Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi TUUSULA Tuusulanjoki MÄNTSÄLÄ JÄRVENPÄÄ Keravanjoki Ohkolanjoki KERAVA VANTAA HELSINKI N Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 Ympäristöhallinto/ PV 5.11.2004
Karjaanjoen vesistö Keritty Punelia LOPPI Nuijajoki SOMERO SUOMUS- JÄRVI Pitkiönjoki Pusulanjoki Karjaanjoki NUMMI- PUSULA Nummenjoki KARKKILA Vihtijoki VIHTI NURMI- JÄRVI SAMMATTI LOHJA Hiidenvesi KARJALOHJA Mustion- eli Karjaanjoki KARJAA Lohjanjärvi N 10 0 10 20 km Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 Ympäristöhallinto/ PV 5.11.2004
Muuttuva jokiuoma Lähde: Minna Hanski. Jokien rakenteellisen tilan arviointi. Suomen ympäristö 379. Aika ja muutoksen laajuus Jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena vesistöjen lasku-uomat ovat muuttuneet rajusti. Esimerkiksi Vantaanjoki laski vielä 2000 vuotta sitten nykyisen Mätäojan kautta Huopalahteen. Muutos voi tapahtua nopeasti, mutta sen edellytysten synty vie vuosituhansia. Jokijakson meanderointi muuttuu kymmenissä vuosissa. Pienialainen esim. soravyöry voi tapahtua muutamassa sekuntissa. Toisaalta pohjan tasainen liettyminen on vuosikymmenten prosessi. VHVSY
Kallio- ja maaperä antavat uomalle muodon Maa- ja kallioperä vaikuttavat uoman muotoon. Lähde: Suomen ympäristö 379: kuva 5. Luhtajoen Kuhakoskella Vantaanjoki virtaa kallioon louhitussa uomassa. Hietasavitasangolla hitaasti virtaava Keravanjoki meanderoi.
Virtaama vaihtelee 250 200 150 100 50 0 250 200 150 100 50 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Oulunkylä virtaama 1964 vertailujakso 1941-70 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. minimi maksimi 1964 keskiarvo 1.11. 1.12. Oulunkylä virtaama 2004 vertailujakso 1971-2000 virtaama m 3 /s virtaama m 3 /s 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. minimi maksimi 2004 keskiarvo Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä/ PV 31.12.2004
Ravinteet rehevöittävät Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvien ja levien perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta. 30 % 38 % Maatalous Metsätalous Laskeuma 16 % 0 % 4 % 7 % 1 % 20 % 1 % 3 % Luonnonhuuhtouma Hulevesi Haja-asutus Pistekuormitus 11 % 0 % 1 % 68 % FOSFORI TYPPI Rehevöitymisen seurauksia: planktonlevien kiihtynyt kasvu veden sameneminen vesikasvillisuuden ja ranta-alueen rihmalevien lisääntyminen leväkukintojen yleistyminen talviset happikadot kalastomuutokset Klaus Mäkelä
Maatalous kuormittajana piirros Miklos Gaal Kuormitus typpeä, fosforia ja maa-ainesta huuhtoutuu helposti kasvipeitteettömiltä pelloilta syksyllä ja keväällä karjatiloilla ravinteita karkaa lannan varastoinnin ja levityksen aikana Ympäristötuen ehtoja: suojakaistat kasvipeitteiset pellot maltillinen lannoitus
Maatalouden vesiensuojelu Leveä nurmipeitteinen suojavyöhyke rantapellolla estää ravinteiden ja maaaineksen huuhtoutumista jokeen. Kirsi Vilonen Ravinnetase kertoo, paljonko pellolle jää ylimääräistä typpeä ja fosforia sadonkorjuun jälkeen. Kun ei lannoiteta liiaksi, vesistöihin kulkeutuu vähemmän ravinteita. piirros Miklos Gaal Aimo Pietikäinen Suorakylvöllä tarkoitetaan viljan ja lannoitteen kylvämistä muokkaamattomaan maahan. Näin maa säilyy kasvipeitteisenä talven ajan ja eroosio sekä ravinnevalumat vesiin vähenevät.
Pohjavettä on maa- ja kallioperässä Pohjavettä muodostuu, kun osa sadevedestä imeytyy maanpinnan alle ja kulkeutuu ja varastoituu maan alle huokoisiin maakerrostumiin tai rikkonaiseen kallioperään. Suomen ympäristökeskus Maaperässä pohjavesi esiintyy yhtenäisenä, vedenkyllästämänä kerroksena, ei esimerkiksi vesisuonina. Kallioperässä pohjavesi esiintyy kallioperän raoissa ja murrosvyöhykkeissä.
Sadevesi suotautuu maaperässä pohjavedeksi Sade Vajovesivyöhyke Pohjavesivyöhyke Ympäristöhallinto Lähde: Ympäristöhallinto