiskulttuurien taiteen, käsityön, muotoilun ja nykytaiteen leikkauspinnoille sekä taidepedagogiikan kulttuurisensitiiviseen tutkimukseen. Tutkijakoulutus Lapin yliopisto on uudistanut tutkijakoulustaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Tutkijakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Lapin yliopisto on vahvistanut strategista tutkimusta kokoamalla tutkijakoulutusta yliopiston tutkimusprofiilia tukeviin monitieteisiin, temaattisiin tohtoriohjelmiin, joita ovat Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu, Pohjoiset kulttuurit ja kestävä luonnonvarapolitiikka ja Yhteisöt ja muuttuva työ. Lapin yliopiston tiedekuntien yhteisen tutkijakoulun temaattisten tohtoriohjelmien opetussuunnittelu, johtoryhmätyöskentely sekä tohtoriopinnot ja ohjaus toteutetaan monitieteisesti tiedekuntien substanssialan asiantuntijoiden yhteistyönä. Taiteiden tiedekunta on ollut mukana kaikkien temaattisten tohtoriohjelmien työskentelyssä. Erityisesti Kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelmaan on hyväksytty useita taiteiden tiedekunnan jatko opiskelijoita, joille tarjoutuu mahdollisuus tehdä tohtorin tutkinnon opinnot monitieteisen ja yhteisölähtöisen tutkijaryhmän jäsenenä. Temaattisten tohtoriohjelmien rinnalla taiteiden tiedekunnassa voi suorittaa taiteen tohtorin tutkinnon opinnot(, joissa hyödynnetään yliopiston tutkijakoulun yhteisesti tiedekunnille tarjoamia opintoja). Arktisen taiteen ja muotoilun tutkimus profiilin kärkenä Lapin yliopiston ja taiteiden tiedekunnan tavoitteena on profiilin mukaisesti vahvistaa arktisen taiteen ja muotoilun osaamista ja luoda kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen muotoilun osaamiskeskittymä Lapin yliopistoon. Toteutuessaan Arktisen muotoilun osaamiskeskus vahvistaa oleellisesti taiteiden tiedekunnan yliopiston strategiaa tukevaa tutkimusta sekä taiteellista ja kansainvälistä toimintaa. Arktisen muotoilun ja soveltavan taiteen tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja kilpailukykyä arktisille alueille. Arktinen muotoilu yhdistää ja hyödyntää taiteen, tieteen ja muotoilun keinoja syrjäseutujen ja harvaanasuttujen alueiden ongelmien ratkaisemisessa. Arktisen muotoilun ytimessä on arktisten olosuhteiden, arjen, kansainvälisyyden ja alkuperäiskansojen kulttuurin ymmärtäminen ja huomioonottaminen suunnittelutyössä ja taiteellisessa toiminnassa. Arktisen muotoilun tutkimusteemat ja toiminta kiinnittyvät käyttäjä ja yhteisökeskeisen suunnittelun prosessiosaamiseen ja menetelmiin, sosiaalisen muotoilun tutkimukseen sekä yhteisölähtöiseen ja ympäristötaiteeseen. Arktinen muotoilu hyödyntää voimakkaasti uusia
teknologiaratkaisuja, ketteriä suunnittelumenetelmiä ja avointa tuotekehitystä sekä tutkii niiden soveltamista arktisella alueella. Arktiselle muotoilulle ja soveltavalle taiteelle on tyypillistä voimakas kansainvälinen työskentely ympäristö ja verkostot, luonnonvarojen ja kestävän kehityksen huomioiminen, alkuperäiskansojen tiedon ja kulttuurin kunnioitus ja strateginen monialainen tutkimus. Arktinen muotoilu kehittää arktiselle alueelle soveltuvan luovan työn ja yrittäjyyden muotoja sekä tukee arktisen alueen innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä. Palvelumuotoiluun ja palveluelinkeinoihin liittyvä tutkimus ja kehittämistyö sekä julkisella että elämysteollisuuteen ja matkailuun liittyvillä alueilla ovat erityisen tärkeitä arktisessa muotoilussa. Arktisen muotoilun parissa syntyvä olosuhdeosaaminen on kykyä ratkaista haastavia ja vaikeita ongelmia sekä siirtää ja soveltaa tätä osaamista muihin samankaltaisiin erityisosaamista vaativiin olosuhteisiin eri puolilla maailmaa. Yliopiston profiiliin suuntaisen kansainvälisen toiminnan vahvistamiseksi tiedekunta on määritellyt strategiset avainkumppaninsa ja kehittänyt kansainvälistä verkostoyhteistyötä. Tiedekunta koordinoi University of Arctic verkostoon liittyvää Arctic Sustainable Art and Design (ASAD) temaattista verkostoa. ASAD verkostoon kuuluu 26 yliopistoa taide ja muotoilualoilta kahdeksasta maasta ja sen toiminta on vakiintunut tärkeäksi osaksi tiedekunnan profiilia. Soveltava kuvataide osana taideteollista alaa sekä arktisen tutkimuksen ja osaamisen kehittämistä Vaikka nykytaiteella (kuvataide, mediataide) on suuri painoarvo tiedekunnan koulutuksessa ja tutkimuksessa, ei tiedekunnassa ole kuvataiteilijan (fine art) koulutusta. Koulutus lähtökohtaisesti soveltavaa kuvataidetta, vaikka osa valmistuneista työskentelee taiteilijoina. Uusi kansainvälinen Arctic Art and Design (AAD) maisteriohjelma liittyy taiteilijoiden ja muotoilijoiden uusiin työnkuviin mm. palvelumuotoilussa, kulttuuri ja hyvinvointimatkailussa sekä sosiaali ja terveysalalla. AAD maisteriohjelmassa koulutuksen lähtökohtana ovat muotoilun uudet menetelmät, erityisesti palvelumuotoilu, nykytaiteen projektimuotoiset toimintatavat, lisääntynyt ymmärrys taiteen ja muotoilun hyvinvointia tukevista vaikutuksista sekä kuvataiteilijoiden ja muotoilijoiden mahdollisuudet työllistyä monialaisissa kehityshankkeissa ja alueen yrityksissä. Maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa monialaisesti uuden sukupolven taiteilijoita ja muotoilijoita, joiden osaaminen sijoittuu taiteen ja muotoilun yhtymäkohtiin sisältäen soveltavan kuvataiteen ja palvelumuotoilun taitoja ja teoreettista asiantuntemusta. Maisteriohjelmasta valmistuvat ovat erityisosaajia, jotka voivat suuntautua joko muotoiluun tai soveltavaan kuvataiteeseen. Muotoiluun erikoistuvat osaavat muotoilun menetelmillä kartoittaa käyttäjien tarpeita sekä muotoilla käyttäjälähtöisesti, empaattisesti,
yhteistoiminnallisesti ja sosiaalisesti. Soveltavaan kuvataiteeseen erikoistuvien erityisosaaminen liittyy ympäristö ja yhteisösidonnaiseen taiteeseen arktisella alueella. Maisteriohjelmasta valmistuvat opiskelijat omaavat myös tutkijan ja akateemisen vuorovaikutuksen taidot. Tavoitteena on, että valmistuvat muotoilijat ja taiteilijat työllistyvät alueelliseen ja kansainvälisen kehitystyöhön innovaatioita ja kasvua tuottaen. Valmistuneilla on lisäksi mahdollisuuksia työllistyä yrittäjinä, konsultteina, muotoilijoina ja taiteilijoina sekä luoda uusia työpaikkoja. Kuvataidekasvatus Taiteiden tiedekunta on maamme toinen Kuvataiteen opettajakoulutusta antava yksikkö (kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma). Koulutusohjelmasta valmistuneilla on opettajakelpoisuus. Koulutusohjelman tutkimukseen perustuvat opetus on profiloitu siten, että valmistuneilla on laaja alainen osaaminen toimia taiteen ja kulttuurin kentällä sekä erilaisissa soveltavan taiteen tehtävissä. Koulutusohjelman tutkimuksen ja opetuksen keskiössä on nykytaiteen työskentelymuotoihin tukeutuva yhteisöllinen taidekasvatus. Yhteisöllisen taidekasvatuksen projektimuotoisen opiskelun keskeisenä lähtökohtana on yhteistyö yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa. Projektiopinnoissa opiskelijat opiskelevat hankkeiden suunnittelua ja vastuullista toteutusta työelämälähtöisesti. Tavoitteena on edistää kuvataidekasvatusta, jossa huomioidaan pohjoisuus, pohjoinen ympäristö, mm. alkuperäiskulttuuripedagogiikan edellyttämä kulttuurisensitiivisyys, harvaan asuttujen alueiden haasteet, mutta myös jatkuva pohjoisten alueiden urbanisoituminen. Taideperustaiset menetelmät vaihtelevat paikkasidonnaisesta ympäristötaiteesta digitaalisten verkkoympäristöjen mediataiteeseen, perinteisestä kuvataiteesta talvitaiteeseen jne. Omalla profiilialueellaan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on merkittävä kansainvälinen toimija mm. koordinoimansa ASAD verkoston näyttely ja julkaisutoiminnan kautta.
Joustavat opintopolut ammattikorkeakoulusta yliopistoon Lapin yliopiston joustavat opintopolut
Joustavat opintopolut Lapin korkeakouluissa Konserniopinnot Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat sopineet, että toisen korkeakoulun opiskelija voi osallistua toisen korkeakoulun opintoihin silloin kun ryhmissä on tilaa. Mahdollisuutta nimitetään konserniopinnoiksi ja MTI:ssä ristiinvalittavaksi opinnoiksi. Tarjontaan kuuluvat muut kuin syventävät opinnot. Suoritetut opinnot voi sisällyttää osaksi omaa tutkintoa; tästä on sovittavat etukäteen opettajatuutorin kanssa.
Lapin AMK:n opiskelijat Lapin yliopistossa Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suoritukset Lapin yliopistossa: Vuosi 2014 Vuosi 2015 Koulutusalueet Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita Suoritetut opintopisteet 40 opiskelijaa 56 opiskelijaa 54 op 69 op Matkailututkimus Suomen, saamen ja saksan kieli Kasvatuspsykologia Tarjontaa perus- ja aineopinnoissa kaikissa yliopiston koulutuksissa.
Lapin yliopiston opiskelijat Lapin AMK:ssa Lapin yliopiston opiskelijoiden suoritukset Lapin ammattikorkeakoulussa: Vuosi 2014 Vuosi 2015 Koulutusalueet Lapin yliopiston opiskelijoita Suoritetut opintopisteet 20 opiskelijaa 8 opiskelijaa 119,5 op 29 op Matkailu Teknologiaosaamisen johtaminen Tarjontaa perus- ja ammattiopinnoissa yhteensä 17 eri koulutuksessa.
Joustavat opintopolut Lapin korkeakouluissa Siirtyminen tutkintoon Joustavia opintopolkuja eli siirtymistä maisterivaiheeseen AMKtutkinnolla on rakennettu mm. matkailututkimuksen ja sosiaalityön oppiaineissa. Tutkinto-opiskelijana yliopistossa opintoja täydennetään pääaineen opinnoilla sekä tutkimusmenetelmäopinnoilla.
Joustavien opintopolkujen haasteet asenteet sopivien yhteisten opintojaksojen niukkuus tieto ja tiedotus ristiinvalinnoista ja opintomahdollisuuksista opintojen aikataulutus
Joustavien opintopolkujen tavoitteet yhteisten opintokokonaisuuksien luominen - opetushenkilökunnan yhteistyö - opetussuunnitelmayhteistyö - opiskelijakuntien yhteistyö ristiinvalintoihin kannustaminen ja hyväksilukemisen helppous opiskelun mahdollistaminen, esimerkiksi verkkokurssit
Joustavien opintopolkujen edut opintojen joustavuuden ja vaihtoehtoisuuksien kasvu moniosaaminen opetusresurssien säästö yhteistyön lisääntyminen ja monipuolistuminen
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 18.1.2016 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 1/2016 Paikka: Felli akvaariokabinetti Aika 26.1.2016 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Markus Aarto, pääsihteeri Marja Vaarama Miia Porkkala Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 7. Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.