Vastaanottaja. Asiakirjatyyppi Selvitysraportti. Päivämäärä 3.12.2013 UUMA 2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS YHTEENVETO LUONNOS

Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 3.12.2013 UUMA 2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS YHTEENVETO LUONNOS

1 Tarkastus Päivämäärä 02.12.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Nathan Gaasenbeek (Alankomaat) Kata Kreft-Burman (Iso-Britannia) Elli Laine (Saksa ja Itävalta) Aino Maijala (Ruotsi ja Tanska) Tarja Niemelin (koonnut) Marjo Ronkainen Pentti Lahtinen Selvitysraportti, LUONNOS Viite UUMA 2 82143951

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. RUOTSI 5 2.1 Yleistä 6 2.2 Jätemäärät 6 2.3 Hyödyntämisen periaatteita 7 2.3.1 Tuhkat 9 2.3.2 Rakennus- ja purkujäte 10 2.3.3 Infrarakentamisessa syntyvä jäte 10 2.4 Esimerkkejä rakennushankkeista 11 2.5 Johtopäätökset 12 3. TANSKA 12 3.1 Yleistä 12 3.2 Jätemäärät 13 3.3 Hyödyntämisen periaatteita 13 3.3.1 Tuhkat 15 3.3.2 Rakennus- ja purkujäte 15 3.3.3 Ylijäämämaat 16 3.4 Esimerkkejä rakennushankkeista 16 3.5 Johtopäätökset 16 4. ITÄVALTA 17 4.1 Yleistä 17 4.2 Jätemäärät 18 4.3 Hyödyntämisen periaatteita 18 4.3.1 Tuhkat 19 4.3.2 Rakennus- ja purkujäte 21 4.3.3 Ylijäämämaat ja muut kaivetut massat 22 4.4 Esimerkkejä rakennushankkeista 26 4.5 Muita esimerkkejä 26 4.6 Johtopäätökset 29 5. SAKSA 29 5.1 Yleistä 29 5.2 Jätemäärät 30 5.3 Hyödyntämisen periaatteita 31 5.3.1 Tuhkat 32 5.3.2 Rakennus- ja purkujäte 33 5.3.3 Ylijäämämaat 34 5.4 Esimerkkejä rakennushankkeista 35 5.5 Muita esimerkkejä 36 5.6 Johtopäätökset 36 6. ISO-BRITANNIA 37 6.1 Yleistä 37 6.2 Jätemäärät 37 6.3 Hyödyntämisen periaatteita 38 6.3.1 Tuhkat 39 6.3.2 Rakennus- ja purkujäte 43 6.3.3 Ylijäämämaat 43 6.4 Esimerkkejä rakennushankkeista 43 6.5 Muita esimerkkejä 44 6.6 Johtopäätökset 46 7. ALANKOMAAT 46

3 7.1 Yleistä 46 7.2 Jätemäärät 47 7.3 Hyödyntämisen periaatteita 47 7.3.1 Tuhkat / Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa 47 7.3.2 Rakennus- ja purkujäte 49 7.3.3 Ylijäämämaat 49 7.4 Esimerkkejä rakennushankkeista 49 7.5 Muita esimerkkejä 49 7.6 Johtopäätökset 49 8. YHTEENVETO 50 LÄHTEET 54 LIITTEET Liite 1a Liite 1b Liite 2 Taulukkovertailu Itävallan C&D-jätteen ja Suomen raja-arvoista (MARA-asetus) Taulukkovertailu Hollannin rakennusmateriaalien ja Suomen raja-arvoista. Rakennus- ja purkujätteestä analysoitavat parametrit eri maittain.

4 1. JOHDANTO Tämän selvitysraportin tarkoituksena on tuottaa tietoa EU-maissa tapahtuvasta jätteiden hyötykäytöstä ja niiden viranomaismenettelystä infrarakentamisessa. Tässä raportissa tarkasteltavia jätejakeita ovat erityisesti rakennus- ja purkujätteet, polton sivutuotteet kuten lentotuhka ja pohjatuhka sekä ylijäämämaat. Jätteiden hyötykäytöstä infrarakentamisessa on jo runsaasti kokemusta vuosikymmenten ajalta. Edellä mainituilla jätejakeilla on mahdollista rakentaa kestäviä ja ympäristölle vaarattomia rakenteita. Jätteitä hyödyntämällä vähennetään neitseellisten kiviainesten tarvetta, pienennetään hiilidioksidipäästöjä ja vähennetään kaatopaikkamaan tarvetta. Euroopassa käytetään hiekkaa, soraa ja kiveä arviolta vuosittain 3 miljardia tonnia. Louhintaalueita on yli 30 000 ympäri Eurooppaa. Keskimääräinen kiviaineksen tuotto eurooppalaista kohden on 7 tonnia vuosittain. Kiviainesten kokonaiskäyttö Suomessa asukasta kohden on karkeasti arvioituna vuosittain noin 16 tonnia. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa käytetään neitseellisiä kiviaineksia huomattavasti enemmän. Edellä mainittu käy ilmi myös taulukosta 1, jossa on esitetty kiviainesten kulutus henkilöä kohden vuonna 2009. Taulukko 1. Raportissa käsiteltyjen maiden kiviainesten kulutus / hlö vuonna 2009. Lähde: Eurostat. Maa Suomi Ruotsi Tanska Itävalta Saksa kiviaineksen kulutus/hlö Iso- Britannia Alankomaat 15,9 9,0 7,6 8,1 5,5 1,9 1,8 Ylijäämämaiden loppusijoitus ja hyötykäyttö on ongelma myös kansainvälisellä tasolla. Ylijäämämaa-ainesten käsittelyn ongelmat ovat maakohtaisia maaperän, lainsäädännön, yhteisten asenteiden ja kaupunkien rakentamisen tiiveydestä riippuen. Jalostamismenetelmiä on tutkittu lukuisissa maissa. Kuitenkin ongelmat ovat periaatteeltaan samankaltaisia. EU:n tavoitteena on tuottaa vuoteen 2020 mennessä 20 % energiasta uusiutuvilla energialähteillä. Tämä tarkoittaa myös lisääntynyttä biotuhkan ja seospolton tuhkan määrää. Biotuhkien ja seospolton tuhkien hyötykäytön ongelmana ei ole tuhkien ominaisuudet kivihiilen tuhkiin verrattuna, vaan lähinnä tiedon puute ja säädösten ja kriteeristöjen keskittyminen kivihiilen tuhkien hyödyntämiseen. Kaikkien EU-maiden lakien sääntelyä ohjaavat Euroopan Unionin yhteiset direktiivit. Merkittävin näistä on jätedirektiivi (2008/98/EC) jonka päätavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy. Jätedirektiivin tavoitteena on, että vähintään 70 % vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä tulisi kierrättää vuoteen 2020 mennessä. Jätedirektiivin 3 artiklan 1 kohdassa jäte määritellään miksi tahansa aineeksi tai esineeksi, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Jäte merkitsee epätehokasta luonnonvarojen käyttöä niin materiaalien kuin energiankin muodossa. Jätehuollolla ja jätteen loppusijoituksella on huomattavia ympäristövaikutuksia. Kaatopaikat vievät tilaa ja niille on yhä vaikeampaa löytää paikkoja. Kaatopaikat voivat myös aiheuttaa ilman, veden ja maaperän saastumista. EU:n toiminta jätehuollon alalla perustuu kolmeen periaatteeseen: jätteiden syntymisen ehkäisemiseen, kierrätykseen ja uusiokäyttöön sekä loppusijoittamisen ja seurannan parantamiseen. Jätteiden syntymistä voidaan ehkäistä puhtaammalla teknologialla, ekosuunnittelulla ja ekotehokkuudella sekä tuotannossa että kulutuksessa. Jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja kierrätys erityisesti materiaaliteknologiassa voivat lisäksi vähentää käytettyjen resurssien ympäristövaikutuksia, kun rajoitetaan raaka-aineiden louhintaa ja jalostamista tuotantoprosessissa. Jäte, jota ei voida kierrättää tai käyttää uudelleen olisi mahdollisuuksien mukaan poltettava, ja kaatopaikkoja olisi käytettävä viimeisenä keinona (kuva 1).

5 Kuva 1. Euroopan Unionin jätehierarkian portaat. Jätteen synnyn ehkäisy on ensisijainen lähtökohta, kun taas loppukäsittely jätteenä viimeinen. Toinen tärkeä sääntelijä on rakennustuotedirektiivi (89/106/EEC), jonka tavoitteena on yhtenäistää rakennustuotteita ja niiden markkina-aluetta CE-merkinnän avulla. Muita säädöksiä, strategioita ja sopimuksia, joilla on vaikutusta jätteiden uusiokäyttöön, on edellämainittujen lisäksi mm. Direktiivi kaatopaikoista (1999/31/EY); tarkoituksena ehkäistä ja vähentää kaatopaikkojen haitallisia ympäristövaikutuksia Direktiivi teollisuuden päästöistä (2010/75/EY), johon sisältyy IPPC-direktiivi 2008/1/EY Direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta, (2006/21/EC: Management of waste from extractive industries) Direktiivi puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (86/278/EEC Use of sewage sludge in agriculture) Direktiivi vesistön suojelusta ja hoidosta (2000/60/EY) Strategiat ja sopimukset koskien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja maaperän suojelua Jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva strategia [KOM(2005)666]. Tässä määritellään EU:n toiminnan suuntaviivat ja esitetään toimenpiteitä, joiden avulla jätehuoltoa voidaan parantaa Green paper from the EC on the management of bio-waste in the EU [COM(2008)811 final] Rakennustuotteita koskeva liittyvä asetus CPR eli Construction Products Regulation (EU) No 305/2011 REACH eli kemikaalien hallinnoinnin sääntelykehys; materiaali on joko jäte tai REACHin sääntelyyn kuuluva tuote Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY End-of-waste kriteereiden perusteella jäte lakkaa olemasta jätettä, eikä sitä koske enää jätesanan tuomat rajoitukset tai velvoitteet. Tuottajan ei ole pakko osallistua end of wastemenettelyyn, mutta tällöin jäte on käsiteltävä jätehuollon menetelmin. Tässä raportissa esitellyt raja-arvot tai muut kriteerit ovat yksityiskohtia kyseisen maan lainsäädännöstä, standardeista tai teknisistä ohjeista. Tämän raportin laajuus huomioon ottaen, ei täysin kattavaa lainsäädännöllistä sisältöä ole tässä voinut esittää. 2. RUOTSI Tekstissä käytetyt lyhenteet: Lyhenne Nimi Merkitys NVV Naturvårdsverket Ruotsin ympäristökeskus SGI Statens Geotekniska Institutet Ruotsin geotekninen instituutti

6 2.1 Yleistä Ruotsin kansallinen jätesuunnitelma vuosille 2012-2017 keskittyy jätteen hallinnan ohjaukseen kohti suurempaa materiaalitehokkuutta. Suunnitelma sisältää tavoitteita ja toimenpidekuvauksia useille tärkeille painotettaville alueille. Toimenpiteillä on tarkoitus vähentää jätteiden määrää ja niiden haitallista luonnetta, lisätä jätteiden hyödyntämistä, pysäyttää haitallisten aineiden leviäminen ja parantaa yleisesti jätehuoltoa. Suunnitelmassa korostetaan myös useiden eri tahojen yhteistyötä; kuntien, lääninhallitusten, julkisten viranomaisten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten tulee tehdä läheistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa esitetyt määritelmät ovat askel kohti materiaalitehokkaampaa yhteisöä, joka perustuu Ruotsin ympäristötavoitteille ja EU:n jätehierarkialle (1a). Ruotsissa teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämistä ohjaavat varsin monimutkaiset mekanismit, useat lait ja määräykset sekä useat erilaiset tavat joilla näitä sovelletaan. Ensi sijassa jätteiden hyödyntämistä ja muuta käsittelyä ohjaavat etenkin EU:n kaatopaikka-, jäte- ja vesidirektiivit. Ruotsin ympäristölainsäädännössä luvanvaraisuus määritellään ympäristönsuojelulaissa (Miljöbalken, 9. kap). Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen käyttö maarakentamisessa on aina ympäristölle haitallista toimintaa. Asetus 899/1998 koskee ympäristölle haitallista toimintaa ja terveydensuojelua, ja siinä on rajoituksia ja ohjeista jätteiden hyödyntämiselle maarakentamisessa, koskien myös pysyvää jätettä. Tätä asetusta on jonkin verran muutettu vuonna 2008. Ruotsin Naturvårdsverket (NVV) on kehittänyt kriteereitä jätteiden maarakennuskäytölle. Tärkein kriteereitä ohjaava tekijä on Giftfri Miljö-projekti. NVV pyrkii luomaan kriteerit sellaisille jätelajeille joilla voidaan korvata luonnosta peräisin olevat, perinteisesti käytetyt rakennusmateriaalit, kuten murskeet. Näitä ovat esimerkiksi kuonat ja tuhkat. NVV on julkaissut vuonna 2010 käsikirjan jätteen käytöstä maarakentamisessa (Återvinning av avfall i anläggningsarbeten). Tämä käsikirja perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, mutta ei ole oikeudellisesti sitova. Käsikirjan tarkoituksena on pääasiassa ohjata ympäristöviranomaisia mm. lupa-asioissa, mutta samalla se on ohjenuorana jätteentuottajille, rakennuttajille ja rakentajille sekä käsiteltävän jätteen tuntemiseen että ympäristön suojeluun. 2.2 Jätemäärät Vuonna 2010 Ruotsissa syntyi 117,6 miljoonaa tonnia jätettä, josta 2,5 miljoonaa tonnia luokiteltiin vaaralliseksi jätteeksi. 4,2 miljoonaa tonnia syntyneestä jätteestä oli nk. sekundääristä jätettä, joka syntyi jätteenkäsittelyssä. Kaivosteollisuudessa syntyi 89 miljoonaa tonnia jätettä ja muilta teollisuuden aloilta 7,8 miljoonaa tonnia. Rakennusteollisuudessa syntyi 9,4 miljoonaa tonnia, kun taas infrapuolella jätteitä muodostui 1,7 miljoonaa tonnia. Kotitalousjätteen määrä oli 4 miljoonaa tonnia, palvelusektorilla 1,8 miljoonaa tonnia ja paikalliset elinkeinot tuottivat 310 000 tonnia jätettä (1b). Vuonna 2010 sijoitettiin kaatopaikalle 2 750 000 tonnia ei-vaarallista jätettä ja 350 000 t vaarallista jätettä. Kaatopaikalle läjitetystä määrästä noin 1 500 000 tonnia oli ylijäämämaita, 176 000 tonnia purku- ja rakennustoiminnasta syntynyttä mineraalijätettä, 522 000 tonnia lajittelujätettä ja 303 000 tonnia tuhkaa. Vaarallisen jätteen määrästä 205 000 tonnia oli pilaantuneita maita ja 100 000 tonnia lentotuhkaa sekä savukaasujen puhdistusjätettä jätteenpoltosta (1b). Ruotsista vietiin vuonna 2010 470 000 tonnia jätettä, josta noin 20 % oli lentotuhkaa ja savukaasujen puhdistusjätteitä jätteenpoltosta (1b). Taulukossa 2 on esitetty hyötykäytettyjen jätteiden määriä tämän raportin kannalta oleellisten jätejakeiden osalta. Taulukko 2. Vuonna 2010 hyötykäytettyjen jätteiden määriä (1b). Jätejae Määrä (tuhatta tonnia) Polton tuhkaa (pääasiassa jätteenpoltosta ja biopolttoaineesta) 850 jota käytetään rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen

7 Poltosta muodostuva vaarallinen jäte jota käytetään rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen Rakennussektorin mineraalijäte rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen Ylijäämämassat rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen Vaarallinen mineraalijäte ja pilaantuneet maat rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen 8 610 2200 54 2.3 Hyödyntämisen periaatteita Asetuksessa 899/1998 ympäristölle haitallisesta toiminnasta ja terveydensuojelusta on erikseen luokiteltu toimintoja A-, B- ja C-luokkaan. Mikäli toiminta kuuluu johonkin näistä kategorioista, jätteen hyötykäyttö on aina joko ilmoitus- tai lupavelvollista (1c). Jätteen maarakennuskäytön luvanvaraisuus riippuu siitä onko kyseessä oleva materiaali jätettä vai tuote, onko kyseessä inertti jäte ja ovatko materiaalin vaikutukset ympäristöön vähäisiä (mindre än ringa), pieniä (ringa) vai merkittävästi suurempia (mer än ringa) (kts. kuva x). Kaikissa tapauksissa jäte on tutkittava pitoisuuksien ja liukoisuuksien osalta (taulukko x), ja sen käyttökohteen perusteella on tehtävä jonkintasoinen riskinarviointi. Vähäisen riskin tapauksessa materiaalia voi käyttää ilmoittamatta. Pienen riskin tapauksessa riittää ilmoitus viranomaiselle jätteen käytöstä. Riskin taso riippuu jätteen haitta-ainepitoisuudesta. Joka tapauksessa pätee aikaisemmin mainittu ympäristönsuojelulain määritelmä (Miljöbalken, 9. kap): jätteen käyttö maarakentamisessa on aina ympäristölle haitallista toimintaa (miljöfarligt verksamhet). Vastuu jätteen käsittelystä ja käytöstä on jaettu jätteen tuottajan, käyttäjän (rakentajan, urakoitsijan) sekä käyttökohteen omistajan (rakennuttajan) välillä seuraavanlaisesti (1c): Jätteen tuottajan vastuut tieto jätteen ominaisuuksista velvollinen arvioimaan jätteen vaarallisuus informoida toiminnanharjoittajaa jätteen ominaisuuksista käsitellä jäte terveydellisesti ja ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla Toiminnanharjoittajan vastuut tieto ja taito jätteen käyttötavoista velvollinen arvioimaan jätteen vaarallisuus käsitellä jäte terveydellisesti ja ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla seurata toiminnan ympäristövaikutuksia ja vähentää niitä informoida kiinteistönomistajaa jätteiden käytöstä ensisijaisesti vastuussa alueen jälkihoidosta ja jätteen haltuunotosta kun rakenteen ikä tulee täyteen Kiinteistönomistajan (rakennuttajan) vastuut mikäli toiminnanharjoittajaa ei saada vastuulliseksi alueen jälkihoidosta ja jätteen haltuunotosta, siirtyy vastuu kiinteistönomistajalle Tunnettujen, vähäisen laadunvaihtelun omaavien jätteiden osalta riittää yleensä liukoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien tutkiminen, mutta esimerkiksi jätteenpolton jätteiden (tuhkien) osalta vaaditaan lisätutkimuksia mm. pitkäikäisten orgaanisten yhdisteiden osalta. Maanottamoiden ylijäämäainekselle ja tutkittujen alueiden kaivumassoille riittää ainesten geologinen informaatio, mutta tarvittaessa on pystyttävä myös osoittamaan etteivät ainekset ole pilaantuneita. Mikäli maa-ainesten alkuperä ei ole tiedossa, niistä täytyy tutkia pitoisuudet, liukoisuudet, orgaaniset epäpuhtaudet sekä pitkäikäiset orgaaniset yhdisteet (1c). Vähäistä riskiä alhaisemmalle tasolle (U-toiminta) on määritelty raja-arvot haitta-aineiden kokonaispitoisuuksille ja liukoisuuksille, jotka on esitetty taulukossa 3. Raja-arvot eivät kuitenkaan ole ainoa määräävä tekijä sille, katsotaanko toiminta vapaaksi ilmoitusmenettelystä. C- ja B-toiminnalle ei ole määritelty raja-arvoja, vaan rakennuskohteen ilmoitus- tai lupamenettelyn tarve riippuu monesta eri asiasta (kts. kuva 2 ja taulukko 4). Jätteen liukoisuudet

8 ja pitoisuudet on joka tapauksessa määritettävä. Toiminnanharjoittajan vastuulla on ensisijassa luokitella toiminta oikeaan luokkaan, mutta viranomainen voi myös todeta, ettei ilmoitusmenettely ole riittävä, vaan toiminnalle täytyy hakea lupa. Taulukko 3. Vähäistä riskiä alhaisemman tason pitoisuus- ja liukoisuusvaatimukset (Utoiminta) (1c). Kokonaispitoisuus mg/kg Liukoisuus C 0 LS 0,1 l/kg Liukoisuus L/S = 10 l/kg Arseeni 10 0,01 0,09 Lyijy 20 0,05 0,2 Kadmium 0,2 0,01 0,02 Kupari 40 0,2 0,8 Kromi tot 40 0,2 1 Elohopea 0,1 0,001 0,01 Nikkeli 35 0,1 0,4 Sinkki 120 1 4 Kloridi 80 130 Sulfaatti 70 200 PAH-L 0,6 PAH-M 2 PAH-H 0,5 Kuva 2. Ilmoitus- ja lupamenettelyn kriteerit (1c). Käytännössä mahdollisuus käyttää jätteitä maarakentamisessa edellyttää lupa-asioiden käsittelyä usean eri viranomaisen ja viranomaisportaan toimesta. Eri läänien ja kuntien välillä on eroa suhtautumisessa näihin asioihin ja lupa-asioiden käsittelyssä. Luvanvaraisuus B 90.130 Jätteiden hyödyntäminen rakentamistarkoitukseen tavalla, joka voi pilata maaperää, vesiympäristöä tai pohjavettä ja jossa pilaantumisriski ei ole vain vähäinen. Toiminnoille, joilla on B-merkintä, tulee hakea lupa lääninhallitukselta. Lääninhallitus toimii myös valvontaviranomaisena, ellei valvontavelvollisuutta delegoida kunnalle. Luvanvaraisessa toiminnassa täytyy mm. laatia vuosittainen ympäristöraportti valvontaviranomaiselle (26 luku 20 Miljöbalken) (1c). Ilmoitusvelvollisuus C 90.140 Jätteiden hyödyntäminen rakentamistarkoitukseen tavalla, joka voi pilata maaperää, vesiympäristöä tai pohjavettä ja jossa pilaantumisriski on vähäinen. Toiminnoille, joilla on C-merkintä, tulee laatia ilmoitus kunnalliselle ympäristölautakunnalle, joka toimii myös näiden toimintojen valvontaviranomaisena. Ilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin. Ilmoitusvelvollinen toiminta saadaan aloittaa aikaisintaan kuusi viikkoa ilmoituksen jättämisestä, mikäli valvontaviranomainen ei muuta määrää 9 luvun, 6 perusteella (Miljöbalken). Ilmoitusasian käsittely on osa valvontaa.

9 Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa valvontaviranomaiselle mahdollisuus ottaa kantaa voidaanko ilmoitettu toiminta/toimenpide hyväksyä terveys- ja ympäristönäkökulmasta. Viranomainen voi ottaa kantaa myös, mikäli toiminnalle asetetaan jotain erityisiä vaatimuksia, varokeinoja tai kieltoja (1c). Toiminnat jotka ei vaadi ilmoitusta Ilmoitusta ei tarvita jätteitä hyödynnettäessä kun jätteen haitta-ainepitoisuudet ovat alhaiset (kts. taulukko 3), ja kun jätteen hyödyntäminen on helppoa. Toiminnanharjoittajalla on kuitenkin velvollisuus ottaa huomioon Miljöbalkenin säädökset omavalvonnasta (1c). Taulukko 4. Määritelmät, jonka mukaan jätteen hyödyntäminen rakennushankkeessa on vapaa ilmoitusvelvollisuudesta, ilmoitusvelvollinen tai lupavelvollinen (1c). Ei ilmoitusvelvollisuutta (Utoiminta) Pienempi kuin vähäinen pilaantumisriski Pitoisuudet ja liukoisuudet jäävät alle C-tason Rakennettavan kohteen mitoitusarvot ovat pienemmät kuin tausta-aineiston riskinarvion laskentamallissa käytetyt arvot Maaperäympäristöön ei saa aiheutua haitta-vaikutuksia Taustapitoisuudet perustuvat kansallisiin arvoihin Ei tarvetta taloudelliselle vakuudelle Ei tarvetta suojaustoimenpiteille Toiminnasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, mutta toiminnanharjoittaja on toiminnasta vastuussa ympäristökaaren mukaisesti. Ei tarvetta ympäristöseurannalle Ilmoitusvelvollisuus (C-taso) Vähäinen pilaantumisriski Alhaisemmat haittaainepitoisuudet Pienemmät rakennushankkeet (esimerkiksi pienemmät paikoitusalueet) Maaperäympäristön organismien tulee saada 50 % suoja haitallisia aineita vastaan. Maaperäympäristön suoja voidaan mukauttaa paikallisiin taustapitoisuuksiin Ei tarvetta taloudelliselle vakuudelle Normaalitapauksessa ei ole tarvetta erityisille suojaustoimenpiteille haitta-aineiden leviämistä varten Yleensä normaalikäytännön mukaisia varotoimenpiteitä rakentamisen aikana että sen jälkeen. Lupavelvollisuus (B-taso) Suurempi kuin vähäinen pilaantumisriski Korkeammat haittaainepitoisuudet Suuremmat rakennushankkeet (esimerkiksi isommat tienrakennukset) Maaperänsuojelu arvioidaan lupahakemuksessa. Mikäli maaperänsuojelua tarvitaan, on suojan oltava yli 50 %. Vakuuden avulla on mahdollista palauttaa rakenne entiselleen rakentamisen ja käytön jälkeen. Tarvitaan erityisiä suojaustoimenpiteitä vähentämään haittaaineiden leviämisestä aiheutuvia riskejä Voidaan edellyttää erityisehtoja sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen. Rakentamisen jälkeen voidaan tarvita ympäristöseurantaa. Normaalitapauksessa ei rakentamisen jälkeen ole tarvetta ympäristöseurannalle. Ruotsin tie- ja ratahallinnon hankkeissa käytetään suhteellisen paljon sivutuotteita, etenkin asfalttimursketta, mitä tukee tiehallinnon tekniset ohjeet (tekniska beskrivningar). Erilaisten sivutuotteiden käyttö vaihtelee kuitenkin merkittävästi Ruotsin eri lääneissä, koskien sekä tie- ja ratahallinnon hankkeita että mm. kaatopaikkahankkeita. Läänien ympäristöviranomaisten kesken on merkittäviä eroja mitä tulee jäte-/sivutuotemateriaalien testaukseen ja tulosten arviointiperusteisiin. Erityinen tarve jätteiden hyötykäyttöön on kaatopaikkojen sulkemiseen tarvittavissa rakenteissa, ja 2000-luvulla on Ruotsissa toteutettukin monia pilottihankkeita tuotantojätteitä hyödyntäen, lähinnä kaatopaikan pintojen tiivistys- ja pintakerroksina. Tällä sektorilla tulee tuotantotoiminnan jätteiden/sivutuotteiden tarve olemaan pitkään merkittävä. 2.3.1 Tuhkat SGI on selvittänyt (raportti vuodelta 2007: Sammanställning av material och användningsområden ) eri tuotantoalojen tuottaman jätteen lajeja ja määriä sekä näiden hyötykäyttöä määrittäin ja kohteittain. Tuhkista käytetään suurin osa kaatopaikkojen rakenteisiin tai toisten jätelajien stabilointiin. Pohjatuhkasta käytetään vain pieni osa esimerkiksi

10 tierakenteisiin. Ruotsin tuhkajärjestön, Svenska Energiaskor, mukaan tuhkista kierrätetään 78 %, josta 63 % rakennusmateriaalina ja pääosin kaatopaikkarakenteissa (kts. taulukko 5). Taulukko 5. Ruotsissa syntyneiden tuhkien kokonaismäärä ja hyödyntämisaste vuonna 2006 (1d). Määrä (tuhatta tonnia) Prosentuaalinen osuus Tuhkien kokonaismäärä *jätteenpolton tuhkat 1253 454 36 % Hyödyntäminen *rakennusmateriaalina 979 783 78 % 63 % Kaatopaikkasijoitus *vientiin 275 22 % 2,5 % Ruotsin uusimman jätesuunnitelman mukaan paperiteollisuus käyttää jätteitä vanhojen kaatopaikkojen sulkemiseen, ja vuonna 2010 kaatopaikkarakentamiseen käytettiin 100 000 tonnia meesaa, 100 000 tonnia viherlipeäsakkaa, 26 000 tonnia (kuivapaino) kuitulietettä (biooch kemslam samt fiberrejekt), sekä 93 000 tonnia kierrätyskuitujätettä (returfiberrejekt) 144 000 tonnin tuhkan kanssa (1a). 2.3.2 Rakennus- ja purkujäte Nykytilanne Rakennus- ja purkujätettä koskevat tilastot ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Joka tapauksessa, tilastojen mukaan C&D-jäte koostuu 80 %:sesti mineraalisesta jätteestä. Jätteen laatu vaihtelee riippuen jätteen syntypaikasta. Tilastoinnin epätarkkuudesta johtuen on mahdotonta sanoa kuinka kaukana Ruotsi on tällä hetkellä EU:n kierrätystavoitteista. Tilastointiongelma johtuu osittain mm. siitä, miten mineraalijäte kuten betoni, tiili ja asfaltti on käsitelty. Osa jätteistä on käytetty rakennustarkoituksiin kun toinen osa on hävitetty kaatopaikalle ja näiden määrällinen suhde ei ole tiedossa. Olettaen, että jakauma on sama kuin mineraalijätteissä, C&D-jätteen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 50 % (1a). Koska mineraalijäte on suurin jätejae C&D-jätteestä, sen virtojen hallinta on ratkaisevassa osassa kierrätystavoitteisiin pääsemisessä (1a). Se, että kaikkea C&D-jätettä ei tällä hetkellä kierrätetä, johtuu myös sopivan tekniikan puuttumisesta. Koska pilaantumattomia osasia ei ole aina mahdollista eristää muista jakeista, on tällaista tekniikkaa kehitettävä. Jätteiden käyttö uusissa tuotteissa on rajoitettua myös kierrätettyjen materiaalien laadun epävarmuuden takia (1a). Rakentamis- ja purkutoiminnasta syntyy suuria määriä sekajätettä, joka tulisi uudelleen käyttää ja kierrättää suuremmassa laajuudessa. Alalla syntyy myös huomattavia määriä vaarallista jätettä. Vuoden 2008 jätetilastojen mukaan, rakennus- ja purkujätteestä 10 % on vaarallista jätettä. Jätteenhallinnan parantamiseksi rakennusmateriaalit tulisi valmistaa niin että ne on mahdollista erotella ja lajitella, vaarallisten aineiden pitoisuus tulisi olla rajoitettu ja tieto käytetyistä rakennustuotteista tulisi olla helpommin saatavilla (1a). Vuoteen 2020 mennessä vaarattoman rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttö, kierrätys ja talteenotto tulee olla 70 % painosta. Vuonna 2010 noin 50 % rakennus- ja purkujätteesstä kierrätettiin jätetilastojen mukaan, mutta tietoja ei voi pitää täysin luotettavina (1a). Tavoitteet sisältävät mm. jätteen käytön täyttömateriaalina restoration of land ja maisemoinnissa. Edellytyksenä tälle on, että jätteen käyttö täyttöihin korvaa muita materiaaleja (1a). 2.3.3 Infrarakentamisessa syntyvä jäte Nykytilanne Infrarakentamisessa syntyvän jätteen tilastointia tulee parantaa. Vuonna 2008 käytettiin 4000 tonnia ko. jätemateriaaleja kaatopaikkojen peittämiseen tai rakennushankkeissa, joissa edellytettiin ympäristöraportointia. Jäte muodostui pääasiassa tuhkista ja lietteestä. Tilastot eivät

11 kata materiaalia jonka terästeollisuus luokittelee sivutuotteeksi eikä pilaantuneita maita jotka on käsitelty ja luokiteltu uudelleen vaarattomaksi mineraalijätteeksi. Tilastot eivät myöskään kata tietoa jätemääristä, jotka on käytetty tierakentamiseen ymv. tarkoitukseen (1a). Vuonna 2008 rakennussektorin jätettä syntyi 2,25 miljoonaa tonnia ja koostui pääasiassa mineraalijätteestä tiilien, eristysmateriaalien, kipsin ja kaivettujen materiaalien muodossa. Suurin osa tästä jätteestä on todennäköisesti käytetty kaatopaikkojen rakennusaineena tai kuljetettu pysyvän jätteen kaatopaikoille. Osa jätteestä on käytetty muihin rakennustarkoituksiin. Rakentamiseen käytetyn jätteen määrää voidaan verrata louhittujen neitseellisten materiaalien määrään. Vuonna 2007 murskeen tuotanto oli 100 miljoonaa tonnia (1a). Teiden ja muiden infrarakenteiden rakentamisessa syntyy suuria määriä erilaisia materiaaleja. Näiden materiaalien hyötykäytölle on olemassa suuri potentiaali. Ruotsin Naturvårdsverket on asettanut tavoitteeksi hyödyntää ko. jäte niin, että ympäristö- ja terveysnäkökohdat huomioidaan enenevissä määrin (1a). Ylijäämämaat Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) on laatinut tietokannan ylijäämämaiden materiaalipankiksi. Tietokanta sisältää tietoa massojen geoteknisistä ja ympäristöominaisuuksista, joka helpottaa sekä rakentajan että valvovan viranomaisen työtä. Ympäristöluvitettavan kohteen lupakäsittelyaika voi lyhentyä oleellisesti kun viranomaisella on materiaalista heti kattavat tiedot käytettävissään (1a). 2.4 Esimerkkejä rakennushankkeista Amerikkalaisen raportin (Recycled Materials in European Highway Environments, 2000) mukaan Norköpingin alueella hiilen polton pohjatuhkaa on käytetty jo tierakentamiseen jo vuodesta 1982 lähtien. Vuoteen 2000 mennessä pohjatuhka oli käytetty 525 000 m 3. Myös metalliteollisuuden kuonia on käytetty tierakentamiseen (1e). Taulukossa 6 on esitetty vuonna 2004-2005 syntyneitä jätemääriä ja niiden hyödyntämismääriä. Taulukko 6. Jätteiden määrä ja hyödyntäminen 2004 ja 2005 (1f). Materiaali Tuotettu Hyödynnetty määrä 2004- määrä 2005 (tton) (tton) Hyödyntämistapa Kaivosteollisuus Rikastushiekka Sivukivi Aitik (kaivos) 58 600 Patopenger 1040 Maan tasaaminen, muokkaus, painopenkereet, levennyspenkereet, meluvallit Puhtaat Täytöt, maanvahvistukset, tierakentaminen 1394 4 maamassat 86 Kaatopaikkojen sulkeminen Rakennus- ja 4 Tierakentaminen ja paikoitusalueet maarakennusteollisuus 600 Kaatopaikkojen rakennusmateriaali sekä kiviainesteollisuus Murskattu betoni 20-25 1620 Maan tasaaminen, muokkaus, painopenkereet, levennyspenkereet, meluvallit Pilaantuneet maamassat 450 360-405 Maan tasaaminen, muokkaus, painopenkereet, levennyspenkereet, meluvallit 66 66 Kaatopaikkojen sulkeminen Puhdas asfaltti 5 5 Kaatopaikkojen tiet ja kerrokset Terva-asfaltti?? 170-250 Teiden kantavana kivikerroksena 5 Langöyaan (saari Norjassa?) Kotitalous- ja Peittämiseen, rakentamiseen, maanparantamiseen kaatopaikoilla teollisuusjätteen Lentotuhkat 63 34 poltto 18 Louhostäyttö

12 Hiilen poltto Muu poltto Biopolttoaineiden poltto Paperiteollisuus 18 Polttoainealueet kaatopaikka-alueilla 17 Ulkopuoliset alueet Pohjatuhkat 515 557 Kaatopaikkojen rakennusmateriaali 59 Kaatopaikkatäytöt 18 Polttoainealueet Teollisuusjäte ja Kaatopaikkojen rakennusmateriaali 1000 muut tuhkat Savukaasujen Jätteenpolton tuhkien stabilointi puhdistustuote 45 45 (RPT?) Pohjatuhka 19 6 Kenttärakenteet Lentotuhka 149 2 Kaatopaikan tiivistäminen 3 Kaatopaikkojen kantava kerros 4 Putkikaivannot 14 Kaatopaikkojen rakentaminen ja peittäminen Pohjatuhka 55 43 Kaatopaikkojen stabilointi 4 Kaatopaikkojen peittäminen 3 Tiet 34 Sementtiin sekoitettuna maan lujittamiseen Lentotuhka 24 3 Econovalle Pohjatuhka 16 3 Econovalle Kaatopaikkojen peittäminen ja Lento- ja pohjatuhka 19 5 maanparannus, turpeiden päälliset kantavat kerrokset (? stabilointi?) Kuonat ja savukaasujen Tiet, kentät, tiivistys, suojauskerroktustuote puhdis- 5 set Viherlipeäsakka 128 24 Maarakennus Meesa 162 46 Maarakennus 79 Muu materiaalihyödyntäminen Tuhkat 222 110 Maarakennus Muu materiaalihyödyntäminen Kalkkimurska 11 6 Maarakennus 2.5 Johtopäätökset Jätteiden hyötykäytön periaatteet eroavat suuresti Suomen tilanteesta. Laissa on määrätty tietyille ympäristövaarallisille toiminnoille A-, B- tai C-merkintä, joten näiden toimintojen on aina toimittava ilmoitus- tai lupamenettelyn kautta. Muuten jätteiden hyötykäyttö jaetaan vähäistä riskiä alhaisemman, vähäisen riskin (C-toiminta) ja suuremman kuin vähäisen riskin (B-toiminta) toimintoihin. B-toiminnalle on haettava lupa ja C-toiminnalle riittää ilmoitusmenettely. Vähäistä riskiä alhaisemman tason toiminta ei ole ilmoitusvelvollista, jolloin jätteitä voi hyödyntää vapaasti tiettyjen ehtojen (mm. kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvojen) täyttyessä. 3. TANSKA 3.1 Yleistä Tanskan jätestrategia vuosina 2005-2008 korosti pohjaveden suojelua, mikä on erityisen tärkeää tiheästi asutussa maassa kuten Tanska. Strategiajulkaisussa vuonna 2003 todettiin mm. että rakennusjätteitä ja kivihiilentuhkia kierrätetään suuria määriä, mutta ei varsinaisia teollisuuden tuotantojätteitä. Kierrätyksen lisääntymistä ei sinänsä pidetä nimenomaisena päämääränä ja onkin ollut odotettavissa, että jätteiden hyödyntämisaste vähenee. Tämä johtuu kierrätykseen ja hyödyntämiseen liittyvän lainsäädännön kiristymisestä. Joka tapauksessa vuonna 2005 uusiokäytettiin maarakentamisessa suurin osa rakentamisen jätteistä (betoni-, tiili-, asfalttimurskeet ym.), tuhkista (kuonasta), rengasjätteistä, ylijäämämaista ja lasimurskeesta. Kivihiilen polton lentotuhkaa käytettiin lähinnä sementin, betonin ja asfaltin valmistuksessa, ja

13 kivihiilen polton pohjatuhkaa täytöissä. Tilastojen mukaan kivihiilen tuhkaa meni myös vientiin. Kivihiilen poltossa muodostunutta kipsiä käytettiin sementin ja kipsilevyjen valmistuksessa. Uudempi jätestrategia on vuosille 2009-2012, jonka tavoitteena oli kierrättää ainakin 65 % kaikesta jätteestä ja keskittää voimavaroja kahteen tärkeään alueeseen: jätteen syntymisen ehkäisyyn ja jätteen käsittelyn innovatiiviseen teknologiaan. Jätteiden määrä ja jätemäärän kehitys on arvioitu Tanskan ympäristöhallinnon raportissa Affaldsstatistik 2009 og Fremskrivning av affaldsmaengder 2011-2050. Ympäristölainsäädännön perustat ja raamit ovat neljässä laissa (Aino): 1. Miljøbeskyttelsesloven: keskeinen laki ympäristönsuojelulle ja liittyy mm. haitta-aineiden leviämisen estämiseen sekä sisältää säännökset ympäristölupiin liittyvistä tutkimuksista 2. Miljømålsloven: säädetään mm. pinta- ja pohjavesien suojelusta sekä tiettyjen jätelajien luvanvaraisesta käytöstä täytöissä (koskee mm hiilenpolton tuhkia). 3. Jordforureningsloven: pilaantuneen / haitta-aineita sisältävän maa-aineksen pohjaveteen, muuhun ympäristöön ja terveyteen aiheuttamien haittavaikutusten rajoittamista säätävä laki 4. Vandforsyningsloven: säätää vesihuollon ja hyvälaatuisen juomaveden varmentamisesta käsittäen myös kaavoituksen vesivarantojen hyödyntämiseksi Edellämainittujen perusteella on laadittu asetuksia liittyen jätteisiin ja erilaisiin sivutuotteisiin: Näitä ovat mm. Bekendtgørelse om affald BEK nr 1634 af 13/12/2006, joka vastaa jäteasetusta, ja Bekendtgørelse om genanvendelse af restprodukter og jord til bygge- og anlægsarbejder BEK nr 1635 af 13/12/2006 jolla tavoitellaan suurta jätteen hyötykäyttöastetta. Viimeksimainitussa säädetään jätteenpolton kuonien, kivihiilenpolton pohjatuhkan ja lentotuhkan sekä pilaantuneen maa-aineksen käytöstä ja käsittelystä. Uusimman ohjelman mukaan Tanska on siirtymässä jätteettömään suuntaukseen (Denmark without Waste ohjelma). Hallitus on asettanut tavoitteen, että vuonna 2022 Tanskassa kierrätetään 50 % kotitalousjätteestä, joka tarkoittaa kierrätysasteen tuplaamista tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna. Tanskassa poltetaan nykyään lähes 80 % kotitalousjätteestä. Sekä kotitalousjätteet että teollisuuden jätteet sisältävät kuitenkin paljon hyödynnettäviä materiaaleja, joista voidaan valmistaa myös uusia tuotteita. Ohjelma siis panostaa materiaalitehokkuuteen jätteenpolton sijaan. Tämän odotetaan luovan myös uusia markkinaalueita ja innovaatioita. Ohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi kierrätysastetta on nostettava ja mm. vaaralliset aineet erotettava jätteestä, jotta kierrättäminen on mahdollista (2a). 3.2 Jätemäärät Vuonna 2009 Tanskassa syntyi 504 000 tonnia vaarallisia jätteitä, joista lentotuhkaa ja savukaasujen puhdistuksen lopputuotteita oli 22 % (111 000 t). Lentotuhka, jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja joka täyttää asetuksen vaatimukset, voidaan kierrättää. Noin 24 % vaarallisesta jätteestä kierrätettiin, 20 % poltettiin, 52 % läjitettiin kaatopaikalle ja 3 % meni erikoiskäsittelyyn (2b). Tanskassa pohjatuhkan käytölle rakennustarkoituksiin on kertynyt kokemusta 1970-luvulta asti. Tuhkien uudelleenkäyttö on kuitenkin vähentynyt, kun haitta-ainepitoisuuksille asetettiin rajaarvot ja kiinnitettiin erityishuomiota pohjaveden ja juomaveden suojeluun vuonna 2000 (Bekendtgörelsen). Uudet vaatimukset pohjavedensuojelussa ja orgaanisen aineksen määrässä voivat edelleen vaikuttaa tuhkien hyötykäyttöön. 3.3 Hyödyntämisen periaatteita Tanskassa on mahdollista käyttää nk. pysyväksi luokiteltua jätettä (esimerkiksi tietyt kiviainekset, betoni, lasittamaton tiili) jossa ei ole haitta-aineita ilman erillistä lupakäsittelyä. Tanskassa on olemassa lainsäädäntöön perustuva virallinen ohjeistus koskien maa-ainesta ja jätteitä, ja tämän ohjeistuksen, eli haitta-ainepitoisuuden ja liukoisuuksien perusteella materiaalit voidaan luokitella kolmeen luokkaan: 1) vapaasti käytettävissä ja 2) ja 3) vain luvitettuina määrättyyn käyttöön. Taulukossa 7 on esitetty em. luokkien raja-arvot ja taulukoissa 8 ja 9 sovellukset, joissa voidaan käyttää jätteitä ja luokan 2 kriteerit täyttäviä maaaineksia ilman lupaa.

14 Taulukko 7. Jätteiden ja maa-ainesten luokittelu Tanskassa kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien mukaan. Luokka määräytyy aina korkeimman määräävän arvon mukaisesti (2c). Haittaaine Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Kiintoainespitoisuus (mg/kg) Arseeni 0-20 > 20 > 20 Lyijy 0-40 > 40 > 40 Kadmium 0-0,5 > 0,5 > 0,5 Kromi tot 0-500 > 500 > 500 Kromi (VI) 0-200 > 20 > 20 Kupari 0-500 > 500 > 500 Elohopea 0-1 > 1 > 1 Nikkeli 0-30 > 30 > 30 Sinkki 0-500 > 500 > 500 Pitoisuus liuoksessa (µg/l) Kloridi* 0-150 000 0-150 000 150 000-3 000 000 Sulfaatti 0-250 000 0-250 000 250 000-4 000 000 Natrium 0-100 000 0-100 000 100 000-1 500 000 Arseeni 0-8 0-8 8-50 Barium 0-300 0-300 300-4 000 Lyijy 0-10 0-10 10-100 Kadmium 0-2 0-2 2-40 Kromi tot 0-10 0-10 10-500 Elohopea 0-0,1 0-0,1 0,1-1 Mangaani 0-150 0-150 150-1000 Nikkeli 0-10 0-10 10-70 Seleeni 0-10 0-10 10-30 Sinkki 0-100 0-100 100-1500 * Resultatet skal korrigeres for tilsat CaCl2 i forbindelse med udvaskningstesten for jord. Bekendtgørelse om anmeldelse af flytning af forurenet jord og jord fra forureningskortlagte arealer og offentligt vejareal BEK nr 1432 af 13/12/2006 on laki joka rajoittaa pilaantuneiden maa-ainesten ja vastaavien virtaa maan, vesistöjen ja ihmisten suojelemiseksi. Mikäli pilaantuneita maa-aineksia siirretään rekisteröidyistä kiinteistöistä, vaaditaan ilmoitus viranomaisille. Erillisiä ympäristöhallinnon säännöksiä on mm. rakennusjätteiden kierrätykselle ja niiden kierrätysasteen nostamiseksi. Erillinen säännös on myös asfalttijätteen käytölle tienrakentamisessa. Tässä ei vaadita mitään lupia. Asfalttimursketta voi käyttää tien eri rakennekerroksissa. Sitä vastoin asfalttijätteen tilapäinen tai pysyvä sijoitus tai käyttö tierakentamisen yhteydessä muuhun kuin tierakenteeseen edellyttää lupaa ja saattaa johtaa jopa jäteverotukseen. Bekendtgørelse (säädös/asetus) 1635 säätelee tiettyjen jätteiden käyttöä maarakentamisessa. Säädökset ohjaavat jätteenpolton kuonien (TOC-pitoisuus < 3 % kuiva-aineesta), kivihiilenpolton pohja- ja lentotuhkan ja määrätyntyyppisten pilaantuneiden maa-ainesten käyttöä. Säädös ei koske ongelmajätteitä tai esimerkiksi pilaantuneita maita, joissa pilaantuminen johtuu muista kuin säädöksen liitteessä mainituista aineista. Säädös ei myöskään koske kaatopaikkarakentamista. Taulukko 8. Rakennussovellukset joissa voidaan käyttää jätteitä (restprodukter) ja luokan 2 kriteerit täyttävää maa-ainesta ilman lupaa (2c). Rakennushankkeet: Luokan 2 vaatimukset tulee täyttyä Tiet Kiinteä kerros, maksimikorkeus 1 m Kadut, polut Kiinteä kerros, maksimikorkeus 0,3 m Alueet / kentät Kiinteä kerros, maksimikorkeus 1 m Alueet 31.12.2015 alkaen (?) jätteenpolton kuonia voidaan käyttää tiivistyskerroksessa ja kuivatuskerroksessa, maksimikorkeus 1 m. Etäisyys lähimpiin vesihuollon laitteistoihin tulee olla vähintään 300 m. Kloridille, sulfaatille ja natriumille erityis-

15 vaatimukset. Putki-/johtokaivannot Kiinteä kerros Rampit Kiinteä kerros, maksimikorkeus 4 m. Meluvallit Meluvalleissa jätteitä voidaan hyödyntää tapauskohtaisesti, riippuen vallin sijainnista ja mahdollisista ympäristölupaehdoista. Perustukset Korkeintaan 1 m rakennusten alla. Käytetty materiaali ei saa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Taulukko 9. Rakennussovellukset joissa voidaan käyttää jätteitä (restprodukter) ja luokan 3 kriteerit täyttävää maa-ainesta ilman lupaa (2c). Rakennushankkeet: Luokan 3 vaatimukset tulee täyttyä Tiet Kiinteä kerros ja kuivatuskerros, maksimikorkeus 1 m Kadut, polut Kiinteä kerros, maksimikorkeus 0,3 m Putki-/johtokaivannot Kiinteä kerros Perustukset Korkeintaan 1 m rakennusten alla. Käytetty materiaali ei saa aiheuttaa sisäilmaongelmia. 3.3.1 Tuhkat Vuonna 2009 hiiltä polttavista voimalaitoksista syntyi 1,2 miljoonaa tonnia sivutuotteita. Kuvan 3 mukaan vain pieni osa tuhkista on sijoitettu kaatopaikalle ja suurin osa käytetty uudelleen (2b). Kuva 3. Hiilen poltosta muodostuneet sivutuotteet vuosina 1994-2009 ja niiden käyttö (2b). Noin 80 % Tanskassa syntyneistä kivihiilen polton lentotuhkista täyttävät eurooppalaiset sementin ja betonin standardit. Vain noin 55 % lentotuhkasta kuitenkin myydään sementti- ja betoniteollisuudelle, jossa lentotuhkan käyttöä säätelee Tanskan jäteasetuksen luokittelu homogeenisesta sivutuotteesta. 36 % tanskalaisesta lentotuhkasta käytetään hiekkaa korvaavana täyteaineena (ko. sovelluksissa tuhkaa ei luokitella homogeeniseksi sivutuotteeksi). Loput tuhkista viedään ulkomaille hyödynnettäväksi tai sijoitetaan kaatopaikalle (2d). 3.3.2 Rakennus- ja purkujäte Rakennus- ja purkujäte on suurin jätejae Tanskassa, josta 94 % kierrätetään. Korkea kierrätysaste on saavutettu sisällyttämällä lukuun myös kaatopaikoilla, kierrätysasemilla ja purkutyömailla hyödynnetyt murskatut jätteet. Kierrätettyä asfalttia ja C&D-jätettä on käytetty täyttöihin, satamatäyttöihin, meluvalleihin ymv. rakenteisiin. Rakennus- ja purkujätteestä suurin osa on tiiltä (6 %), betonia (25 %) ja asfalttia (19 %) ja ne jatkojalostetaan murskaamalla joko kierrätyskeskuksissa tai liikuteltavissa työmaamurskaimissa. Satamien laajentamistöissä materiaaleja voidaan käyttää ilman jatkojalostamistakin. Maamassoja ja kiviainesta on 22 % rakennus- ja purkujätteestä (2e).

16 Lajittelevaa purkutapaa sovelletaan kustannuksista ja lisäajantarpeesta huolimatta, koska säästöjä muodostuu jäteverojen, kaatopaikkaläjityksen ja polttamisen välttämisestä. Kierrätetyistä tuotteista saadaan myös parempi hinta (2e). Murskattu tiili, betoni ja asfaltti myydään pääasiassa murskausasemilta. Näitä materiaaleja käytetään suurissa rakennus- ja kunnostusprojekteissa, kuten esimerkiksi teiden jakaviin kerroksiin ja betonituotteisiin. Kierrätettyä tiilijätettä käytetään murskattuna myös katukiveyksissä (2e). Jatkojalostetuille tuotteilla ei ole jakeluongelmia Tanskassa. Kierrätystuotteita myydään usein rinnakkain primääristen luonnonmateriaalien kanssa (2e). Kuva 4 kertoo, että suurin osa jätteistä on käytetty uudelleen ja vain pieni osa sijoitettu kaatopaikalle (2b). Kuva 4. Rakennus- ja purkujätteen määrä ja käyttö vuosina 1994-2009 (2b). 3.3.3 Ylijäämämaat Tanskassa ylijäämämaat ilmeisesti luetaan rakennus- ja purkujätteeksi, koska löydetyn tiedon perusteella maamassojen ja kiviainesten kierrätys sisältyy rakennus- ja purkujätteen jätevirran lukuun. Tätä tietoa tukee myös kappaleessa 3.3 esitetyt raja-arvot, jotka koskevat myös maamassojen käyttöä. 3.4 Esimerkkejä rakennushankkeista --- 3.5 Johtopäätökset Tanskassa on useita rakennussovelluksia joissa voidaan hyödyntää jätteitä ja maa-aineksia ilman lupaa, kun ne täyttävät lainsäädännön luokan 2 ehdot. Tuhkan käytölle on pitkät perinteet ja sen kierrätyskäyttö on tehokasta. Kaatopaikkasijoitukseen menevä tuhkan määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Myös rakennusjätteet hyödynnetään erittäin tehokkaasti. Rakennusjätteen määrä on noussut viimeisen 15 vuoden aikana, mutta hyödyntämisaste pysynyt tehokkaana vuosien aikana. Jätteen määrän nousu selittynee jätteen lajittelun tehokkuuden paranemisena.

17 4. ITÄVALTA Tekstissä käytettyjä lyhenteitä: Lyhenne Alkuperä Tarkoitus/tausta ÖGSV Österreichischer Baustoff-Recycling Verband Itävallan kierrätetyn rakennusmateriaalin laadunvarmistusyhdistys EQAR European Quality Association for Recycling e.v Euroopan kierrätyksen laatuyhdistys EDM Electronic Data Management Sähköinen tiedonkeruujärjestelmä 4.1 Yleistä Itävallassa jätteiden käsittely on jaettu liittovaltion ja yhdeksän provinssin kesken (3a). Jätteiden käsittelyä säätelee kansallinen laki jätteiden käsittelystä (Waste Management Act, 2002) sekä sen lakimuutos vuodelta 2010 (3b). Jätteiden käsittely noudattaa viittä tasoa EU:n jätehierarkian mukaisesti. Provinssien säätämät lait jätteiden keräämisestä ja käsittelystä vaihtelevat merkittävästi. Itävallan rakennusmateriaalin kierrätysyhdistys ÖGSV on perustettu vuonna 1990 (3c). Yhdistyksen jäsenyys on yrityksille vapaaehtoista ja tällä hetkellä yhdistyksellä on 74 jäsenyritystä. Yhdistys neuvoo kilpailutuksessa ja kierrätettyjen rakennusmateriaalien jalostamisessa ja käytössä sekä ylläpitää listaa kierrätettyjen materiaalien keräämisestä ja niiden hinnoista. Lisäksi online-sivusto kierrätettyjen rakennusmateriaalien vaihdosta edistää kierrätystä (3b). Yhdistyksen jäsenenä yritys voi saada ÖGSV:n myöntämän laatuleiman kierrätetyille rakennusmateriaaleilleen. ÖGSV:n laatusertifikaatin ylläpitämiseksi yrityksen tulee kontrolloida tuotteensa laatua itsenäisesti (BRV) ja lisäksi ÖGSV:n hyväksymissä laboratoriossa tehdään laatutarkastus kaksi kertaa vuodessa. ÖGSV kuuluu Euroopan kierrätyksen laatuyhdistykseen (EQAR) (3d). Ministry of Life on lanseerannut sähköisen tiedonkeräysjärjestelmän (3b). Järjestelmän tavoitteena on vähentää hallinnollisia kuluja kaikilla tasoilla. Tavoitteeseen onkin päästy, kun eri viranomaiset saavat kaiken tarvittavan tiedon samasta järjestelmästä. Jätteen tuottajien, kerääjien ja käsittelijöiden tulee kirjata tietyt tiedot jätelajeista järjestelmään: tyyppi, määrä, syntyperä ja jätteen paikka. Sovelluksella oli noin 40 000 rekisteröityä käyttäjää vuonna 2010. Järjestelmä sisältää myös muita alaohjelmia (kts. kuva 5), joista osa on jo käytössä ja osa kehitteillä. Kuva 5. Itävallan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kaavio.

18 4.2 Jätemäärät Itävallassa syntyi 53,5 milj. tonnia jätettä vuonna 2009 (kts. kuva 6). Tästä suurimman ryhmän muodostaa maankaivujäte (43,4 %). Rakennusjätettä tästä on 12,7 %. Koko jätemäärästä kerätään 63 % uudelleenkäyttöä varten, 14 % poltetaan ja 23 % käsitellään muuten (3b). Kuva 6. Itävallassa syntyneet jätteet vuonna 2009 (3b). 4.3 Hyödyntämisen periaatteita Lait ja säädökset jotka koskevat jätteiden hyötykäyttöä Itävallassa: Määräyksen tyyppi ja numero Laki Laki Säädös Federal Law Gazette Säädös Federal Law Gazette II Säädös Federal Law Gazette II Säädös Federal Law Gazette II Säädös Federal Law Gazette II Säädös Federal Law Gazette II Numero Asia Vesilaki: kierrätystuotteita ei saa käyttää herkillä vesialueilla eikä korkeimman pohjaveden korkeuden alapuolella Jätteiden käsittely (Waste Management Act 2002 + lakimuutos vuonna 2010) 259/1991 Rakennustöiden aikana syntyvien materiaalien lajittelu 8 eri jätemateriaalia tulee lajitella paikan päällä, jos jätelajin tietty tuotantomäärä ylittyy (maankaivu 20t, betonin purkujäte 20t, asfaltti 5t, puu 5t, metalli 2t, muovi 2t, työmaajäte 10t ja mineraaliset rakennusten jäänteet 40t) (11 s. 63) 472/2002 Siirrettävät jätteenkäsittelylaitokset 618/2003 Jätteen kirjanpitovelvollisuus 459/2004 Jätteen käsittelyvelvollisuus 363/2006 Parannukset (?) 39/2008 Kaatopaikat 185/2009 jäte, jossa on orgaanista hiiltä yli 5 %, pitää esikäsitellä ennen läjitystä kaatopaikalle vaarallista jätettä saa läjittää vain maanalaisille kaatopaikoille (joita ei vielä ole Itävallassa) laajamittaiset jätteen testauksen ehdot 570/2003 Jäteluettelo 498/2008 säätelee vaarallisten jätteiden käsittelyä

19 Säädös Federal Law Gazette II esim. pilaantuneet ja kontaminoituneet maat ns. vaarallinen jäte voidaan myös luokitella pois ko. listalta, jos jätteen omistaja osoittaa jätteen vaarattomaksi hyväksytysti 497/2008 Vuotuinen jätetase (annual waste balance sheets) ohjeistukset jätteen kerääjän ja prosessoijan rekisteröinnistä tavoitteena parantaa jätevirtojen jäljitettävyyttä sekä varmistaa tietyn jätteen keräämisen ja käsittelyn suurempi avoimuus 4.3.1 Tuhkat Itävallassa erilaisia tuhkia syntyi 1,26 milj. tonnia vuonna 2008. Tästä määrästä 51,6 % (650 000 t) käytettiin sementtiteollisuudessa sekä maantäytöissä. 550 000 t tuhkaa läjitettiin kaatopaikoille. Tuhkien kaatopaikkaläjityksen määrä vaihtelee suuresti vuosittain sekä provinsseittain. Taulukossa 10 on luetteloitu Itävallan hiilivoimaloissa syntyneet jätteet ja niiden hyödyntämistavat. Taulukko 10. Itävallan hiilivoimaloiden syntyneet jätteet ja hyötykäyttötavat (3e). Voimalaitos Jätelaji Jätemäärä (t) Hyötykäytetty Voltsberg 3 (2002) Dürnrohr 1 + 2 (2004) Mellach (2003) Riedersbach 1+2 (2002) Timelkam 2 (2002) määrä (t) Käyttötapa Pohjatuhka 15 500 13 750 Louhostäyttö Lentotuhka 275 800 268 434 Louhostäyttö RPT 57 000 47 299 Sementtiteollisuus Pohjatuhka 16 654 Lentotuhka 89 216 SAV-Rückstand 50 231 12 915 Sementti- ja rakennusteollisuus 3739 Kaatopaikka 83 547 Sementti- ja rakennusteollisuus 5669 Kaatopaikka 441 Sementti- ja rakennusteollisuus 8440 Kaatopaikka Pohjatuhka 7 302 7 302 Sementtiteollisuus Lentotuhka 50 675 50 675 Sementtiteollisuus RPT 13 202 13 202 Sementtiteollisuus ARA-Kuchen 923 923 Pohja- ja lentotuhka 9886 9886 Sementtiteollisuus (Tonersatz) Rakennusteollisuus RPT 3 747 3 747 Rakennusteollisuus Pohja- ja lentotuhka 13 366 13 366 RPT 3 383 3 383 Rakennusteollisuus Kaivostoimintaan 40 % ja lannoitteeksi 60 % Itävallassa käytetään kivihiilen polton sivutuotteita seuraavasti (3e): rikinpoiston lopputuotetta sementti- ja rakennustuoteteollisuudessa pohjatuhkaa tiiliteollisuudessa lentotuhkaa betonin ja sementin valmistuksessa Ne polton sivutuotteet joita ei voida hyödyntää, läjitetään kaatopaikalle. Tuhkat, joiden raskasmetallipitoisuudet ylittävät kaatopaikkasijoituksen raja-arvot, läjitetään maanalaisiin kaatopaikkoihin (underground landfill). Biopolton lentotuhkaa käytetään pelto- ja metsälannoitteensa sekä kompostointilaitosten lisäaineena/tukiaineena. Vain puhtaan biopolttoaineen tuhkaa voidaan käyttää lannoitteena (3e).

20 Itävallassa polton sivutuotteiden laatu on luokiteltu ÖNORM S 2100 (Abfallkatalog) mukaisesti vaarallisiin ja ei-vaarallisiin jätteisiin riippuen käytetystä tekniikasta (kts. taulukko 11) (3e). Taulukko 11. Kivihiilen polton lopputuotteiden jaottelu itävaltalaisen jäteluettelon mukaisesti (3e). Menetelmä Jäte Luokittelu ÖNORM S 2100 mukaisesti Kattila Pohjatuhka SN 31305 ei vaarallinen Tuhkan Kangassuodatin, Lentotuhka SN 31301 vaarallinen, wenn erottaminen sähkösuodatin aus der Ölfeuerung stammend Kuivaainemenetelmä Kalkkipitoinen soodatuhka (???) pääasiassa käsitellään lentotuhkan kanssa yhdessä (?) Trockensorptionsverfahreprodukt Trockensorptions- pääasiassa käsitellään Rikinpoisto lentotuhkan kanssa yhdessä (?) Märkämenetelmä Märkämenetelmätuote SN 31314 vaarallinen (?) (?) Kalkkikivimenetelmä (??) Kipsi SN 31315- ei vaarallinen Itävallassa tuhkien maarakennushyötykäyttö on ilmeisen vähäistä, sillä Itävallan jätesuunnitelmassakaan ei mainita tuhkien hyödyntämistä maarakentamisessa. Vuoden 2016 jätemäärä- ja hyötykäyttöennusteessa mainitaan ainoastaan tuhkien pääasiallinen hyödyntäminen sementtiteollisuudessa sekä kaatopaikkaläjitys. Tierakentamista ja tuhkan hyötykäyttöä koskee kuitenkin taulukossa 12 on esitetty tekniset säännökset. Taulukko 12. Tekniset säännökset tuhkan hyötykäytölle (3b). Ohjeen numero Nimi RVS 08.17.01 Austrian road construction guidelines and regulations: Road bases stabilized with binders RVS 01.02.11 Principles definition of terms, civil engineering RVS 08.15.01 Unbound road bases Vuonna 2003 kivihiilen tuhkia hyödynnettiin rakennusteollisuudessa, kaatopaikkarakentamisessa ja raaka-aineiden valmistuksessa taulukon 13 mukaisesti. Taulukko 13. Kivihiilen tuhkien hyödyntämistavat v. 2003 (3e). Rakennusteollisuus Lentotuhka Pohjatuhka Betonin lisäaineena x Betonin kevytaineena x x Kevytbetoni x Hochleistungsbeton x Sementtiteollisuus x Schmal- und Dichtwände x Keraaminen teollisuus x x Tierakentamisessa kantavassa kerroksessa x Sitomattomassa kerroksessa maa- ja x x tierakentamisessa Meluvallit x x Kaatopaikkarakentaminen Kaatopaikkojen rakentaminen x x Haitta-aineiden immobilisointi x x Kaatopaikan tiivistysmateriaali x Kaatopaikan tasauskerros x Rohrbettungsmaterial Stabiloinnin tuhka-sementtiseos x Künettenfüllmaterial x Louhostäyttö x Zeoliitin valmistus (??) x Terminen käsittely x

21 4.3.2 Rakennus- ja purkujäte Vuonna 2009 rakennus- ja purkujätteestä kierrätettiin suurin osa (5,5 milj. tonnia) ja noin 500 000 tonnia C&D-jätettä vietiin kaatopaikalle. 780 000 tonnia vanhojen teiden kivimurskaa sekä bitumi- ja asfalttijätettä käytettiin asfaltin valmistuksessa, teiden ja parkkipaikkojen rakentamisessa sekä maaseudun tierakentamisessa. Kierrätettyjä rakennusmateriaaleja syntyy kierrätyskeskuksissa sekä rakennus- ja purkuprojektien prosesseissa. Jätteet on luokiteltu mineraalisiksi materiaaleiksi, jotka ovat soveltuvia kierrätykseen: ÖNORM EN 13242 Aggregates for unbound and hydraulically bound materials for use in civil engineering work and road construction 8 th edition of guidelines for the recycling of construction and demolition waste published by the Austrian Association for the Recycling of Building Materials Jotta kierrätettyjä rakennusmateriaaleja voidaan valmistaa, täytyy käytettävän materiaalin jo itsessään olla hyvälaatuista ja eri jätelajit tulee kerätä erilleen jo työmaalla. Hankkeelle täytyy laatia jätehuoltosuunnitelma, jos rakennustyön kokonaisvolyymi on yli 5000 m 3 tai rakennettava tai korjattava tie-/rataosuus on yli kilometrin pituinen. Purkutyön käsite on määritelty ÖNORM B 3580-1 ohjeessa Demolition work Works contract. Jätteenkäsittely tulee myös dokumentoida. Lajiteltu rakennusjäte toimitetaan sellaisenaan jätteenkäsittelylaitoksille, jotka myös suorittavat omat testinsä tulevalle materiaalille. Jos jäte sisältää hyväksymättömiä epäpuhtauksia, se voidaan hylätä. Kierrätettävä jätemateriaali luokitellaan laadun mukaisesti neljään eri luokkaan A+, A, B ja C. Laatuluokitus määrää, miten ko. jäte voidaan käsitellä, ja käsittelytapa taas johtaa eri käyttökohteisiin ohjeistuksen Austrian road construction guidelines and regulations, RVS 08.17.01 mukaan: käyttö sidotussa muodossa tai käyttö irrallisessa muodossa päällysteen kanssa tai ilman. Itävallan vesilain mukaan kierrätystuotteita ei saa käyttää herkillä vesialueilla eikä korkeimman pohjaveden korkeuden alapuolella. Laatuluokan B tuotteita ei saa myöskään käyttää +1,0 m alempana pohjaveden korkeimmasta kohdasta. Taulukoissa 14-16 on esitetty rakennusmateriaalien laatuluokitusten raja-arvot sekä käyttö laatuluokittain (3b). Taulukko 14. Raja-arvot kierrätetyille rakennusmateriaaleille (3b). Määre Liuos L/S 10 ph Yksikkö Laatuluokka A+ 7,5-12,5 2) Laatuluokka A 7,5-12,5 2) Laatuluokka B 7,5-12,5 2) Laatuluokka C 7,5-12,5 2) Sähkönjohtavuus ms/m 150 1)2) 150 1)2) 150 1)2) 250 1)2) Kromi, tot mg/kg DS 0,3 0,5 1 1,5 Kupari mg/kg DS 0,5 1 2 5 Ammonium (N) 6) mg/kg DS 1 4 8 30 Nitriitti (N) 6) mg/kg DS 0,5 1 2 8 Sulfaatti (SO 4 ) mg/kg DS 1500 2500 6000 3) 6000 5) CH indeksi mg/kg DS 1 3 5 40 Kokonaispitoisuus PAH (16 yhdistettä) 4) mg/kg DS 4 12 20 25 1) Jos ph-arvo on 11,0-12,5, sähkönjohtavuuden raja-arvo tällöin on 200 ms/m 2) Mikäli raja-arvo ylittyy, noudatetaan ÖRBV:n ohjeistusta kierrätetyistä rakennusmateriaaleista (kappale R4.1.4, 8. painos, 2009) 3) Jos Ca/SO4-suhde 0,43, tällöin raja-arvo on 8000 mg/kg DS. 4) Jos asfalttipitoisuus ei ole 5 M-% korkeampi, tätä testiä ei tarvitse tehdä. 5) Jos Ca/SO4-suhde 0,43, tällöin raja-arvo on 10 000 mg/kg DS. 6) Tulos huomioidaan 12 kuukauden tulosten keskiarvona, kunhan yksikään yksittäinen testi ei ole ylittänyt raja-arvoja, eikä vastaavasti toleranssiarvoja ÖRBV:n ohjeistuksesta kierrätetyistä rakennusmateriaaleista, kappale A73.2, 8. painos, 2009.

22 Taulukko 15. Kierrätettyjen rakennusmateriaalien lisäluokitukset (3b). Liukoisuus L/S 10 Laatuluokka A+ Laatuluokka A Laatuluokka B mg/kg ka Antimoni mg/kg DS 0,06 0,06 0,1 Arseeni mg/kg DS 0,5 0,5 0,5 Barium mg/kg DS 20 20 20 Lyijy mg/kg DS 0,5 0,5 0,5 Kadmium mg/kg DS 0,04 0,04 0,04 Molybdeeni mg/kg DS 0,5 0,5 0,5 Nikkeli mg/kg DS 0,4 0,4 0,6 Elohopea mg/kg DS 0,01 0,01 0,01 Seleeni mg/kg DS 0,1 0,1 0,1 Sinkki mg/kg DS 4 4 18 Kloridi mg/kg DS 800 800 1000 Fluoridi mg/kg DS 10 10 15 Fenoli-indeksi mg/kg DS 1 1 1 DOC 1) mg/kg DS 500 500 500 TDS 2) mg/kg DS 4000 4000 4000 Kokonaispitoisuudet Arseeni mg/kg DS 20 30 30 Lyijy mg/kg DS 30 100 100 3) Kadmium mg/kg DS 0,5 1,1 1,1 Kromi tot mg/kg DS 40 90 90 3) Kupari mg/kg DS 30 90 90 3) Nikkeli mg/kg DS 30 55 55 3) Elohopea mg/kg DS 0,2 0,7 0,7 Sinkki mg/kg DS 100 450 450 Taulukko 16. Kierrätettyjen rakennusmateriaalien käyttö laatuluokittain (3b). Sovelluksen tyyppi Hydrogeologisesti herkkä alue Hydrogeologisesti vähemmän herkkä alue Kaatopaikoilla 4) Irrallinen, peittämätön 1) A+ 2) A+, A A+, A, B, C Irrallinen, peittämätön tai sidotussa 3) A+, A A+, A, B A+, A, B, C muodossa peitettynä tai ilman 1) Asfaltin tai betonin ainesosana A+, A, B A+, A, B A+, A, B, C 1) Kerrokset jotka on toisissaan sidoksissa sideaineen avulla, katsotaan peittäväksi kerrokseksi (vrt. asfaltti tai betonikansi) joka estää sadeveden suotautumisen kierrätysmateriaalikerroksen läpi 2) Eri laatuluokkien rakennusmateriaaleja voidaan käyttää kerroksiin joiden maksimipaksuus on 2 metriä ja maksimitilavuus 20 000 m 3, mikäli laatuluokan A raja-arvot ylittyvät ainoastaan sulfaatin osalta (4500 mg/kg ka). 3) Muiden laatuluokkien rakennusmateriaaleja voidaan käyttää peittämiseen, mikäli laatuluokan A rajaarvot ylittyvät ainoastaan sulfaatin osalta (4500 mg/kg ka). 4) Ainoastaan ei-vaarallisten jätteiden kaatopaikoilla, mikäli kaatopaikan suotovedet kerätään alueelta 4.3.3 Ylijäämämaat ja muut kaivetut massat Itävallassa tuotettiin kaivumaita noin 23,5 miljoonaa tonnia vuonna 2009. Tästä määrästä arviolta 15 miljoonaa tonnia käytettiin maan muokkauksiin, kuten uudelleentäyttöihin ja pengerryksiin, ja noin 8,5 miljoonaa tonnia vietiin maankaatopaikoille. Suurin osa maankaivumateriaalista käytettiin siis rakentamisessa lähellä syntypaikkaa, mitä ei ole laskettu jätteeksi. BRV:n jäsenyritykset tuottivat vuonna 2009 490 000 tonnia kierrätettyä kiveä sekä käsiteltiin 790 000 tonnia kontaminoitua, vaaratonta maa-ainesta käsiteltiin. Puhdistettua rautateiden sepeliä uusiokäytettiin Itävallassa 340 000 tonnia vuonna 2009 (3b). Pilaantumaton maa ja muut luontaisesti esiintyvät materiaalit rakennuspaikoilla ei ole luokiteltu jätteeksi jos voidaan todentaa että ne voidaan hyödyntää rakennuspaikalla rakentamistarkoitukseen (3b). Ennen maankaivun aloittamista ulkopuolisen tarkastajan tai laitoksen tulee ottaa maasta näytteet teknisen ohjeen ÖNORM S 2126 Basic characterization of dredged material prior to excavation or

23 removal activities mukaisesti. Kaivumaat luokitellaan neljään luokkaan A1, A2-G, A2 ja BA. Luokka määrää myös mahdollisen käyttökohteen (kts. taulukko x). Pilaantumattomia maaaineksia voidaan käyttää maanparannusaineeksi (recultivation?) tai täyttömateriaaliksi. Maaainesten tulee täyttää tietyt laatukriteerit haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien sekä eräiden geologisten arvojen suhteen. Tekninen täyttömateriaali on kaivumateriaalia rakennekerroksista, jotka on aikanaan rakennettu esimerkiksi salaojituskerroksiksi. Jos tekninen materiaalikerros on yli 20 cm paksu, se tulisi kaivaa ja käsitellä erikseen. Tätä materiaalia voidaan käyttää uudestaan rakennekerroksissa ilman esikäsittelyjä jos se täyttää laatuvaatimukset. Muutoin materiaali tulee käsitellä BRV:n ohjeiden mukaisesti. Teknistä täyttömateriaalia ei saa käyttää uudelleentäyttöihin. Jos kaivumaita on yhteensä alle 2000 tonnia ja maa on puhdasta, sen ei tarvitse läpikäydä materiaalianalyyseja (3b). Seuraavassa on kuvailtu maamassojen käytön eri laatuluokat (3b): Luokka A1: Tähän luokkaan kuuluvia pilaantumattomia maa-aineksia voi käyttää maanparannusaineena (juuria läpäisevän kerroksen paksuus ei saa ylittää 2 metriä) maanviljelystarkoitukseen. Tämän laatuluokan raja-arvot on ensisijassa optimoitu kasvinsuojelua varten, ja siksi haitta-aineiden pitoisuudet määritetään < 2 mm hienoaineksesta. Luokan A1 maamassoja voidaan käyttää kaikilla alueilla joilla tuotetaan ruokaa ja rehua tai jossa pintakasvillisuus on tarkoitettu karjan syötäväksi. Tämä koskee myös alueita, joilta leikataan heinää tai ruohoa karjan ruoaksi sekä laidunalueita. Maamassoja voidaan käyttää myös maanmuokkaukseen sekä maanparannukseen. Luokka A2: Tämän luokan maamassoja voidaan käyttää maanalaiseen täyttöön (ei suoraan pohjaveden pinnan yläpuolelle). Raja-arvot on määritelty ensisijaisesti pohjaveden suojelua varten. Lisäksi käyttö viherrakentamiseen juuria läpäisevänä kerroksena on sallittu, mikäli voidaan todentaa, ettei kasvualueen maanpäällisiä osia käytetä ruokintarehuna. Luokka A2-G: Tähän luokkaan kuuluvia massoja voidaan käyttää maanalaiseen täyttöön ja suoraan pohjaveden pinnan yläpuolella (korkeimman pohjaveden pinnan ja siitä 1 m ylöspäin välissä oleva alue). Luokka BA: Luokan BA maamassoja voidaan käyttää maanalaiseen täyttöön tai viljelyskerrokseen alueilla, joilla on samanlaiset pitoisuudet luonnostaan. Tämän luokan maamassoja ei voida käyttää suoraan pohjaveden pinnan yläpuolella. Suunniteltu käyttö tulee hyväksyttää auktorisoidulla viranomaisella. Taulukoissa 17-20 on esitetty maamassojen käyttöluokat ja raja-arvot käyttöluokille. Taulukko 17. Laatuluokkien mukaan määritellyt sallitut käyttöluokat (3b). Luokka Maatalous / recultivation Nonagricultural/recultivation Maanalainen täyttö Maanalainen täyttö ja käyttö välittömästi pohjaveden pinnan yläpuolella A1 kyllä kyllä ei 1) ei A2 ei kyllä kyllä ei A2-G ei kyllä kyllä kyllä BA kyllä 2) kyllä 2) kyllä 2) ei 1) Mikäli TOC kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet of A2 are observed, maanalainen täyttö sallitaan myös 2) Vain alueilla joilla on samanlaiset taustapitoisuudet (?), yhteistyössä paikallisten jäteviranomaisten kanssa

24 Taulukko 18. Kaivumaiden luokittelu kokonaispitoisuuksien mukaan (3b). Kokonaispitoisuudet (mg/kg ka) Parametri Luokka A1 Luokka A2-G Luokka A2 Luokka BA Arseeni 20 7) 30 30 50/200 7,8) Lyijy 100 7) 100 100 150/500 7,8) Kadmium 0,5 1,7) 1,1 1,1 2/4 7,8) Kromi 100 7) 90 100 300/500 7,8) Koboltti 50 7) 30 50 50 7) Kupari 60 7) 60 90 100/500 7,8) Nikkeli 60 7) 55 60 100/500 7,8) Elohopea 0,5 7) 0,7 0,7 1/2 7,8) Sinkki 150 7) 300 450 500/1000 7,8) *BTEX 0,5 1 1 1 HC indeksi 50/100/200 2) 20 50/100/200 2) 50/100/200 2,6) PAH (16 yhdistettä) 2 3) 2 3) 2 3) 4 3,4) PAH (benz[a]pyreeni) 0,2 0,2 0,2 0,4 *PCB (7 yhdistettä) 0,1 0,1 0,1 1 *POX TOC 5) 5000 10000 5) 10000 5,6) *tutkitaan vain jos on aihetta epäillä 1) 1 mg/kg DM ph-arvon ollessa 6; ph ÖNORM L 1083 mukaisesti 2) 50 mg/kg kun kaivetun aineksen TOC 5000 mg/kg, 100 mg/kg kun kaivetun aineksen TOC > 5000 mg/kg ja 20000 mg/kg, 200 mg/kg kun kaivetun aineksen TOC > 20000 mg/kg (pitoisuudet kuiva-aineessa) 3) kuivaus 30 C:ssa 4) Maamassat jotka ovat peräisin PAH-saastuneilta (20 mg/kg ka) alueilta, voidaan hyödyntää täytöissä alueilla joissa on samanlaisia pitoisuuksia pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Veden tihkuminen estetään sulkemalla ja tiivistämällä pintarakenne. 5) The specific values of the Recultivation Guidelines apply for the creation of recultivation layers. 6)Kaivumassat jotka sisältävät turvetta tarvitsevat julkisen viranomaisen koordinointia; poikkeukset ovat mahdollisia tarpeen mukaan. 7) Jokainen kenttänäyte tulee analysoida haitta-aineiden osalta < 2 mm jakeena mikäli maa-ainesta tullaan käyttämään maanviljelystarkoituksiin (luokka A1) tai recultivation-kerrokseen alueilla joilla on samanlaiset taustapitoisuudet (luokka BA). 8) Mikäli maamassan pitoisuudet johtuvat taustapitoisuuksista, voidaan soveltaa korkeampia rajaarvoja.

25 Taulukko 19. Kaivumaiden luokittelu liukoisuuksien mukaan (3b). Parametri Luokka A1 Luokka A2-G Luokka A2 Luokka BA Maanalaisen Maanalaisen täytön ph 5) 4) 6,5-9,5 täytön raja-arvo: raja-arvo: 4,5-8 4) 4,5-8 4) Sähkönjohtavuus 5) 4) 50 Maanalaisen täytön raja-arvo: 40 4) Maanalaisen täytön raja-arvo: 40 4) Haihdutusjäännös 5000 Alumiini - 1) 5-1) - 1) Antimoni 0,1 Arseeni 0,3 0,3 0,3 0,5 Barium 10 5 10 10 Lyijy 0,3 0,3 0,3 1 Kadmium 0,03 0,03 0,03 0,05 Kromi, tot 0,3 0,3 0,3 1 Koboltti 1 0,5 1 1 Rauta - 1) 5-1) - 1) Kupari 0,6 0,6 0,6 2 Molybdeeni 0,5 0,5 0,5 0,5 Nikkeli 0,6 0,6 0,6 1 Elohopea 0,01 0,01 0,01 0,01 Seleeni 0,1 0,1 0,1 0,1 Hopea 0,2 0,2 0,2 0,2 Sinkki 18 18 18 20 Tina 2 0,5 2 2 Ammonium 8 1 8 8 3) Syanidi 0,2 0,1 0,2 0,2 Fluoridi 20 15 20 20 Nitraatti 100 70 100 100 Nitriitti 2 0,5 2 2 Fosfaatti 5 1 5 5 Sulfaatti 1500 AOX (Cl) 0,3 2) 0,3 2) 0,3 2) 0,3 2) HC indeksi 5 1 5 5 Fenoli-indeksi 0,05 Anioniaktiiviset tensidit 1 1 1 1 TOC 100 100 (sovelletaan maanalaisiin täyttöihin) 100 (sovelletaan maanalaisiin täyttöihin) Taulukko 20. Lisähuomautus luokkaan A2-G, raja-arvot liukoisille pitoisuuksilla kun materiaalia käytetään pohjaveden pinnan tasolla tai sen yläpuolella (3b). Parametri Luokka A2-G Beryllium 0,05 Boori 5 Mangaani 0,5 PAH (16 yhdistettä) 0,02 *PCB (7 yhdistettä) 0,005 Tallium 0,1 Vanadiini 0,5 Kromi VI 0,2 Kloridi 1000 Syanidi tot 0,1 Ratatyömaiden kaivetut massat Ratatyömaiden massoja kertyy rautatieverkon kunnostustyömailta. Massat koostuvat seuraavanlaisista jakeista (tai niiden sekoituksista): kiviaineksesta tehty aluspenger pohjamateriaali, joka koostuu teknisistä täyttömateriaaleista, paksuus yleensä 20-45 cm perusmaa, luonnollinen in-situ maaperä tai kaivettu ja siirretty aines

26 Nämä erilliset jakeet tulee kerätä erikseen mikäli mahdollista ja analysoida auktorisoidun tahon toimesta että materiaalin kierrätys tapahtuu luotettavasti. Rautatiemassojen kierrätys tai uudelleenkäyttö on mahdollista sekä ratatyömailla että muualla annettujen ehtojen täyttyessä. Taulukossa 21 ja kuvassa 7 on esitetty ratatyömassojen käyttövaihtoehtoja (3b). Taulukko 21. Ratatyömaiden kaivettujen massojen käyttötavat ja laatuvaatimukset (3b). Aluspengermateriaalin käyttö Vaihtoehto Alkuperäinen Käyttötapa sijainti Laatuvaatimus 1 Aluspenger Uudelleenkäyttö aluspenkereessä samalla ratatyömaalla On-site B 2 Aluspenger Käyttö pohjamateriaalina samalla ratatyömaalla On-site B 3 Aluspenger Käyttö maaparannusmateriaalina maan alla On-site B 4 Aluspenger Uudelleenkäyttö aluspenkereessä toisella ratatyömaalla On-site B 5 Aluspenger Käyttö kierrätettynä Kierrätysmateriaalin Off-site rakennusmateriaalina raja-arvot Pohjamateriaalin käyttö Vaihtoehto Alkuperäinen sijainti Käyttötapa 6 Pohjamateriaali Uudelleenkäyttö pohjamateriaalina On-site B 7 Käyttö maanparannusmateriaalina Pohjamateriaali maan alla On-site B 8 Pohjamateriaali Uudelleenkäyttö pohjamateriaalina Off-site toisella ratatyömaalla B 9 Pohjamateriaali Käyttö kierrätettynä rakennusmateriaalina Off-site Kierrätysmateriaalin raja-arvot Perusmaan käyttö Vaihtoehto Alkuperäinen sijainti Käyttötapa 10 Perusmaa Käyttö kaivettuna maa-aineksena Off-site Kaivettujen massojen raja-arvot Kuva 7. Ratamassojen kierrätyskäyttö (3b). 4.4 Esimerkkejä rakennushankkeista --- 4.5 Muita esimerkkejä Itävallassa valmistetaan useita erilaisia tuotteita rakennus- ja purkujätteistä. Uusiotuotteita käytetään mm. teiden ja päällysteiden rakentamisessa sekä betonin tuotannossa. Vuonna 2009 uusiokäytettiin 2,2 milj. tonnia betonijätettä sekä 2,1 milj. tonnia rakennusjätteitä. Rakennusjäte kelpaa kierrätystuotteeksi, jos se täyttää vaadittavat materiaalikriteerit kuten ÖNORM-standardit (esim. ÖNORM EN 13242 Aggregates for unbound and hydraulically bound materials for use in

27 civil engineering work and road construction ) ja BRV:n ohjeet kierrätetylle C&D-jätteelle (8.painos). Taulukossa 22 on listattu Itävallassa valmistettavat kierrätystuotteet käyttökohteineen ja kuvassa 8 esitetty valmiita kierrätystuotteita. Taulukko 22. Itävallassa valmistettuja kierrätysmateriaaleja ja niiden käyttökohteita (3f). Tuotteen nimi Valmistusmateriaali Käyttökohde RA Recycled crushed asphalt granulate RAB Recycled crushde asphalt-concrete mix granulate RB Recycled crushed concrete granulate RFM Flowable, selfcompacting trench filler material with recycled crushed material RG Recycled granulate RH Recycled building sand, Recycled building grit RHZ Recycled building brick sand, Recycled building grit RM Recycled crushed granulate RMH Mineral residual building material Pääasiassa asfaltti Asfalttia ja betonia Pääasiassa betoni Luonnonkiviaines/kierrätetty kiviaines, mukana vähintään 50 % betonia ja/tai asfalttia Tiiltä (alle 33 %) ja betonia Tiiltä (yli 33 %) ja betonia Betonin, asfaltin ja luonnonkiven sekoitus Betonia, tiiltä, luonnonkiveä Sitomattomat ylemmät tiekerrokset, sidotut tiekerrokset, asfaltin valmistus, maatilojen teiden rakentaminen Sitomattomat ylemmät tiekerrokset, sitomattomat jakavat kerrokset, maatilojen teiden rakentaminen Sitomattomat ylemmät ja jakavat kerrokset, sementtisidotut kantavat kerrokset, maatilojen teiden rakentaminen, betonin valmistus, korkealaatuinen kaapelikaivannon/luiskien täyttömateriaali, kuivatuskerrokset Pääasiallinen käyttö luiskissa; putkijohtoalueilla täytöissä ja huoltoalueilla Primarily used in trenches (working trenches); i.e. in the pipeline area, the backfilling area and the maintenance area Sitomattomat ylemmät kerrokset, sitomattomat kantavat kerrokset, sidotut kantavat kerrokset Stabiloitu irtotavara, stabiloidut luiskatäytöt, täyttömateriaali, urheilukenttärakentaminen Kivituotteiden, betonin ja kevytbetonin valmistus; stabilointi, täyttö, irtomateriaali, tien pintakerrokseen Sitomattomiin ylempiin kantaviin kerroksiin, sitomattomiin jakaviin kerroksiin, sidottuihin kantaviin kerroksiin Luiskatäyttöihin, täyttöihin, irtotavaraksi, urheilukenttien kuivatuskerrokseen RS Recycled sand Hiekka Kaapelihiekkana, kaapelointikanavaan mm. RZ Recycled brick sand, Recycled brick grit Pääasiassa tiiltä kaasu- ja vesijohdoille sekä muut infrasovellukset Kivituotteiden, betonin ja kevytbetonin valmistus; stabilointi, kuivatuskerrokset, täyttö- ja irtomateriaali

28 Kuva 8. Kierrätettyjä ja tuotteistettuja uusiomateriaaleja, RA, RAB, RB ja RFM. Lyhenteiden merkitykset esitetty taulukossa 22 (3f). Itävallassa on käytössä kierrätysmateriaalien internetpörssi Österreichicsen Recycling-Börse Bau (kuva 9), jonka avulla on mahdollista tarjota tai ostaa mineraalisia rakennusjäteaineksia tai rakennusjätteestä valmistettuja kierrätysmateriaaleja. Materiaalipörssin internetosoite on www.recycling.or.at (3g). Kuva 9. Itävallan kierrätysmateriaalipörssin etusivu (3g). ÖkoKauf Vienna Vuonna 1998 Wienissä lanseerattiin koko kaupunkia koskeva ÖkoKauf Wien-ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on, että Wienin kaupungin hankinnat yltäisivät Euroopan Unionin tavoitteeseen ilmastonsuojelun osalta. Ohjelmassa on kehitetty tarjouspyyntötekstejä, kriteeristöä ja muita hankintoja ohjaavia ohjeita. Tällä hetkellä ohjelmassa on yli 100 ohjeistusta hankinnan, rakentamisen ja muille kaupungin palveluille.

29 Tutkimusten perusteella myös muut julkiset hankkijat, suuret teollisuusyritykset ja yksityiset kotitaloudet Itävallassa ja Euroopassa ovat kiinnostuneita ohjelman tuloksista. EU on ohjeistanut jäsenvaltioitaan valmistelemaan kansalliset toimenpidesuunnitelmat kestävästä hankintatoimesta. Laajan yhteistyön tuloksena ÖkoKauf Vienna-ohjelma valmistui suhteellisen nopeassa ajassa. ÖkoKauf Vienna-ohjelman käyttöönoton jälkeen, Wienin kaupungin on laskettu säästävän noin 17 miljoonaa euroa vuosittain, hankintojen kokonaiskustannusten ollessa noin 5 miljardia euroa. Toinen tarkkailtava luku on hiilidioksidi, ja ohjelman myötä Wienin kaupunki säästää vuosittain noin 30 000 tonnia CO 2 -päästöjä (3h). 4.6 Johtopäätökset Itävallassa kierrätystoiminta on hyvin pitkälle edistynyttä, ja sen mahdollistaa jätteiden tarkka lajittelu sekä raja-arvot/tekniset ohjeet eri materiaaleille. Rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste on erittäin korkea ja ko. sektorin jätteistä voidaan valmistaa pitkälle tuotteistettuja kierrätysmateriaaleja. Internetissä toimiva kierrätysmateriaalipankki edistää kierrätystä. Myös Wienin kaupungin vihreiden hankintojen opas Ökokauf Vienna on pitkäjänteinen ohjelma hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja säästöjen syntymiseksi, ja näihin tavoitteisiin on päästy. Itävallan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotto on vähentänyt päällekkäisiä rekistereitä ja helpottanut viranomaisten työtä. Itävallan kiviainesten käyttö henkilöä kohden on noin puolet Suomen vastaavasta luvusta. Alhaiseen lukuun on osittain syynä pitkälle kehitetty kierrätysjärjestelmä, jonka avulla voidaan korvata primääristen kiviainesten kulutusta tehokkaasti. Tuhkan hyötykäyttö maarakentamisessa on vähäistä, mutta sen sijaan tuhkien hyödyntäminen rakennustuoteteollisuudessa on tehokasta. Kaatopaikoille kuitenkin päätyy osa tuhkista eikä tilanne ole muuttumassa lähivuosina. 5. SAKSA Tekstissä esiintyvät lyhenteet: Lyhenne Alkuperä Tarkoitus/tausta BRB Bundervereinigung Recycling-Baustoffe e.v. Mineraalisen rakennusjätteen tuottajien edunvalvontajärjestö liittovaltiotasolla DIN Deutsches Institut für Normung Standardisointijärjestö LAGA Ländersarbeitgemeinschaft Abfall Saksan ympäristöministeriön työryhmä (?) RAL Deutsches Institut für Gütesicherung und Kennzeichnung e.v. Riippumaton organisaatio ZDB Zentralverband des Deutschen Baugewerbes e.v. Saksan vanhin ja suurin rakennusliitto 5.1 Yleistä Saksassa Ympäristöministeriö ja Liittovaltion Ympäristövirasto säätävät lait ja säädökset EU:n direktiivien mukaisesti. Alueelliset viranomaiset puolestaan toimeenpanevat lait ja valvovat niiden vaatimusten toteutumista. Lisänä on erilaisia yhdistyksiä (BRB, RAL) ja standardisointivirastoja (LAGA, DIN), jotka edistävät ja kontrolloivat uusiotuotteiden valmistusta ja laatua. Saksassa rakennus- ja purkujätteiden uusiokäyttö on runsasta: kierrätysaste on yksi suurimmista kaikista maista (85 % vuonna 2002 ja 88 % vuonna 2008) (Weisleder) (German Trade and Invest). Syitä tähän ovat korkeat materiaali-, energia- ja työvoimakustannukset. Rakennus- ja purkujätteen uusiokäyttöä lisäävät myös korkeat kaatopaikkamaksut (kts. taulukko 23). Lisäksi kierrätyskelpoisen rakennus- ja purkujätteen läjittäminen kaatopaikalle on lailla kielletty. Jätteiden kierrätyksen kaupallistamisaste on yli 60 %; vuoden 2007 lopulla 250 000 ihmistä työllistyi jätteenkäsittelyllä ja sektorin vuosittainen liikevaihto oli 50 miljardia euroa (Li, Mei) (European Commission). Kierrätysyritykset ovatkin tärkeässä roolissa kierrätyskustannusten minimoimisessa ja tekniikoiden kehittämisessä. Jätteen tuottaja (=omistaja) hyötyy myös

30 lajitellun jätteen puhtaudesta, koska se on helpommin jatkokäsiteltävissä ja jälleenmyytävissä, jolloin jätteen kierrätysmaksut alenevat. Taulukko 23. Vertailutaulukko eri jätelajien kaatopaikkamaksuista Saksassa ja Suomessa sekä ko. jätelajien kierrätyskustannukset Saksassa (2006) (4a). Jätemateriaali Kaatopaikkamaksu Saksassa ( /t) Kierrätyskustannukset Saksassa ( /t) Kaatopaikkamaksu Ämmässuolla 2012 ( /t) Betoni ei sallittu 7-10 0-61,50* Tiilet ei sallittu 7-10 0-61,50* Mineraalijäte (seka) 80-200 9-13 61,50 Rakennusjäte (kierrätyskelpoinen) Rakennusjäte (kierrätys- ja kaatopaikkakelpoinen) Sekajäte (vain kaatopaikkakelpoinen) ei sallittu 125-200 231,24 125-300 91,02-231,24 125-300 140,22 Maa- ja kiviaines ei sallittu 0 (rahtikulut) 61,50 *Kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävät jätteet (asfaltti, tiili, betoni alle 150 mm, maa- ja kiviaines) voivat olla ilmaisia Jätteiden uusiokäyttöä kontrolloi RAL (the German Institute for Quality Assurance and Labelling), joka sertifioi uusiomateriaalit. Uusiomateriaalien laatustandardit taas laativat LAGA (Ländersarbeitgemeinschaft Abfall) ja DIN (Deutsches Institut für Normung). Ohjeiden mukaisesti käsitelty ja lajiteltu jäte saa uuden materiaalin veroisen luokituksen ja voidaan edelleen myydä eteenpäin eri käyttötarkoituksiin. 5.2 Jätemäärät Vuonna 2011 Saksassa syntyi jätteitä 386,7 miljoonaa tonnia. Yli puolet jätteestä oli rakennus- ja purkujätettä. Kuvassa 10 on esitetty Saksan jätemääriä vuosina 2002-2010. Rakennus- ja purkujätteen määrä on vuosittain ollut merkittävä (4b) Kuva 10. Saksassa syntyneiden jätteiden määrä vuosina 2002-2010. Luvussa ei ole mukana jätteenkäsittelystä syntyvät jätteet. Vihreä = yhdyskuntajäte, sininen = sivukivi, oranssi = teollisuuden jätteet, punainen = rakennus- ja purkujätteet (4b). Saksassa syntyi 192 milj. tonnia maankaivujätettä vuonna 2009. Suurin osa uusiokäytettiin sorakuoppien uudelleentäytöissä sekä maisemoinnissa. Maankaivujätettä ei saa läjittää kaatopaikalle (4b). Saksassa käytettiin erilaisia tuhkia tierakentamisessa 2000-luvun alkupuoliskolla seuraavasti: 8,3 milj. tonnia masuunin kuonia (100 % tuotetusta määrästä), 4,4 milj. tonnia teräskuonia (92 %) ja 2,7 milj. tonnia hiilen lentotuhkaa (87 %). Teräskuonia käytettiin joissain tutkimuskohteissa ja lentotuhkaa sementin, betonin ja asfaltin täyteaineina. Masuunin kuonia käytettiin sitomattomissa kerroksissa ja betonin tuotannossa (4b).

31 5.3 Hyödyntämisen periaatteita Taulukko 24. Jätteiden hyötykäyttöä ohjaavia lakeja ja ohjeita Saksassa. Määräyksen tyyppi Nimi Asia Kreislaufwirtscafts und Abfallgesetz Laki tukemaan aineen suljetun kierron jätteenkäsittelyä sekä varmistamaan jätteen hävittäminen ympäristökelpoisesti, 1994. -perusperiaatteet materiaalin suljetulle kierrolle -synnyn ehkäisy etusijalla, sen jälkeen vasta kierrätys ja viimeisin vaihtoehto kaatopaikkaläjitys -tuottajan vastuu omista jätteistä -vaatimus kierrätetyn jätteen osuuden lisäämisestä Ns. suljetun kierron lain täydennökset, 1996. -4 uutta EU-asetusta; European Waste Catalogue, Furnishing of Proof, Transport Licences ja Specialised Waste Management Companies Lait ja säädökset Commercial Waste Ordinance Asetus kaupallisista jätteistä -jätteiden turvallinen ja korkealaatuinen uudelleen käyttö -kaupallisten yritysten kierrätettävissä olevien jätteiden käsittelyn säätely Ordinance Simplifying Landfill Law Kaatopaikkalain asetus, 2009 -tiukennettu tuottajavastuu -kaatopaikoille vain biologisesti inaktiivista jätettä Laki suljetun kierron hallintaan, 2012 -rakennus- ja purkujätteen uusiokäytön tavoite 80 % vuoteen 2020 mennessä Ordinance of Substitute Construction Material Rakennusmateriaalien korvikkeiden asetus -vaarattoman maankaivu- ja mineraalijätteen sekä kierrätysmateriaalin määritykset -voi vähentää mm. tiilien kierrätystä niiden sisältämän vanadiinin takia Pohjavesiasetus LAGA tekniset määrittelyt -yleiset ohjeet ja vaatimukset mineraalien kierrättämisestä Tekniset ohjeet DIN standardit -rakentamis- ja purkutyön määräykset -yleiset rakentamis- ja sopimusasiat -purkumateriaalien käsittely -suunnittelun standardit RAL-RG 501/1 -kierrätettyjen materiaalien laadunvarmistus tierakentamisessa TL Min-StB 2000 -mineraalimateriaalien (luonnon ja keinotekoisten materiaalien) tekniset hankintaehdot maarakentamisessa Tierakentamisen ohjeita kierrätysmateriaalien käytöstä -veden laadun hallinta ja kontrollointi TL RC ToB-StB 1995 -kierrätettyjen mineraalimateriaalien tekniset lisäehdot hankintaan tierakentamisessa Mineraalisten jätteiden ja ylijäämäainesten käyttöä ohjaa LAGAn ohjeistus Anforderungen an die stoffliche Verwertung von mineralischen Resttoffen/Abfällen Technische Regeln. Ohjeistus on vuodelta 1997 ja sitä on täydennetty vuonna 2003. Jätteet luokitellaan pitoisuuksien perusteella

32 neljään eri luokkaan Z0, Z1.1, Z1.2 ja Z2 jonka mukaan määräytyy myös käyttökohteet. Jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle on vielä luokat Z3, Z4 ja Z5 (kuva 11) (4c). Kuva 11. Mineraalisten jätteiden hyötykäyttöluokat Saksassa (4c). 5.3.1 Tuhkat Saksassa käytetään lentotuhkaa, pohjatuhkaa ja kattilakuonaa (?) vastaavasti kuin Suomessakin maarakentamisessa. Lentotuhkaa käytetään myös betonin valmistuksessa (4d). 2000-luvun alkupuolella teollisuuden sivutuotteita käytettiin tierakentamisessa seuraavasti: 8,3 miljoonaa tonnia masuunikuonia (100 % tuotetusta määrästä) 4,4 miljoonaa tonnia teräskuonia (92 % tuotetusta määrästä) 2,7 miljoonaa tonnia hiilen lentotuhkaa (87 % tuotetusta määrästä) Myös biopolton tuhkan hyödyntämistä maarakentamisessa on tutkittu ja saatu lupaavia tuloksia poltetun kalkin korvaamisesta biotuhkilla (4e). Myös kivihiilen tuhkat luokitellaan edellä mainitun LAGAn ohjeistuksen mukaan eri käyttöluokkiin (kuva 11). Taulukoissa 25 ja 26 on tuhkien luokittelut liukoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien mukaan. Taulukko 25. Kivihiilen tuhkien käyttöluokat liukoisuuksien mukaan (4c). Lentotuhka Kattilakuona* Kattilatuhka (Kesselasche) Arinatuhka (Rostasche) Parametri yksikkö Pölypolton Leijupeti Kuona lentotuhka Z2 Z2 Z2 Z0 Z1.1 Z1.2 Z2 Z0 Z1.1 Z1.2/Z2 Z0 ph 8-13 10-13 10-13 10-12 10-12 10-12 10-12 7-12 7-12 7-12 6-9 Sähkönjohtavuus μs/cm 5000 10000 5000 500 1000 1000 1000 500 1000 1000 200 Arseeni μg/l 100 40 100 10 10 40 100 10 10 40 Lyijy μg/l 20 40 20 40 Kadmium μg/l 10 10 10 2 2 2 2 Kromi tot μg/l 350 300 350 15 30 15 30 Kupari μg/l 50 50 50 50 Nikkeli μg/l 40 50 40 50 Elohopea μg/l 2 0,2 0,2 1 2 0,2 0,2 1 Thallium μg/l Sinkki μg/l Kloridi mg/l 50 100 50 10 20 50 50 10 20 20 Sulfaatti mg/l 1000 2000 1000 50 75 200 200 50 75 200 *kattilakuonalla tarkoitetaan kattilassa kierrätettyä kuonaa, jonka lopputuloksena materiaali on 100 % lasimaista.

33 Taulukko 26. Kivihiilen tuhkien käyttöluokat kokonaispitoisuuksien mukaan (4c). Kattilatuhka ja Parametri yksikkö arinatuhka Z0 Z1.1 Arseeni mg/kg 20 30 Lyijy mg/kg 100 200 Kadmium mg/kg 0,6 1 Kromi tot mg/kg 50 100 Kupari mg/kg 40 100 Nikkeli mg/kg 40 100 Elohopea mg/kg 0,3 1 Sinkki mg/kg 120 300 5.3.2 Rakennus- ja purkujäte Saksassa rakennus- ja purkujätteen kierrätys ja uusiokäyttö on runsasta; vuonna 2006 kaikesta C&D-jätteestä kierrätettiin 86 % eli 71 miljoonaa tonnia. Kierrätyskelpoista jätettä ei saa viedä kaatopaikalle. Vuonna 2002 70 % kierrätetystä rakennusjätteestä (35,5 miljoonaa tonnia) käytettiin tierakentamiseen, 19 % maansiirtoihin ja noin 2 % betoniteollisuuteen ja muihin käyttökohteisiin. C&D-jätteestä on Saksassakin tuotteistettu erilaisia betoni- ja tiilimurskeita sekä niiden seoksia, joita voidaan käyttää tierakentamisessa. Maaseutu- ja kävelyteillä tuotteita voidaan käyttää myös pinnoitteena. Rakennus- ja purkujätteen kaupallistamisaste on yli 60 % ja vuoden 2007 lopulla 250 000 ihmistä työllistyi jätteenkäsittelyllä. Sektorin vuotuinen liikevaihto oli 50 miljardia euroa (4f). Taulukossa 27 on esitetty käyttöluokat rakennusjätteelle pitoisuuksien mukaisesti. Taulukko 27. Rakennusjätteen käyttöluokat kokonaispitoisuuksien mukaan (4c). Parametri Käyttöluokka Z0 Z1.1 Z1.2 Z2 Arseeni mg/kg 20 Lyijy mg/kg 100 Kadmium mg/kg 0,6 Kromi tot mg/kg 50 Kupari mg/kg 40 Nikkeli mg/kg 40 Elohopea mg/kg 0,3 Sinkki mg/kg 120 Hiilivedyt mg/kg 100 300 500 1000 PAK nach EPA mg/kg 1 5 (20) 15 (50) 75 (100) EOX mg/kg 1 3 5 10 PCB mg/kg 0,02 0,1 0,5 1 Taulukossa 28 on lueteltu Saksassa valmistettavia kierrätysmateriaaleja, niiden käyttötarkoituksia ja käyttöä ohjaavia kriteeristöjä. Useat tuotteet on tarkoitettu korvaamaan kiviainesta tie- ja maarakentamisessa. Ohjeistus rakennusjätteestä valmistettavista kierrätystuotteista on luettavissa ja ladattavissa saksankielisenä internetosoitteessa www.recyclingbaustoffe.de/pdf/richtlinien-neu (4g). Taulukko 28. Saksassa valmistettujen kierrätystuotteet, niiden käyttökohteet ja käyttöä ohjaavat kriteerit (4g). Tuotteen nimi Käyttötarkoitus Kriteeristöt RC-Stra RC-Wege* Katujen ja teiden pintakerrokseen Verkehrsflächen ausserhalb des klassifizierten Strassenbaus TL Gestein-StB TL SoB-StB ZTV T-StB 95 Fassung 2000 TL Pflaster-StB In enger Anlehnung an TL Gestein-StB/TL SoB-StB Arbeitsblatt DWA-A 904 Richtlinien für den ländlichen Wegebau (Ohjeet maaseututeiden tierakentamisesta)

34 RC-Depo* Kaatopaikkarakentaminen TA Sidelungsabfall TA Abfall DepVerwV RC-Asphalt Asfalttiteiden rakentaminen ZTV Asphalt StB / ARS 9/2005 Merkblatt für die Verwertung von Asphaltgranulat (2000) (Ohjeistus asfalttimateriaalin käytöstä) TL AG-StB RC-Beton Betonirakentaminen Betonituotteet DIN 1045/EN 206-1 DIN EN 12620 / DIN 4226-100 RC-Erd* Maarakentaminen ZTV E-StB RC-Vegtra* Maatalouskäyttö FFL-Richtlinien und Empfehlungen 5.3.3 Ylijäämämaat Saksassa ylijäämämaita hyödynnetään laajasti teiden rakentamisessa, pohjarakennustöissä ja maisemoinnissa. Vuonna 2008 muodostui kaivumaita, ruoppausmaita ja sepeliainesta noin 107,3 miljoona tonnia, joista 85,3 % hyödynnettiin kierrätysmateriaalin valmistukseen, soramonttujen täyttöön sekä muuhun kierrätykseen kuten kaatopaikkarakentamiseen, meluesterakenteisiin ja patorakenteisiin. Maankaatopaikalle sijoitettiin vain 14,7 % ylijäämämaista, mikä on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa. Saksassa painotetaan luonnonvarojen säästöä ja materiaalitehokuutta (4h). Ylijäämämaat luokitellaan aiemmin mainitun LAGAn ohjeistuksen mukaan eri käyttöluokkiin. Taulukoissa 29 ja 30 on maamassojen luokittelut liukoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien mukaan. Taulukko 29. Käyttöluokat maa-aineksille kokonaispitoisuuksien mukaan (4c). Parametri Käyttöluokka [mg/kg] Z0 Z1.1 Z1.2 Z2 ph 5,5-8 5,5-8 5-9 - EOX 1 3 10 15 Hiilivedyt 100 300 500 1000 BTEX tot <1 1 3 5 Helposti haihtuvat halogenoidut <1 1 3 5 hiilivedyt PAH n. EPA tot 1 5 2) 15 3) 20 PCB tot 0,02 0,1 0,5 1 Arseeni 20 30 50 150 Lyijy 100 200 300 1000 Kadmium 0,6 1 3 10 Kromi tot 50 100 200 600 Kupari 40 100 200 600 Nikkeli 40 100 200 600 Elohopea 0,3 1 3 10 Thallium 0,5 1 3 10 Sinkki 120 300 500 1500 Syanidi tot 1 10 30 100

35 Taulukko 30. Käyttöluokat maa-aineksille liukoisuuksien mukaan (4c). Parametri Käyttöluokka yksikkö Z0 Z1.1 Z1.2 Z2 ph 1) 6,5-9 6,5-9 6-12 5,5-12 Sähkönjohtavuus μs/cm 500 500 1000 1500 Kloridi mg/l 10 10 20 30 Sulfaatti mg/l 50 50 100 150 Syanidi tot μg/l <10 10 50 100 3) Fenoli-indeksi 2) μg/l <10 10 50 100 Arseeni μg/l 10 10 40 60 Lyijy μg/l 20 40 100 200 Kadmium μg/l 2 2 5 10 Kromi tot μg/l 15 30 75 150 Kupari μg/l 50 50 150 300 Nikkeli μg/l 40 50 150 200 Elohopea μg/l 0,2 0,2 1 2 Thallium μg/l <1 1 3 5 Sinkki μg/l 100 100 300 600 Rakennusten kaivumaita käytetään pääasiassa käytössä olevien hiekka- ja sorakuoppien täyttömaina (4i). Pilaantuneet maat tulee jatkokäsitellä pesumenetelmällä, biologisella puhdistamisella tai lämpökäsittelyllä. Puhtaat maat voidaan seuloa kivien ja muun rakennusjätteen erottamiseksi. Pelkkä läjittäminen kaatopaikalle on kielletty ja sorakuoppien takaisintäytöt ja maisemoinnit lasketaan uusiokäytöksi. Kuvassa 12 on esitetty esimerkki tuotteistetusta maa-aineksesta jonka kauppanimi on BOMIX. Kuva 12. Esimerkki tuotteistetusta maa-aineksesta. BOMIX käsitelty maa-aines, stabiili täyttömateriaali joka soveltuu tierakentamisen täyttöihin sekä hiekka- ja sorakuoppien täyttämiseen (4i). 5.4 Esimerkkejä rakennushankkeista Saksassa on viime vuosikymmenen aikana käytetty ruskohiilen lentotuhkaa maaperän jalostamiseen rautatie- ja tiehankkeissa. Pohjois-Saksassa moottoritie A72 Rathendorfin ja Frohburgin välillä rakennettiin saviselle ja märälle pohjalle. Pohjasta yli 90 % oli savea, jonka vesipitoisuus oli 30 %. Hankkeessa poistettiin 1,5 miljoonaa m 3 maata ja 2 miljoonaa m 3 maata jalostettiin käyttöön. Sideaineen minimimäärä oli 3 %, ja lukuisten sideainetestausten jälkeen lentotuhkalla saavutettiin yli 12,5 MPa lujuustuloksia. Tieviranomaisten kanssa käydyn keskustelun jälkeen savi käsiteltiin kaksivaiheisessa prosessissa ruskohiilen lentotuhkalla. Moottoritie A72 on suurin tuhkarakenne, ja siihen on käytetty yli 120 000 tonnia ruskohiilen lentotuhkaa (4j).

36 5.5 Muita esimerkkejä Ns. ilmastettu betoni on valmistettu hienojakoisesta kvartsista (noin 50 % painosta), kalkkikivestä, kipsistä ja sementistä. Murskattuna sitä voidaan uusiokäyttää eristyskerroksena tierakentamisessa tai aggregaattina kalkkihiekkakivessä, erilaisissa kevyissä laasteissa sekä kevyissä betoneissa. Saksassa pääosa betonijätteestä käytetään tierakentamisessa pohjatäytöissä ja salaojamateriaalina. Betonijätteellä korvataan kalkkikiveä, mutta betonin käytössä on huomioitava pohja- ja pintavesien kosketus, koska betoni nostaa veden ph:ta. Kustannustehokkainta on murskata betonijäte paikanpäällä ja erottaa mahdollinen metallijäte käsin tai magneettisella erottimella. Betonijätteen läjittäminen kaatopaikalle on laissa kielletty. Uusiokäyttöä säätelee DIN ja LAGA laatuvaatimukset. Betonijätteestä valmistettuja kierrätystuotteita on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Betonijätteestä valmistettuja tuotteita ja niiden käyttökohteita Saksassa. 5.6 Johtopäätökset Saksassa on kielletty kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikalle vienti. Kielto koskee myös puhtaita maita. Tämä on osaltaan johtanut jätteistä valmistettujen materiaalien tuotteistamisen. Saksassa rakennusjätteiden kierrätystuotteiden tuotteistaminen on viety hyvin pitkälle. Markkinoilla on useita erilaisia tuotteita maanrakennuskäyttöön. Saksassa kiviainesten kulutus onkin vain kolmasosa Suomen tilanteesta ja kierrätystuotteet ovat avainasemassa kiviainesta korvaavina materiaaleina. Tuhkien, maa-ainesten ja rakennusjätteiden hyötykäyttö on jaettu raja-arvojen avulla eri luokkiin, joiden mukaan määräytyy myös soveltuva käyttökohde sekä myös kaatopaikkasijoituksen luokka. Tuhkia hyödynnetään vastaavasti maarakentamisessa kuin Suomessakin, ja yhteneväisyyttä Suomen MARA-asetukseen on luokittelu päällystämättömiin ja päällystettyihin rakenteisiin.

37 6. ISO-BRITANNIA Tekstissä käytettyjä lyhenteitä Lyhenne Alkuperä Tarkoitus/tausta WRAP Waste and Resources Action Programme Yhdistyneiden kuningaskuntien valtioiden sekä EU:n rahoittama UKQAA UK Quality Ash Association Iso-Britannian tuhkayhdistys WAG Welsh Assembly Government Walesin hallitus DEFRA Department for Environment, Food and Rural Affairs Ympäristö-, elintarvike- ja maatalousasiain osasto BIS Department for Business, Innovation and Skills Elinkeinoelämän osasto 6.1 Yleistä Iso-Britannian jätepolitiikan päätavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä tuottamalla vähemmän jätettä ja hyödyntämällä jäte aina kun se on mahdollista. Kuten muissakin EUmaissa, myös Iso-Britanniassa noudatetaan EU:n jätehierarkiaa. Muut jätepolitiikan tavoitteet ovat: kuntien suurempi vastuu omista jätteistään jätteen turvallinen käsittely vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristöä jätteen hävittäminen lähimpään sopivimpaan paikkaan Kestävän kulutuksen ja kehityksen politiikan luomisessa Iso-Britannian DEFRA:lla (Department for Environment, Food and Rural Affairs) on päärooli yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja näin ollen politiikkaan on sisällytetty myös teknologiat ja innovaatiot. Englannin uusi jätteen synnyn ehkäisyn ohjelma julkistetaan joulukuussa 2013. Ohjelman tarkoituksena on auttaa liike-elämää ja kansalaisia ymmärtämään materiaalitehokkuuden merkitystä ja jätteen vähentämisen tuomia taloudellisia hyötyjä (5a). 6.2 Jätemäärät Vuonna 2011 Iso-Britanniassa syntyi noin 230 miljoonaa tonnia jätettä (5b). Tästä määrästä oli kaivos- ja louhintajätettä 23 miljoonaa tonnia, rakennus- ja purkujätettä 105 miljoonaa tonnia ja kotitalousjätettä 28 miljoonaa tonnia (5a). Vuonna 2010 selvitettiin kaupallisen ja teollisen jätteen (C&I-jäte, Commercial and Industrial) määrää UK:ssa. Tulosten mukaan Englannissa syntyi C&I-jätettä noin 48 miljoonaa tonnia, josta 52 % kierrätettiin tai uudelleen käytettiin. Vuonna 2002 kierrätysaste oli 42 % (5a). Kuvassa 14 on esitetty Iso-Britanniassa tuotettujen jätteiden osuus vuonna 2008, jolloin kierrätetyn jätteen kokonaismäärä oli 143 miljoonaa tonnia. Kierrätys on määritelty jätemateriaalien uudelleen käsittelyksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Energian talteen ottamista ei lasketa kierrättämiseksi. Tämä koskee myös kompostointia ja kotitalousjätteen kierrätystä (5a).

38 Kuva 14. Iso-Britanniassa tuotetut jätteet sektoreittain (5c). Hallituksen kierrätystavoitteiden myötä kierrätettyjen materiaalien ja sivutuotteiden käytölle on kasvava tarve. Neitseellisten raaka-aineiden tuotantopaikkojen määritelmiin on tulossa tiukennuksia (erityisesti lounais-englannissa) ja ko. materiaalien kaatopaikkaverot ja -maksut ovat nousussa (5c). Myös tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja korkean kierrätysasteen sisältävien tuotteiden käyttö on osa kokonaisuutta kestävässä rakennustoiminnassa. Useat WRAP:n selvitykset osoittivat että kierrätys- ja sivutuotteiden käytöllä on saavutettavissa merkittäviä säästöjä hiilidioksidipäästöissä kun kuljetusetäisyydet pienenevät paikallisia kierrätys ja sivutuotteita käytettäessä. Kierrätys- ja sivutuotteiden määrä myydyistä materiaaleista oli 28 % vuonna 2010 (5c). 6.3 Hyödyntämisen periaatteita Vuonna 2012 DEFRA julkaisi ohjeistuksen Guidance on the legal definition of waste and its application yhdessä Walesin hallituksen, Pohjois-Irlannin ympäristöministeriön ja Pohjois- Irlannin ympäristökeskuksen (NIEA) kanssa. Ohjeistus on tarkoitettu ennen kaikkea toiminnanharjoittajille. Yritykset ja muut organisaatiot ovat päivittäin tekemisissä jätevirtojen kanssa. Ohjeistuksen avulla toiminnanharjoittajan on helpompi selvittää onko joku materiaali jätettä vai vielä hyödynnettävissä olevaa. Ohjeistus ei luonnollisestikaan mene lain edelle, ja on aina toiminnanharjoittajan vastuulla toimia lainmukaisesti (5d). Iso-Britanniassa on laadittu laatukäytännöt (Quality Protocol) eri tuotteille. Laatukäytäntö määrittelee tuotteen end-of-waste kriteerit, joiden avulla tuotteen käyttö on mahdollista ilman jätehuollon toimenpiteitä. Laatukäytäntöjen tarkoituksena on lisätä jätteestä valmistettujen tuotteiden luottamusta markkinoilla ja täten edistää kierrätystä ja uudelleenkäyttöä (5d). Laatukäytännöt on luettavissa ja ladattavissa internetosoitteessa: http://www.wrap.org.uk/content/quality-protocols. Taulukossa 30 on esitetty tätä raporttia koskevat laatukäytännöt. Taulukko 30. Iso-Britanniassa laaditut laatukäytännöt eri tuotteilla (5d). Jätetyyppi Laatukäytännön nimi Pvm Kiviainesmateriaali The quality protocol for the production of aggregates from inert waste Syyskuu 2005 End of waste criteria for the production of pulverized Lokakuu 2010 fuel ash (PFA) and furnace bottom ash Lentotuhka ja (FBA) for use in bound and grout applications pohjatuhka in specified construction and manufacturing uses Renkaat, rengaspohjaiset End of waste criteria for the production and Marraskuu 2009 kumimateriaalit use of tyre-derived rubber materials Kipsilevyt End of waste criteria for the production and Tammikuu 2010 use of recycled gypsum from waste plaster-

39 board Myös seuraaville jätteille ollaan harkitsemassa laatukäytäntöjen laatimista (5e): asfalttijäte joka sisältää kivihiilitervaa jätteenpolton pohjatuhka paperilietetuhka teräskuona renkaat rengaspaalit (?) puu Laatukäytäntöjen kehittämisprosessissa on julkinen 12 viikon kuulemisaika internetissä, jolloin kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa laatukäytäntöön mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin. Kuulemisen myötä tulleista kannanotoista laaditaan yhteenvetoraportti johon viranomaiset antavat oman vastauksensa (5e). Laatukäytäntöä ei ole laadittu eikä tulla laatimaan seuraaville materiaaleille, koska niiden kohdalla ei ole pystytty osoittamaan milloin end-of-waste kriteerit täyttyvät (5e): pilaantuneet maat ruopatut sedimentit lentotuhka ja pohjatuhka sitomattomissa rakenteissa puhtaat maat 6.3.1 Tuhkat Lentotuhka (pulverised fuel ash, PFA) Tuhkille laadittu laatukäytäntö määrittelee milloin kivihiilen polton tuhkia (lentotuhka ja pohjatuhka) voidaan käyttää ilman erillisiä lupakäytäntöjä. Laatukäytännön tarkoituksena on tunnistaa milloin lento- tai pohjatuhka lakkaa olemasta jäte. Lisäksi ko. dokumentti esittelee lento- ja pohjatuhkan käytön hyvät käytännöt. Tuhkille asetetut vaatimukset sekä elinkaaren kohta, jolloin tuhka ei ole enää jäte, riippuvat käytettävästä kohteesta. Laatukäytäntöjä ovat olleet luomassa Defra, WAG, teollisuus sekä muut asianosaiset. Kuvassa 14 on esitetty laatukäytäntöprosessin vaiheet (tuhkalle) (5f). Kun lento- ja pohjatuhka ei ole enää jätettä, materiaali ei vaadi enää jatkotoimenpiteitä vaan se täyttää kaikki hyväksytylle tuotteelle ja edelleen loppukäytölle asetetut vaatimukset. Hyväksytyt loppukäyttökohteet sidotussa muodossa ovat (5f): lentotuhkan käyttö betonissa (tyypin I ja II lentotuhkat) sementin valmistuksen raaka-aineena keraamiset laatat ja tiilenvalmistus maalit, muovit, kumi ja muut vastaavat kevytfillerinä bitumimateriaaleissa, kuten vaahtobitumissa tai asfaltissa hydraulisesti sidotuissa seoksissa jalkakäytävien rakentamisessa, esimerkiksi päällystyksessä, tien pohjassa, stabiloinnissa pohjatuhkaa kevytrunkoaineena betonissa Tuhkia käytettäessä tulee kiinnittää huomiota käytöstä johtuviin ympäristövaikutuksiin ja varmistaa ettei tuhkien käyttö vaaranna vesivarantojen kestävää käyttöä tulevaisuudessa eikä vahingoita suojeltuja alueita (5f). Tuhkan tuottajan ja hankkijan dokumentoinnilla varmistetaan että laadunvarmistuksen kriteerit ovat täyttyneet. Laadunvarmistus pohjautuu tekniseen säännökseen Technical Standards and Regulations Directive 98/34/EC (5f). Mikäli laadunvarmistuksen kriteerit täyttänyttä materiaalia sekoitetaan jätemateriaalin kanssa, syntyvä seos määritellään jätteeksi ja on jätehuollon menetelmien alaisena. Mikäli sekoitettava materiaali ei ole jätettä, ei syntyvä seos myöskään ole jätettä (5f).

40 Kuva 14. Laatukäytännön päävaiheet ja valvontamekanismit (5f). Laatukäytäntömenettely on vapaaehtoista. Tuhkat on edelleen mahdollista käsitellä jätteenä, mutta tällöin ne ovat jätteenhallintatoimenpiteiden alaisia niin kuljetuksessa, varastoinnissa kuin käytössäkin. Koska laatukäytännön mukaiset tuhkat eivät ole jätteitä, ne tulee rekisteröidä REACH-menetelmän mukaisesti. Kaikki Iso-Britannian hiilivoimalat ovat mukana REACHmenettelyssä lentotuhkan (pulverised fuel ash) ja pohjatuhkan (furnace bottom ash) rekisteröimiseksi (5f). Taulukossa 31 on esitetty lento- ja pohjatuhkan laatukäytännössä luetellut standardit. Standardit vastaavat osittain myös Suomessa käytössä olevia kansallisia standardeja (5f).

41 Taulukko 31. Kivihiilen lentotuhkan laatukäytäntöä ohjaavat standardit (5f). Hyväksytty tuotestandardi Lisästandardit asiakkaan niin vaatiessa Hydraulisesti sidotut seokset väylärakentamisessa (lentotuhka) BS EN 13242:2002+A1:2007 Aggregates for unbound and hydraulically bound materials for use in civil engineering work and road construction BS EN 14227-4:2004 Hydraulically bound mixtures. Specifications. Fly ash for hydraulically bound mixtures.(vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi). BS EN 14227-3:2004 Hydraulically bound mixtures. Specifications. Fly ash bound mixtures.(vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi) BS EN 14227-14:2006 Hydraulically bound mixtures. Specifications. Soil treated by fly ash.(vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi: Sitomattomat ja hydraulisesti sidotut seokset. Laatuvaatimukset. Osa 14: Lentotuhkalla käsitelty maa.) Lentotuhka kevytfillerinä bitumi-bound materiaaleissa *myös vaahtobitumi, asfaltti Lentotuhka lisäaineena (?) betonissa *myös käyttö sementtiä vastaavana komponenttina (tyypin II lisäys), filleriaineena (tyypin I lisäys) ja kevytfilleriaineena (tyypin I lisäys) BS EN 13055-2:2004 Lightweight aggregates. Lightweight aggregates for bituminous mixtures and surface treatments and for unbound and bound applications. BS EN 13043:2002 Aggregates for bituminous mixtures and surface treatments for roads, airfields and other trafficked areas. BS EN 450-1:2005+A1:2007 Fly ash for concrete. Definition, specifications and comformity criteria. BS EN 12620:2002+A1:2008 Aggregates for concrete. BS EN 13055-1:2002 Lightweight aggregates. Lightweight aggregates for concrete, mortar and grout. Specification for Highway Works Series 800 BS EN 450-2: 2005 Fly ash for concrete. Conformity eluation. BS EN 206-1: 2000 Concrete. Specification, performance, production and conformity. BS 8500-1:2006 Concrete. Complementary British Standard to BS EN 206-1. Method of specifying and guidance for the specifier. BS 8500-2:2006 Concrete. Complementary British Standard to BS EN 206-1. Specification for constituent materials and concrete. Lentotuhkan käyttö sementtimäisenä komponenttina sementin valmistuksessa BS EN 197-1:2000 Cement. Composition, specifications and conformity criteria for common cements. BS 3892-2:1996 Pulverized fuel ash. Specification for pulverized-fuel ash to be used as Type I addition. BS EN 413-1: 2004 Masonry cement. Composition, specifications and conformity criteria. BS EN 14216: 2004 Cement. Composition, specifications and conformity criteria for very low heat special cements. BS EN 15368: 2008 Hydraulic binder for nonstructural applications: Definitions, specifications and conformity criteria. BS EN 206-1: 2000 Concrete. Specification, performance, production and conformity. BS 8500-1: 2006 Concrete. Complementary British Standard to BS EN 206-1. Method of specifying and

42 guidance for the specifier. Lentotuhka betonissa käytettävänä kevytaineena BS EN 13055-1: 2002 Lightweight aggregates. Lightweight aggregates for concrete, mortar and grout. BS EN 14227-1: 2004 Unbound and hydraulically bound mixtures. Specifications. Cement bound granular mixtures. BS EN 206-1: 2000 Concrete. Specification, performance, production and conformity. BS 8500-1: 2006 Concrete. Complementary British Standard to BS EN 206-1. Method of specifying and guidance for the specifier. BS EN 771-3: 2003 Specification for masonry units. Aggregate concrete masonry units (dense and lightweight aggregates). BS EN 771-4: 2003 Specification for masonry units. Autoclaved aerated concrete masonry units. BS EN 998-1: 2003 Specification for mortar for masonry. Rendering and plastering mortar. Lentotuhka tienrakennuksessa Keraamiset laatat ja tiilenvalmistus Maalit, muovit, kumi ja muut vastaavat Injektiosovellukset *käyttö sementtisenä komponenttina kevytfillerimateriaalina injektoinneissa BS EN 13242: 2002+A1:2007 Aggregates for unbound and hydraulically bound materials for use in civil engineering work and road construction. BS EN 12715: 2000 Execution of special geotechnical work. Grouting. BS EN 998-2: 2003 Specification for mortar for masonry. Masonry mortar. Specification for Highway Works Series 600 Specification for Highway Works Series 800 BS 3892-3: 1997 Pulverized fuel-ash. Specification for pulverized-fuel ash for use in cementitious grouts. BS EN 13055-1: 2002 Lightweight aggregates. Lightweight aggregates for concrete, mortar and grout. Tuhkan tuottajan tulee varmistaa että tehtaan laadunvalvonnan ja standardin ehdot täyttyvät teettämällä vaaditut vähimmäistestit tietyin väliajoin. Kaikilla UKQAA:n jäsenillä on ohjeistus miten tehtaan laadunvalvontakäytäntö etenee ja mitkä ovat eri standardien minimivaatimukset. Kaikkien sidottujen sovellutukset tulee tehdä hyviä käytäntöjen mukaisesti. Tuhkan tuottaja ei ole vastuussa tuhkan käyttötavasta. Tuhkan liukoisuutta sitomattomista sovellutuksista on tutkittu uusimpien testimenetelmien avulla ja tulosten perusteella pohjaveden suojelun raja-arvoja muutettiin. Lisätutkimuksia ja riskinarvioita ollaan tekemässä. Sillä välin ympäristökeskus on laatinut dokumentin The regulation of materials being considered under the Waste Protocols Project, jonka avulla lentotuhkaa voidaan edelleen käyttää sitomattomiin sovelluksiin ilman lupahakemuksia. Dokumentti on väliaikainen työkalu kunnes sitomattomalle lentotuhkalle laaditaan laatukäytäntödokumentti. Taulukossa 32 on esitetty dokumentissa kriteerit sitomattomien seosten sijoittamisesta. Taulukko 32. Sitomattomien seosten sijoittamisen ehdot tuhkan analyysitulosten perusteella ohjeen TRL 447 Sulfate specification for structural backfill mukaisesti (5g). Sitomattomia seoksia ei saa sijoittaa alle 500 mm etäisyydelle sementistä, sementtiin sitoutuneista aineista ja muiden sementtiä sisältävistä seoksista vesiliukoisen sulfaatin SO 4 pitoisuus on yli 1500 mg/l (i) tai hapettuvien sulfidien (OS) pitoisuus on yli 0,5

43 tehtyjen rakenteiden tai stabiloitujen päällysteiden lähelle Sitomattomia seoksia ei saa sijoittaa alle 500 mm etäisyydelle metallisista rakenteista % sulfaatista (SO 4) (ii) mikäli näytteessä, josta analysoidaan kohdan (i) mukainen vesiliukoinen sulfaattipitoisuus, ph on pienempi kuin 7,2, ph:n määrittämiseen kyätetään BS 1377-3 standardin mukaista elektromteristä menetelmää ja näyte, josta ph määritetään, valmistetaan veden ja maaaineksen suhteessa 2:1. vesiliukoisen sulfaatin SO 4 pitoisuus on yli 300 mg/l (i) tai hapettuvien sulfidien (OS) pitoisuus on yli 0,06 % sulfaatista (SO 4) (i) Sitomattomat seokset voidaan tehdä murskatusta kivestä, murskeesta, kierrätysmateriaaleista tai liuskeen polton tuhkasta. Seoksen tulee täyttää standardin BS EN 13285 Unbound mixtures. Specifications vaatimukset. Lentotuhka tierakentamisessa Yksityiskohtaiset rakentamisohjeet annetaan dokumentissa The Specification for Highway Works Series 800. Dokumentti sisältää vaatimukset mm. sideaineiden koostumuksista ja sekoitusmenetelmistä. Dokumentti on luettavissa ja ladattavissa internetosoitteessa: http://www.dft.gov.uk/ha/standards/mchw/vol1/pdfs/series_0800.pdf. 6.3.2 Rakennus- ja purkujäte Kuten muidenkin maiden kohdalla, rakennus- ja purkusektori on suurin jätteen tuottaja Iso- Britanniassa, jossa C&D-jätettä syntyy vuosittain 120 miljoonaa tonnia. Määrä on noin kolmasosa kaikesta syntyvästä jätteestä. 6.3.3 Ylijäämämaat Iso-Britanniassa on annettu menettelytapaohje ylijäämämaiden hyödyntämisen parantamiseksi. Ohjeen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kiviaineksen käytöstä maarakentamisessa ja suojella kiviainesvaroja. Ohjeessa on korostettu suunnittelua ennen rakentamisen aloittamista. Perusteellisen pohjatutkimuksen avulla voidaan lajitella erilaiset maamateriaalit. Olennainen tieto ylijäämämaan hyödyntämisessä on luokitellaanko se lainmukaisesti jätteeksi (5h). 6.4 Esimerkkejä rakennushankkeista Kohde* Sijainti Materiaali Tulvapato Kenwyn-joen tulvimisen estämiseksi Truro, Cornwall Hydraulisesti sidottu seos, 1400 kg/m 3 BS 882:1983 mukaisesti. Seoksessa 50 kg/m 3 sementtiä ja 150 kg/m 3 lentotuhkaa sideaineena. Imminghamin telakka, Rainbow-terminaali 1,4 km tie A259 Ramsgate satama-alueella *Lähde (5i) Immingham, North Easte Lincolnshire Kent, South East Masuuni- ja sinkkikuonan ja lentotuhkan hyödyntäminen hydraulisesti sidotussa seoksessa. Seoksesta 82 % oli masuunikuonaa, 3 % sementtiä ja 15 % lentotuhkaa. Rakeistetun lentotuhkan (GFA, granular fly ash) ja kalkin seos sideaineena graniittipohjaisen tierakennusmateriaalin kanssa. Lentotuhkan osuus 8,5-11 %.

44 6.5 Muita esimerkkejä Pysyvästä jätteestä tehdyt materiaalit Taulukkossa 33 on kuvattu materiaalit, jotka on valmistettu pysyvistä jätteistä ja jotka ovat käyneet läpi laatukäytäntömenettelyn. Taulukko 33. Inerteistä jätteistä tehdyt tuotteet joille on laadittu laatukäytäntödokumentti (5j). Kiviaines Rakeinen materiaali jota käytetään rakentamisessa. Materiaali voi olla luonnonaines, valmistettu tai kierrätetty. Kierrätetty kiviaines Rakentamisessa aiemmin käytetty, kierrätetty epäorgaaninen aines. Kierrätetty kivityömateriaali BS 8500-merkinnällä varustettu kierrätetty, murskattu tiili- ja harkkomateriaali. Kierrätetty betonimateriaali BS 8500-merkinnällä varustettu kierrätetty, murskattu betonimateriaali. Kierrätetty asfalttimateriaali Kierrätetty aines, joka koostuu murskatusta tai jauhetusta asfaltista. Inertti jäte Jätteet, jotka on lueteltu taulukossa x, eikä ole tarvetta epäillä kontaminaatiota. Kuvassa 15 on esitetty pysyväksi jätteeksi luokittelemisen prosessikaavio. Taulukossa 34 on lueteltu pysyvät jätteet Iso-Britanniassa. Kuva 15. Pysyvän jätteen hyväksymismenettely Iso-Britanniassa (5j).

45 Taulukko 34. Inerteiksi luokitellut jätteet Iso-Britanniassa (5j). Eurooppalainen Kuvaus Rajoitukset jätekoodi 10 11 03 Jätelasi joka perustuu kuitumateriaaleihin. Waste glass based fibrous materials Vain ilman orgaanisia sideaineita 15 01 07 Lasipakkaukset Rakennus- ja purkujätteet 17 01 01 Concrete including solid dewatered concrete process waste Betoni joka sisältää kuivattua betonin valmistusprosessin jätettä hyväksytään vain, mikäli muiden materiaalien (metallit, muovit, orgaaniset aineet, puu, kumi, jne.) osuus on alhainen. 17 01 02 Tiilet Jätteen alkuperä täy- 17 01 03 Laatat ja keramiikka tyy olla tiedossa. 17 01 07 Betonin, tiilien, laattojen ja keramiikan seos 17 02 02 Lasi 17 05 04 17 05 08 Maat ja kivet sisältäen murskattua kiveä, hiekkaa, savea, tienpohjaa and planings, ja ratapenkereen sorapatjaa Pois lukien pintamaa ja turve sekä maat ja kivet pilaantuneilta alueilta 19 12 05 Lasi 20 01 02 Lasi Erikseen kerätty lasi 20 02 02 Maat ja kivet puistojätteenä Vain puutarhajäte ja jäte puistosta; pois lukien pintamaa ja turve AggRegain Specifier-työkalu WRAP-yhdistys on kehittänyt työkalun AggRegain Specifier, jonka avulla ostaja voi ostaa sopivaa kierrätettyä tai kierrätysmateriaalia oikeaan sovellutukseen. Työkalu löytyy internet-sivulta http://aggregain.wrap.org.uk/specifier/. Sovelluksesta voi ladata yksityiskohtaisia teknisiä tietoja sekä case-esimerkkejä. Järjestelmä jakaantuu seuraaviin osiin: Projektin tyyppi, esimerkki: Väylät tiet, pysäköintialueet, lentokentät, jne. Asuminen Rakennukset kaupalliset ja teolliset Sovellutukset, esimerkki: Sitomattomat jakavat kerrokset Bitumisidotut kantavat kerrokset Tuote, esimerkki: Tyypin 1 sitomaton jakavan kerroksen materiaali Kantava kerros sepelistä Betoni merkinnällä GEN 0 S1 Järjestelmästä voi tehdä hakuja myös materiaalilla. Tällöin järjestelmä kertoo millaisissa sovellutuksissa ko. materiaalia on mahdollista käyttää. Kuvassa 15 on kuva sovelluksen internetsivulta (5k).

46 Kuva 15. AggRegain Specifier ohjelma auttaa löytämään ja valitsemaan ylijäämämateriaalia (5k). 6.6 Johtopäätökset Iso-Britanniassa end-of-waste-menettelyt ja sitä kautta tuotteistaminen on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. Useille eri materiaaleille on laadittu laatukäytäntödokumentti (Quality Protocol) jonka avulla tuotteen käyttö on mahdollista ilman jätehuollon toimenpiteitä. Laatukäytännön tarkoituksena on lisätä jätteestä valmistettujen tuotteiden luottamusta markkinoilla ja täten edistää kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Myös WRAP:n (Waste and Resources Action Programme) kehittämä AggRegain-sovellus auttaa kierrätysmateriaalin hankinnassa opastamalla oikean materiaalin käyttöön ja sen käyttökohteeseen. 7. ALANKOMAAT 7.1 Yleistä Alankomaille ominaista on suhteellisen lyhyet etäisyydet joka paikkaan. Suuret asukaskeskittymät ovat 100 km säteellä toisistaan ja maassa on korkea asukastiheys (488,9 asukasta/km 2 ). Jätteiden hyötykäytön edistämisessä avainasemassa on laajamittainen yhteistyö viranomaisten ja alan toimijoiden välillä. Alan toimijat ovat järjestäytyneet yhdistyksiin ja yhteisyrityksiin, jotka käyvät vuoropuhelua lainsäätäjien kanssa. Suuret jätevirrat on pyritty tuotteistamaan, ja niiden hallinnasta, jalostuksesta ja myymisestä vastaa esimerkiksi alan toimijoiden perustama yhdistys. Jätteenpolton tuhkan välityksestä vastaa Vereniging Afvalbedrijven. Kivihiilen ja biopolttoaineiden voimalaitostuhkien välityksestä vastaa Vliegasunie. Jätteiden hyödyntämistä edistää se, että jätteiden varastointi, käsittely ja sertifioitujen tuotteiden myynti ovat näiden yhdistysten vastuulla. Nk. Green deal -sopimusten kautta viranomaiset ja jätealan toimijat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet edistämään erilaisten jätevirtojen hyötykäyttöä mahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on mm. kehittää jätteiden hyötykäyttöä ja siihen liittyviä tekniikoita vientituotteeksi. Sekä tuotteita että käsittelytekniikkaa täytyy kehittää, jotta lainsäädäntö seuraa kehitystä perässä ja mahdollistaa siten tehokkaamman hyötykäytön. Vuodesta 2012 alkaen jätteen loppusijoitus kaatopaikalle on verotonta, mutta samalla astui voimaan tietyille jätteille kaatopaikkakielto. Näillä näkymin kaatopaikkavero palautuu vuonna 2014,

47 mikäli viimeisin lakiehdotus hyväksytään. Alan toimijat vastustavat kaatopaikkaveron uudelleen käyttöönottoa, koska sillä ei uskota enää olevan toimintaa ohjaavaa vaikutusta. 7.2 Jätemäärät Alankomaissa syntyi vuonna 2011 jätteitä yhteensä 59 miljoonaa tonnia, josta 24 miljoonaa tonnia oli rakennusjätteitä, 9 miljoonaa tonnia kotitalousjätteitä ja 15 miljoonaa tonnia teollisuuden jätteitä. Jätteistä hyödynnetään yli 80 %. 7.3 Hyödyntämisen periaatteita EU-direktiivien nojalla on kehitetty kansallinen lainsäädäntö, joka ohjaa maa- ja infrarakentamista. Lainsäädännöllinen kehys koostuu näiden osalta kolmesta laista jossa määritetään vaatimukset yleisellä tasolla: Luonnonhoitolaki (Wet Milieubeheer) Laki maaperän ja vesipohjan pilaantumisesta (Wet bodemverontreiniging) Laki vesistön pilaantumisesta (Wet verontreiniging oppervlaktewater) Näihin lakeihin pohjautuen on laadittu asetus maaperän ja vesipohjan laadusta (Besluit Bodemkwaliteit) jossa säädetään tarkemmin mm. pitoisuus- ja liukoisuusrajojen kautta jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet. Asetus asettaa myös laatuvaatimuksia alan toimijoille ja laadunvalvonnalle, ja se sisältää kolme osa-aluetta: Laadunvalvonta Rakennusmateriaalit kiinteät muotoillut rakennusmateriaalit (esim. tiilet, betoniharkot, betoni, jne.) ei-kiinteät muotoillut rakennusmateriaalit (esim. (betoni)murske, tuhkat, jne.) Maa-ainekset ja sedimentit Asetuksen laadunvalvonta-osiossa määrätään mm. suoritettavat (standardinmukaiset) laadunvalvontakokeet, laadunvalvojan ja urakoitsijan pätevyysvaatimukset jne. Vain sertifioidut toimijat hyväksytään toimimaan esimerkiksi maaperän puhdistustöissä, näytteenotossa tai ympäristöteknisissä tutkimustöissä. Samassa asetuksessa on Rakennusmateriaalit-osiossa kuvattu ko. materiaalin käyttö ja sille asetetu vaatimukset. Mikäli materiaali hyötykäytetään, käyttöä koskee rakennusmateriaalin vaatimukset ja ohjeet. Asetuksessa käsitellään myös pilaantuneet maat sekä sedimentit. Asetuksen perusteella on laadittu ohjeistus Maa- ja vesipohjan ohjeet (Bodemrichtlijn), joka pyrkii ohjaamaan ja selventämään toimijoiden ja viranomaisten toimintatapoja. Ohje ei ole määräysvaltainen, vaan toimii raamina. Ohjeeseen kuitenkin viitataan laissa ja asetuksissa. 7.3.1 Tuhkat / Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Alankomaissa poltetaan kotitalousjätettä, josta syntyy vuosittain noin 1,5-1,8 miljoonaa tonnia tuhkaa. Polttolaitoksia on 14 kpl, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 7,5 miljoonaa tonnia. On arvioitu, että vuonna 2015 polton ylikapasiteettia on noin 2 miljoonaa tonnia vuosittain, jonka takia maahan tuodaan kotitalousjätettä poltettavaksi. Vuonna 2011 Iso-Britanniasta tuotiin noin 400 000 tonnia jätettä polttoon. Jätteenpolton tuhkia on hyödynnetty jo vuodesta 1986, pääasiassa infrarakentamisessa. Jätteenpolton tuhkien hyödyntämisaste on lähes 100 %, josta 95 % menee maarakentamiseen ja 5 % muihin hyötykäyttökohteisiin kuten betoniteollisuuteen. Jätteenpolton tuhkat ja muut maarakentamiseen soveltuvat kiviset jätteet voidaan hyödyntää maarakentamisessa tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Tämä on mahdollistettu poikkeusmääräyksen kautta. Esimerkiksi jätteenpolton tuhka ei täytä puhtaan maan vaatimuksia, mutta asetus mahdollistaa tuhkan hyödyntämisen nk. IBC-materiaaliksi (Isoleren, Beheren, Controleren - eristäminen, ylläpito ja seuranta). Mikäli materiaali ei täytä puhtaan maan raja-arvoja, mutta alittaa IBC-materiaalin liukoisuusrajat (taulukko 35 ja 36), on mahdollista hyödyntää IBC-materiaali maanrakentamisessa ympäristöstä eristettynä. Rakenteen vaatimukset tällöin ovat:

48 vähintään 0,5 m pohjavedenpinnan yläpuolella eristetty tiivistyskerroksella (esimerkiksi HDPE-kalvo) suotovesien tarkkailu rakenne on poistettava asianmukaisesti käytön jälkeen määrä vähintään 5000 m 3 Liitteessä 1b on vertailtu Hollannissa ja Suomessa käytettäviä raja-arvoja. Taulukko 35. Hollantilaiset raja-arvot materiaalin hyödyntämiselle. Muotoiltu/kiinteä Parametri (E64 d in Ei muotoiltu (mg/kg d.s.) Taulukko 36. Orgaanisten ainesten pitoisuusraja-arvot. IBC-rakennusmateriaali (mg/kg d.s.) mg/m 2 ) Antimoni 8,7 0,16 0,7 Arseeni 260 0,9 2 Barium 1500 22 100 Kadmium 3,8 0,04 0,06 Kromi 120 0,63 7 Koboltti 60 0,54 2,4 Kupari 98 0,9 10 Elohopea 1,4 0,02 0,08 Lyijy 400 2,3 8,3 Molybdeeni 144 1 15 Nikkeli 81 0,44 2,1 Seleeni 4,8 0,15 3 Tina 50 0,4 2,3 Vanadiini 320 (1) 1,8 (1) 20 Sinkki 800 4,5 14 Bromi 670 (2) 20 (2) 34 Kloridi 110 000 (2) 616 (2) 8800 Fluoridi 2500 (2) 55 (2) 1500 Sulfaatti 165 000 (2) 1730 (2,3) 20 000 Parametri Maksimiarvo (mg/kg d.s.) Bentseeni 1 Etyylibentseeni 1,25 Tolueeni 1,25 Ksyleeni(som) 1,25 Fenoli 1,25 Polysykliset Naftaleeni 5 Fenantreeni 20 Antraseeni 10 Fluoranteeni 35 Kryseeni 10 Bentso(a)antraseeni 40 Bentso(a)pyreeni 10 Bentso(b)fluoranteeni 40 Indeno(1,2,3cd)pyreeni 40 Bentso(chi)peryleeni 40 PAH (summa) 50 Muut parametrit PCB (summa) 0,5 mineraaliöljyt 500 asbesti 100 Kuvassa 16 on esitetty esimerkkikuva IBC-materiaalin käytöstä tiepenkereen rakenteessa. Kuvassa esiintyvät numeroinnit tarkoittavat seuraavaa: 1) IBC-materiaali 2) salaojakerros 3) IBC-materiaalin alareuna 4) nykyinen maanpinta

49 5) pohjavesipinta 6) eristekerros 7) puhdas pintakerros 8) puhdas pintakerros 9) pintaveden poisto ja imeytys Kuva 16. IBC-materiaalin käyttöperiaate. IBC-materiaalin käytöstä tulee tehdä ilmoitus viranomaisille ja käytössä sovelletaan em. asetuksen laadunvalvontaohjeita kaikissa hankkeen vaiheissa. Rakenteen suunnitelmat tulee hyväksyttää viranomaisilla ja asennustyöllä on oltava valvoja. Green Deal-sopimuksen myötä on tavoitteena myös jalostaa 50 % tuhkista puhtaaksi materiaaliksi, joka on vapaasti hyödynnettävissä. Vuoteen 2020 mennessä jätteenpolton tuhkien hyödyntäminen IBC-materiaalina on tarkoitus loppua kokonaan. Alan toimijat ja viranomaiset ovat käynnistäneet laajasti tutkimushankkeita, joilla pyritään minimoimaan tuhkan liukoisuuksia, kehittämään tuhkien hyötykäyttöä betoniteollisuudessa sekä tuhkien pesumenetelmiä ja stabilointia. Tavoitteena on myös parantaa arvometallien talteenottoa tuhkasta. 7.3.2 Rakennus- ja purkujäte 7.3.3 Ylijäämämaat 7.4 Esimerkkejä rakennushankkeista Moottoritiellä A12, De Meernin kaupungissa, on rakennettu 1,2 kilometrin mittainen meluvalli jätteenpolton pohjatuhkaa hyödyntäen (kuva 17). Rakenne on kuvan 16 kaltainen. Kuva 17. Meluvallin rakentamista moottoritien A12 varrella. 7.5 Muita esimerkkejä 7.6 Johtopäätökset Alankomaissa jätteenpolton tuhkien käyttö on viety varsin pitkälle, kun tuhka on mahdollista hyödyntää maarakentamisessa IBC-raja-arvojen täyttyessä, tiettyä rakentamismenetelmää noudattaen. Jätteenpolton tuhkia syntyy huomattavia määriä, vaikkakin määrä on laskemaan päin tulevaisuudessa. Green Deal-sopimuksen myötä jätteenpolton tuhkaa on tarkoitus tulevaisuudes-

50 sa pystyä hyödyntämään puhtaana materiaalina, ilman IBC-materiaalin vaatimia rakennevaatimuksia. 8. YHTEENVETO Tässä raportissa esitellyissä maissa jätteiden hyötykäyttö vaihtelee suuresti toisistaan. Kaikkien EU-maiden jätteiden hyötykäyttöä ohjaa taustalla jätedirektiivin viisiportainen hierarkia, jossa jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle on aivan viimeisin vaihtoehto. Maat säätävät tarkemmat lait ja asetukset kansallisesti. Jätteiden hyötykäyttöä ohjaavat myös monet kansalliset standardit eurooppalaisten standardien lisäksi. Ruotsi Ruotsissa on lainsäädännössä jo etukäteen määritelty ympäristövaarallisille toiminnoille A-, B- tai C-merkintä. Näiden toiminnanharjoittajien on aina toimittava ilmoitus- tai lupamenettelyn kautta. Jätteiden hyötykäyttö jaetaan vähäistä riskiä alhaisempaan (ei ilmoitusta), vähäisen riskin (ilmoitusmenettely) ja suuremman kuin vähäisen riskin (lupamenettely) toimintoihin. Tanska Tanskassa jätteen hyötykäytölle on määritelty kolme luokkaa, jotka määräytyvät kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien mukaan. Jätteitä ja maa-aineksia voidaan hyödyntää ilman lupaa, kun ne täyttävät luokan 2 ehdot. Rakennusjätteet hyödynnetään erittäin tehokkaasti ja Tanskassa rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste onkin erittäin korkea, 94 %. Rakennusjätteen määrä on noussut viimeisen 15 vuoden aikana, mutta hyödyntämisaste pysynyt tehokkaana vuosien aikana. Jätteen määrän nousu selittynee jätteen lajittelun tehokkuuden paranemisena. Itävalta Itävallan pitkälle kehittyneen kierrätystoiminnan mahdollistaa jätteiden tarkka lajittelu sekä eri materiaaleille laaditut raja-arvot ja/tai tekniset ohjeet. Rakennus- ja purkujätteestä valmistetaan pitkälle tuotteistettuja kierrätysmateriaaleja, joiden hyötykäyttöä edistää internetissä toimiva kierrätysmateriaalipankki, jossa ostajan ja myyjän on helppo kohdata. Viranomaisten työtä on helpottanut sähköinen tiedonkeruujärjestelmä, joka on vähentänyt päällekkäisten rekisterien tarvetta ja näin yksinkertaistanut myös viranomaismenettelyä. Saksa Saksassa tehokasta kierrätystoimintaa edistää kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikalle vienti, joka koskee myös puhtaita maamassoja. Rakennusjätteistä valmistettujen kierrätystuotteiden tuotteistaminen on myös Saksassa hyvin pitkällä, ja markkinoilla on paljon erilaisia tuotteita maarakennuskäyttöön. Maa-ainesten ja rakennusjätteiden hyötykäyttö jaetaan raja-arvojen avulla eri luokkiin, joiden mukaan määräytyy myös soveltuva käyttökohde. Iso-Britannia End-of-waste-menettelyt ja tuotteistaminen on Iso-Britanniassa hyvin pitkällä. Useille eri materiaaleille on laadittu laatukäytäntödokumentti (Quality Protocol), jonka avulla materiaalia voi hyödyntää ilman että se on jätehuollon toimenpiteiden alaista. Myös Iso-Britanniassa on käytössä materiaalipankki AggRegain, joka auttaa kierrätysmateriaalin hankinnassa ja opastaa materiaalin käytössä ja käyttökohteen valinnassa. Alankomaat Alankomaissa voidaan jätteenpolton tuhkia hyödyntää IBC-materiaaliluokituksen turvin. IBCmateriaaliksi (Isoleren, Beheren, Controleren - eristäminen, ylläpito ja seuranta) soveltuvan tuhkan tulee alittaa IBC-raja-arvot. Tulevaisuudessa on tavoitteena hyödyntää 50 % syntyvästä tuhkamäärästä puhtaana materiaalina. Mailla on omia raja-arvoja jätteiden hyötykäytölle, ja raja-arvot ja käytettävät menetelmät eroavat suuresti toisistaan ja siksi raja-arvoja ei voi suoraan verrata keskenään maittain. Tässä raportissa käsitellyistä maista ainoastaan Suomen ja Itävallan sekä Suomen ja Hollannin rajaarvoja on voitu tarkastella rinnakkain. Liitteissä 1a ja 1b on esitetty raja-arvojen vertailut. Liitteessä 2 on esitetty rakennus- ja purkujätteestä tarkasteltavia parametreja Belgian (ei mukana raportissa), Alankomaiden, Itävallan, Tanskan, Saksan ja Suomen osalta.

51 Liite 1a. Taulukkovertailu Itävallan C&D-jätteen ja Suomen raja-arvoista (MARAasetus) ITÄVALTA Table 2: Quality classes: additional limit values for recycled construction materials. Betonimurske VNa 591/2006 Lentotuhkat (kivihiili, tuhka, turve) Laatuluokka A+ Laatuluokka A Laatuluokka B Liukoisuudet L/S = 10 kg Liukoisuudet L/S = 10 kg Liukoisuus L/S 10 (mg/kg DS) Peitetty Päällystetty Peitetty Päällystetty rakenne rakenne rakenne rakenne Antimoni 0,06 0,06 0,1 0,06 0,06 0,06 0,18 Arseeni 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,5 Barium 20 20 20 20 20 20 60 Lyijy 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,5 Kadmium 0,04 0,04 0,04 0,02 0,02 0,04 0,04 Kromi 0,5 0,5 0,5 3 Kupari 2,0 2,0 2,0 6,0 Mangaani Molybdeeni 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 6 Natrium Nikkeli 0,4 0,4 0,6 0,4 0,4 0,4 1,2 Elohopea 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 Seleeni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 Sinkki 4 4 18 4,0 4,0 4,0 12 Vanadiini 2,0 2,0 2,0 3,0 Kloridi 800 800 1000 800 800 800 2400 Fluoridi 10 10 15 10 50 Sulfaatti 1000 6000 1000 10000 Syanaatti (?) CN- Fenoli-indeksi 1 1 1 DOC 1) 500 500 500 500 500 500 500 TDS 2) 4000 4000 4000 Kokonaispitoisuudet Kokonaispitoisuus (mg/kg DS) Arseeni 20 30 30 Barium Lyijy 30 100 100 3) Kadmium 0,5 1,1 1,1 Kromi tot 40 90 90 3) Kromi (VI) Kupari 30 90 90 3) Nikkeli 30 55 55 3) Elohopea 0,2 0,7 0,7 Sinkki 100 450 450 Vanadiini PCB PAH Betonimurske / Kokonaispitoisuus (mg/kg) 50 300 10 400 400 700 1 20 Tuhkat / kokonaispitoisuus (mg/kg) 50 3000 300 15 400 400 2000 400 1 20/40 Liite 1b. Taulukkovertailu Hollannin rakennusmateriaalien ja Suomen raja-arvoista. Hollannin rakennusmateriaalien raja-arvot. Muotoillun/kiinteän liukoisuuksia on verrattu Suomen vastaaviin enimmäisliukoisuusohjearvoihin kiinteytetylle materiaalille (paksuus max. 0,7 m). Ei muotoillun ja IBC-materiaalin raja-arvoja on verrattu MARA-asetuksen tuhkien liukoisiin pitoisuuksiin peitetylle ja päällystetylle rakenteelle. Suomalaiset Muotoiltu/kiinteä Ei muotoiltu Parametri (E64 d in mg/m 2 raja-arvot ) (mg/m 2 (mg/kg ka) )* IBC-rakennusmateriaali (mg/kg ka) VNa 591/2006 Lentotuhkat (kivihiili, tuhka, turve) Liukoisuudet L/S = 10 kg Peitetty Päällystetty rakenne rakenne (mg/kg) (mg/kg) Antimoni 8,7 36 0,16 0,7 0,06 0,18 Arseeni 260 58 0,9 2 0,06 1,5 Barium 1500 2800 22 100 0,06 60 Kadmium 3,8 2,1 0,04 0,06 0,04 0,04 Kromi 120 550 0,63 7 0,5 3 Koboltti 60 280 0,54 2,4 Kupari 98 250 0,9 10 2,0 6,0 Elohopea 1,4 1,6 0,02 0,08 0,01 0,01 Lyijy 400 210 2,3 8,3 0,06 1,5 Molybdeeni 144 70 1 15 0,5 6 Nikkeli 81 270 0,44 2,1 0,4 1,2 Seleeni 4,8 14 0,15 3 0,1 0,5 Tina 50 0,4 2,3 Vanadiini 320 (1) 700 1,8 (1) 20 2,0 3,0 Sinkki 800 330 4,5 14 4,0 12 Bromi 670 (2) 20 (2) 34 Kloridi 110 000 (2) 616 (2) 8800 800 2400 Fluoridi 2500 (2) 2800 55 (2) 1500 Sulfaatti 165 000 (2) 1730 (2,3) 20 000 1000 10000 **Suomalaiset 64 d diffuusiotestin enimmäisliukoisuusohjearvot kiinteytetylle materiaalille, kun materiaalin kokonaispaksuus on enintään 0,7 m (Sorvari, J. Suomen ympäristö 421/2000)

52 Liite 2. Rakennus- ja purkujätteestä analysoitavat parametrit eri maittain.

53