ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 15/10/1 Dnro PSAVI/135/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 15/10/1 Dnro PSAVI/135/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2010 ASIA Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Saarenputaan Lohi Ky Lassilanmutka 86 98350 Tapionniemi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Vesilain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalasto ja kalastus... 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 10 Vaikutus pintavesiin... 10 Vaikutus rannan ja vesialueen käyttöön... 11 Hankkeen hyödyt ja vahingot... 11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 12 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 13 VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Lupahakemuksen täydennykset... 13 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 13 Muistutukset... 13 Hakijan kuuleminen ja selitys... 17 MERKINTÄ... 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 VESITALOUSLUPARATKAISU... 18 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 18 LUPAMÄÄRÄYKSET... 18 Vesitalousluvan määräykset... 18 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19 Päästöt pintavesiin... 19 Päästöt ilmaan... 19 Melu ja tärinä... 19 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 19 Varastointi... 20 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 20 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 20 Toiminnan lopettaminen... 20 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 21 RATKAISUN PERUSTELUT... 21 Lupaharkinnan perusteet... 21 Luvan myöntämisen edellytykset... 21 Vesitalouslupa... 21 Ympäristölupa... 22 Lupamääräysten perustelut... 23 Vesitalousluvan määräykset... 23 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 23

Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 23 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 23 Toiminnan lopettaminen... 24 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN... 24 Luvan voimassaolo... 24 Uuden luvan hakeminen... 25 Korvattavat päätökset... 25 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 25 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 25 KÄSITTELYMAKSU... 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 26 Oikeusohjeet... 26 MUUTOKSENHAKU... 27 3

4 HAKEMUS Saarenputaan Lohi Ky on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 23.12.2008 toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen Tapionniemen kalankasvatuslaitoksella siten, että käytettävä kuivarehumäärä on 230 t (115 t) vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 230 t (100 t) vuodessa, laskennallinen fosforikuormitus on 1 380 kg (750 kg)) vuodessa, laskennallinen typpikuormitus on 10 925 kg (5 300 kg) vuodessa, maa-altaisiin pumpataan vettä Kemijoesta 900 l/s (300 l/s). Suluissa olevat arvot ovat voimassa olevan lupapäätöksen mukaiset. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijoen Saarenputaassa putaan länsirannalla Kemijärven Tapionniemen kylässä noin 22 km kaupungin keskustasta ylävirtaan. Kalat kasvatetaan Saarenputaassa olevissa verkkoaltaissa ja kaloja säilytetään talven ajan Saarenputaan rannalla olevissa maaaltaissa. Laitoksen maa-altaat sijaitsevat Saarenputaan Lohi Ky:n ja sen vatuunalaisen yhtiömiehen osittain omistamilla tiloilla Putaanranta RN:o 249:13 ja Saarenpudas RN:o 249:15. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 18.5.2001 antaman Tapionniemen kalankasvatuslaitosta koskevan päätöksen nro 21/01/1 mukaan lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Mikäli luvan haltija aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä vuoden 2008 jälkeen, sen on tehtävä ympäristölupavirastolle sanotun vuoden loppuun mennessä uuden luvan saamista koskeva hakemus. Annettu päätös on voimassa siihen saakka, kun uudesta hakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 1 luvun 15 :n sekä 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella verkkokassilaitoksen rakentamiseen vesistöön on haettava lupa. Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa.

Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11c) kohdan sekä vesistöön rakentamista ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 18.5.2001 antaman päätöksen nro 21/01/1 ja 19.11.2004 antaman perkaamoa koskevan muutospäätöksen nro 102/04/1 nojalla. Verkkoaltaat sijaitsevat Ylikylän osakaskunnan kanssa 1.12.2009 tehdyllä vuokrasopimuksella vuokratulla vesialueella. Tilan Ruotilampi RN:o114:1 omistaja on antanut 11.2.2000 päivätyn suostumuksen, että Saarenputaan Lohi Ay saa kasvattaa kalaa tilan maalla altaan I ja rinnepumppaamon puitteissa. Tilan Väinölä RN:o 249:4 omistaja on antanut 12.7.2000 päivätyn suostumuksen, että Saarenputaan Lohi Ky saa laskea ylimenevän pesuveden tilan vesijättömaalle laitoksen läheisyydessä. Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan ja yksityiskohtaisempaa kaavaa ei ole laadittu. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohia, siikoja, taimenia ja mahdollisesti ahvenia teuraskalaksi ja kaloja säilytetään lokakuusta toukokuuhun maa-altaissa. Ruokakalatuotannossa kirjolohet kasvatetaan noin 1,5 kg:n ja siiat noin 0,8 kg:n painoisiksi, joten niiden kasvatus vaatii 1 2 talvisäilytyskautta. On mahdollista, että laitoksella kasvatetaan poikasia toisten ruokakalan tuottajien laitoksille sekä istukkaiksi luonnonvesiin. Poikaset kasvatetaan 2 3 grammaisesta 80 100 gramman ja 150 200 gramman painoisiksi. Laitoksella myös haudotaan mätiä. Laitoksella ei enää perata kaloja. Kasvatetut kalat verestetään laitoksella 660 1 000 litran umpisäiliöihin, jotka kuljetetaan toisaalla Kemijärvellä olevaan perkaamoon, jossa verivesi lasketaan kunnalliseen jätevesiverkostoon. Perkuujätteet kuljetetaan takaisin ja ne haudataan maahan tai toimitetaan turkistarhalle.

6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Lainvoimaisen lupapäätöksen mukaan laitoksessa saadaan kasvattaa kalaa lisäkasvuna noin 100 tonnia vuodessa ja käyttää kuivarehua enintään 115 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukainen rehun määrä on 230 tonnia vuodessa ja kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna 230 tonnia vuodessa. Laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforikuormitus saa olla enintään 750 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 5 300 kg vuodessa. Hakemuksen mukainen laskennallinen fosforikuormitus on 1 380 kg vuodessa ja typpikuormitus 10 925 kg vuodessa. Käytettävän rehun typpipitoisuus on laskelmassa ollut 7,5 % ja fosforipitoisuus 1 %. Vuosina 2002 2007 kasvatuksessa käytettiin keskimäärin 90 tonnia rehua vuodessa (vaihtelu 46,3 118,5) ja kasvatettiin kalaa keskimäärin 89 tonnia vuodessa (vaihtelu 54 118). Rehukerroin on vuosina 2000 2007 ollut keskimäärin 1,0 (vaihtelu 0,9 1,1). Maa-altaisiin siirretään syksyllä kalaa enimmillään noin 230 tonnia. Määrä riippuu muun muassa markkinatilanteesta. Maa-altaissa on vain ylläpitoruokintaa, joten niihin ei kerry merkittävästi lietettä eikä lietteen poistolle ja jätevesien käsittelylle ole tarvetta. Käytettävän rehun määrä on noin 1 % kasvatuskaudella käytetystä rehun määrästä. Rehu varastoidaan laitosalueella varastorakennuksessa 500 kg:n suursäkeissä ja 20 kg:n säkeissä suojassa sateelta ja tuhoeläimiltä. Kalat ruokitaan paineilmakäyttöisillä ohjelmoitavilla automaateilla. Eläinkudosjäte haudataan maahan laitosalueella ja rehusäkit, noin 500 kpl/v, viedään kunnalliseen jätehuoltoon. Pesu- ja desinfiointiaineet sekä kalatautilääkkeet ovat elintarviketurvallisuusviraston hyväksymiä ja ne säilytetään elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymissä tiloissa. Laitoksen toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ilmaan eikä aiheuta melua tai päästöjä maaperään. Vesilain mukainen toiminta Köysillä ja ankkureilla kiinnitettyjä verkkoaltaita on 20 yhteistilavuudeltaan noin 20 600 m 3 ja maa-altaita 7 yhteistilavuudeltaan 13 000 m 3. Verkkoaltaat on rakennettu teräskehikoista, muovikellukkeista ja verkkohavaksesta. Verkkoaltaat tukeutuvat kolmeen kelluvaan laituriin. Vettä pumpataan loka-toukokuussa enimmillään 900 l/s Saarenputaasta tilan Ruotilampi RN:o 114:1 rannassa olevilla kolmella 6 kw:n pengerpumpulla (enimmillään 300 l/s/pumppu) ylävirran puoleisimpaan maaaltaaseen, josta vesi johdetaan kolmeen maa-altaaseen suoraan ja kolmeen maa-altaaseen jakokaivon kautta. Altaista vesi johdetaan poistoputkilla Saarenputaaseen. Maa-altaisiin johdettavan veden määrä mitataan pengerpumppujen tehon perusteella. Voimassa olevan luvan mukaan vettä saa johtaa Kemijoesta enintään 300 l/s. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kalojen ruokinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Hakija on tiedostanut rehunkulutuksen merkityksen ympäristökuormituksen kannalta rat-

kaisevaksi tekijäksi. Rehun hukkaantumisen estäminen ja mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää päästöjä veteen. Päästöjen pienentämisen tavoite on täysin yhteensopiva hakijan taloudellisten tavoitteiden kanssa, koska rehu on suurin kustannustekijä. Saarenputaan Lohi Ky on onnistunut pitämään rehukertoimen hyvin lähellä yhtä ja jopa sen alla. Lisäksi yritys käyttää mahdollisimman ympäristöystävällisiä rehulaatuja. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen kasvatuskaudella joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Kalankasvatuslaitoksesta ei aiheudu muita päästöjä vesistöön kuin kasvatusaltaista kulkeutuvat kalojen eritteet ja hukkarehusta peräisin olevat ravinnepäästöt. Talvisäilytyskaudella kuormitus on vähäistä, koska kalojen ruokinta on vähäistä, eikä sen tarkoituksena ole kasvattaa kaloja. Vesistökuormitus on laskettu rehunkulutuksen ja lisäkasvun perusteella. Vuosina 2002 2007 laskennallinen fosforikuormitus oli keskimäärin 530 kg vuodessa (vaihtelu 247 756) sekä typpikuormitus keskimäärin 4 180 kg vuodessa (vaihtelu 1 990 5 940). Rehun fosforipitoisuutena laskelmassa käytettiin 1 % ja typpipitoisuutena 7,5 %. Kalan fosforipitoisuutena käytettiin 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Hakemuksen mukaisella rehunkäyttömäärällä ja rehukertoimella 1,0 arvioidaan laskennalliseksi fosforikuormitukseksi 1 380 kg vuodessa ja typpikuormitukseksi 10 925 kg vuodessa. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Saarenputaan leveys on noin 100 m ja siitä alavirtaan olevan Kemijoen leveys on noin 500 1 000 m. Kemijoen virtaamat Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen kohdalla Kemijoessa ja Saarenputaan osuus tästä arvioitiin käyttäen Seitakorvan virtaamatietoja vuosilta 1999 2008. Virtaamatietojen ja virtaamanmittauspisteen valuma-alueen koon perusteella saatiin laskennalliset valuma-arviot eri virtaamatilanteille. Keskivirtaamina käytettiin koko tarkastelujakson keskivirtaamaa, keskialivirtaamana tarkasteluvuosien minimivirtaamien keskiarvoja ja keskiylivirtaamana vastaavasti tarkasteluvuosien maksimivirtaamien keskiarvoja. Saarenputaan virtaamaksi arvioitiin kolmasosa laskennallisesti saaduista koko Kemijoen virtaamista laitoksen kohdalla. Arvioidut virtaamat ovat seuraavat Valuma-alue Virtaama, m 3 /s Seitakorva, 27 424 km 2 MHQ = 1 027 1999 2008 MQ = 310 MQ VI-IX = 276 MNQ = 63

8 Kemijoki 22 990 km 2 MHQ = 860 laitoksen kohdalla MQ = 260 MQ VI-IX = 232 MNQ = 53 Saarenpudas MHQ = 287 MQ = 87 MQ VI-IX = 77 MNQ = 18 Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole sellaisia suojeltuja kohteita, joihin laitoksella on vaikutusta. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai virkistysalueita. Tapionniemen kalankasvatuslaitokselta alavirtaan olevan vesistön ja rantojen käyttöä noin kolmen kilometrin matkalta selvitettiin tiedustelemalla postitse 20:ltä rantatilalliselta marraskuussa 2006 tehdyn kalastustiedustelun yhteydessä. Tiedusteluun vastasi kahdeksan rantatilan omistajaa. Neljällä rantatilalla oli kesämökki ja yhtä monella myös kaivo. Kolmella tilalla oli lato, kahdella rantasauna ja kahdella muu sauna. Yhdellä tilalla oli navetta, aitta tai vierasmaja. Kolmella tilalla ei ollut rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella tiedustelualueella ei juuri enempää rakennettuja rantatiloja ole. Kemijoen rannat ovat tiedustelualueella pääosin alavia suorantoja. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaatuaineisto on kerätty Saarenputaassa laitokselta ylä- ja alavirtaan olevista vesistönäytepisteistä. Tuloksia on vuosilta 1987 2007. Näytepisteiden sijainti mahdollistaa vedenlaadun ennen-jälkeen tarkastelun. Vesi on ollut laitokselta alavirtaan olevalla näytepisteellä ravinnepitoisuuksien suhteen lievästi väkevämpää kuin ylävirtaan olevalla pisteellä, mutta pitoisuusmuutokset ovat olleet vain lieviä. Muiden keskeisten vedenlaatumuuttujien osalta laitokselta ylä- ja alavirtaan olevien pisteiden välillä ei juurikaan ole pitoisuuseroja. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin suhteen molempien näytepisteiden vesi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Ympäristöhallinnon vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kemijoen vesi Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen kohdalla kuuluu luokkaan hyvä. Veden kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut varsin runsaasti tarkkailujakson alkupuolella ja laitokselta ylä- sekä alavirtaan olevalta pisteeltä on mitattu korkeita pitoisuuksia. Vuoden 1993 jälkeen pitoisuusvaihtelut ovat tasaantuneet ja laitokselta alavirtaan on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin ylävirtaan olevalta pisteeltä. Pitoisuustason muutos näytepis-

teiden välillä on pieni ja vesistö voidaan typen suhteen luokitella molemmilla pisteillä viime vuosien tulosten perusteella karun veden luokkaan. Ammoniumtypen pitoisuudet vaihtelivat myös jakson alkupuolella runsaasti ja olivat ajoittain korkeita. Vuoden 1993 jälkeen pitoisuudet ovat laskeneet ja vaihtelu on jokseenkin tasaantunut. Laitokselta alavirtaan olevassa pisteessä pitoisuudet ovat pääosin korkeammat kuin ylävirtaan olevassa pisteessä, mutta pitoisuus on ajoittain ollut ylävirtaan olevan pisteen tasolla. Ammoniumpitoisuudet ovat olleet laitokselta alavirtaan pääosin alle 50 μg/l, joten laitos ei aiheuta merkittäviä ammoniumlisäyksiä. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi korkeammat laitokselta alavirtaan olevalla pisteellä verrattuna ylävirtaan olevaan pisteeseen. Tarkkailujaksolla on havaittavissa hetkellisiä pitoisuuspiikkejä molemmilla pisteillä, mutta korkeimmat piikit mitattiin laitokselta alavirtaan olevalla pisteellä. Fosforipitoisuudet ovat olleet pääosin 15 20 μg/l tuntumassa, joten vesi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Fosfaattifosforin pitoisuudet ovat pysyneet molemmilla pisteillä pääosin alhaisina. Vuoden 2001 jälkeen laitokselta alavirtaan olevan pisteen pitoisuudet ovat hieman nousseet ja pysyneet ylävirran puoleiseen pisteeseen verrattuna hieman korkeampina. Pitoisuuksissa on havaittavissa yksi varsinainen pitoisuuspiikki heinäkuussa 2002. Laitos ei näin ollen aiheuta merkittäviä epäorgaanisen fosforin lisäyksiä vesistöön. Muiden keskeisten vedenlaatumuuttujien osalta laitokselta ylä- ja alavirtaan olevilla pisteillä ei juurikaan ole pitoisuuseroja. Molempien pisteiden BOD 7 on pysynyt pääosin alle 2 mg/l, joka on luontaisille vesille tyypillistä tasoa. 9 Kalasto ja kalastus Kalankasvatuslaitos sijaitsee aivan Ylikylän osakaskunnan vesialueen rajalla. Ylikylän osakaskunnan vesialueesta alavirtaan on Kemijärven osakaskunnan vesialue. Vesistön ja rantojenkäyttötiedustelun yhteydessä tiedusteltiin myös kalastuksesta samoilta 20 rantatilalliselta. Tiedusteluun vastanneista kahdeksasta taloudesta tiedustelualueella oli kalastanut kuusi. Heidän kalastuksensa vuonna 2006 ajoittui lähinnä kesän lomakuukausille. Kalastaneissa ruokakunnissa oli keskimäärin 2,3 henkilöä, joista kalastukseen osallistui keskimäärin 1,4. Yleisesti oletetaan, että tiedusteluun vastaamattomien talouksien joukossa kalastaneita on puolet vähemmän kuin vastanneiden joukossa. Siten saadaan laskennallinen arvio, jonka mukaan alueen 20 rantatilallisesta alueella kalastaisi noin 12 taloutta ja noin 15 henkilöä. Kalastaneiden rantatilallisten kokonaissaalis oli noin 215 kg eli noin 36 kg ruokakuntaa kohden. Saalis jakautui epätasaisesti. Suurimmat talouskohtaiset saaliit olivat 120 kg ja 80 kg. Toiset jäivät alle 10 kg:n vuosisaaliiseen. Kahdelle taloudelle kalansaaliilla voidaan kuitenkin katsoa olevan merkitystä. Saaliiksi ilmoitettiin 0,5 kg:n taimen, joka oli saatu heittokalastamalla. Katiskapyynti oli suosituin kalastustapa. Pyydysyksikkösaaliiden perusteella vetouistelu, katiskapyynti ja heittokalastus olivat tehokkaimpia kalastustapoja (saalis 400 540 g/kalastuskerta). Mato-onginnan yksikkösaalis oli 170 g/kalastuskerta. Myös pyydysyksikkösaaliisiin vaikutti erittäin paljon kahden eniten saalista saaneen kalastajan kalastus. Lajikohtaisesti pyydysyksikkösaaliita tarkasteltuna vetouiste-

lun haukisaalis ja katiskapyynnin ahvensaalis olivat selvästi suurimmat. Kaikki lajit ja kalastustavat huomioon ottaen pyydysyksikkösaaliiksi muodostui 426 g. 10 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus on heikentänyt vedenlaatua paikallisesti laitoksen ohi kulkevassa uoman osassa. Kemijoen päävirtaus kulkee Oinaansaaren erottamana kauempana laitoksesta. Laitoksen vaikutus Kemijoen päävirtauksen vedenlaatuun jää todennäköisesti selvästi vähäisemmäksi. Kemijoen päävirtauksessa ei ole tarkkailupaikkoja laitoksen kohdalla. Pintojen limoittumista on seurattu neljästä paikasta, jotka ovat laitokselta ylävirtaan noin 400 m (vertailupaikka) ja alavirtaan noin 50 m, 150 m ja 350 m. Limoittuminen oli laitokselta alavirtaan vuonna 2005 joko jonkin verran tai huomattavasti runsaampaa kuin ylävirtaan alinta tarkkailupaikkaa lukuun ottamatta. Selvintä limoittumisen lisääntyminen oli 150 m laitokselta alavirtaan, missä kaikilla kerroilla (kerran heinäkuussa ja kahdesti elokuussa) limoittuminen oli huomattavasti runsaampaa kuin vertailupaikassa. Alimmalla tarkkailupaikalla limoittumista oli kaikilla tarkkailukerroilla saman verran kuin vertailupaikalla. Limoittumistarkkailun tulokset viittaavat laitoksen aiheuttamaan rehevöitymiseen välittömästi laitokselta alavirtaan olevalla alueella. Sama oli havaittavissa vedenlaadun tarkkailun tuloksissa. Vedenlaadun tarkkailun havaintopaikkojen tavoin limoittumistarkkailun havaintopaikat sijaitsevat sivussa Kemijoen päävirtauksesta, joten on todennäköistä, että laitokselta tulevan veden sekoittuessa päävirtaukseen rehevöityminen on huomattavasti edellä kuvattua vähäisempää. Kalankasvatuksen aiheuttama merkittävin kuormitus muodostuu kokonaistypestä, ammoniumtypestä, kokonaisfosforista ja fosfaattifosforista. Seuraavassa on arvioitu laskennallisesti voimassa olevan luvan ja haettavan luvan rehumäärien mukaisten kuormitusten aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä Saarenputaassa ja laitoksen kohdalla Kemijoessa. Nykyinen lupa kok.n kok.p µg/l µg/l Haettava lupa kok.n kok.p µg/l µg/l Saarenpudas MQ VI IX (77 m 3 /s) 5,2 0,7 10,7 1,4 Kemijoki MQ VI IX (232 m 3 /s) 1,7 0,2 3,6 0,5 Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioimatta sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Laskelmassa on käytetty suurimpia arvioituja kuormitusarvoja ja keskivirtaamaa.

Ainetaselaskelmassa on oletettu kalojen lisäkasvuun sitoutuvan 0,4 % rehun fosforista ja 2,75 % rehun typestä. Rehun fosforipitoisuutena on käytetty 1,0 % ja typpipitoisuutena 7,5 %, vaikka nykyisten rehulaatujen pitoisuudet ovat pienempiä (vuonna 2007 noin 0,9 % fosforia ja noin 6,5 % typpeä). Arviossa on käytetty virtaamina kymmenen edeltävän vuoden keskimääräisten kesä-syyskuun virtaamien keskiarvoja ja oletettu tuona aikana käytettävän 80 % rehusta. Kokonaistypen lisäys olisi noin 5 µg/l ja kokonaisfosforin 0,7 µg/l. Vastaavat pitoisuuslisäykset Kemijoen pääuomassa laitoksen kohdalla olisivat 2 µg/l ja 0,3 µg/l. 11 Vaikutus rannan ja vesialueen käyttöön Tapionniemen kalankasvatuslaitokselta alavirtaan olevan vesistön ja rantojen käyttöä selvitettiin tiedustelemalla postitse 20:ltä rantatilalliselta marraskuussa 2006 tehdyn kalastustiedustelun yhteydessä. Yksikierroksiseen tiedusteluun vastasi kahdeksan rantatilan omistajaa. Neljällä rantatilalla oli kesämökki ja yhtä monella myös kaivo. Kolmella tilalla oli lato, kahdella rantasauna ja kahdella muu sauna. Yhdellä tilalla oli navetta, aitta tai vierasmaja. Kolmella tilalla ei ollut rakennuksia. Karttatarkastelun perusteella tiedustelualueella ei juuri enempää rakennettuja rantatiloja olekaan. Joen ja rantojen yleisimmät käyttömuodot ovat uiminen, kalastus ja yleinen virkistyskäyttö. Muita käyttömuotoja ovat metsänhoito, sauna- ja kasteluveden otto sekä metsästys. Ruokavetenä, rantalaitumina ja matkailutoimintaan joen vettä ja rantoja käytti kutakin yksi vastanneista. Tiedustelussa kysyttiin, onko kalankasvatuslaitoksesta aiheutunut haittoja rantatilallisille. Yksikään vastanneista kahdeksasta rantatilallisesta ei ilmoittanut kalankasvatuksesta aiheutuvan haittoja. Muutenkin kalankasvatustoimintaan ja yrittäjyyteen suhtauduttiin varsin myönteisesti. Tiedustelun yhteydessä varattiin rantatilallisille mahdollisuus vapaamuotoisiin kommentteihin koskien tiedustelualueen tilaa ja kalankasvatusta. Kommenttien mukaan harakat ja varikset ovat ehkä lisääntyneet, lokeista ei mainittavia haittoja, kalankasvatuslaitos ei aiheuta haittoja kesämökkiläiselle, meluhaitat on saatu kohtuullisiksi viime vuosina, vaikka kasvatuslaitos on sinänsä siisti, ei sitä voi pitää ympäristöön sopivana tai kauniina ja perkausjätteiden kompostoinnista oli hajuhaittaa, mutta kompostointi on ilmeisesti lopetettu. Hankkeen hyödyt ja vahingot Laitos työllistää 3 4 henkilöä. Lisäksi tulevat välilliset työllisyysvaikutukset kuljetuksista, kalojen perkaamisesta ja markkinoinnista. Kemijoen virtaamat kalankasvatuslaitoksen kohdalla ovat aika suuret. Kalankasvatuksen kuormituksen aiheuttama vedenlaadun muutos on melko vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tavanomaisesta vedenlaadun vaihtelusta. Toiminta ei aiheuta korvattavaa tai toimenpitein poistettavaa tai hyvitettävää vahinkoa tai muita yleistä tai yksityistä etua koskevia vahingollisia seuraamuksia. Kalankasvatuksen haitat ovat myös yleiseltä kannalta katsottuna etuihin verrattuina vähäisiä.

12 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Verkkoallaslaitoksilla ei voida suorittaa kuormitustarkkailua, vaan kuormitus arvioidaan käytetyn rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien perusteella. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kemijoen yhteistarkkailussa. Voimassa oleva ohjelma on laadittu vuosille 2007 2012. Tapionniemen laitoksen vaikutuksia vedenlaatuun tarkkaillaan ohjelman mukaan kolmessa pisteessä vuosittain kerran heinäkuussa ja kerran elokuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, sähkönjohtavuus, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ammoniumtyppi ja a-klorofylli. Perifytonin piilevätarkkailua tehdään vuosina 2007 ja 2010. Luonnon kasvualustoilta kerätään perifytonia. Näytteet kerätään ensisijaisesti kivien pinnoilta harjaamalla, jokiuomaan asetetuilta lasittamattomilta tiililtä harjaamalla tai sedimentin ja uposkasvien pinnoilta pipetoimalla. Näytteet otetaan vastaavanlaisilta pinnoilta tarkkailtavan kohteen ylä- ja alavirran puolelta heinä-elokuussa. Vesistötarkkailun yhteydessä kalankasvatuslaitoksen lähialueella seurataan silmämääräisesti limoittumista. Samalla tarkistetaan mahdollisten rasva- ja pölykerrosten esiintyminen. Limoittumistarkkailu tehdään aina vesinäytteenoton yhteydessä. Havaintopaikat ovat kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan noin 400 metriä oleva kivikko, jonka raekoko on 10 25 mm, noin 50 metriä laitokselta alavirtaan oleva kivikko, jonka raekoko on 10 30 mm, noin 150 metriä alavirtaan oleva kivi, jonka koko on 1 m x 0,6 m sekä noin 350 metriä alavirtaan oleva kanto. Tarkkailupaikat ovat ominaisuuksiltaan mahdollisimman samanlaisia. Limoittumisen määrää alavirran puoleisilla pisteillä verrataan ylävirran puolella olevaan vertailupisteeseen asteikolla 0 = vähemmän kuin vertailupaikassa, 1 = saman verran kuin vertailupaikassa, 2 = jonkin verran enemmän kuin vertailupaikassa ja 3 = huomattavasti enemmän kuin vertailupaikassa. Limoittumistarkkailupaikat valokuvataan vuosittain. Tarkkailutulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, Kemijoen vesiensuojeluyhdistykselle, Lapin ympäristökeskukselle ja alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutuloksiin liitetään lausunto, jossa ilmoitetaan myös kalankasvatuslaitosten limoittumistarkkailun tulokset. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain suppea raportti, jossa esitetään hydrologiset ja meteorologiset olot, yhteenveto kuormituksesta, tarkkailutulokset taulukoituina ja tarpeen mukaan havainnekuvina, poikkeukselliset tilanteet vesistössä tai kuormituksessa, kuormittajien aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset vesistössä, johtopäätökset tarkkailusta sekä yleistajuinen tiivistelmä. Laajojen tarkkailuvuosien (2007 ja 2010) tuloksista laaditaan laaja raportti, jossa esitetään suppean raportin tietojen lisäksi pistekuormituksen kehitys ja saatavilla olevat tiedot hajakuormituksesta, vedenlaadun kehitys, vuoden 2010 raportissa yhteenveto kuluneen tarkkailukauden tuloksista johtopäätöksineen ja tarkkailun kehittämistarpeet. Suppea raportti valmistuu 15.4. mennessä ja laaja raportti 15.5. mennessä. Yhteistarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja ympäristökeskuksen kesken. Lisäksi tulee ottaa huomioon ympäristölupapäätöksissä annettavat määräykset.

13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Alueella ei ole sellaisia poikkeustilanteita, jotka vaikuttaisivat kalankasvatuslaitoksen päästöihin tai jätteisiin. VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa kalastolle tai kalastukselle eikä vesistön tai rannan käytölle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 12.3.2009 perkaamoa koskevalla selvityksellä, kasvatusaltaiden tilavuutta koskevilla tiedoilla, Kemijoen yhteistarkkailuohjelmalla sekä vesistövaikutusarviolla ja 4.12.2009 Ylikylän osakaskunnan kanssa tehdyllä vesialueen vuokrasopimuksella. Hakija on 24.2.2010 toimittanut 29.11.2009 pidetyn Ylikylän osakaskunnan ylimääräisen yleisen kokouksen pöytäkirjan, jonka mukaan kokous on yksimielisesti hyväksynyt vesialueen vuokrauksen Saarenputaan Lohi Ky:lle. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa 14.4. 14.5.2009 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työ- ja elinkeinokeskukselle, Kemijärven kaupungille ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Lisäksi Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 16.4.2009 paikallislehti Koillis-Lapissa. Muistutukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että luvan myöntämisen edellytykset haetun mukaiselle toiminnalle ovat olemassa. Lupamääräyksissä on otettava huomioon seuraavaa: Haettu vedenottomäärä on vähäinen vesistön virtaamaan nähden. Verkkoaltaiden ja maa-altaiden määrä tulee rajata hakemuksen mukaiseksi ja ne tulee määrätä sijoitettavaksi hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitetyllä tavalla. Verkkoaltaiden enimmäistilavuus on rajattava 20 568 m 3 :ksi ja maa-altaiden tilavuus 13 000 m 3 :ksi. Mikäli perkaustoiminta aloitetaan laitoksella uudelleen ja tuotantokapasiteetti ylittää 50 t/v, tulee toiminnanharjoittajan hakea toiminnalle ympäristölupa. Perkaamoa koskeva lupamääräys tulee poistaa. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksella on viime vuosina käytetty kuivarehua selvästi vähemmän kuin voimassa oleva lupa mahdollistaisi. Ravinne-

päästöt ovat tarkkailun aikana olleet nyt haettavia ja voimassa olevia päästörajoja pienempiä. Nykyään vesistövaikutukset ovat tarkkailun mukaan olleet havaittavia Saarenputaassa. Hakemuksen liitteessä 5 on käsitelty laitokselta ylävirtaan olevan havaintopaikan JL1 ja alavirtaan olevan lähialueen tarkkailupaikan JL2 tuloksia. Tarkkailuun kuuluvan havaintopaikan Tuupaselkä 70 (JL3) tiedot puuttuvat. Voimassa olevan yhteistarkkailun raporteista vuosilta 2007 ja 2008 on luettavissa, että vaikutukset ovat viime vuosina pienentyneet, eivätkä ne ole ulottuneet Tuupaselälle saakka. Laskennallisesti fosfori- ja typpipäästöjen vaikutukset jäävät pieniksi sekoittuessaan koko Kemijoen virtaamaan. Mainittakoon, että hakemuslomakkeen kohdassa 9 esitetyissä rehunkäyttö- ja lisäkasvutiedoissa on huomattavaa poikkeavuutta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) ilmoitettuihin tietoihin verrattuna lisäkasvun ja ravinnepäästöjen osalta. Tiedot ovat kuitenkin hakemuksen liitteessä 5 yhtenevät VAHTI-järjestelmässä oleviin nähden. Fosforipäästöt ovat VAHTI-tietojen mukaan vuosina 2002 2008 olleet 182 708 kg/v ja vastaavasti typpipäästöt 1 347 5 603 kg/v. Hakija on esittänyt kasvatusmäärää kaksinkertaistettavaksi eli rehunkäytön ja lisäkasvun määräksi 230 000 kg/v. Tältä osin ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esittämälle rehunkäyttömäärälle ei nykyisessä tilanteessa ole estettä. Hakijalla on ollut 100 000 kg:n kasvatuslupa Kemijoen Talviaisputaassa noin 15 km Tapionniemen laitokselta ylävirtaan. Hanke kuitenkin peruuntui. Näin ollen jo aikaisemmin on arvioitu, että kyseisen jokiosuuden kasvatuskapasiteettia voidaan merkittävästi lisätä. On myös huomattava, että Kemijärven sellutehtaan toiminta lopetettiin keväällä 2008 ja Kemijärveen kohdistuvat pistekuormittajien aiheuttamat kokonaisravinnepäästöt pienenivät oleellisesti. Tehtaan fosforipäästöt olivat vuosina 2003 2007 tarkkailutietojen mukaan 6 440 11 326 kg/v ja olivat tehtaan viimeisenä toimintavuonna 2008 (tuotanto lopetettiin 27.4.2008) enää 2 371 kg/v. Kalankasvatuslaitoksen rehunkäyttömäärän lisääminen ei siten ennalta arvioiden ole vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 kirjattua tavoitetta kalankasvatuksen osalta. Tavoitteena on ohjata kalankasvatusta parhaiten soveltuville, muille vesien käyttäjille ja vesiluonnon suojeluarvoille mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaville alueille. Hakija on arvioinut fosforipäästöksi 1 380 kg/v ja typpipäästöksi 10 925 kg/v oletuksella, että rehunkäyttömäärä on 230 000 kg/v ja rehukerroin 1 sekä rehujen ravinnesisältö 1 % fosforia ja 7,5 % typpeä. Verkkoallaslaitoksissa päästöjä hallitaan keskeisesti rehunkäyttömäärillä ja ruokinnan optimoinnilla sekä valitsemalla kulloinkin kasvatettavalle kalaparvelle soveltuvia mahdollisimman matalaravinteisia rehulaatuja. Rehunkäytön enimmäismääräksi voidaan luvassa sallia enintään 230 000 kg/v. Kasvatettavaa kalamäärää ei lupamääräyksellä tarvitse rajoittaa, vaan rehunkäyttömäärän lisäksi tulee antaa ehdottomat raja-arvot ravinnepäästöille ja rehujen keskimääräisille ravinnesisällöille. Ne ovat riittävät toiminnalle ja sen valvonnalle. Rehujen keskimääräisinä ravinnepitoisuuksina voidaan sallia enintään 0,9 % fosforia ja enintään 6,5 % typpeä. Vastaavia keskimääräisiä ravinnepitoisuuksia on uusimmissa ympäristöluvissa määrätty noudatettavaksi myös muilla Kemijoen vesistöalueen suurimmilla teuraskalalaitoksilla. Matalat ravinnesisällöt ovat teuraskalan kasvatuksessa noudatettavissa kalojen hyvinvoinnin vaarantumatta. Määräämällä ravinnesisältöjen raja-arvot keskimääräisiksi voidaan tarvittaessa käyttää myös runsasravinteisempia rehuja, mutta pääsääntöisesti on käytettävä uudenaikaisia matalaravinteisia rehuja, kuten esim. fytaasi-entsyymirehuja. Saarenputaan laitoksella on kasvatuskaudella 2008 testattu fytaasi-entsyymirehuja, joissa kalajauho on korvattu kasviproteiineilla ja joilla saadaan vähennettyä myös kalankasvatuksen ominaispäästöjä. Lupamääräyksessä annettaviksi pääs- 14

töraja-arvoiksi saadaan rehukertoimella 1 sekä kalojen fosforisisällöllä 0,4 % ja typpisisällöllä 2,75 % tällöin 1 150 kg fosforia/v ja 8 625 kg typpeä/v. Ravinnepäästö tulee määrätä laskettavaksi ainetasetarkasteluun perustuen eli rehun ravinnesisällön ja kalojen lisäkasvuun sitoutuvan ravinnemäärän erotuksena ja edelleen päästötiedot tulee määrätä raportoitavaksi vuosittain kasvatuskautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristöhallinnon ylläpitämään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI). Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle, ja että vesistöön joutuva päästö on mahdollisimman pieni ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kalarehut on varastoitava niin, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava, varastoitava, käsiteltävä ja edelleen toimitettava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Ympäristökeskuksen näkemys on, että perattava kalamäärä on jo niin suuri, ettei perkuujätteiden hautaaminen laitosalueelle ole enää mahdollista, vaan jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi esimerkiksi turkiseläinten rehuna. Se osa kasvatuskaudella tai talvisäilytyksessä kuolleista kaloista, joka ei sovellu eläinten rehuksi, voidaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti haudata laitosalueelle, mikäli Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräykset sen mahdollistavat. Laitoksella on järjestettävä käyttötarkkailu ja siitä tulee pitää hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Verkkoallaslaitoksella ei voida järjestää päästötarkkailua teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla, joten päästöjä on tarkkailtava ainetasetarkasteluun (lisäkasvu ja rehunkäyttö sekä rehujen ravinnesisällöt) perustuen. Laitos kuuluu Kemijoen yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuohjelma on ajanmukainen ja voimassa vuoden 2012 loppuun. Laitoksen vaikutustarkkailu on jatkossakin tehtävä osana Kemijoen yhteistarkkailua. Lapin ympäristökeskuksella tulee olla oikeus tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Luvassa on velvoitettava ilmoittamaan laitoksella ilmenneistä kalataudeista välittömästi eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Kemijärven kaupungin eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös ympäristökeskukselle kuten muistakin poikkeuksellisista tilanteista. Hakija tulee velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi häiriö- tai poikkeustilanteen sattuessa sekä tarvittaessa järjestämään tarkkailu poikkeuksellisten päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. Luvassa tulee määrätä, että toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Luvassa tulee lisäksi antaa määräykset toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Mikäli toiminta lupakauden aikana lopetetaan, tulee siitä ennakkoon ilmoittaa ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa eikä haittaa vesiliikenteelle. Ympäristökeskus on katsonut, että sen esittämillä tai tiukemmilla päästörajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan määrätä tehtäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Lupamääräysten tar- 15

kistamishakemukseen tulee velvoittaa liitettäväksi selvitys kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästörajoista. 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hakijalle on määrättävä kalanistutusvelvoite. Hakijan on vuosittain istutettava kesä-elokuussa 500 kg vähintään 800 g:n kirjolohia kalankasvatuslaitoksen välittömään läheisyyteen. Istutuksista tulee etukäteen ilmoittaa työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Ylikylän ja Kemijärven osakaskunnille. Istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voidaan vaihtaa tai muuttaa työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan on osallistuttava Kemijoen yhteistarkkailuun. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tuotantomäärän kasvattaminen tulee lisäämään vesistön ravinnekuormitusta ja perustuotantoa. Hyvistä laimenemisolosuhteista johtuen vaikutukset ovat kuitenkin todennettavissa vain laitoksen välittömässä läheisyydessä. Kalasto- ja kalastushaitat voivat ilmetä roskakalojen lisääntymisenä ja pyydysten limoittumisena. Laitoksen tuotanto huomioon ottaen haitan kompensoimiseksi tehtävä pyyntikokoisten kirjolohien istuttaminen on tässä tapauksessa perusteltua. Kalankasvatuslaitoksen kalasto- ja kalastusvaikutuksista ja kalanistutusvelvoitteen tuloksellisuudesta saadaan tietoa Kemijoen yhteistarkkailussa. 3. Kemijärven kaupungin tekninen osasto 4. Ylikylän osakaskunta Muistuttaja on kaupungin kaavoitusviranomaisena katsonut, että hakemuksen mukaan laitoksen aiheuttama kuormitus on heikentänyt vedenlaatua paikallisesti viereisessä Saarenputaassa. Vaikutus Kemijoen päävirtauksen vedenlaatuun on todennäköisesti vähäinen. Tiedoksiantokuulutuksen mukaan kaloja ylläpitoruokitaan maa-altaissa. Toisaalta mainitaan, että maa-altaista vesi johdetaan ilman käsittelyä Kemijokeen, koska kaloja ei ruokita maa-altaissa. Kyseessä on selvä ristiriita. Annettavassa päätöksessä on otettava huomioon ylläpitoruokinnasta mahdollisesti aiheutuva kuormitus vesistöön. Hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, eikä alueelle ole suunnitteilla kaavan laatimista. Koska kyseessä on jo olemassa olevan laitoksen toiminnan tehostaminen, muistuttaja on katsonut, ettei toiminnan lisääminen vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta taikka muutakaan maankäytön järjestämistä. Osakaskunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 5. AA, Kenttäkumpu RN:o 72:7 Muistuttaja on todennut, että hänen omistamansa tila sijaitsee alavirran suuntaan laitoksen läheisyydessä. Tilalla on uimaranta ja rantasauna. Laitoksen nykyistäkään kuormitusta ja haittaa erityisesti Kellokummun tilalle ei ole riittävästi analysoitu eikä seurattu. Kuormituksen vettä pilaavan vaikutuksen johdosta toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa laatimaan kuntoselvitys vesistön tilasta ja laitoksen vaikutuksista siihen sekä laatimaan perusteltu arvio aiheutetun haitan suuruudesta. Jo nykylaajuinen toiminta likaa 16

merkittävästi vesistöä ja haittaa virkistyskäyttöä. Kellokummun tilaa vuokrataan ja vieraat käyttävät uimarantaa ja rantasaunaa. Vasta sen jälkeen, kun vesistön kuntoselvitys on tehty, tulee ottaa laajentamishakemus käsiteltäväksi. Muistuttaja on vastustanut laajentamista, ennen kuin hyväksyttävä kuntoselvitys on tehty ja pidättänyt oikeuden vaatia korvausta olemassa olevan toiminnan aiheuttamasta haitasta sekä tulevasta haitasta. 6. BBn kuolinpesä / CC, Ruotilampi RN:o 114:1 Muistuttaja on ilmoittanut, että kuolinpesän tila rajoittuu kalankasvatuslaitokseen. Laitoksen ylin maa-allas ja pumppaamo ovat kuolinpesän omistamalla maa-alueella. Muistuttaja on huomauttanut, että kuolinpesä ei ole vastuussa alueellaan toimivan kalankasvatuksen aiheuttamista ympäristöhaitoista nyt tai toiminnan lopettamisen jälkeen. Hakija on tehnyt Reino Rädyn kanssa 11.2.2000 päivätyn sopimuksen, jonka perusteella Saarenputaan Lohi Ay saa kasvattaa kalaa senhetkisen altaan I ja rinnepumppaamon puitteissa. Mikäli pumppaamon laajentaminen kolminkertaiseksi tapahtuu nykyisen pumppaamon puitteissa, eli se ei muuta alueen käytettävyyttä, muistuttajalla ei ole huomautettavaa toiminnan laajentamiseen. 17 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on 24.6.2009 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten johdosta. Siinä hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ympäristökeskus, 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskus, 4. Ylikylän osakaskunta ja 6. BB:n kuolinpesä / CC Hakijalla ei ole huomautettavaa tehtyihin muistutuksiin. 3. Kemijärven kaupungin tekninen osasto Kalojen ylläpitoruokinta maa-altaisiin on hyvin vähäistä ja noin 200 kg / talvisäilytysjakso. Tästä aiheutuva kuormitus on hyvin vähäistä. Kylmän veden aikainen kalojen ruokinta ei ole kannattavaa, koska esimerkiksi rehun liukeneminen kalojen elimistössä on heikompaa ja runsaampi ruokinta lisää merkittävästi kalojen kuolleisuutta. 5. AA Muistuttajan tila sijaitsee Kenttäuopajan puolella linnuntietä noin 700 metrin etäisyydellä kalankasvatuslaitokselta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Saarenputaassa, jonka vedet yhtyvät Kemijoen pääuomaan muistuttajan tilasta ylävirtaan. Muistuttajan tilan ja Saarenputaan sekä Kemijoen pääuoman välillä on kapea kannas, jonka läpi johtaa kapea vesiuoma hieman ennen Saarenputaan liittymistä pääuomaan. Todennäköinen syy Kenttäuopajan mahdollisiin vedenlaadullisiin ongelmiin on veden heikko vaihtuvuus. Pääosa Saarenputaan virtaamasta ja siten myös kalankasvatuslaitoksen kuormituksesta ohjautuu luonnollista reittiä Kemijoen pääuomaan ja edelleen tilan Kenttäkumpu ohi pääuomaa pitkin. Hakija on kiistänyt muistuttajan vaatimukset.

18 MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 1.1.2010 alkaen ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Saarenputaan Lohi Ky:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen kalankasvatusta varten Kemijoen Saarenputaassa ja veden johtamiseen Kemijoesta Saarenputaan varrella oleviin maa-altaisiin kalojen talvivarastointia varten Kemijärven kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto, hakemuksen enemmälti hyläten, myöntää Saarenputaan Lohi Ky:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen ja kalojen talvivarastointiin Tapionniemen kalankasvatuslaitoksessa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 200 000 kg vuodessa. Luvan saajalle määrätään vuosittainen istutusvelvoite toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuksen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen mukaiset ja Saarenputaassa Ylikylän osakaskunnan kanssa tehdyn 1.12.2009 päivätyn vuokrasopimuksen liitteenä olevan kartan osoittamalla alueella. Verkkoaltaiden lukumäärä on enintään 20 ja yhteistilavuus enintään 18 000 m 3. Toiminta-alue vesistössä on asianmukaisesti merkittävä. Verkkoaltaat ja laiturit on ankkuroitava siten, etteivät ne lähde suurillakaan virtaamilla ajelehtimaan tai siirry siten, että ne haittaavat vesistön muuta käyttöä.

2. Maa-altaisiin saadaan johtaa vettä Kemijoesta enintään 900 l/s kalojen talvivarastointia varten. Johdettavan veden määrä on mitattava pumppujen tehon perusteella kerran viikossa ja tieto on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Veden johtaminen ja sitä varten tarpeelliset rakenteet eivät saa heikentää tilan Ruotilampi RN:o 114:1 ranta-alueen käytettävyyttä. 3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 19 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 4. Kalojen ruokintaan saadaan käyttää kuivarehua enintään 200 000 kg vuodessa. Maa-altaisiin saa tehdä vain kalojen ylläpitoruokintaa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 1 000 kg vuodessa ja laskennallinen typpikuormitus enintään 7 500 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 6,5 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuus saa olla edellä mainittua suurempi, mutta sen tulee olla kuitenkin mahdollisimman pieni. Kalat on verestettävä laitosalueella umpisäiliöihin, joissa kalat ja verivesi kuljetetaan perkaamolle. Luvan saajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Päästöt ilmaan 5. Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 6. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai

käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Laitoksen kalojen perkaamisessa syntyvää perkuujätettä ei saa haudata laitosalueelle. 20 Varastointi 8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalanistutusvelvoite 9. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. ELY-keskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Vuoden 2012 jälkeen vaikutustarkkailu on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmassa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. 10. Luvan saajan on vuosittain kesä-elokuussa istutettava 500 kg vähintään 0,8 kg:n painoisia kirjolohia kalankasvatuslaitoksen päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi. Istutuksista tulee etukäteen ilmoittaa ELY-keskukselle sekä Ylikylän ja Kemijärven osakaskunnille. Istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua on laitteet ja rakennelmat poistettava vesistöstä.

21 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Kalat kasvatetaan verkkoaltaissa. Verkkoallaslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista ravinteiden ja jätteiden talteenottomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta. Lupaa harkittaessa on otettu huomioon Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Sen mukaan kalankasvatuksen suhteellinen osuus Kemijoen keski- ja alaosan fosforikuormituksesta on 5 % ja 2 %. Kemijärvi ja Kemijoki siitä ylävirtaan on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi ja se on ekologiselta luokittelultaan hyvä ja sen kemiallinen tila on hyvä. Kuormituksen vähentäminen nykytasosta on tarpeen erityisesti niissä vesistöissä, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa tai hyvä/erinomainen tila uhkaa heikentyä rehevöittävän ravinnekuormituksen vuoksi. Kemijoen vesienhoitoalueella tällaisia alueita ovat Kaakamonjoki ja Kaisajoki sekä joukko rehevöityneitä, lähinnä matalia järviä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan luvanvaraisten toimintojen vesienhoidon toimenpiteet huomioidaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti pääsääntöisesti lupakäytännöissä. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan mukainen Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen toiminta ei heikennä Kemijoen ja Kemijärven ekologista tai kemiallista tilaa. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Verkkoaltaiden pitämisestä vesistössä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Aluehallintovirasto katsoo, että lisäveden johtaminen maa-altaisiin on tarpeen kalojen talvivarastoinnin kelvollista toimittamista varten eikä sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset mainitun suuruisen vesimäärän johtamisen osalta täyttyvät.