MAANTIETEEN VALINTAKOE 22.5.2017 KLO 9:00 13:00 Mallivastaukset Huomioi, että näissä mallivastauksissa on annettu vain yksi esimerkki kunkin tehtävän oikeasta vastauksesta. Täydet pisteet voi saada vastaamalla myös muulla tavoin, eikä kaikkia mallivastauksessa nimettyjä asioita vaadita välttämättä täysien pisteiden saavuttamiseen. Esseekysymysten kohdalla voidaan arvioida myös esseen kirjoittamisen taitoa, joten pelkkien asioiden listaaminen ei välttämättä riitä täysien pisteiden saamiseen. Esseiden arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös käsitteiden merkityksen pohtimiseen tai havainnollistavien esimerkkien antamiseen. Mikäli tehtävässä on annettu vastaukselle maksimimitta (esim. 2 sivua), ei sen ylittäviä osia vastauksesta huomioida. A-OSA (tehtävät 1 3) TEHTÄVÄ 1. (4 p.) Merkitse, onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Jokainen oikea vastaus on ½ pistettä, väärä vastaus vähentää ½ pistettä, tyhjä ei vähennä. (Merkitse vastaukset konseptipaperille.) 1. Vektorimallissa paikkatieto on aina ruutuina. Väärin 2. Paikkatietoa on ainoastaan pistemuotoinen tieto. Väärin 3. Karttaa sanotaan pienimittakaavaiseksi, jos suhdeluvun nimittäjä on pieni. Väärin 4. Pituuspiiri eli meridiaani. Oikein 5. Kumpi piste sijaitsee kauempana Oulusta (65 0 44 N, 25 27 54 E): A) 35 41 22 N, 139 41 30 E vai B) 64 07 35 N, 21 49 3 W 6. Täydennä: Karttaprojektioiden perustyypit ovat -, - ja projektiot. (1,5 p) Vastaus: Taso-, kartio- ja lieriöprojektiot Oikeat vastaukset löytyvät eritoten lukion neljännen kurssin oppikirjoista, esimerkiksi seuraavista: Lukion maantiede 4 2006 s. 15-40; GEOS 4 Aluetutkimus 2011 s. 16-22; Globus Alueiden maailma 2002 s. 7-28 TEHTÄVÄ 2. (4 p.) Miten voit syödä mahdollisimman eettisesti? (enintään 1 sivu) Luomu (1/2 p) Lähiruoka (1/2 p) Kasvisruoka / Kasvispitoinen ruoka (1/2 p) Ihmisten oikeudet (1/2 p) Eläinten oikeudet (1/2 p) Reilun kaupan ruoka (1/2 p)
+ Oma ajattelu: ruokahävikin vähentäminen (1/2 p) + biojätteen kerääminen / komposti (1/2 p) TAI joku muu innovatiivinen idea Ruoasta ja kestävästä kehityksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista lukion oppikirjoista: GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s. 91-98; Globus Riskien maailma 2006 s. 108, 140-141; Manner Lukion maantiede GE2 2013 s. 83-88; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s. 168-179, 282-283; GEOS2 Yhteinen maailma s. 54-62; Lukion maantiede 2 Yhteinen maailma 2011 s. 6-7, 50-61, 141-145; GE2 Yhteinen maailma 2005 s. 94-105, 208-213; Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2005 s. 70-76
Tehtävä 3. (12 p.) Rovaniemelle ollaan suunnittelemassa uutta ympärivuotista matkailualuetta kasvavien matkailuvirtojen tarpeeseen. a) Miten matkailu voi olla mahdollisimman kestävää Rovaniemellä? (8 p.) (enintään 2 sivua) Termin kestävä matkailu määrittely (taloudellinen (1/2 p), sosiaalinen (1/2 p), ekologinen (1/2 p) ja kulttuurinen (1/2 p) kestävyys). Paikalliväestön huomiointi: alueen kulttuuriperinnön arvot sekä edistää erilaisten kulttuurien arvostaminen (1/2 p). Talouden pitkäaikainen positiivinen kehitys ja matkailutulojen tasainen jakaantuminen (1/2 p). Työntekijöiden olosuhteet (työskentelyolosuhteet, työehtosopimukset, terveys, turvallisuus, koulutus) (1/2 p). Luonnon monimuotoisuuden säilyminen (1/2 p). Luonto- ja kulttuuriresurssien suojelu pitkäaikaisesti (1/2 p). Ekomatkailija. (1/2 p). Matkustaminen junalla lentokoneen tai oman auton sijaan (1/2 p). Ekologiset valinnat matkakohteessa (1/2 p). b) Airbnb on yhdysvaltalainen vuonna 2008 perustettu yritys ja internetsivusto, jonka kautta voi ilmoittaa oman huoneensa tai vastaavan tilan vuokrattavaksi. Airbnb kertoo nettisivuillaan itsestään näin: Elokuussa vuonna 2008 perustettu ja Kalifornian San Franciscossa toimiva Airbnb on luotettu yhteisöllinen markkinapaikka, jonka kautta ihmiset voivat ilmoittaa, löytää ja varata ainutlaatuisia majoituspaikkoja eri puolilla maailmaa internetin kautta tai matkapuhelimella. Olipa kyseessä huoneisto yhdeksi yöksi, linna viikoksi tai huvila kuukaudeksi, Airbnb yhdistää ihmiset ja ainutlaatuiset matkakokemukset kaikissa hintaluokissa yli 65 000 maassa ja 191 kaupungissa. Maailmanluokan asiakaspalvelun ja kasvavan käyttäjäyhteisön ansiosta Airbnb tarjoaa ihmisille helpoimman tavan ansaita ylimääräisellä tilallaan ja esitellä sitä miljoonapäiselle yleisölle. Pohdi, miten Airbnb-toiminta voi osaltaan palvella matkailun kehittymistä Rovaniemellä ja mitä riskejä siihen liittyy? (4 p.) (enintään 1 sivu) Mahdollisuudet (jokainen ½ p) - Tarjota majoituskapasiteettia lisää, mikäli sitä ei ole tarpeeksi paikkakunnalla - Mahdollistaa lisätienestit paikallisille - Vastata tämän päivän kuluttajan tarpeisiin (ts. yksilölliset matkailuelämykset) - Paikalliseen kulttuuriin eri lailla tutustuminen, verkostoituminen ja kontaktien luominen Riskit (jokainen ½ p) - Verotus => on verotettavaa tuloa - Vie asuntoja paikallisilta ts. vääristää vuokramarkkinoita, jos asuntoa käytetään vain tähän tarkoitukseen - Muuttaa matkailusektorin markkinoita (haittaako silti?) - Luteiden leviäminen / Asunnon vuokraaminen prostituutioon tai joku muu innovatiivinen vastaus Tietoa matkailusta löytyy esimerkiksi seuraavista lukion oppikirjoista: GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s. 125-128; Manner Lukion maantiede GE2 2013 s. 133-140; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s. 252-256; GEOS2 Yhteinen maailma s. 96-99; Lukion maantiede 2 Yhteinen maailma 2011 s. 117-121; GE2 Yhteinen maailma 2005 s. 152-156.; Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2005 s. 129-134
B-OSA (tehtävät 4 6) TEHTÄVÄ 4. (8 p.) Vastaa seuraaviin käsitteisiin/kysymyksiin lyhyesti, enintään 3-4 virkkeellä. a) Coriolisilmiö (2 p.) Maapallon pyörimisestä johtuva näennäinen liikkeiden kääntyminen niiden kulkusuuntaan nähden pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle. Ilmiön voimakkuus kasvaa napoja kohti. Ilmenee mm. planetaaristen tuulten ja merivirtojen liikkeissä. (Lukion maantiede 1 2011: 36-37; Manner Sininen planeetta 2012: 20, 47; GE 1 Sininen planeetta 2006: 37; GEOS 1 Sininen planeetta 2009: 29). b) Alityöntövyöhyke (2 p.) Litosfäärilaattojen törmäyskohta, jossa raskaampi mereinen laatta työntyy kevyemmän mantereisen laatan alle. Myös mereisten laattojen törmätessä tapahtuu alityöntöä. Näkyy mm. syvänmerenhautoinaa ja saarikaarina. Rannikoilla myös poimuvuoristo (esim. Andit) (Lukion maantiede 1 2011: 76; Manner Sininen planeetta 2012: 93-94; GE 1 Sininen planeetta 2006: 58; GEOS 1 Sininen planeetta 2009: 104). c) Tärkeimmät aavikoiden esiintymiseen vaikuttavat tekijät (2 p.) Sijainti pysyvän korkeapaineen alueella, mantereen keskiosissa kaukana merestä, vuoriston suojassa tai kylmän merivirran vaikutusalueella. Esim. Gobi, Sahara, Namibian aavikko, Kalahari, Patagonia, Iso-Victorian aavikko... (Lukion maantiede 1 2011: 53-54; Manner Sininen planeetta 2012: 83; GE 1 Sininen planeetta 2006: 100-101, 159; GEOS 1 Sininen planeetta 2009: 60, 91). d) Konvektiosade (2 p.) Sadetyyppi, joka syntyy auringon lämmittäessä voimakkaasti maanpintaa ja maan lämmittäessä edelleen ilmamassaa. Näin lämmennyt ilma nousee nopeasti jäähtyen samalla, jolloin siinä oleva kosteus tiivistyy ukkos- ja kumpupilviksi. Tyypillisesti rajuja ja lyhytaikaisia kuurosateita tropiikin alueilla. Esiintyy myös Suomessa kesäisin helteiden yhteydessä iltapäiväkuuroina. (Lukion maantiede 1 2011: 44; Manner Sininen planeetta 2012: 54; GE 1 Sininen planeetta 2006: 96; GEOS 1 Sininen planeetta 2009: 54).
TEHTÄVÄ 5. (4 p.) Kuva 1 esittää Suomen maksimilämpötiloja eräiltä helmikuun päiviltä. Mikä on synnyttänyt havaitun lämpötilajakauman ja mistä ilmiö johtuu? Vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi, korkeintaan 10 virkkeellä. Kuva 1. Esimerkkitilanne Suomen maksimilämpötiloista helmikuussa 2004 (kuvan lähde: Ilmatieteen laitos). Kyseessä on föhntuuli, jossa lännestä Atlantilta saapuvat kosteat ilmamassat nousevat Skandien vuoriston pakottamana ylöspäin. Samalla ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateiksi vuoriston merenpuoleisille rinteille. Tiivistymisessä vapautuva piilevä lämpö hidastaa ilman jäähtymistä nousuvaiheessa, mutta koska ilman kosteussisältö on vuoriston ylityksessä vähentynyt, ilma lämpenee laskeutuessaan jopa 1 C/100 m, jolloin syntyy lämmin ja kuiva laskutuuli. Suomessa ilmiötä tehostaa myös sula Atlantti. Voimakkaimmillaan ilmiö näkyy Suomen alueella Tornionjokilaaksossa, mutta usein sen vaikutus tuntuu selkeänä Pohjanmaalla asti. (Lukion maantiede 1 2011: 42; Manner Sininen planeetta 2012: 36; GE 1 Sininen planeetta 2006: 84-85; GEOS 1 Sininen planeetta 2009: 44-45).
TEHTÄVÄ 6. (8 p.) a) Alla on ilma- ja karttakuvapari Valtijoen (69 N, 21 E) keskijuoksulta. Kuvista voidaan havaita merkkejä kahdesta (2) eksogeenisestä prosessista, jotka ovat selkeästi vaikuttaneet Suomen maankamaran kehitykseen jääkauden loppuvaiheissa ja sen jälkeen. Mitkä tarkalleen ottaen ovat nämä prosessit ja kaikki niiden aikaansaamat kuvista havaittavissa olevat muodostumat? Selosta lyhyesti muodostumien syntyprosessi. Vastauksessasi aseta myös muodostumat perustellen ikäjärjestykseen vanhimmasta nuorimpaan. Vastauksen tulee olla enintään yhden (1) konseptipaperin sivun pituinen (6 p.) b) Mikä auringon valaistukseen liittyvä ilmiö kuvan 2 alueella vallitsee vuodenvaihteessa (31.12)? Mistä tämä ilmiö johtuu? (2 p.) Kuva 2. Ilma- ja karttakuvapari (lähde: MML).
MALLIVASTAUS: a) - Kartta- ja ilmakuvalla nähdään pitkittäinen harjumuodostelma suoraan eteläpohjoissuunnassa, jonka läpi Valtijoki leikkaa kuvien keskikohdan paikkeilla. Joen virtaussuunta voidaan havaita peruskartasta, jossa on virtaussuuntaa kuvaava nuoli kuvan alalaidassa. - Keskeiset prosessit ovat jäätikön sulamisvesiprosessit ja virtaavan veden/jokitoiminnan kulutus- ja kasausprosessit. (2 p) - Harju (0,5) o Mannerjäätikön sulaessa sulamisvedet virtasivat jäätikön alla, sisällä ja päällä kuljettaen mukanaan irtainta maa-ainesta. Sulamisvesivirran pohjalla vierivät kivet pyöristyivät ja loivat pohjan harjuille, joiden päälle harjuaines eli hienohko hiekka ja sora kasaantuivat. Noudattelevat pääsääntöisesti jäätikön virtaussuuntaa. Suomessa on lukuisia harjuja. (0,5 p) - Virtaavan veden toiminnan merkkejä o Särkkä (harjun molemmilla puolilla; osittain kasvittuneita). Joen mukana kulkeutuva hienojakoinen aines laskeutuu uoman pohjalle muodostaen kasausmuotoja eli särkkiä hitaamman virtauksen alueelle. (0,5 p) o Meanderi. Erityisesti harjun vasemmalla puolella voidaan havaita merkkejä joen mutkittelusta, joka syntyy kun virtausnopeus hidastuu ja vesi alkaa mutkitella. Edellytyksenä on tarpeeksi loiva uoma ja riittävän paksu maaines. Uoman loiva laskukulma voidaan havaita peruskartan korkeuskäyrien avulla. (0,5 p) - Järjestys: 1. Harju (vanhin, joka voidaan päätellä siitä, että joki on myöhemmin puhkaissut harjun sen matalimmasta kohdasta); 2. Joki; 3. Meanderi ja särkkä (kuvien perusteella selkeästi aktiivisempia muodostumia, joten iältään myös nuorimpia. Toisaalta näiden keskinäistä järjestystä vaikea määrittää koska muokkautuvat suunnilleen yhtä aikaa, joten hyväksytään myös särkkä -> meanderi) (2 p). (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 103-110; Manner Sininen planeetta 2012: 111-112, 118-120; GE 1 Sininen planeetta 2006: 142-147; GEOS 1 Sininen planeetta: 120-125). b) Valtijoki sijaitsee pohjoiskalotilla (66,5 N pohjoispuolella), jossa vallitsee vuodenvaihteessa kaamosaika eli aika, jolloin aurinko ei kalottialueilla nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Tällöin aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille ja yhdessä maapallon pyörähdysakselin n. 23,5 kallistuneisuuden kanssa aiheuttaa tilanteen, jossa aurinko ei pääse paistamaan pohjoiskalotille. (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 24-28; Manner Sininen planeetta 2012: 20-24; GE 1 Sininen planeetta 2006: 28-33; GEOS 1 Sininen planeetta: 22-25).
C-OSA (tehtävät 7 8) TEHTÄVÄ 7. (8 p.) Maailmassa on arviolta 1 750 geenipankkia, jotka pyrkivät taltioimaan ja suojelemaan geneettistä monimuotoisuutta. Yksi merkittävimmistä löytyy Huippuvuorilta, jossa sijaitsee kansainvälinen siemenholvi. Holvin tarkoituksena on toimia maailman muiden siemenpankkien varmuusvarastona erilaisten katastrofien varalta. Tavoite on tallentaa ajan myötä koko maailman viljelykasvien siemenet. Holvissa on tällä hetkellä -18 celsiusasteen pakkasessa tallessa yli 860 000 siemennäytettä. Vastaa ytimekkäästi seuraaviin kysymyksiin (yhteensä enintään 2 sivua): a) Mille maalle Huippuvuoret kuuluvat ja missä ne sijaitsevat? (0,5 p.) Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saariryhmä, joka sijaitsee Pohjoisella jäämerellä. b) Mitkä voisivat olla syitä siihen, että holvi on päätetty perustaa Huippuvuorille? Pohdi kulttuuri- ja luonnonmaantieteellisiä seikkoja. (1,5 p.) Tehtävä on päättelytehtävä. Hakijan on Huippuvuorten sijainnin perusteella pohtimaan erilaisia mahdollisia syitä holvin siellä ololle. Syitä on useita. Pohjoinen ja syrjäinen sijainti on eduksi: Holvi sijaitsee ikiroudassa maan alla, joten sen pitäminen kylmänä on suhteellisen halpaa ja tarpeen tullen riippumatonta jäähdytysjärjestelmistä. Korkeiden pinnanmuotojen ansiosta holvi sijaitsee niin ikään merenpinnan yläpuolella, turvassa tulvilta. Maanjäristysten riski alueella on pieni. Huippuvuoret ovat syrjässä ja kuitenkin saavutettavuus on hyvä. Norjan vakaat geopoliittiset olot tarjoavat turvallisen kontekstin siemenholville ja toisaalta vauras valtio on rahoittanut holvin rakentamista ja ylläpitoa merkittävästi. Huippuvuorille pääsee lentokoneella, mutta saaret ovat kuitenkin syrjässä laajamittaisesta ihmistoiminnasta ja esimerkiksi sodista. (Huom! Tämän kokeen valmistelun jälkeen 19.5.2017 uutisoitiin, että globaali siemenholvi on tulvinut ikiroudan sulaessa. Tätä tietoa ei edellytetä huomioitavan vastauksissa, mutta se kertoo ilmastonlämpenemisen etenemisen karusta vauhdista.) c) Geneettinen monimuotoisuus on osa biodiversiteettiä eli biologista monimuotoisuutta. Mitä kaikkea biodiversiteetti määritelmänsä mukaan sisältää? Anna esimerkkejä ruokakasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyen. (3 p.) Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta. Siihen luetaan usein kolme eri tasoa: ekosysteemien monimuotoisuus, lajien runsaslukuisuus tietyllä alueella sekä lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus. Biodiversiteetti kasvien viljelyssä merkitsee siis esimerkiksi viljely-ympäristöjen monimuotoisuutta, erilaisten kasvilajien ja muiden eliölajien runsaslukuisuutta tietyllä viljelyalueella sekä käytettävien lajien geneettistä monimuotoisuutta. Ehkä parhaimman kontrastin erilaisten viljelymuotojen biodiversiteetin välillä tarjoaa monimuotoinen, ruoantuotantoon keskittyvä pienviljely ja yhden kasvilajin kasvattamiseen perustuva monokulttuuri. Paikalliset maatiaislajikkeet ovat usein parhaiten sopeutuneita paikallisiin kasvuolosuhteisiin. Kasvilajien monimuotoisuuden rinnalla tärkeää on huomioida esimerkiksi pölyttäjähyönteisten, lintujen, matelijoiden ja miksei myös ihmistoiminnan ja kulttuurien moni-
muotoisuutta. Esimerkiksi maatiaislajikkeet kytkeytyvät usein kulttuuriperintöön ja siten ihmistoiminnan monimuotoisuuteen eli biodiversiteetti ei varsinkaan viljely-ympäristöistä puhuttaessa ole ihmisistä erillinen asia. Kasvinjalostuksessa geneettinen monimuotoisuus on erityisen tärkeää, sillä sen avulla voidaan kehittää uusia lajikkeita ja ominaisuuksia. Koska tulevaisuuden tarpeita ei osata ennustaa, on ylläpidettävä mahdollisimman laajaa geeniainesta. Myös sellaiset lajikkeet, jotka ovat jo poistuneet viljelystä esimerkiksi pienisatoisuuden tähden, saattavat sisältää tulevaisuudessa arvokkaita geeniominaisuuksia. d) Siemenpankit pyrkivät osaltaan torjumaan maatalouden uhkia suojelemalla biodiversiteettiä. Millaisia nämä uhkat voivat olla? (3 p.) Hakijalta edellytetään monipuolista pohdintaa maatalouden biodiversiteettiin liittyvistä uhkista, esimerkiksi seuraavanlaisista: Elinvoimainen maatalous on riippuvainen laajasta monimuotoisuudesta, joka on kuitenkin globaalisti uhattuna. Ilmastonmuutos uhkaa maataloutta esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, tulvien ja myrskyjen yleistymisen kautta. Kun ilmastovyöhykkeet siirtyvät päiväntasaajalta lähemmäs planeetan napoja, muuttuvat myös lajien elinympäristöt. Myös erilaiset kasvitaudit, tuholaiset ja tulokaslajit uhkaavat maataloutta. Näiden määrien odotetaan kasvavan ilmastonmuutoksen myötä. Suomessa hyvän esimerkin ilmastonlämpenemisen myötä lisääntyvästä uhkasta tarjoaa perunantuotantoa haittaava koloradonkuoriainen. Maatalouden biodiversiteetin suojeleminen ei poista uhkia, mutta se voi osaltaan auttaa pärjäämään muuttuvien olosuhteiden kanssa. Monimuotoiset ympäristöt (esim. monimuotoinen pienviljely) ovat sopeutumiskykyisempiä (resilienttejä) kuin yhdenmukaiset (esim. monokulttuurit). Hyvän esimerkin tarjoaa Irlannin nälänhätä vuosina 1845-52, jolloin perunaan iskenyt sienitauti, perunarutto, tuhosi suurimman osan perunasadosta. Koska peruna oli tuonut apua köyhän kansan ruokatarpeisiin, oli siihen jouduttu turvautumaan liian yksipuolisesti, minkä seurauksena suuri osa maan väestöstä kuoli nälkään. Geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisen avulla voidaan esimerkiksi jalostaa uusia kasvilajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta. Tärkeää on suojella geneettistä monimuotoisuutta sekä alkuperäisessä ympäristössä (in situ -suojelu) että geenipankeissa kuten Huippuvuorten siemenholvissa (ex situ -suojelu). Suojelua pyritään tekemään esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity) avulla. Maatalouden uhkia on torjutaan myös kasvinsuojeluaineilla. Näihin liittyy myös paljon ongelmia, kuten vaikkapa kirvojen ja muiden tuholaisten torjunnassa käytetyt neonikotinoidit. Neonikotinoidien havaittiin aiheuttavan mehiläisten joukkokuolemia ja ne kiellettiin EU:ssa vuonna 2013. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat edellytys monien kasvilajien sadoille ja siten tärkeä osa maatalouden biodiversiteettiä. Biodiversiteetin uhkista ja suojelusta sekä maatalouden ongelmista ja ratkaisuista löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista lukion oppikirjoista: Manner Riskien Maailma 2014 s. 96-104, 111-112, 114-119; Lukion Maantiede 3 Riskien Maailma 2005 s. 70-76, 103-106; Globus Riskien maailma 2006 s. 92-101, 108-113; GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s. 66-67, 91-100, 106-110; GE2 Yhteinen maailma 2005 s. 94-105; Lukion Maantiede 2 Yhteinen maailma 2011 s. 50-61; GEOS2 Yhteinen maailma 2009 s. 54-62; Globus Sininen Planeetta Yhteinen maailma 2006 s.166-179; Manner Lukion maantiede GE2 2013 s. 83-88
TEHTÄVÄ 8. (12 p.) Olet päätynyt osallistumaan suuren energia-alan yrityksen yhtiökokoukseen. Yritys on erikoistunut poraamaan, jalostamaan ja myymään öljyä ja maakaasua pohjoisilla alueilla. Yhtiökokouksessa on esitelty hyviä tuloslukemia, povattu alalle valoisaa tulevaisuutta ja vakuuteltu osakkeenomistajien omistusten olevan turvallisissa käsissä. Erityisesti pohjoisten merialueiden öljyn- ja kaasuntuotannossa tunnutaan näkevän suurta potentiaalia. Kokouksen ainoana maantieteilijänä olet seurannut puheenvuoroja tarkkaavaisesti. Mieltäsi painavat fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisen ristiriidat ilmastonmuutoksen aikakaudella ja erityisesti pohjoisilla alueilla. Yleiskeskustelun aikana saat aikaa lyhyeen puheenvuoroon, jonka päätät käyttää tehokkaasti. Pyrit rakentavalla tyylillä kiinnittämään kokousedustajien huomion ilmastonmuutokseen, fossiilisten polttoaineiden tuotannon riskeihin ja kestävämpiin energia-alan liiketoimintamahdollisuuksiin. Kirjoita lyhyt puhe (enintään 3 sivua). Käytä hyväksesi oheisten (ks. seuraava sivu) uutispoimintojen tietoja, toistamatta niitä sanasta sanaan. Muista määritellä avainkäsitteesi.
Monien asiantuntijoiden mukaan 60 80 prosenttia maailman tunnetuista fossiilisista polttoainevarannoista täytyy jättää käyttämättä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen. Vuoteen 2050 asti varatusta maailman "hiilibudjetista" on käytetty jo merkittävä osa, selviää vaikutusvaltaisen Carbon Tracker Initiative - ajatushautomon tutkimuksesta. Helsingin Sanomat 4.3.2015 Hiilikupla liittyy fossiilisiin polttoaineisiin ja niihin kytkeytyviin sijoituskohteisiin. Jos valtiot haluavat pysäyttää ilmaston lämpenemisen, suurin osa fossiilisista energialähteistä täytyy kuitenkin jättää käyttämättä. Asiasta odotetaan syntyvän kansainvälinen ilmastosopimus tämän vuoden joulukuussa Pariisissa. Tästä syntyy sijoittajille riski tai jopa laajempi rahoitusmarkkinoiden kupla. Sijoitusten arvosta iso osa perustuu oletukseen, että hiilivarat hyödynnetään. Tekniikka & Talous 5.3.2015 Helsingin Sanomat 4.3.2015 MALLIVASTAUS Kysymyksen tarkoituksena on testata hakijan kykyä hahmottaa laajoja ilmiökokonaisuuksia ja argumentoida asiayhteyteen sopivasti ja vakuuttavasti. Vastauksilta haetaan sujuvasanaista ja argumentaatioltaan rakentavaa esitystä, joka käyttää kysymyksen oheismateriaalia luovasti ja onnistuu pienessä tilassa perustelemaan siirtymän fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Arvioinnissa painotetaan erityisesti seuraavia seikkoja:
Kontekstualisointi ja tehtävään sopiva tyyli - Hakija ottaa tehtävän luonteen haltuunsa ja kirjoittaa asiayhteyteen sopivalla tavalla, rakentavasti ja vakuuttavasti - Erityistä huomiota kiinnitetään tehtävänannon toimintaympäristöön: ollaan suuren yrityksen yhtiökokouksessa, puheen tarkoituksena vaikuttaa ja vakuuttaa, haastaa yrityksen suuntaa rakentavalla tavalla Ilmastonmuutos - Ilmastonmuutoksen yleiskuvaus erityisesti pohjoisten alueiden ja energiatuotannon kontekstissa - Hakija poimii uutispoiminnoista tiedon siitä, että suurin osa maailman tunnetuista fossiilisista polttoainevarannoista on jätettävä käyttämättä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään Fossiilisten polttoaineiden tuotannon riskit - Hakija pohtii monipuolisesti öljyn- ja maakaasuntuotannon riskejä pohjoisilla alueilla, esimerkiksi: ilmastopäästöjen aiheuttamat ongelmat; suuri turmariski ja öljyntorjunnan vaikeus ankarista sääoloista johtuen, sekä pohjoisen meriluonnon herkkyys; ikiroudan sulamisesta aiheutuvat infrastruktuurivauriot; arktisen öljyn etsimisen kalleus; vähäpäästöisyyttä suosivan verotuksen ja ilmastopolitiikan voimaantulo ym. - Hakija hahmottaa ja selittää auki uutispoiminnoissa mainitun hiilikuplan käsitteen: energiaalan yritysten sijoitusten arvosta suuri osa perustuu siihen oletukseen, että fossiiliset polttoaineet voidaan hyödyntää. Jos ne kuitenkin on tehokkaan ilmastopolitiikan vuoksi jätettävä hyödyntämättä, niin yritysten arvo vaarantuu. Kestävämmät energia-alan liiketoimintamahdollisuudet - Hakija antaa vakuuttavia ja luovia esimerkkejä vaihtoehtoisista kestävämmän energia-alan liiketoimintamahdollisuuksista, jotka toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia mutta myös uhkaavat liian hitaasti muuttuvia fossiiliyrityksiä - Tässä kohtaa on hyvä alleviivata pitkäjänteisen suunnittelun ja yrityksen investointien uudelleen suuntaamisen merkitystä: rahat voitaisiin käyttää kalliin ja riskialttiin arktisen fossiilienergian sijasta muuhun tuotekehitykseen ja tutkimukseen, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen ja biokaasutuotannon edistämiseksi; myös innovaatioiden luonteen pohdinta sopii tehtävään - Hakija kykenee ennakoimaan mahdollisia vastaväitteitä, esimerkiksi sitä että jos tämä yritys ei tuota öljyä niin sitä tekee kuitenkin joku muu Ilmastonmuutokseen, erilaisiin energialähteisiin ja pohjoisiin alueisiin liittyviä jaksoja löytyy lukion oppikirjoista esimerkiksi seuraavasti: GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s. 31-40, 80-90, 155; Manner Lukion maantiede GE3 Riskien maailma 2014 s. 60-66, 128-129, 158; Globus Riskien maailma 2006 s. 62-66, 136-137; Manner Lukion maantiede GE2 2013 s. 94-112, 123-125; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s. 197-213, 248-252; GEOS2 Yhteinen maailma s. 70-78, 92-95; Lukion maantiede 2 Yhteinen maailma 2011 s. 68-78, 104-105; GE2 Yhteinen maailma 2005 s. 82-131; Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2005 s. 90-101, 147-148