1 Liite no 18 / Kunnanhallitus 19.03.2015 81 Liite no 1 / Kunnanvaltuusto 18.05.2015 13 Karijoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Karijoen kunnan hyvinvointikertomus on laadittu 3.5.2012 muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä. Työryhmään on nimetty kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, hallintosihteeri Jenni Rankaviita, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, koulutoimenjohtaja Antero Kulonpää (1.1.2015 alkaen sivistysjohtaja Anne Raulo), liikuntasihteeri Antti Rajamäki, perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen ja emäntä Tellervo Länsimäki. Hyvinvointityöryhmän toimintaa tukee Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä paikalliset järjestöt. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa otettiin käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus, joka on maksuton Internetissä toimiva työväline, jonka avulla kunnat voivat valmistella paitsi valtuustokausittaisen laajan hyvinvointikertomuksen myös vuosittaiset raportit valtuustolle. Ohjelmassa valmiina olevat indikaattorit eivät valitettavasti täysin palvele pieniä kuntia populaatioiden ollessa pieniä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella on kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi laadittu suunnitelma tavoitteista, toimenpiteistä ja niihin tarvittavista resursseista. Valituilla mittareilla pyritään osoittamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöinä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla. ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. tiedostaa, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia.
Mikä on hyvinvointikertomus? Terveydenhuoltolain 12 :ssä todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Myös tulevassa sosiaalihuoltolaissa tulee olemaan sama velvoite. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Laajassa hyvinvointikertomuksessa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja hyvinvointi-indikaattoreiden osoittamiin tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valtuustokausittaiset tavoitteet, määritellään niitä tukevat toimenpiteet ja arvomittarit, huomioiden kuitenkin kunnan taloudelliset voimavarat. Hyvinvointikertomuksen luettavuus Hyvinvointikertomus on jaoteltu kolmeen osioon: 2 Osa I: Päättyvän valtuustokauden arviointi. (Puuttuu tästä ensimmäisestä versiosta) Osa II: Tulevan valtuustokauden suunnittelu. Osa III: Valtuustokäsittely. Vertailukohteiksi Karijoen hyvinvointikertomukseen on otettu Isojoki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Koko maa, sekä 0-1999 asukkaan kuntien keskiarvot. Lisäksi hyvinvointitietoja on verrattu Suupohjan seutukunnan tietoihin. Kertomuksen laatimishetkellä oli käytettävissä tilastot pääosin vuosilta 2012-2013. Indikaattoritaulukoissa 'muutos'-sarakkeen nuolen suunta kertoo Karijoen arvojen muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen. Mitä enemmän nuolia sarakkeessa on, sitä suurempi on muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon (yksi nuoli = muutoksen suuruus on 5-9,9%, kaksi nuolta = muutoksen suuruus on 10-14,9% ja kolme nuolta = muutoksen suuruus on vähintään 15%). Nuolen väri kertoo sen, onko muutos myönteinen vai kielteinen (vihreä väri = muutos on arvioitu / arvotettu myönteiseksi, punainen väri = muutos on arvioitu / arvotettu kielteiseksi ja harmaa väri = muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi eikä myönteiseksi). Vertailun suunnaksi on valittu Karijoen tilanne suhteessa vertailualueisiin. Punainen väri on vertailukunnan kohdalla "hälytysvalo" omalle kunnalle (=kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa huonompi kuin vertailukunnissa). Vihreä väri tarkoittaa, että kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa parempi kuin vertailukunnassa. Keltainen väri ilmaisee, ettei kunnan ja vertailukunnan välillä ole merkittävää eroa.
OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 3 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA Karijoen väkimäärä on vähentynyt viime vuosina. Syynä tähän on mm. korkeampi kuolleisuus kuin syntyvyys. Demografinen huoltosuhde on noususuunnassa, mutta on toistaiseksi parempi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Huoltosuhde kertoo kuinka monta alle 15-v ja yli 65-v on sataa työssäkäyvää kohti. Indikaattorit ovat pääosin vuosilta 2012-2013. Kansantalouden kantokykyä demografista huoltosuhdetta paremmin kuvaava elatussuhde, eli
4 taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo, että Karijoella on sataa työssäkäyvää kohti 147,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Myös tämä suhde on parempi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee pienessä kunnassa vuosittain, mutta suunta on ollut negatiivinen vuodesta 2012. Vaikka koulutustaso on alhainen, on siinä tapahtunut hienoista nousua viiden vuoden takaisesta. Huolestuttavaa on, että lapsiperheiden (perheet, joissa on alle 18-v lapsia) osuus on koko viiden vuoden aikana vähentynyt ja on Karijoella verrokkeihin nähden pienin. Verotulot ovat hienoisessa nousussa (2660 /asukas vuonna 2013), mutta silti alemmalla tasolla kuin vertailualueilla. Työllinen työvoima (15-74-vuotiaat) oli vuoden 2013 lopussa 40,4 % väestöstä. Työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2012 ja oli tammikuussa 2015 14,7 %.
5 KAIKKI IKÄRYHMÄT Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on ollut parempaa kuin vertailualueilla, mutta heikentynyt hieman viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi on keskimääräisellä tasolla, mutta THL:n vastaava indeksi on merkittävästi vertailualueita parempi. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja
ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, joka merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. THL:n indeksissä on puolestaan otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, josta sairauksien merkitystä arvioidaan. 6 Turvallisuutta kuvaavat indikaattorit osoittavat Karijoen osalta myönteisiä lukuja. Rikosten määrä on vähentynyt, eikä liikennerikkomuksia tai liikenneturvallisuuden vaarantamisiakaan ole esiintynyt aiempaa enemmän. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla monien vuosien ajan (vuonna 2013 52 kotitaloutta). Yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien osuus oli vuonna 2013 2,7 %. Myös kunnan yleinen pienituloisuusaste on suurempi kuin vertailukunnissa. Perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet vuodesta 2009. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhtautuu oman alueensa tulojakaumaan. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynneissä on tapahtunut lisäystä vuodesta 2008 vuoteen 2013 sadalla käynnillä. Myös erikoissairaanhoidon käynnit tuhatta asukasta kohti ovat merkittävästi nousseet ollen verrokkialueen suurimmat. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2013 4156 euroa/asukas, mikä on enemmän kuin EPSHP:n ja koko maan lukema. Kasvu on ollut voimakasta kaikissa verrokeissa vuodesta 2008 lähtien. Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa (2011) on Karijoella saaneet täydet 100 pistettä. Pistemäärä on saatu pisteyttämällä toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa siihen, miten hyvin suunnitelmassa on huomioitu Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta johdetut ikäryhmittäiset tavoitteet. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että kaikki olennaiset ikäryhmittäiset tavoitteet on huomioitu
7 LAPSET JA VARHAISNUORET Pienessä kunnassa tulee kaikkien indikaattorien kohdalla huomioida vuosittaisten vaihtelujen vaikutus ja siksi tilastoista saatuihin tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Indikaattoripaketista ei saa tietoja oppilaiden hyvinvoinnista. 8. ja 9. luokan oppilaille tehdään kouluterveyskysely joka toinen vuosi, mutta koska karijokiset oppilaat käyvät yläasteen Kristiinankaupungissa, ei karijokisten osuutta saada kyselyssä eriteltyä. Sitä paitsi populaatio on liian pieni, jotta tuloksia saataisiin näkyviin tilastojen rajoitusten vuoksi. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15-v. osuus on jostain syystä lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuodesta 2011, mutta oli v. 2013 kuitenkin samalla tasolla muiden alueiden kanssa. Vain Isojoella arvo oli merkittävästi suurempi. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on vähentynyt vuoden 2008
8 lähes 44 %:n osuudesta noin 10 %:lla. Vaikka lasten pienituloisuusaste on noussut vuodesta 2008 merkittävästikin, on se lähtenyt laskuun vuodesta 2011 ja oli vuonna 2012 17,9, ollen vieläkin reilusti korkeampi kuin vertailualueilla. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli v. 2013 samalla tasolla Suupohjan seutukunnan kanssa Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä lastenpsykiatrian puolella oli 255 /1000 0-12-vuotiasta. Määrä on noussut vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna, kun taas nuorisopsykiatrian (13-17 v.) käynnit ovat olleet koko vertailukauden ajan vertailualueita merkittävästikin vähäisemmät. Huolestuttavaa on psykiatrian laitoshoidon kasvu 0-16 v. /1000 asukasta ollen merkittävästi vertailualueita suurempaa. 0-17-vuotiaita oli vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 10 % vastaavanikäisestä väestöstä. Osuus on viiden vuoden jakson aikana noussut jyrkästi ollen suurin verrokkeihin nähden.
9 NUORET JA NUORET AIKUISET Opiskelijoista ei ole saatavilla kouluterveyskyselyn tietoja erikseen Karijoen osalta. Nuorisotyöttömyydenkin osalta tilasto näyttää merkittävää vaihtelua vuosien välillä. Vuosi 2012 on ollut pahin. Vuonna 2013 18-24-vuotiaasta työvoimasta 11,4 % oli työttömänä, mutta pienempi osuus kuin vertailualueilla. Osuus on kuitenkin noussut. Huolestuttavaa on, että vuonna 2013 koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 3 % suurempi osuus 17-24-vuotiaista vastaavanikäiseen väestöön nähden kuin v. 2010. Tilanne on kuitenkin parempi kuin vertailualueilla. Positiivista kuitenkin on, että 15 vuotta täyttäneistä keski-asteen koulutuksen oli v. 2013 saanut 44,2 %, mikä luku on verrokeiden korkein. Kehitys on ollut ainakin vuodesta 2008 alkaen positiivinen. Toimeentulotuen tarve tässä ikäluokassa on ollut verrokkeja vähäisempää eikä pitkäaikaisesti (väh. 10 kk) toimeentulotukea saaneita nuoria ole ollut lainkaan. 16-24-vuotiaista 8,6 % on vuonna 2013 ollut oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Arvo on noussut vuodesta 2008 kahdella prosenttiyksiköllä. Erityiskorvausoikeus voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Osuus on korkeampi kuin vertailualueilla.
Turvallisuutta kuvaavat indikaattorit osoittavat Karijoella kokonaisuutena nuorten ja nuorten aikuisten osalta hyvää tilannetta. 10 TYÖIKÄISET Työttömien osuus koko kunnan työvoimasta oli vuonna 2013 8,9 %, heistä pitkäaikaistyöttömiä oli 14,8 %. Tammikuussa 2015 työttömyysaste oli 14,7 % ollen Suupohjan korkein. Työttömien osuus on nousussa koko maassa. 11,9 % 25-64-vuotiatista saa työkyvyttömyyseläkettä, arvo on pysynyt stabiilina koko viisivuotiskauden. Sairauspäivärahaa (ml. mielenterveysperusteisesti) saaneiden 25-64 vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vaihtelee vuosittain, mutta on kuitenkin noussut vuodesta 2008. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä v. 2013 oli 53,8 - jonkin verran alhaisempi kuin vertailualueilla. Asiaan vaikuttanevat yksittäiset tapaukset, sillä esimerkiksi v. 2010 vastaava luku on ollut 60,1. 2,7 % 15-64-vuotiaista on vaikeasti työllistyviä. Osuus on pienempi Karijoella kuin vertailualueilla joskin suuntaus on nousussa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä oli 1418, mikä on Suupohjan alueen keskitasoa, mutta koko maan tilanteeseen verrattuna suhteellisen suuri määrä. Ikäluokassa 50-64 vuotiaat vastaava luku oli 1420, mikä jää alle sairaanhoitopiirin keskimääräisen luvun, ollen myös pienempi kuin Suupohjan seutukunnassa. Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ovat nousseet vuoden 2008 tilanteeseen nähden.
11 IKÄIHMISET Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku laskee vuoteen 2030 mennessä 1371:een. 75 vuotta täyttäneitä olisi 299 (21,8 %). Vuoden 2013 lopussa 75 vuotta täyttäneiden osuus kuntalaisista on ollut 16,5 % (koko maassa keskimäärin 8,3 %). Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pienentynyt hieman, mutta karijokisten eläkeläisten tulotaso on edelleen huonompi kuin vertailualueilla. Verrokeista vain Isojoella tilanne on hieman heikompi. Karijoella myös toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on korkeampi kuin vertailualueilla. Kun v. 2013 87,1 % 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä asui kotona, oli vastaava osuus vuoden 2014 lopussa 89,6 %. Vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 43,2 % asuu yksin. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevia 75 vuotta täyttäneitä
oli 31.12.2013 8,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Karijoen vanhainkoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi keväällä 2014, josta johtuen tehostettu palveluasuminen on kasvanut vuoden 2014 loppuun mennessä 10,4 %:iin. Omaishoidon tukea Karijoella maksetaan nyt suositusten mukaisesti. 12 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita vanhustalouksia, joissa 65-84-vuotias jäsen (kunnan kustantamat palvelut v 2013) oli 63. Määrä on kasvanut melko paljon verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus oli tilaston mukaan 14,9 %. Tilastoinnissa tapahtuneen virheen takia luku on kuitenkin liian korkea. Oikea luku vuoden 2014 lopussa on 9, 5 % suosituksen ollessa 13-14 %. KARIJOEN KUNNAN TARJOAMAT PALVELUT Kunnan palveluiden näkökulmasta on oleellista havaita ne tilanteet, joissa kuntalainen eniten tarvitsee palvelujärjestelmän tukea. On opittava tunnistamaan kuntalaisten omat voimavarat ja valjastettava ne tukemaan ihmisten itsenäistä selviytymistä arjessa. Karijoen kunta tarjoaa asukkailleen kattavat julkiset palvelut, joista sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut hoidetaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kautta. Kunnallisten palvelujen lisäksi Karijoella on runsaasti yhdistys- ja järjestötoimintaa. Aktiivisella yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Myös Karijoen seurakunta on pienestä koostaan huolimatta aktiivinen ja tärkeä ihmisten hyvinvointia edistävä toimija. Asuinympäristö on olennainen tekijä väestön hyvinvoinnin kannalta. Asuntojen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien sijainnit, etäisyydet sekä rakennetun ympäristön laatu ja ylläpidon taso vaikuttavat myös merkittävästi ihmisten hyvinvointiin. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat myös meluisuus, elinympäristön tila sekä vesistöjen ja ilman laatu. Jokainen kuntalainen voi omilla pienillä valinnoilla ja itseensä panostamalla vaikuttaa paljonkin omaan hyvinvointiin. Kaikkiin elämänkulkuun liittyviin asioihin ei kuitenkaan itse voi vaikuttaa. Tällöin on tärkeää, että kunnalliset palvelut, muut julkiset organisaatiot, järjestöt, yhdistykset ja yritykset voivat olla kuntalaisten tukena. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vapaa-aika on suomalaisille entistä tärkeämpää. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Toimivat kulttuuripalvelut vaikuttavat myönteisesti elinkeinoelämän ja matkailun kehittymiseen. Karijoen kirjastossa on mainio palvelu. Säännöllisin väliajoin mukavia tempauspäiviä. Aineisto on laadukasta ja Krannit-kirjastoista on mahdollisuus tehdä naapurilainoja. Kirjaston ja koulun yhteistyö on toimivaa. 3.-6.-luokkalaisille on järjestetty teemailtoja perjantaisin. Aiemmin nuorteniltoja järjestettiin joka perjantai, nykyään harvemmin henkilöstöpulan vuoksi. Nuorison viihtyvyyteen vaikuttavat pelisali ja tietokoneet. Kirjastossa vierailee säännöllisesti lukukoira, jonka kuunnellessa lapset saavat harjoitella lukemista. Karijoen kirjastosta voi lainata myös frisbeegolf-kiekkoja tai vaikkapa mitata verenpaineen.
Perinteisiin kulttuuritapahtumiin kuuluvat mm. Pyhäinpäivän soitot. Kesäsunnuntaisin museolla on viikoittain vaihtuva teemapäivä. 13 Liikunta- ja nuorisotoimi Liikunnalla on merkittävä vaikutus paitsi hyvinvoinnin ylläpitämisessä niin myös sairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikuntatoimi kannustaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan järjestämällä vuosittain pyöräily- ja hiihtokampanjoita. Karijoella on runsaasti liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia. Talvisin kunta ylläpitää jääalueita ja latuverkostoa. Karijoen Tappara järjestää mäkihyppyharjoituksia. Kesäaikaan kuntalaisten käytettävissä on yu-, pesäpallo-, tennis- ja boccia-kentät, frisbeegolfradat kirkonkylällä ja Myrkyssä. Viikoittain on yu-harjoituksia ja -kisoja lapsille. Myrkyssä on aktiivinen ratsastusseura, ja käytössä on myös maneesi. Joka kesä järjestetään lapsille uimakoulu ja uimaopetusta annetaan lukuvuoden aikana kaikille oppilaille. Karijoen ylikylässä on viihtyisä Peurajärvi ja Myrkyssä upea vaparin uimala. Kesäisin järjestetään eri puolilla kuntaa myös juoksukilpailuja; kolmen kunnan juoksu, Myrkyn hölkkä ja Maraton. Ikäihmiset ovat aktiivisia - käyttävät kuntosalivuoroja, osallistuvat senioritansseihin, uintiin, bocciaan, kampanjoihin jne. Liikunta- ja nuorisotoimi avustaa yhdistyksiä paitsi vuosiavustuksin, myös tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyössä yhdistysten kanssa liikuntatoimi järjestää koko perheen ulkoilupäiviä. Nuorisolle on annettu käyttöön Karsinaksi nimetty nuorisotila. Lisäksi eri yhdistykset ja järjestöt tarjoavat nuorille monipuolisia vapaa-ajantoimintoja. Opetus- ja kasvatustoimi Varhaiskasvatus on osittain perheiden hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Karijoen koulutoimessa on kiinnitetty erityistä huomiota nivelvaiheiden siirtymiin mm. esikoululaisten ja 1-luokkalaisten tutustumispäivä, 6-luokkalaisten tutustumispäivä, vanhempainillat, 7-luokkalaisten ryhmäyttämispäivä, 9-luokkalaisten tutustumispäivät lähialueen 2. asteen oppilaitoksiin. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon saatavuus on parantunut. Terveystieto oppiaineena on vakiinnuttanut asemansa luokilla 7-9 jatkuen lukioon. 8-luokkalaisille järjestetään teemapäivä tupakoinnin haitoista. Muuta päihdevalistusta pidetään resurssien puitteissa. Kaksi kertaa vuodessa pidetään liikuntapäivä Kristiinanseudun koululla. Palo- ja pelastustoimen kanssa järjestetään yhteistyössä turvallisuuskoulutus ja 8-luokkalaisille on vuosittain tarjolla mopokoulutus. Tukioppilastoiminta 8- ja 9-luokkalaisille, toimivat mm. 7-luokkalaisten tukena koulun aloituksessa. Käytössä on sähköinen reissuvihko, mm. Wilma, joka on lisännyt ja helpottanut vanhempien ja koulun välistä yhteydenpitoa. Yläasteen tilat on kaikki saneerattu. Kansalaisopisto tarjoaa erilaisia kursseja.
14 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten ja nuorten terveystarkastukset toteutuvat asetusten mukaan. Neuvokas perhe-kortti on otettu käyttöön lasten ja lapsiperheiden terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi. Työttömät: Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymisen edistäminen. Kaikki ikäryhmät: Lisääntyviä kansansairauksia ovat erityisesti diabetes, depressio ja dementia. Kunnan palvelujen lisäksi Karijoella toimivat useat yhdistykset ja järjestöt, joiden toiminnoilla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointipalveluja tuottavat myös yritykset ja seurakunta. Kunnassa toimii vanhus-vammaisneuvosto. Kerran viikossa päihdehuollon työntekijä ottaa vastaan asiakkaita Karijoella. Perhetyöntekijä käy auttamassa lapsiperheitä tarvittaessa. LLKY:n etsivä nuorisotyö toimii alueella nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Saliininkodin laajennus valmistui keväällä 2014. Tekninen toimi Tekninen toimi pyrkii järjestämään hyvin hoidetut kulkuväylät ja ulkoilureitit/liikuntapaikat sekä toteuttamaan suunnittelu- ja rakentamishankkeet laadukkaasti käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kesällä 2014 valmistui Saliininkodin keittiön remontit. Huolehtii vesi- ja jätehuollosta. Tarjoaa kesätyötä karijokisille nuorille. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Karijoella on hyvä imago. Löytyy aktiviteetteja ja maaseudun rauhaa: Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet, toimivat peruspalvelut sekä viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Karijoen kunta tarjoaa asunnon ostajille tuparahaa, lapsiperheille vauvarahaa. Kunnassa kannustetaan yrittäjyyttä. Pienellä paikkakunnalla arvostetaan palveluiden läheisyyttä. Karijoen hallinnolla on kasvot. Kuntalaisten on toiveineen helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjasto, kansalaisopisto, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Kunta tukee yhteisöjen hyvinvointia esim. avustuksin ja antamalla käyttöön kunnan tiloja.
OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 15 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kuntalain mukaisesti Karijoki pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella yhteistyössä asukkaiden ja eri yhteisöjen kanssa. Hyvinvointia edistääkseen kunta kehittää elinvoimaansa ja toimintakykyään pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, jota varten tarvitaan pysyvät, toiminnan edellytyksiä mahdollistavat rakenteet. Karijoella pyritään tunnistamaan eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä - odotukset ja luomaan niille edellytyksiä esim. hyvinvointipalveluilla. Lisäksi halutaan aktiivisesti ehkäistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Turvallisuussuunnitelma (keskeneräinen) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011-2012 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaraportti 2012 Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhankkeen loppuraportti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015 Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia koulu- ja nuorisotyöhön vuosille 2009-2012 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 (E-P liitto)
16 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet HYVINVOINNIN JA ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN EDISTÄMINEN, TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveysliikunnan ja omaehtoisen liikunnan edistäminen ja ylläpitäminen a) Liikuntakampanjat, välituntiliikunta, kuntosalin käyttö, liikuntapalveluiden ja terveydenhuollon yhteistyön tehostaminen (esim. liikuntaneuvontaa), ryhmien jatkumisen turvaaminen; senioritanssit, uinti, boccia, kuntosali, frisbeegolf b) Liikunta- ja ulkoilupaikkojen kunnossapito c) Varhaiskasvatuksessa "vauhtivarpaat" d) Arkiliikuntaa edistävä infra; riskipaikkojen kartoitus, esteettömyyskartoitus kunnan palvelurakennuksiin a) Liikunta- ja nuorisolautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, painonhallintaryhmät, avustukset seuroille, kirjastosta lainattavat kiekot b) Tekninen toimi, Liikunta- ja nuorisolautakunta c) Varhaiskasvatuksen henkilöstö d) Kevyen liikenteen väylät, tekninen toimi, vanhus/vammaisneuvosto a) Osallistujien / suoritusten määrän kehityksen seuranta b) Tilojen käyttöasteet, asiakkaiden palautteet c) Toteutunut kyllä / ei Vastuutaho: Liikuntaltk, Kasvatus- ja opetusltk, seurat ja yhdistykset, Tekninen toimi
17 Terveellisen ravitsemuksen ja ravintotottumusten edistäminen Elintapasairauksien (ylipaino, diabetes) ennaltaehkäisy Omatoimisuuden tukeminen ja vastuunottaminen itsestä a) Neuvokas perhe - menetelmä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä 1., 3. ja 5. luokan oppilaiden tarkistuksissa käytössä / Vastuutaho: LLKY, neuvola b) Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sisältyy ruokakasvatus, jolla tuetaan lasten terveyttä edistäviä elintapoja ja perheiden kasvatustehtävää / Vastuutaho: Varhaiskasvatuksen henkilökunta c) Menetelmä ikäihmisten vajaaravitsemuksen tunnistamiseen ja/tai seurantaan / Vastuutaho: LLKY:n hoidon ja hoivan alue d) Sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutin palvelujen hyödyntäminen / Vastuutaho: eri toimintojen vastaavat a) Koti- ja koulukasvatuksen painottuminen vastuullisuuteen b) Kuntouttava työote ikäihmisten ja kehitysvammaisten palveluissa, ikäihmisten päivätoiminta ja seniorineuvola / Vastuutaho: LLKY c) Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa koskeva Terveyshyötymallin jatkuminen a) Neuvokas perhemenetelmään koulutetut terveydenhoitajat b) Henkilöstön koulutus c) LLKY:n henkilökunta, (MNA-mittari, voinnin, ravitsemustilan mittari, harkinnan mukaan käytössä.) d) Shp:n ravitsemusterapeutti a) Vanhemmat ja koulun henkilökunta b) Kotihoidon ja ikäihmisten palveluiden henkilökunta c) LLKY:n henkilökunta a-b) Neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon painotilastot, kouluterveyskysely / ylipainoisten osuus pienenee c) Käytössä kyllä / ei d) Tilaisuuksien määrä - Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi ei kasva a) Kehityksen arviointi b) Kotona asuvien ikäihmisten määrä ei pienene (v 2013 75 v täyttäneistä 87,1 %) c) Hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä
18 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit a) Nuorten valistus / Vastuutaho: nuorisotoimi, LLKY, Ehyt ry Päihteettömyyden edistäminen Ennaltaehkäisevä päihdetyö on suunnitelmallista Mielenterveyspotilaiden laitoshoidon väheneminen ja kotiasumisen tukeminen Avopalveluiden, tukihenkilöja ryhmätoiminnan kehittäminen mtkuntoutujille ja päihteistä eroon haluaville b) Terveystieto-oppi 7.- 9. luokan ja lukion oppilaille / Vastuutaho: koulu c) Sairaanhoitopiirin palvelujen hyödyntäminen / Vastuutaho: eri toimintojen vastaavat Ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö toimii / Vastuutaho: LLKY, kunta Kotikuntoutuksen, mielen ensiavun ja päihde- ja mielenterveys SAS-ryhmän toiminnan kehittäminen / Vastuutaho: LLKY Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan jatkuminen / Vastuutaho: LLKY, shp a) Päihdetyöntekijät, nuorisotoimi b) Terveystiedon opettajat c) Shp:n ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori a-b) Kouluterveyskyselyn tulokset paranee c) Toteutunut Kyllä / Ei Päihteiden vuoksi sairaalahoidossa olleiden LLKY:n päihdetyöntekijät työikäisten osuus pienempi kuin 5,5/1000 asukasta (2013) LLKY:n päihde- ja mielenterveystyöntekijät Hankerahoitus, LLKY, kunnat, shp, oppilaitosyhteistyö Psykiatrisen laitoshoidon väheneminen eri ikäryhmissä / Hyvinvointi-indikaattorit MT-ongelmien ennaltaehkäisyn ja palveluiden kohdentamisessa auttava raportti
19 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet SYRJÄYTYMISEN JA TURVATTOMUUDEN EHKÄISEMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit a) Varhainen tukeminen ja matalan kynnyksen palvelut / Vastuutaho: neuvola, varhaiskasvatus, koulu Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen b) Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtäväänsä ja vanhemmuutta tuetaan / Vastuutaho: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, oppilashuolto, perheneuvola, sosiaalityö c) Kiusaamisen vastaisen toimintakulttuurin juurruttaminen käytäntöön kouluilla d) Neuvokas perhe-menetelmän käyttö äitiys- ja lastenneuvolassa / Vastuutaho: LLKY e) Osallistuminen poikkihallinnollisen työryhmän työskentelyyn / Vastuutaho: kunnat, LLKY a-e) Menetelmään koulutettu neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, koulutus ja nepsy-koulutetut f) Avustusmääräraha, liikunta- ja nuorisotoimi, kasvatus- ja opetuslautakunta, työllistämistuki a-b) Hyvinvointiindikaattorit: Lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelujen tarve vähenee d) Neuvokas perhemenetelmän käyttöaste (lisääntynyt/vähentynyt) e) Poikkihallinnollinen työryhmä toimii Kyllä / Ei f) Työllistettyjen nuorten määrä ja hakeneiden nuorten työllistymisprosentti, Nuorten osallistumismahdollisuudet ja niiden käyttö Työttömien hyvinvoinnin edistäminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorien innostaminen ja opastaminen löytämään työ- tai opiskelupaikka. f) Nuorten kesätyökampanja, osallistumismahdollisuudet / Vastuutaho: Tekninen toimi, Liikunta- ja nuorisotoimi, koulu a) Etsivä nuorisotyö / Vastuutaho: LLKY, koulu, nuorisotoimi b) Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen / Vastuutaho: TEtoimisto, LLKY, kunnat, yritykset c) Aikuisten ja nuorten työpajatoiminnan lisääminen ja kehittäminen / Vastuutaho: LLKY d) Työttömien a-b) Etsivä nuorisotyöntekijän yhteydenpito kouluun säännöllistä ja käynnit Karijoella tarvittaessa c) Starttipajan ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä d) yksi sairaanhoitaja LLKY:ssä a-b) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-v osuus ei kasva, tavoite: 0 % - Etsivän nuorisotyön ohjaajan asiakaskäyntien määrä b-c) Nuorisotyöttömyys lähtee laskuun vrt 11,4 % v. 2013 - > 300 pv työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste d) Tehtyjen
20 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen terveystarkastukset / Vastuutaho: LLKY a) Asiakaslähtöisyyden huomioiminen kaikessa toiminnassa / Vastuutaho: kunta, LLKY b) Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tiedotusta liikuntaja kulttuuriryhmistä / Vastuutaho: sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisopisto, liikuntatoimi c) Ikäihmisten ja mielenterveys- /päihdekuntoutujien päivätoiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen / Vastuutaho: LLKY d) Osallistumismaksujen alennukset työttömille / Vastuutaho: kansalaisopisto, kunta a-b) Vastuutahojen henkilöstö c) Päivätoiminnan työntekijät d) Kansalaisopiston ryhmät terveystarkastusten määrä a) Asiakaspalautteet b) Toteutuminen Kyllä / Ei c) Käyntien ja osallistujien määrä d)osallistujien lukumäärä
21 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMA HUOMIOON KAIKESSA SUUNNITTELUSSA Toimenpiteet ja Tavoitteet Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisjärjestelmän kehittäminen ja juurruttaminen poikkihallinnollisesti ja seudullisesti vastuutaho a) Poikkihallinnollisen hyvinvointityöryhmän työn vakiintuminen / vuosikellon käyttöönotto b) Kuntalaisten ja järjestöjen osallisuuden turvaaminen laajan hyvinvointikertomuksen suunnittelussa / Vastuutaho: Hyvinvointityöryhmä c) Hyvinvointitiedon hyödyntäminen kunnan ja yhteistyöalueen talouden ja toiminnan suunnittelussa / Vastuutaho: Johtoryhmä, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto a) Johtoryhmän ja hyvinvointityöryhmän jäsenet ja koulutus b) Hyvinvointityöryhmän jäsenet a) Toiminta toteutuu vuosikellon mukaan Kyllä / Ei b) Laaja hyvinvointikertomus on laadittu kuntalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvaten Kyllä / Ei c) Esittelijät ja päättäjät c) Päätöksiä tehdään kuntalaisten hyvinvointitietoja hyödyntäen Kyllä / Ei
22 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 18.05.2015