ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 59/04/1 Dnro Psy-2003-y-72 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 59/04/1 Dnro Psy-2003-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Autioniemen kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa ja vesitalouslupa, Kemijärvi Saarenputaan Lohi Ky Lassilanmutka Tapioniemi p

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Ruokintatapa ja rehun käyttö... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt ilmaan... 7 Melu ja tärinä... 7 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Valuma-alueen kuvaus... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Virtaamatiedot...8 Veden laatu... 8 Vesistön käyttökelpoisuus... 9 Kalatalous... 9 Muu vesistön käyttö Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennetun ympäristön kulttuuriarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Laadunvarmistus Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteita koskevat määräykset Kunnossapitomääräykset Kalojen siirto...16

3 3 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Uuden luvan hakeminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU Liitteet Valitusosoitus Tarkkailuohjelma... 23

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Saarenputaan Lohi Ky on hakenut lupaa kalankasvatustoiminnan aloittamiseen verkkoaltaissa Kemijoen Talviaisputaassa. Hakija on pyytänyt luvan myöntämistä siten, että kasvatettavien kalojen vuotuinen lisäkasvu olisi noin kg ja käytettävän kuivarehun enimmäismäärä kg. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijoessa Kemijärven ja Pelkosenniemen välisellä jokiosalla noin 1 km Pelkosenniemen kunnan rajasta etelään joen länsirannalla. Kalankasvatuslaitos sijoittuu ennen uittoyhtymän käytössä olleille kahdelle tilalle (Autioniemi II RN:o 82:9 ja Autioniemi I RN:o 82:17) ja Ylikylän jakokunnan yhteiselle vesialueelle RN:o 876:1. Kalankasvatuslaitoksen osoite on Lassilanmutka 86, Tapionniemi. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakija on vuokrannut laitosta varten Kemijärven kaupungin Ylikylän kylästä tilat Autioniemi II RN:o 82:9 ja Autioniemi I RN:o 82:17 sekä vesialueen yhteisestä alueesta RN:o 876:1. Kemijokivarsi välillä Oinas Autioniemi on mukana valmisteilla olevassa Itä- Lapin maakuntakaavassa.

5 TOIMINTA 5 Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa. Kalankasvatus tapahtuu verkkoaltaissa, jotka sijoitetaan Kemijoen Talviaisputaaseen. Kelluvat kasvatusaltaat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan metriä, ja ne on rakennettu yrityksen omin voimin halkaisijaltaan 200 mm:n muoviputkesta (PEH). Verkkohavaksesta valmistettu allas kiinnitetään muoviputkesta tehtyyn kehikkoon. Kasvatusyksikkö kiinnitetään pohjaan ankkuroimalla. Kukin yksikkö on tilavuudeltaan noin m 3, ja niitä käytetään enintään m 3 (kuusi halkaisijaltaan 12 m:n allasta ja kuusi 20 m:n allasta). Jatkokasvatettavat 2 3-vuotiaat poikaset siirretään verkkoaltaisiin kesäkuussa. Tällöin poikaset painavat noin g. Tavoitekoko siialle on noin 1 kg ja kirjolohelle 1,5 2 kg. Myyntikoko riippuu teuraskalan ja kalajalosteiden markkinatilanteesta. Kalat voidaan sijoittaa kasvatusaltaisiin normaalina kesänä vasta noin kesäkuun puolivälissä, jotta kevättulva ehtii laskea riittävästi. Kasvatuskaudella sattuvia joen tulvatilanteita varten varaudutaan siirtämään kasvatusaltaat turvaan satama-altaaseen, jos kalat ovat voimakkaan virran vuoksi vaarassa vahingoittua tai tuhoutua. Kaloja ei juuri ruokita satamaaltaassa. Ennen talvea kirjolohet uitetaan kasvatusaltaissa veneellä työntäen myötävirtaan Kemijokea Tapionniemen kasvatuslaitokselle ja siirretään siellä oleviin talvisäilytysaltaisiin, jotka ovat maa-altaita. Siiat joudutaan siirtämään vesisäiliöillä varustetussa autossa noin 15 km:n matkan Saarenputaan Lohi Ky:n Tapionniemen talvisäilytysaltaisiin. Autioniemen kalankasvatuslaitoksella kasvatettavat kalat perataan yrityksen Tapionniemen perkaamolla. Ruokintatapa ja rehun käyttö Ruokinnassa käytetään (pendeli)automaatteja, joilla viime tuotantokautena yritys on päässyt vesiensuojelun ja myös tuotantotalouden kannalta hyviin tuloksiin sekä kirjolohen että siian kasvatuksessa. Laitoksella käytetään kuivarehua, mikä annostellaan ruokinta-automaatilla sekä siioille että kirjolohille. Kuivarehuna käytetään vähän fosforia sisältäviä rehuja. Laitoksella käytettävä rehumäärä on kg rehua vuodessa. Rehukerroin (kiloa rehua / tuotettu kalakilo) on ollut noin 1,15 kirjolohella, siian osalta ei ole varmaa tietoa vielä, mutta täysimittaiset tuotantoerät vuosilta viittaavat rehukertoimeen 1,0 1,1. Viime vuosina kasvatuksessa käytettävät rehut ovat kehittyneet ja rehukerroin on alentunut. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Kalan lisäkasvu on noin kg vuodessa.

6 Liikennejärjestelyt 6 Rehun ja laitokselle tuotavien kalojen kuljetukset tapahtuvat reittiä Kemijärvi Autioniemi valtatietä 5, joka on asfaltoitu, ja edelleen Saarenputaan Lohi Ky:n kalalaitoksen tilan yksityistietä varastolle. Kalojen siirto tapahtuu samaa reittiä maanteitse ja lisäksi vesitse muutamia kertoja kasvatuskauden päätyttyä syksyllä. Rehu kuljetukset ajoittuvat kasvatuskaudelle eli noin 120 vrk:n ajalle. Rekkaan mahtuu kg rehua, joten rekka-auto saapuisi tai lähtisi laitokselta kertaa. Tuotantokaudella henkilökunnan matkat ovat päivittäisiä ja tapahtuvat maanteitse autolla joko etelästä tai pohjoisesta riippuen asuinpaikasta. Tuotettujen siikojen kuljetus on tehtävä autolla. Kalojen siirtoaikana syksyllä kuorma-auto käy 3 4 kertaa päivässä noutamassa kaloja. Kirjolohet voidaan venettä apuna käyttäen uittaa jokea myöten Tapionniemeen kasvatusaltaissaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Verkkoallaskasvatuksen etuna muihin menetelmiin verrattuna ovat riittävän väljät kasvatusolosuhteet ja jatkuvasti ainakin Kemijoessa riittävä veden happipitoisuus kaikissa altaan osissa. Tämä yhdessä tarkoin valvotun automaateilla toteutetun ruokinnan kanssa takaavat sen, että rehunkäytön hyötysuhde pysyy optimaalisena. Autioniemen kalankasvatuslaitoksella tullaan käyttämään vähän fosforia sisältäviä rehulaatuja, joiden ominaisuuksiin vielä kuuluu hyvä rehunkulutuksen ja kalantuotannon määrän suhde. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kalankasvatuslaitoksen aiheuttamaa vesistökuormitusta on seuraavassa arvioitu rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvun (ainetase) perusteella. Kuormituksen laskennassa rehun fosforipitoisuus on ollut 0,9 % ja typpipitoisuus 7 %, koska uuden kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan kirjolohen kasvatuksessa yleisesti käytössä olevien kuivarehujen ravinnepitoisuus on nykyisin noin 7 % typpeä. Kalan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,5 %. Rehunkulutuksen määrällä kg/a saataisiin fosforikuormitukseksi 750 kg/a ja typpikuormitukseksi kg /a, jos kalojen lisäkasvuksi oletettaisiin ja rehukertoimeksi 1,15. Kuormituksen määrä jaettuna koko vuodelle olisi noin 2,1 kg/d fosforia ja noin 15,2 kg/d typpeä. Kesäkaudelle jaettuna päiväkuorma olisi noin kolminkertainen tasaisesti koko vuodelle laskettuun kuormitukseen nähden eli noin 6,3 kg/d fosforia ja noin 46 kg/d typpeä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 mukaan sisävesiin joutuvaa fosfori- ja typpikuormitusta vähennetään kumpaakin kullakin kuormitusalueella vähintään 30 % prosenttia vuoden 1993 kuormitustasosta. Ravinteiden joutumista vesiin vähennetään ottamalla käyttöön parempia rehuja ja ympäristöä mahdollisimman vähän

7 7 kuormittavaa ruokinta-, viljely- ja päästöjen vähentämistekniikkaa. Kalankasvatuslaitosten ominaiskuormitus koko maan keskiarvona voidaan saada tasolle 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohti (Ympäristöministeriö 2000). Päästöt ilmaan Pölyhaittoja voisi aiheutua vain liikenteen aiheuttamasta yksityistien pölyämisestä. Tie on lyhyt ja piha-alueella ovat nopeudet alhaisia, joten pölyäminen vähäistä. Laitoksella ei perata kaloja. Hajuhaittaa voisi aiheuttaa lähinnä kuolleiden kalojen epäasiallinen käsittely. Melu ja tärinä Kalalaitoksella syntyy melua lähinnä rehu- ja kalakuljetusten aiheuttamasta liikenteestä. Myös ruokinta-automaattien toiminnasta voi aiheutua vähäistä ja lyhytaikaista melua automaatin tyypistä riippuen. Meluhaittaa voidaan vähentää suuntaamalla ruokinta-automaatit länteen eli joelta rannan suuntaan. Tällöin rehun syötössä kuultava rehun kantoilman suihkutusääni suuntautuu poispäin saaressa olevasta loma-asunnosta. Ruokintaautomaatit voidaan tarvittaessa varustaa erityisillä suojalevyillä, jotka estävät äänen etenemistä saaren suuntaan. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Autioniemen kalankasvatuslaitoksen toiminnassa suurin yksittäinen syntyvä jätelaji ovat rehusäkit, joita tarvitaan 230 vuodessa. Rehu toimitetaan suursäkeissä kalalaitokselle ja tyhjät säkit palautetaan takaisin rehutehtaalle. Kuolleet kalat kerätään päivittäin viileään umpisäiliöön ja kuljetetaan Tapionniemen kalankasvatuslaitokselle yrityksen päätoimipaikkaan, jossa ne kompostoidaan tai liitetään turkistuottajalle menevään perkeiden erään. Ongelmajätteitä syntyy hyvin vähäisessä määrin ja ne toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Itä-Lapin maakuntakaavan luonnoksen mukaan Kemijokivarsi Oinaan kylän ja Autioniemen välillä on varsin näyttävää Kemijokivarren kulttuurimaisemaa, jossa perinteinen talonpoikaisrakentaminen avoimine viljelysaukeineen vuorottelee jylhän, metsäisen luonnonympäristön kanssa. Alueen luonto ja suojelukohteet Kalankasvatuslaitoksesta noin kolme kilometriä kaakkoon sijaitsee Raateaapa, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon.

8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö 8 Lähin naapuri on kalankasvatuslaitoksen verkkoaltailta noin 200 m:n etäisyydellä idässä Kemijoen vastarannalla Talviaissaaressa sijaitseva kesämökki. Lähin vakituinen asutus on noin 300 m:n etäisyydellä kalalaitokselta lounaaseen. Valuma-alueen kuvaus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijoen Kemijärven Pelkosenniemen valuma-alueella (osavaluma-alue Pelkosenniemen alue) noin 15 km alavirtaan Kemihaaran ja Kitisen yhtymäkohdasta. Vesistön valuma-alue on osavaluma-alueen alarajalla Javarusjoen kohdalla km² ja järvisyys 3,65 %. Vesistön tila ja käyttö Virtaamatiedot Ympäristöhallinnon tietokannasta on saatu virtaamatietoja Lokan padolta, Porttipahdan padolta, Kemihaarasta ja Kitisen Kokkosnivasta. Niistä on laskettu kesäaikainen Kemijoen virtaama 10 km Autioniemen kalalaitoksen alapuolella olevalle vesistöaluerajalle Javarusjoen yläpuolelle, jossa valuma-alue on km². Kitisen, Kemihaaran ja Luiron suun valuma-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on km² ja kerroin vesistöalueen alarajan virtaaman laskemiseen on siis 1,039. Mittausjakson virtaamatietojen perusteella laskettu kesäkuun - elokuun keskivirtaama oli 334 m 3 /s, minimi 67 m 3 /s, maksimi 1976 m 3 /s ja mediaani 235 m 3 /s. Keskialivirtaama oli kesä-elokuussa 107 m 3 /s ja keskiylivirtaama m 3 /s. Veden laatu Kemijoesta Autioniemen kohdalta on käytettävissä vain vanhaa vedenlaatuaineistoa vuodelta 1973, ja se liittynee alueella olleeseen uittotoimintaan. Tämän vuoksi paikalliset vedenlaatutiedot eivät ole edustavia. Tarkkailuista on kuitenkin käytettävissä vedenlaatutietoja Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä olevasta Kemijoesta, Lokan ja Porttipahdan tekojärvien tarkkailuun liittyen Pelkosenniemen kirkonkylän lossin ja myöhemmin sillan kohdalta sekä Kemijärven selluloosatehtaan raakavedestä ja Kemijärven rautatiesillan kohdalta (vain vuodet 2001 ja 2002). Käytettävistä vedenlaatutiedoista edustavimmat ovat Pelkosenniemen lossin/sillan kohdalta otetut kuukausittaiset näytteet Autioniemen yläpuolisella alueella. Pelkosenniemen kirkonkylän puhdistettujen jätevesien vaikutukset ovat Kemijoen suureen virtaamaan nähden vähäiset ja niiden vaikutusten tarkkailu on lopetettu muutamia vuosia sitten tarpeettomana. Kesäkuussa jokivedessä oli tulvan vaikutuksesta enemmän humusaineita, kiintoaineita ja mm. kokonaisfosforia sekä alempi alkaliniteetti ja sähkönjohtavuus kuin keski- tai loppukesällä. Veden happipitoisuus on kesällä vaihdellut välillä 7,3 11,9 mg/l mediaanin ollessa 9,0 9,6 mg/l. Veden rautapitoisuuden keskiarvo oli tarkastelujaksolla elokuussa kesäkuuta korkeampi, koska kesätulvat ovat sattuneet elokuulle ja rautapitoisuus on ollut niiden aikana korkea.

9 9 Kemijoen veden ravinnepitoisuus Pelkosenniemellä oli lähinnä keskimääräistä ravinteisuutta osoittava. Heinä-elokuussa kokonaistypen pitoisuus oli keskimäärin µg/l (mediaani µg/l) ja kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo µg/l (mediaani 16 µg/l). Kokonaisravinteiden pitoisuuksien mukaan laskettu ravinnesuhde oli eli voidaan tulkita kokonaisfosforin olevan minimiravinne perustuotannolle vedessä. Mineraaliravinteiden mediaanipitoisuudet heinä-elokuussa olivat fosfaattifosfori 5 8 µg/l, nitraattityppi 5 11 µg/l ja ammoniumtyppi 5 8 µg/l. Mineraaliravinteiden fosfori-typpi-suhde oli 4 5, jonka mukaan typpi olisi minimiravinne. Mineraaliravinteiden pitoisuudet olivat kuitenkin usein alle määritysrajan ja tulos on epävarma. Kemijoen veden laatu on sopiva kalankasvatustoiminnassa tarvittavan kalojen elinympäristön käyttöön. Kalankasvatustoiminnan päästöille joen veden keskitason ravinnepitoisuus on turvallinen lähtökohta, koska vesistö ei ole rehevöitymisherkkä. Vesistön käyttökelpoisuus Kemijoen veden yleinen laatu Pelkosenniemellä (havaintopaikka 13600) oli hyvä valtakunnallisen vedenlaatuluokituksen mukaan vuosien vedenlaatutietojen perusteella. Kalatalous Kemijärven kalastoa ja kalataloutta tarkkaillaan Kemijärven maksuvelvoitetarkkailuna, joka käsittää koko järven säännöstelyalueen. Kalataloustarkkailun vuoden 2000 kalastustiedustelussa Kemijärven säännöstelyalue jaettiin eri osa-alueisiin ja Autioniemen alue kuuluu jokimaiseen osaalueeseen 1, joka alkaa Pelkosenniemen yläpuolelta säännöstelyalueen rajoilta ja päättyy Kemijoen Kemijärven kaupungin kohdalla ylittävään rautatiesiltaan. Kalataloudellinen aineisto perustuu lähinnä kalastustiedusteluihin. Kirjanpitokalastusta ei suunnitellun kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ole ollut. Vuonna 2000 osa-alueen 1 saalislajisto oli kalastustiedustelun mukaan pääosin haukea (40 %), ahventa (29 %) ja madetta (9 %). Lohensukuisista kaloista taimenta oli saaliissa 4 % ja siikaa 6 %. Vaikka Autioniemen alue ei ole kalastuksellisesti erityisen merkittävä, niin kalastajia hakeutuu kalalaitosten lähistölle nimenomaan kasseista karanneiden kirjolohien houkuttelemina. Osa-alueella 1 kirjolohisaalis oli runsas 500 kg vuodessa. Yleisimmät ja myös saalista eniten tuottaneet kalastusmuodot alueella olivat verkkokalastus ja vetouistelu. Vuoden 2000 tiedustelun mukaan osa-alueella merkittävimmät kalastushaitat aiheutuivat pyydysten rikkoontumisista pohjan kantoihin ja risuihin sekä veden pinnan säännöstelystä ja pyydysten limoittumisista. Tiedustelussa ei esiintynyt alueella kalastavilta huomautuksia tai kommentteja Tapionniemen kalanviljelylaitoksen kalastukselle aiheuttamista haitoista. Kalastustiedustelun mukaan jätevesistä aiheutuvia haittoja esiintyi päävirtaussuunnan osa-alueilla. Haitta ilmeni lähinnä mielikuvatasolla, sillä kalojen haju- ja makuhaittoja esiintyi näillä osa-alueilla säännöstelyalueen keskimääräiseen nähden tavanomaisesti.

10 Muu vesistön käyttö 10 Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä juoksutettavat vedet eivät vaikuta jokiveden laatuun Pelkosenniemen alapuolella Autioniemessä kesällä, koska padot ovat yleensä lähes kiinni ja vain minimijuoksutus tulee jokiin. Tulvavesien varastointi tekojärviin vähentää jokien alkukesän humuskuormitusta. Muut kuormittavat toiminnat Pelkosenniemen ja Kemijärven väliselle Kemijoelle tulee jätevesikuormitusta Pelkosenniemen kirkonkylän jätevedenpuhdistamosta (10 km Autioniemen yläpuolella), Pyhätunturin kylän ja matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamosta Pyhäjoen kautta (Vuostimossa 5 km alavirtaan Autioniemestä), Javarusjärvellä olevasta Hietalahdenaavan turvetuotantoalueesta Javarusjoen kautta (10 km alavirtaan Autioniemestä), Muljunaavan turvetuotantoalueesta Kotaojan ja eteläisen laskuojan kautta (16 18 km alavirtaan Autioniemestä) sekä Koivuputaan kalankasvatuslaitoksesta Kostamossa (23 km alavirtaan Autioniemestä). TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennetun ympäristön kulttuuriarvoihin Toiminnalla ei ole esitetty olevan vaikutuksia otsikossa mainittuihin arvoihin. Vaikutus pintavesiin Vesistövaikutusten arviointi perustuu laimennuslaskelmaan kalojen verkkoallaskasvatuksesta tulevasta ravinnekuormituksesta suhteutettuna Kemijoen virtaamaan Autioniemessä. Maksimaalinen vesistökuormitus on kesän keskiarvona noin 6,3 kg/d fosforia ja noin 46 kg/d typpeä. Kesän keskivirtaamalla ravinnekuormitus kohottaisi jokiveden fosforipitoisuutta arviolta noin 0,2 µg/l ja keskialivirtaamalla noin 0,7 µg/l. Vastaavasti kokonaistypen pitoisuus kohoaisi keskivirtaamalla noin 2 µg/l ja keskialivirtaamalla noin 5 µg/l. Ravinnekuormitus ei jakaudu tasan koko kasvatuskaudelle, vaan lisääntyy kalamassan vähitellen kasvaessa. Elokuussa tuotanto on yleensä suurimmillaan ja kesän rehunkulutuksesta käytetään noin %. Tästä syystä arvioidaan, että suurin fosforipitoisuuden nousu keskialivirtaamalla jokivedessä täysin sekoittuneena olisi noin 1 µg/l ja typpipitoisuuden vastaava nousu noin 7 8 µg/l. Fosforipitoisuuden muutos olisi juuri ja juuri mitattavissa, mutta typen suhteen ilmeisesti ei. Ravinnepitoisuuden nousu voi kalalaitoksen alapuolisella lähialueella Talviaisputaassa olla suurempaakin virtausoloista riippuen. Kemijoen virtauksesta puolet tai enemmän kulkee Talviaissaaren itäpuolelta ja alkaa vaikuttaa ravinnepäästöjä laimentavasti vasta Talviaissaaren alapuolella. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen pitkäaikaisesta tarkkailusta saatujen kokemusten perusteella voidaan olettaa, että Autioniemen kalalaitoksen päästöistä ei aiheudu Talviaisputaassakaan huomattavia vaikutuksia, jotka voitaisiin havaita rehevöitymisenä, pintojen limoittumisena tai muulla tavalla haitallisesti. Tapionniemen Saarenputaan virtaama on jokiuoman ja pu-

11 11 taan muodoista johtuen ilmeisesti selvästi pienempi kuin Autioniemen Talviaisputaassa. Hakijan toisen jo toiminnassa olevan kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutukset ovat sopiva vertailukohta Autioniemen kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia arvioitaessa. Erona laitosten välillä on kuitenkin se, että Autioniemen kalalaitoksen sijaintipaikalla Talviaisputaassa virtaa suurempi osuus Kemijoen virtaamasta kuin Tapioniemen kalalaitoksen sijaintipaikalla Saarenputaassa. Oletettavasti Autioniemen kalalaitoksen lähialueen vaikutukset ovat siis Tapionniemen kalalaitoksen vaikutuksia lievemmät. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksella on vesistön vedenlaatua tarkkailtu vuodesta 1986 alkaen. Vuoden 2001 tarkkailutuloksien perusteella kalanviljelylaitoksen alapuolella olevien rakenteiden limoittuminen oli pääosin samaa tasoa yläpuolisten vertailupisteiden kanssa. Tapionniemessä sijaitsevan Saarenputaan Lohen laitoksella limoittuminen oli elokuussa pintavedessä jonkin verran runsaampaa kuin vertailupisteessä. Vaikutus vesistöön on kokonaisuutena niin pieni, ettei korvattavaa haittaa aiheudu. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat vähäiset. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Verkkoallaskasvatuksesta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Pölyhaittoja voisi muodostua liikenteen aiheuttamasta teiden pölyämisestä. Haittaa ei kuitenkaan aiheudu, koska tie sijaitsee 150 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurista. Hajuhaittaa ei aiheudu, koska kuolleet kalat kerätään päivittäin ja kuljetetaan muualle. Melun ja tärinän vaikutukset Ruokinta-automaatin melu on vähäistä ja lyhytaikaista. Liikenteen aiheuttamasta melusta ei liikennemäärien vähyyden vuoksi aiheudu haittaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Autioniemen kalankasvatuslaitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavan Kemijoen yhteistarkkailuohjelmaan liittyen. Yhteistarkkailuohjelma edellyttää muutosta, jossa Autioniemen kalalaitoksen lähialueen tarkkailu järjestetään vastaavalla tavalla 2 3 näytepisteellä kuin muillakin Kemijoen kalalaitoksilla. Kalastotarkkailua ei vaikutusten vähäisyyden ja muun alueella suoritettavan tarkkailun vuoksi katsota tarpeelliseksi. Hakemukseen on liitetty tarkkailuohjelmaesitys, joka on siten laadittu, että se voidaan liittää osaksi Kemijoen yhteistarkkailua taikka toteuttaa erillisenä.

12 Käyttötarkkailu 12 Käyttötarkkailua suorittaa laitoksen hoitaja pitämällä laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuotu ja sieltä viety kalamäärä, käytetyn rehun määrä ja laatu (kuiva/tuore) päivittäin, kalojen lääkitys ja kuolleisuus ja muut vastaavat asiat. Kalojen punnituksen tulokset kirjataan, jotta voidaan kauden päätyttyä laskea kaloihin sitoutuneiden ravinteiden määrät vesistökuormituksen laskennan yhteydessä. Käytetystä kuivarehusta merkitään tuotenimi ja raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä ja sijoituspaikka merkitään hoitopäiväkirjaan. Autioniemen satama-altaan käyttö kalojen väliaikaiseen säilytykseen kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Päästötarkkailu Tarkkailu koostuu vuosittaisesta tarkkailusta, joka toistuu joka vuosi samanlaisena. Havaintopaikat sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä laitoksen ylä- ja alapuolella Talviaisputaassa. Näytteet otetaan jokihavaintopaikoilta noin 1 metrin syvyydeltä. Klorofyllinäytteet otetaan päällysvedestä jokipisteiltä noin 0 1 metrin syvyydestä kokoomanäytteenä. Vaikutustarkkailu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen vedenlaatuseurantaa tehdään vain, jos laitos on toiminnassa. Näytteenotto painottuu tuotannon määrää ja mahdollisia vesistövaikutuksia noudattaen heinä-elokuulle. Näytteitä otetaan 3 5 kertaa vuodessa. Havaintopaikat ovat samat kuin päästötarkkailussa. Näytteistä määritellään lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, väri, kiintoaine, kok-p, PO 4 -P, kok-n, NH 4 - N, NO 2+3 -N ja a-klorofylli. Limoittumistarkkailussa seurataan silmämääräisesti ja valokuvaamalla kolmen kiinteän rakenteen leväkasvustoja ja mahdollisia rasva- tai pölykerroksia vuosittain. Havaintopaikoista yksi sijaitsee laitoksen yläpuolella, toinen noin 100 metriä ja kolmas noin 300 metriä laitoksen alapuolella. Limoittumistarkkailua suoritetaan jokaisella vesistötarkkailukerralla ja laitoksen omana käyttötarkkailuna. Laadunvarmistus Vesistötutkimuksissa noudatetaan soveltuvin osin vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa "Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät" annettuja ohjeita. Näytteet ottaa ja analysoi julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos. Analyysimenetelminä käytetään standardimenetelmiä, ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä tai akkreditoituja laboratoriokohtaisia menetelmiä. Raportointi Analyysitulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta ao. laitokselle, Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry:lle (jos tarkkailu liitetään Kemijoen yhteistarkkailuun) ja Lapin ympäristökeskukselle. Limoittumistarkkailun tulokset ilmoitetaan tulosteessa vapaana tekstinä. Tuloksista laaditaan vuosittain suppea raportti, jossa esitetään vähintään veden laadun analyysitulokset, biologisen tarkkailun tulokset sekä mahdol-

13 13 liset poikkeukselliset tai muuten merkillepantavat tapaukset vesistössä. Raportointi voidaan tehdä myös osana Kemijoen yhteistarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Verkkoaltaat voidaan joutua siirtämään satama-altaaseen voimakkaiden sateiden aiheuttamissa kesätulvatilanteissa. Kesätulvia ei ole joka vuosi, vaan kokemuksen mukaan muutamien vuosien välein. Ympäristövahinkovakuutus Hakemuksessa ei ole mainintaa ympäristövahinkovakuutuksen voimassa olosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty muun muassa tarkkailuohjelmaesityksellä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kemijärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kemijärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä muille asianosaisille. Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto asiassa. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Koillis-Lappi-lehdessä. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus todennut, että toiminnan suurimmat vesistövaikutukset ovat ensisijaisesti rehevöittäviä johtuen mineraaliravinnekuormituksesta. Myös happea kuluttavaa kuormitusta päätyy suoraan Kemijokeen. Hakemuksen mukaan keskialivirtaaman aikainen lisäys ravinnepitoisuuksiin on pieni (fosfori 1 mg/l, typpi 7 8 mg/l) mutta kasviplankton- ja erityisesti perifytonlevien perustuotanto lisääntyy jonkin verran, koska ravinteet ovat leville helposti käyttökelpoisessa muodossa. Ympäristövaikutukset rajoittunevat kuitenkin kalankasvatuslaitoksen lähiympäristöön. Perustuotantoa rajoittavaan minimiravinteeseen päästöillä ei todennäköisesti ole vaikutusta. Tuotantomäärä on niin suuri, että vesistötarkkailu (lähialue- ja limoittumistarkkailu) on tehtävä viisi kertaa vuodessa; kaksi kertaa sekä heinäkuussa että elokuussa ja kerran syyskuussa. Vesistövaikutusten tarkkailu on järjestettävä siten, että sekä vaikutusmuodot (ravinnepitoisuudet ja perifytonleväbiomassa) että vaikutusalueen laajuus selviävät. Tarkkailupisteitä on

14 14 oltava niin monta, että ainakin yhdellä pisteellä ei havaita vaikutusta veden laatuun. Lapin ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti lausunnosta tarkemmin ilmenevin lupamääräyksin. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomauttamista hankeen johdosta. Kalataloustarkkailua se ei ole pitänyt tarpeellisena. 3. Kemijärven kaupunki/maankäyttö Lausunnonantaja on todennut, että alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista oikeusvaikutteista taikka muutakaan yleiskaavaa, jolla olisi vaikutusta hankkeeseen. Itä-Lapin maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on ympäristöministeriössä vahvistettavana. 4. Kemijärven kaupunki/ympäristöterveydenhuolto Lausunnonantaja on huomauttanut, että toiminnasta, esimerkiksi ruokintaautomaateista kantautuvasta äänestä, voi aiheutua häiritsevää melua läheisyydessä oleville asuinkiinteistöille (vakituinen ja loma-asunto). Asuntojen sisätiloihin kantautuva melu ei saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa oleskeleville. Asuntojen asuinhuoneisiin kantautuva melu ei saa ylittää terveydensuojelulakiin ja -asetukseen sekä asumisterveysohjeeseen perustuvia ohjearvoja L AEQ, h 35 db (A) ja L AEQ, h 30 db (A). Ohjearvojen lähtökohtana on ollut, että rakennuksiin kohdistuva ulkomelu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (193/92) päivä- ja yöajan melun ohjearvoja eli L AEQ h 55 db (A) ja L AEQ, h 50 db (A). Muistutukset ja mielipiteet 5. A.A (Kesäranta RN:o 82:10, Kemijärvi, Ylikylä) Muistuttaja on ilmoittanut tilansa sijaitsevan Kemijoen molemmin puolin sekä Talviaisaaressa, jossa muistuttajalla on vapaa-ajan asunto. Muistuttaja on ilmoittanut ehdottomasti vastustavansa kalankasvatuksen lisäämistä Kemijokeen, koska siitä kuormitus kasvaa, vesistö rehevöityy, kulkuhaitat lisääntyvät ja aiheutuu melua. Laitos käyttää paukahtavia lokkikarkottimia. Kemijoessa on hyvä kalakanta kotitarvekalastukseen. Laitos voi häiritä alkuperäistä kalakantaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. Siinä hakija on todennut seuraavaa: 4. Kemijärven kaupunki/ympäristöterveydenhuolto Ohjearvoksi on määrättävä vain ulkomelu, koska mahdollisella vaikutusalueella olevien rakennusten ääntä eristävien rakenteiden tasoa ei voida ottaa huomioon ja se voi kesäasuntojen osalta poiketa normaalista. 5. A.A Laitoksen toiminta ei tule haittaamaan muistuttajan tilan ja sen rakennusten käyttöä siinä määrin, että se ylittäisi tavanomaisen häiriön siedon rajat.

15 15 Sellaisia vaikutuksia, jotka mm. melun, pölyn, tärinän tai hajun osalta ylittäisivät niistä säädetyt raja-arvot, ei tule aiheutumaan. Toiminnasta ei aiheudu muutakaan sellaista vaikutusta, joka johtaisi merkittävään viihtyisyyden alenemaan. Kala-altaat näkyvät vähän veden pinnalle ja pääosa, eli kasvatusaltaat, ovat veden alla. Altaiden alueella liikutaan täyttämässä ruokinta-automaatteja aika harvoin. Ruokinta-automaatit katetaan ja suunnataan niin, että niiden toiminnan äänet suuntautuvat pois ja ovat mahdollisimman vaimeita. Vesillä liikkumiseen muistuttajan tilan saaressa olevaan osaan ei aiheudu haittaa, koska vapaata vettä on joen uomassa riittävästi veneellä kulkua varten. Kalankasvatuksesta huolimatta myös kalastus joessa voi jatkua kuten nykyisinkin, paitsi että kala-altaiden alueella ei voida kalastaa. Kalakanta ei tule häiriintymään. Lokkikarkottimia laitoksella ei käytetä. Tehtyjen arvioiden mukaan toiminnasta ei aiheudu rehevöitymistä. Muistuttajan tila sijaitsee laitokseen nähden siten, ettei rehevöityminen Kemijoen virtauksen takia missään tapauksessa tulisi sitä koskemaan. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Saarenputaan Lohi Ky:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamiseen käytettävien verkkoaltaiden pitämiseen Kemijoen Talviaisputaassa Ylikylän osakaskunnalta vuokratulla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kemijärven kaupungin Ylikylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Saarenputaan Lohi Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan kalojen kasvatukseen verkkoaltaissa Kemijoen varrella sijaitsevassa Autioniemen kalankasvatuslaitoksessa. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin kg. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle toimitetun hakemuksen mukaiset, ja ne tulee sijoittaa

16 16 vesialueelle hakemuksen liitteenä 4/1 ja 4/2 olevien verkkoaltaiden sijoitussuunnitelmien mukaisesti. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden tilavuus saa olla enintään m 3. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden vesialueelle sijoittamisesta on kunakin kasvatuskautena ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ennen kasvatuksen aloittamista. Kunnossapitomääräykset 2. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Kalojen siirto Kalat saadaan siirtää kasvatusaltaissa Kemijokea pitkin alaspäin Tapioniemen kalankasvatuslaitokselle. Matkalla olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita ei saa vahingoittaa eikä aiheuttaa muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 750 kg ja typpikuormitus enintään kg vuodessa. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,9 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Kalojen kasvatusaltaita siirrettäessä ei kaloja saa ruokkia. Päästöt ilmaan 4. Laitoksen toiminta sekä kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Ruokinta-automaatit on katettava ja suunnattava siten, että niiden ääni kulkeutuu poispäin asutuksesta. Ruokinta on pyrittävä suorittamaan klo

17 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet tulee käsitellä ja sijoittaa Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 8. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästö- tarkkailuohjelmaa havaintoaikojen ja paikkojen sekä mittausten, määritysten ja raportoinnin osalta. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailu on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Toiminnan lopettaminen 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan päättyessä on verkkoaltaat ja muut siirrettävät rakenteet poistettava vesialueelta. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk-

18 18 sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Kalojen verkkokasvatuslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista jätteiden talteenottomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Hakemuksessa tarkoitetusta verkkoaltaiden käyttämisestä lupamääräysten edellyttämällä tavalla saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Lupamääräysten mukaisesti sijoitetut verkkoaltaat eivät estä vesillä liikkumista Talviaisputaassa. Ympäristölupa Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Kemijoen Talviaisputaaseen ja sen alapuoliseen Kemijokeen. Kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutukset ovat tavanomaista kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta. Kemijoen pääuoman suuri virtaama, luvassa annettavat määräykset rehun määrästä ja fosfori- ja typpipitoisuudesta sekä laitoksen arvioitu fosfori- ja typpipäästöjen enimmäismäärä huomioon ottaen kalankasvatustoiminta ei ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden niin suurta huonontumista, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen kalakantoihin. Verkkoallaskasvatuksessa ei ole käytettävissä taloudellisesti käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa. Vesistökuormitusta voidaan pienentää kiinnittämällä huomiota ruokintatekniikkaan ja parantamalla käytettävän rehun laatua. Riittävä veden happipitoisuus parantaa kalojen terveydentilaa ja rehun käytön tehokkuutta. Tämän vuoksi toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Kalankasvatuslaitoksen ruokinta-automaattien ääni saattaa kuulua vastarannalla Talviaissaaressa sijaitsevalle vapaa-ajan asunnolle sekä läheisimmille vakituisille asunnoille. Meluhaitan pienentämiseksi ruokintaautomaatteihin määrätään äänenvaimentimet ja ruokinta-automaatteja määrätään käyttämään muutenkin mahdollisimman haitattomasti. Ruokin-

19 19 ta-automaattien ääni ei ole yhtäjaksoista eikä voimakasta, jolloin melun ei arvioida olevan erityisen häiritsevää. Toiminnalle asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen osoittamiseksi. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintamäärää ja päästörajoja koskeva määräys ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kasvatukseen käytettävän rehun enimmäismäärä on hakemuksen mukainen. Hajuhaittoja ja melua koskevat määräykset ovat tarpeen kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä olevalle asutukselle aiheutuvien haju- ja meluhaittojen poistamiseksi ja vähentämiseksi. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päätöksen liitteenä oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.

20 20 Vaikutustarkkailun vesistötarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana yhteistarkkailua. Lapin ympäristökeskus voi tarvittaessa märätä luvanhaltijan yhdessä muiden kanssa tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Kalataloustarkkailua ei määrätä, koska vesistövaikutukset ja vaikutukset kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vähäisiksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja 3. Kemijärven kaupunki/maankäyttö Lausunnonantajilla ei ole ollut hakemuksesta huomautettavaa. 4. Kemijärven kaupunki/ympäristöterveydenhuolto Toiminnasta aiheutuva melu on otettu huomioon ympäristöluparatkaisusta ja lupamääräyksestä 5 ilmenevästi. 5. A.A Kalankasvatuksen vastustamista koskeva vaatimus hylätään edellä ratkaisuosasta ilmenevillä perusteilla. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, ettei laitoksella käytetä paukahtavia lokkien karkottimia. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu lupamääräyksessä 5 toimenpiteisiin meluhaittojen estämiseksi ja vähentämiseksi, joten muistutus on otettu näin huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään määräaikaisena. Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Uuden luvan hakeminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä jälkeen, sitä koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle men-

21 21 nessä. Mikäli uutta lupaa haetaan, tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 52 1 momentti, 55 1 momentti ja 90 1 momentti Vesilaki 2 luku 3 ja 6 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu yli kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Kalankasvatukseen käytettävien rakenteiden osalta on kysymys muusta vesilain 2 luvun mukaisesta hankkeesta, jonka käsittelymaksu on 420 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Näin ollen tässä tapauksessa käsittelymaksu on euroa.

22 22 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Urpo Myllymaa Simo Perkkiö Riitta Riihimäki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Simo Perkkiö. Asian on esitellyt esittelijä Riitta Riihimäki. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) RR/pl Liitteet Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

24 Liite 1 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Liite 2 Liite SAARENPUTAAN LOHI KY:N AUTIONIEMEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu, fosforija typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja Autioniemen satama-altaan käyttö kalojen väliaikaiseen säilytykseen. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa vaadittaessa Lapin ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä ja sijoituspaikka merkitään hoitopäiväkirjaan. Kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua suoritetaan 5 kertaa vuodessa. Näyte otetaan kaksi kertaa heinäkuussa ja elokuussa ja kerran syyskuussa. Kalalaitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä määritetään lämpötila, kok.p ja kok.n. Vesistötarkkailu tehdään Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille sekä Suomen ympäristökeskukselle. Raportti voi olla osana yhteistarkkailuraporttia. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.