Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Samankaltaiset tiedostot
Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Mirva Ketola, Henri Vaarala

VESIJÄRVI A LUCKY LAKE

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärven hoitokalastus

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Tehokas kunnostus 1997 lähtien

Vesijärveen lasku-uomien kautta tuleva ravinnekuormitus ja sen vähentämismahdollisuudet

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Vesijärvi II projekti Loppuraportti

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2019

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

HOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake)

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2019 Tuusulanjärven kunnostushanke Toimintaohjelma vuodelle 2020

Lapinlahden Savonjärvi

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2017

Osakaskuntien rooli kunnostuksissa

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Tausta ja tavoitteet

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Vesijärvi-ohjelma III. Meillä on jotain yhteistä

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Vesijärvi-ohjelma. Vesijärven ja läheisten pienten järvien hoitoa palveleva toiminta vuosina

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

Hoitokalastusta Vesijärvellä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä - testattuja toimintatapoja kaikkien hyödynnettäväksi

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Vesijärven hoitokalastus

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari

KAJAANSELÄN JA SEN LÄHIALUEIDEN BIOMANIPULAATIOPROJEKTI KOR-HANKE NO LOPPURAPORTTI

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Vanajavesi Hämeen helmi

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

VESIENHOIDON SUUNNITTELU

TK1: Upilanojan ferrisulfaattisaostus

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kosteikon perustaminen

Karvianjoen vesistöalue, toteuttamattomien kehittämisaloitteiden yhteenvetotaulukko Päivitetty

Transkriptio:

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016

Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Vesijärven lisäksi toimenpiteitä on toteutettu myös pienemmillä järvillä

Tavoitteena puhdas Vesijärvi Yksi Suomen vanhimmista järvistä 150 000 ihmisen virkistyskäytössä Takana 100 vuoden likaamishistoria EU-luokituksen mukaan kunto nyt tyydyttävä

Hollolan Vesijärvi

100-vuotinen likaamishistoria

Paimelanlahti 1992

Paljon saavutettu

Paljon saavutettu Kuvat: Pekka Tuuri

Hoitotoimien tuloksia toistaiseksi Hapetuksella on saatu talvinen happitilanne Enonselällä kuntoon. Tällä on selvä vaikutus seuraavan kesän veden laatuun. Hapettomien jaksojen lyhentyminen on moninkertaistanut pohjaeläinten biomassat. Tällä odotetaan olevan vaikutusta esim. lahnan kasvunopeuteen ja samalla paine eläinplanktoniin pienenee. Hoitokalastuksella on saatu petokalakannat varsin suuriksi ja levähaitat normaalia pienemmiksi Kosteikkojen ja laskeutusaltaisen rakentamisella on saatu vähennettyä kiintoaineen kulkeutumista järveen silminnähden havaittavasti esimerkiksi Mustojalla ja Halkkorvenojalla Niitoilla on estetty umpeenkasvua esimerkiksi Kirkkolahdella ja Kutajoella

Hoitotoimien tuloksia toistaiseksi Hapetuksella on saatu talvinen happitilanne Enonselällä kuntoon. Tällä on selvä vaikutus seuraavan kesän veden laatuun. Hapettomien jaksojen lyhentyminen on moninkertaistanut pohjaeläinten biomassat. Tällä odotetaan olevan vaikutusta esim. lahnan kasvunopeuteen ja samalla paine eläinplanktoniin pienenee. Hoitokalastuksella on saatu petokalakannat varsin suuriksi ja levähaitat normaalia pienemmiksi Kosteikkojen ja laskeutusaltaisen rakentamisella on saatu vähennettyä kiintoaineen kulkeutumista järveen silminnähden havaittavasti esimerkiksi Mustojalla ja Halkkorvenojalla Niitoilla on estetty umpeenkasvua esimerkiksi Kirkkolahdella ja Kutajoella

Paljon saavutettu

Paljon saavutettu Kosteikkokohteet

Paljon työtä edessä 2016-2021

Fosfori kg/a Vesijärven ojien fosforikuormitus 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

Vesijärven ojien fosforikuormitus Fosfori (kg/ha/a) 2002 2005 2008 2015 Muutos Typpi (kg/ha/a) Muutos (%) 2002 2005 2008 2015 (%) Joutjoki 0,47 0,08 82,64 10,30 1,53 85,12 Merrasoja 0,16 0,13 19,25 3,30 3,10 6,11 Haritunjoki 0,20 0,25 24,49 7,80 9,40 20,56 Myllyoja 0,37 0,24 34,04 5,00 11,28 125,51 Äkeenoja 0,15 0,16 6,97 6,10 7,47 22,45 Häränsilmäoja 0,19 0,11 40,49 5,90 6,22 5,41 Virojoki 0,19 0,19 0,68 4,60 6,29 36,64 Mustoja 0,77 0,25 67,95 13,90 8,16 41,32 Hammonjoki 0,10 0,12 18,64 6,20 7,05 13,65 Kiikunoja 0,17 0,12 28,63 5,60 3,64 34,93 Purailanviepä 0,75 0,44 41,66 12,10 11,15 7,87

1. Vesistökuormituksen seurannan kehittäminen - Mittauskierros Haritunjoella huhti-toukokuussa. 2. Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen - Haritunjoen viljelijöitä tiedotettu MTK Hämeen kautta (sähköposti / kirjeet) - Keskustelutilaisuus Paimelan koululla 14.4.2014 - Suunnittelu ja toteutus kesä/syksy (Henri Vaarala, Pyhäjärvi-Instituutti) 3. Sisäisen kuormituksen ja happivajeen aiheuttamien ongelmien torjuminen - Hapetusta jatkettu 4. Talviniitto Tapahtunut 2016 - Pois keruu työlästä, ongelmana sopivien teiden puute - Ruokomateriaalia mennyt betoniyrittäjälle - Aloitettu vaikutusten seuranta 10 kartoituslinjalla (tiheys, pituus, paksuus) - Herättänyt jo nyt kansallisen tason kiinnostusta

Talviniitot 2016

Toimenpiteitä Hollolassa 2016 Upilanojan kosteikon kunnostus Enonselän hapetus Vähäselän, Paimelanlahden ja ojien automaattinen seuranta Uomien näytteenotot Haja-asutuksen jätevesien vähentäminen Laitialanselän, Komonselän, Vähäselän ja Paimelanlahden hoitokalastus, petokalaistutukset (?) Vesikasvien niitot osakaskuntien ilmoittamilla kohteilla Haritunjoen erityistoimet

Kesäniitot 2016

Vesialueiden omistus on paikoin hajallaan

Vesijärven hoito 2016 -hanke Aikataulu 10/2016 mennessä kartoitetaan Vesijärven valuma-alueella ja itse järvessä toteutetut toimenpiteet valokuvataan ja sijoitetaan vesiensuojelukohteet karttapohjalle selvitetään kohteiden kunnostustarpeet selvitetään hoitojärjestelyt kenen vastuulla, kuka hoitaa, sopimukset organisoidaan laskeutusaltaiden tyhjennykset tarvittaessa vahvistetaan Upilanojan kosteikon murtunut rakenne kemikaaliannostimen ympärillä selvitetään eroosiosuojauksien tarve Haritunjokeen toteutetaan tarvittaessa Haritunjoen yläosan Koskioon putkipadot seurataan Enonselän ulapan kalastoa kaikuluotaamalla ja koetroolaamalla ulappa keskikesällä ja loppukesällä analysoidaan ja raportoidaan aineisto lokakuun 2016 loppuun mennessä 12/2016 mennessä toteutetaan Laitialanselän ja Komonselän, mahdollisesti myös Paimelanlahden hoitokalastukset

Yhteistyön tarve korostuu

Vesijärviohjelman rahoitus Lahden kaupunki 250 000 Hollolan kunta 70 000 Asikkalan kunta 8 600 Lahti Aqua 200 000 Lahti Energia 100 000 Elinkeinoelämä n. 300 000 Mainostoimistona Vesijärven asialla: www.puhdasvesijarvi.fi

Kesä 2016

Täyskierto

Ravintoketju Eläinplanktonia syöviä kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, määrä vähenee Levien (kasviplanktonin) määrä kasvaa, koska vesikirppuja on liian vähän kontrolloimaan sitä. Kalastuksella vähennetään planktivoreja, eläinplanktonin määrä kasvaa ja levien määrä vähenee.