T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä 29.1.2008 petri.mannonen@soberit.hut.fi Ihminen on... biologinen, psykologinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen,... tiedonkäsittelijä, käyttäjä tunteva, ajatteleva tietoinen, tiedostava
Ihmistä tutkii... psykologia kognitiotiede sosiaalipsykologia antropologia sosiologia ergonomia lääketiede Käyttäjien huomioiminen suunnittelussa
Ihminen tiedonkäsittelijänä Ihminen Kone Input Output Tiedon käsittely Tiedon käsittely Output Input
Ihminen Kone Aistit Tarkkaavaisuus Havainto Input Tulkinta Tiedon Arviointi ja päätöksenteko käsittely Motorisen systeemin Output ohjaus Toiminta Output Input Tiedon käsittely Aistit Lesson 1: The designer can present a number of pieces of information at the same time, especially if they are in different modalities. However, do not push the user too hard. Lesson 2: Auditory cues can be useful as supplements to visual cues.
aistiminen! havaitseminen jotta aistiminen on mahdolista tulee ärsykekynnyksen ylittyä näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistipiirit lisäksi liike- ja taspainoaistit havainto (kokonaiskuva) syntyy kaikkien aistien yhteisvaikutuksesta Ihminen ei havaitse kaikkia asioita ympärillään (tai käyttöliittymässä) koko käyttäjän kokemusmaailma vaikuttaa siihen miten hän aistimansa ymmärtää ihminen on erittäin hyvä tunnistamaan tuttuja hahmoja ja kokonaisuuksia Näköaisti Lesson: When your interaction involves users reading text from the screens, the better the quality of the image, the more likely it is that the user will be able to read the image at the same level of accuracy and speed as from paper.
silmän aistisolut reagoivat valoon, aistisolujen lähettämät signaalit käsitellään aivoissa näköaisti on integroiva kerrallaan ihminen näkee vain n. 5 alueen (12 merkkiä eteenpäin ja 4 taakse) ihminen tulkitsee näkemänsä luonnostaan kolmiuloitteisiksi objekteiksi tilassa Kuuloaisti Lesson1: Sound can be useful to direct attention in an interaction (e.g. alarms). sound based interaction also frees the hands and eyes. Lesson 2: In some situations, sounds that are part of a user interface may provide useful and perceptible information. However, in the presence of too many sounds, the salient ones may not be perceptible.
ääni on jatkuvaa media ja kuuloaisti on erotteleva ääntä ei voi helposti jättää kuuntelematta ääni ja kuva täydentävät usein toisiaa, mutta teksti ja puhe kilpailevat käyttöliittymissä ääntä on onnistuttu käyttämään parhaiten yksittäisinä signaaleina Tuntoaisti Lesson: When user is engaged with the virtual world, it is potentially disconcerting if there is no normal feedback when encountering objects such as walls.
Usein huomaamaton, mutta oleellinen osa tuotetta muotoilulla voidaan rajata, mahdollistaa ja avustaa käyttäjän toimintaa yleensä tuntoaistin rinnalla on syytä huomioida liikeaisti Haju- ja makuaistit melko epätarkkoja yksilöiden väliset vaihtelut suuria erilaisia kokeiluja markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa tuotesuunnittelussa haju- ja makuaistit ovat ongelmallisia turvallisuus pysäytys, aloittaminen alusta,...
Tarkkaavaisuus Lesson 1: Draw user s attention to important information with color, movement, or sound, but be careful not to use these techniques to distraction. Lesson 2: Use motion sparingly in interface design and only when you want to draw attention to an interface event. Aistit tuottavat jatkuvasti enemmän informaatiota kuin aivot pystyvät käsittelemään Ihminen pystyy kiinnittämään huomioin vain siihen määrään tietoa, jonka kykenee prosessoimaan Käsiteltävä tieto valikoidaan tarkkaavaisuuden avulla valikoiva tarkkaavaisuus, huomion automaattinen ohjautuminen, suuntautumisrefleksi
Havaitseminen Experts can not judge how users with different expertise levels are going to experience an interface because the expert and nonexpert see things differently. Ihminen Aistit Tarkkaavaisuus Havainto Input Tulkinta Tiedon Arviointi ja päätöksenteko käsittely Havaitseminen Motorisen systeemin Output ohjaus Toiminta Kone Havaitsemiseen vaikuttaa lisäksi ihmisen aikaisemmat tiedot Output sekä päämäärä ja tavoitteet Tiedon käsittely Input
Muistaminen ja oppiminen Lesson 1: A number of researchers have found that multimedia presentations that are dual are more effective than single presentations for a variety of tasks, especially learning tasks. Muistaminen ja oppiminen Lesson 2: Syntactic knowledge is acquired by rote and is more easily forgotten than semantic knowledge. Designers should provide cuing when possible for the operation and syntactic details of an interface s use. Lesson 3: Research in HCI has suggested that people learn to use computer systems most effectively if learning is active.
Muistaminen ja oppiminen keskeinen ominaisuus lähes kaiken toimintamme kannalta erilliset sensorinen, työja säiliömuisti prosessit: tallentaminen, säilyttäminen, palauttaminen (kohtuullisen) pysyvä muutos oppijan käyttäytymisessä ja tiedoissa laitteen käytön oppiminen käyttöprosessin opettelu laitteen toiminnan ja periaatteiden ymmärtäminen Pitkäkestoinen muisti Lesson: Generally, recall is more difficult process than recognition. With menus, all options are presented explicitly, so selecting a menu option involves recognition. When using command-line interaction, generating a command involves recall.
Tallennus, palauttaminen, unohtaminen tallennus sensorinen muisti -> työmuisti -> pitkäkestoinen muisti palauttaminen vaikuttavia seikkoja: tiedon käytön yleisyys, tiedon prosessoinnin laatu, palauttamistapa muistaminen vs. tunnistaminen unohtaminen lähes yhtä keskeistä kuin muistaminen prosessia ei tunneta kovin hyvin Lesson 1: Reducing the cognitive resources required by your interface leaves more resources for problem solving. Interfaces with odd syntax, unpredictable behavior, and so on steal cognitive resources from problem solving and divert the resources to interface operations. Lesson 2: When designing interfaces to support problemsolving tasks to be used by novices, one idea is to use the interface to guide them trough the process of problem decomposition. Ongelmanratkaisu Lesson 3: Experts probably need more flexibility than novices to support their approach to problem solving.
Ongelmanratkaisu ongelma: tavoitteellinen tehtävä, jonka tekeminen ei ole rutiinia toimintamalli: hypoteesin muodostus, testaus, oikeaksi osoittautuneen vaihtoehdon tallentaminen muistiin säännöksi tapoja: kokeilu, analoginen päättely, vertailu, opitut strategiat ongelma laitteen käytössä vs. ongelma, jota ratkaistaessa käytetään laitetta