Katupuut, nurmikot, niityt

Katupuut, nurmikot, niityt Alustus 23.1.2017 /mm Mäkelänkatu, Helsinki

Puunrungon tulee sijaita vähintään 5,5, mutta paremmin 6 metrin etäisyydellä rakennuksen seinästä... Rivissä tulee puiden keskinäisten välimatkojen olla 8-10 metriä, jotta puiden oksille jäisi kylliksi kasvutilaa. O. I. Meurman (1947): Asemakaavaoppi

Lähde: Helsingin kaupungin rakennusviraston katupuuesite vuodelta 1998.

Koskelantie, Helsinki

Puun latvuksen ja juuriston suhde suurin osa juurista kasvaa alle metrin syvyydessä Lähde: Aki Männistö (1999): Katuvihreä opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry.

Juuristolle on varattava riittävästi kasvutilaa, että puu pääsisi kehittymään luontaiseen kokoonsa. Suuri puu: 15-20 m3 Pieni puu: 6 m3 Lähde: Aki Männistö (1999): Katuvihreä opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry.

Lähde: Katuvihreä (liitetaulukko)

Kantava kasvualusta

Munkkiniemen puistotie, Helsinki

Tie & Liikenne lehti 3/2015, sivut 4-7: Monimuotoista ja kestävää liikennevihreää Turun E-18 tien keskikaistan koeistutukset

nurmikot, niityt Tilla-Durieux Park, Potsdamer Platz, Berliini (Büro DS landschapsarchitekten 1993-2003 http://www.dsla.nl/#/projects/ )

Tilla-Durieux Park, Potsdamer Platz, Berliini (Büro DS landschapsarchitekten 1993-2003 http://www.dsla.nl/#/projects/ )

Henriëtte-Herz-Park, Potsdamer Platz, Berliini (Büro DS landschapsarchitekten 1993-2002)

Maisema Skotlannista, golf-pelin syntysijoilta (leudot talvet, tuulisuus, laidunnus)

Maisema Irlannissa: lammaslaitumia taustalla, kirkkotarha etualalla.

Englantilaisessa maisemapuistossa laiduntavat lampaat pitivät heinäkasvillisuuden matalana ja puiden alaoksat karsittuina. Näkymät ulottuivat kauas. (Blenheim)

Englantilaisen maisemapuiston oivaltava yksityiskohta: haha -muuri esti laiduntavan karjan pääsyn piha-alueelle. Linnasta katsottuna nurmipinta kuitenkin näytti jatkuvan katkeamattomana kauas maisemaan. (Rousham)

Nurmikko on kaupunkipuistojen peruspinta, joka mahdollistaa monenlaisen ja joustavan julkisen toiminnan.

Nurmialueiden suunnittelu nurmikoita on hoidettava säännöllisesti mitä useammin nurmi leikataan ja lannoitetaan, sitä kulutuskestävämpi siitä tulee mitä kovempi kulutus on tiedossa, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota nurmikon kasvualustan rakenteeseen ja kuivatukseen

Nurmialueiden suunnittelu maaston kaltevuuden tulisi nurmialueilla olla vähintään 2% ja koneellisen niiton alueilla enintään 30% luonnonmukaisempi niittyalue, jota niitetään harvoin, voi olla jyrkempi (max. 1:2) kovin pieniä tai kapeita nurmialueita ei yleensä kannata suunnitella niiden hankalan hoidettavuuden takia (esimerkiksi Helsingin puistoissa suositeltu nurmikaistaleen minimileveys on 130 cm)

Esimerkissä käyttönurmi ja luonnonnurmi on esitetty erilaisilla rastereilla. Luonnonnurmi sijoittuu tontilla säilytettävän metsäpuuston juuristoalueelle.

Kumpare on päällystetty kulutusta kestävällä hiekkatekonurmella Käyttönurmikolla (takana) kasvaa matalaa valkoapilaa Metsänreunan niityllä kasvaa maitohorsmaa

Nurmikko on rajattu kivituhkapinnasta 8 mm vahvuisella lattateräsreunuksella. Pihlajamäen nuorisopuisto, Helsinki (Studio Terra Oy 2006)

Etualalla hiekkatekonurmi, taaempi kumpare kasvaa tavallista käyttönurmikkoa.

Nurmialueiden suunnittelu kasvualustan paksuus vaihtelee pohjamaan mukaan, yleensä 15-30 cm käyttönurmilla ja 0-15 cm luonnonnurmilla nurmikko tehdään hiekkakäytävän reunassa yleensä hieman sitä korkeammaksi ja reuna leikataan tasaiseksi eli kantataan myöhemmin nurmikko tehdään laatoitusalueen reunassa samaan tasoon tai hieman sitä matalammaksi

Lähde: Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11

Nurmikon perustaminen ja hoito perustamistapoja: kylvö, ruiskutus, siirtonurmi siirtonurmea käytetään esimerkiksi edustusalueilla, pallokentillä ja leikkipuistoissa nurmikot luokitellaan tulevan käytön ja hoidon perusteella (A1...A3) A1 on koristenurmi, A2 käyttönurmi ja A3 käyttö- ja maisemanurmi siemenseoksissa on aina useita lajeja, peruslajit niittynurmikka ja punanata kylvömäärä käyttönurmilla tyypillisesti 2-2,5kg/aari, muilla vähemmän kylvö joko alkukeväällä 15.6. mennessä tai vasta elo-syyskuussa käyttönurmille typpilannoitusta (N) pitkin kesää, syksyllä tuleentumislannoitus (PK) yhden kasvukauden jälkeen nurmikon peittävyys tulee olla esim. 80% pinta-alasta leikkaus kerralla max. 1/3 korren pituudesta, golfkentillä jopa kahdesti päivässä niityt ja kedot, kylvetään kukkien siemeniä ja heinän siemeniä sekoitettuna luonnonnurmet, niityt ja kedot leikataan vain 1-2 kertaa kesässä, eikä niitä lannoiteta

Jyrkissä rinteissä nurmi leikataan siimalla ja työntöleikkurilla. Nurmi kärsii valon puutteesta.

Lähde: Viheralueiden hoitoluokitus, VRT julkaisu 16

Voimakaskasvuinen nurmikko muodostuu yleensä useammasta nurmikkoheinälajista, koska eri heinien ominaisuudet poikkeavat toisistaan ja yhdessä ne muodostavat kauniin, kestävän nurmimaton. Kotipihan nurmikko-opas VYL julkaisu 5/1997

Kotipihan nurmikko-opas VYL julkaisu 5/1997

Pavlovsk, Pietari kesäkuu 2015

ESIMERKKI ISTUTUSTEN HOITO-OHJEESTA TYYPILLISELLÄ PIHA-ALUEELLA Kohteen hoitoluokka on A2 (Viherympäristöliitto ry:n Viheralueiden hoitoluokitus ja Viheralueiden hoito VHT 05). Kevät Kevätsiivous ja haravointi. Nurmikon puhdistus hiekoitushiekasta. Nurmikon paikkaus (talvivauriot). Roudan nostamien taimien uudelleenistutus ennen 15.5. Kuolleiden taimien uusiminen ennen 1.6. Kuivien oksien leikkaus istutetuista taimista. Perennojen kuivuneiden korsien leikkaaminen, leikkausjäte silputaan maanpeitteeksi kasvupaikalle. Puiden tuennan tarkistus ja tarvittaessa uusinta. Ylläpitolannoitus. Nurmikoiden leikkaus aina, kun niiden pituus on yli 10 cm. Leikkuukorkeus 5 cm, hellekausiajan 6-10 cm. Paakkuuntunut leikkuujäte korjataan välittömästi pois. Istutusalueiden rikkaruhottomana- ja puhtaanapito. Kattamattomat istutusalueet pidetään mulloksella. Kesä Nurmien ylläpitolannoitus 1 krt/kk. Nurmen leikkaus kuten edellä. Istutusalueiden puhtaanapito. Kastelu tarvittaessa. Kertakastelun vesimäärä: Pensaat 40-50 l/m2, puut 50-100 l/kpl. ja nurmikot 40-50 l/m2. Rikkakasvien poisto. Syksy Syyslannoitus (PK), elokuun loppuun mennessä. Nurmen leikkaus kuten edellä. Talvehtimiskorkeudeksi jätetään 5-6 cm. Nurmikon haravointi lehtien pudottua puista. Kastelupainanteiden tasoittaminen ennen talven tuloa. Perennojen kukkineet varret jätetään talveksi pystyyn.

Tuntitehtävä Hoitosuunnitelmat Pohdi kasvillisuuden hoitoa erityisesti tie- ja katuympäristössä: 1. Mitä hoitotoimenpiteitä tehdään heti istuttamisen / kylvön yhteydessä? 2. Mistä pitää huolehtia kahden ensimmäisen vuoden (=takuuvuodet) aikana? 3. Millaisia hoitotoimia tehdään myöhemmin määrävälein, esimerkiksi 5 tai 10 vuoden välein? 4. Miten esittäisit kasvillisuuden hoitosuunnitelman? Millaisista asiakirjoista hoitosuunnitelma voisi koostua? Käytä apuna oheista Liikenneviraston julkaisua "Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä".

Kirjallisuutta Kantava kasvualusta katurakenne ja katupuun kasvupaikka. Koetoimintaa ja ohjeita. Jenni Krook, Pentti Peurasuo, Matti Heino. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry, 2005. Katuvihreä opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Aki Männistö. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry, 1999. RT 89-10620 Kasvillisuusalueiden maatyöt, uusittu vuonna 2010. RT 89-10639 Piha-alueiden kasvillisuustyöt, uusittu vuonna 2010. Viheralueiden hoito VHT 05. (Uusittu vuonna 2014, uusi nimi on VHT 14) Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliittto ry julkaisu 16. (Uudempi versio on julkaisu nro 36) Viheralueiden kasvualustat. Viherympäristöliitto ry julkaisu 31. Toimittanut Jenni Sirviö 2004. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Viherympäristöliitto ry julkaisu 49, 2011. Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet VTO 98: Luku 2.1.4 Maa-ainesten talteenotto ja varastointi ja luku 2.8 Kasvualustatyöt. Lukujen kirjoittaja MMM Pirjo Laulumaa. Suomen kuntatekniikan yhdistys, julkaisu 16. (Huom: VTO 98 on urakka-asiakirjana vanhentunut, mutta sisältää paljon suunnittelijaa hyödyttävää tietoa jota ei ole myöhemmin vastaavissa teoksissa julkaistu) Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä. Liikenneviraston ohjeita 18/2014. Liikennevirasto Helsinki 2014.