Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2009 Voyantic Ltd Ulkopuolista rahoitusta ei pidä pelätä Pekka Roine: Asioita pitää nyt tehdä toisin Juha Jutila: Painotus kasvussa ja kansainvälisyydessä Tuoteväylä-tiimeistä tukea liikeideoiden arviointiin
Sisältö Keksi 1 / 2009 3 4 Pääkirjoitus Keksintösäätiö uuden kynnyksellä Liiketoimintaosaajat yritysten tueksi Aloittavat yrittäjät tarvitsevat aktiivisesti sitoutunutta osaajaa. Kokeneiden liiketoiminnan ammattilaisten apu on pian kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten käytettävissä Keksintösäätiön kautta. Kansainvälisillä markkinoilla pitkään toimineet Jussi Harvela ja Moaffak Ahmed kokoavat kattavaa verkostoa yritysten tueksi. 7 8 10 12 Voyantic Ltd Voyantic kasvaa ulkopuolisen rahoituksen tuella Pekka Roine: Suomesta kasvuyritysmaa Footbalance Footbalance pinkaisee kansainvälisille markkinoille. Yksilöllisesti muotoillut Footbalance-pohjalliset ennaltaehkäisevät ja korjaavat jalkojen virheasentoja sekä tekevät liikkumisesta mukavampaa. Palvelukonsepti on kehittynyt nopeasti isojen markkinoiden tuotteeksi. Preseco Preseco tarjoaa kokonaisratkaisun ympäristöhaasteisiin. Ympäristöteknologiayritys Preseco Oy vastaa vedenpuhdistuksen, biojätteen käsittelyn ja bioenergian tuotannon haasteisiin luonnon ehdoilla. Toimitusjohtaja Mikko Kantero haluaa ravistella perinteistä ajattelumallia, jossa jätteiden- ja vedenkäsittely sekä energiantuotanto nähdään erillisinä toimintoina. Asiakas tarvitsee kokonaisratkaisun, jolla vastataan niin rahoittajien, viranomaisten, kuluttajien kuin lähiympäristön asukkaidenkin asettamiin ympäristövaatimuksiin. Yritys toimii aktiivisesti 15 eri maassa. 14 20 22 Teema: liikeideoiden kehittäminen 14 Keksintösäätiö painottaa kasvua ja kansainvälistymistä 17 Markkinoille pääsy on raakaa työtä 18 Tuoteväylä-toiminta käynnistyi seitsemällä alueella Kurkistus Keksintösäätiön vuosi 2008 Gett DPT-korkkipumpulla nopeita säästöjä kemikaaliannosteluun Sleipner Sleipner kasvattaa louhosten tuotantotehoa Kuva Mikko Käkelä 2 Keksi 1/2009
Pääkirjoitus Uuden kynnyksellä Keksintösäätiö ja sen palvelut uudistuvat. Tarjoamme asiakkaillemme entistä ammattimaisempaa arviointia, käytännön liiketoimintaosaamista ja muita palveluja liikeideoiden kehittämiseen. Tulevat vuodet ovat meille tärkeitä: toimintamme muuttuu, laajenee ja monipuolistuu. Tarvitsemme uudenlaista otetta ja osaamista ja ennen kaikkea yhteistyökumppaneitamme ympäri maata. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi meidät seulomaan ja kehittämään yksityishenkilöiden uusia liikeideoita ja valittujen ideoiden jalostamista yritysaihioiksi tai lisensoitaviksi hankkeiksi. Haemme ideoita, joilla on mahdollisuudet kasvaa ja kansainvälistyä menestyväksi liiketoiminnaksi. Tehtävä on mielenkiintoinen, mutta myös haasteellinen. Olen iloinen, että tätä työtä ei tarvitse aloittaa nollasta. Keksintösäätiöllä on kymmenien vuosien kokemus keksintöjen kehittämisen neuvojana ja tukijana. Meillä on myös hyvä valtakunnallinen verkosto, keksintöasiamiehet kaikilla TE-keskusalueilla ja innovaatioasiamiehet lähes kaikissa yliopistoissa. Lisäksi meillä on laaja yhteistyökumppaneiden joukko, muun muassa yrityshautomot. Niillä on asiantuntemusta, johon uudet palvelumme tuovat lisätarjontaa. Rakenteilla oleva liiketoimintaosaajien verkosto tuo ideoiden kehittämiseen kokemusta ja näkemystä liiketoiminnan nopeasta kasvattamisesta, rahoituksesta ja kansainvälistymisestä. Idea koota osaavia yrittäjiä yhteen on jo herättänyt yhteistyökumppaneidemmekin kiinnostusta. Tuoteväylä-tiimit luovat koko maahan kattavan ja yhtenäisen liikeideoiden arvioinnin mallin, jonka avulla alueiden parhaat ideat pääsevät jo varhain nopeaan kehittämispalveluun. Paljon siis tapahtuu ja vuoden lopulla olemme jo monia kokemuksia rikkaampia. Silloin olemme toivottavasti valmiita tekemään näistä kaikista uusista palveluistamme pysyviä käytäntöjä. Yhteistyöterveisin Juha Jutila toiminnanjohtaja Keksintösäätiö Kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti Julkaisija: Keksintösäätiö, Tekniikantie 12, PL 382, 02151 Espoo Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Toimitus: Riitta Ahola ja Nina Willman, Keksintösäätiö Marja Keränen, Medita Communication Oy Ulkoasu ja taitto: Medita Communication Oy Paino: Acta Print Oy, Tampere Painosmäärä: 20 000 kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@keksintosaatio.fi Ilmoitusmyynti: Medita Communication Oy Kauppakatu 31 B, PL 439 40101 Jyväskylä puh. 020 198 5511 anne.valisaari@medita.fi Osoitelähteet: - Keksintösäätiö, puh. 020 737 3000 - JM Tieto, Päättäjät ja Vaikuttajat, puh. 0207 698 256 Kannen kuva: Mikko Käkelä Keksi 1/2009 3
liiketoimintaosaajat Jussi Harvela ja Moaffak Ahmed Aloittavat yrittäjät aktiivisesti Liiketoimintaosaaja on keskus Oma sitoutuminen ja aito kiinnostus siihen, mitä aloittava yritys tarvitsee ja mitä sille kuuluu vielä parin tai useammankin vuoden kuluttua ovat ominaisuuksia, joita Keksintösäätiön liiketoimintaosaajien verkostossa arvostetaan. Vähintään kymmenien osaajien verkostosta haetaan jo liikeidean kehittämisvaiheeseen kumppani, jolla on omaa kokemusta liiketoiminnan käynnistämisestä, kasvattamisesta ja rahoittamisesta. Verkostoa kokoavat yhdessä Keksintösäätiön kanssa Jussi Harvela ja Moaffak Ahmed, joilla molemmilla on vahva tausta yritystoiminnan kasvattamisesta, kansainvälistämisestä ja rahoittamisesta. Meitä kiinnostavat globaalisti mahdolliset ideat ja niiden auttaminen lähelle sitä pistettä, josta yritys kasvaa ja kansainvälistyy. Haluamme yhdessä Keksintösäätiön kanssa tarjota ideoiden kehittämiseen apua kokoamalla osaajien verkoston. Harvela ja Ahmed arvioivat, että Suomesta löytyy vuosittain noin 2 000 3 000 ideaa ja niistä 30 50:llä on mahdollisuuksia kansainvälisesti nopeasti kasvavaan liiketoimintaan. Liiketoiminnan käynnistämiseen on tärkeää löytää oikeantyyp- 4 Keksi 1 / 2009
liiketoimintaosaajat Jussi Harvela ja Moaffak Ahmed tarvitsevat sitoutunutta osaajaa telukumppani, joka ymmärtää kasvuliiketoiminnan kehittämistä. Teksti: Marja Keränen, kuva: Mikko Käkelä Oma osaaminen yritysten hyödyksi Moaffak Ahmedilla on noin 20 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta ja markkinoinnista. Hän oli perustamassa rahoipiset ihmiset ja oikeat resurssit oikeaan aikaan. Jokainen idea on yksilö ja sen taustalla on henkilö, siksi kehittämistoimet pitää räätälöidä tilannekohtaisesti, Harvela ja Ahmed painottavat. Projektiin pitää rakastua Jussi Harvela korostaa, että liiketoiminnan kehittämisessä on tärkeää ymmärtää, mistä motiiveista ihmiset lähtevät mukaan yritykseen tai auttamaan sitä. Asiantuntijoita käytetään selkeästi määriteltyjen projektitoimeksiantojen hoitamiseen, täsmäiskuihin. Heidän roolinsa ja näkökulmansa on ulkopuolisesti konsultoiva. Liiketoimintaosaajilla sen sijaan on pitkäkestoinen kiinnostus osallistua yrityksen aktiiviseen kehittämiseen siten, että taloudellinen intressi on yrittäjän kanssa yhtenevä. Liiketoimintaosaajan kiinnostus on strategista eikä hän tartu hankkeeseen, josta ei ymmärrä mitään. Ideasta pitää innostua ja projektiin pitää rakastua. Silloin laittaa itsensä täysillä peliin, Harvela painottaa. Yritys tarvitsee ympärilleen myös kokeneita neuvonantajia, jotka eivät osallistu päivittäiseen toimintaan. Alkuvaiheen idealle on tärkeintä, että sen ympärille kootaan monipuolisesti osaava ja asiantunteva tiimi, joka pystyy kehittämään kasvuliiketoimintaa pitkäjänteisesti ja yhteisin tavoittein idean omistajan kanssa. Me pyrimme tuomaan Keksintösäätiön palveluun alalla olevia kansainvälisiä hyviä käytäntöjä. Tuomme mukanamme myös osan omasta verkostostamme. Suomalainen etu Keksintösäätiön verkostoon haetaan suomalaisia liiketoimintaosaajia, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä liikeidean kehittäjän ja sen ympärille rakentuvan tiimin kanssa. Erilaisia osaajapankkeja ja listoja on Suomessa useita. Keksintösäätiön ympärille haetaan aktiivisesta ja pitkäjänteisestä toiminnasta kiinnostuneita verkottuneita osaajia, joille suomalaisen innovaation rakentaminen kansainväliseksi menestystarinaksi on intohimo, Harvela ja Ahmed sanovat. Liiketoimintaosaamista tarvitaan laidasta laitaan: myynti, markkinointi, tuotekehitys, teollistaminen, kansainvälistyminen. Kansainvälisten menestystarinoiden luominen vaatii myös syvän toimialakohtaisen ymmärryksen ict, ympäristö, bioteknologia, nanoteknologia, terveydenhuolto ja ammattitaitoa yhdistettynä ripaukseen luovaa hullutta. Harvela ja Ahmed korostavat, että kasvuyrityksen alkuvaiheessa yrittäjällä ei ole henkilökuntaa, markkinointibudjettia tai tunnettuutta. Tärkein menestystekijä ovat yrityksessä toimivat ihmiset sekä heidän sitoutumisensa idean viemiseen markkinoille. Kaikki pitää luoda alusta asti ja siihen tarvitaan keskustelukumppania, joka ymmärtää kasvuliiketoiminnan kehittämistä. Alkuvaihe on herkkä. Jos siinä rakentaa liiketoiminnalle väärän DNA:n, se ei mene eteenpäin. Ideasta pitää innostua ja projektiin pitää rakastua. Silloin laittaa itsensä täysillä peliin. tusalan ohjelmistoyritystä Tremaa, josta irtautui vuonna 2004, kun yrityksen liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa. Hän palasi Suomeen muutama vuosi sitten ja toimii muun muassa Venture Cup -kilpailun tuomaristossa. Hän on käynyt läpi satoja liikeideoita ja on nyt mukana viiden alkavan yrityksen hallituksessa. Myös Jussi Harvelalla on yli 20 vuoden kokemus globaalista ohjelmistoyrittämisestä. Hän vei kansainvälisille markkinoille Solid Information Technologyn ja johti operaatiota lähes kymmenen vuotta Piilaaksosta käsin. Solidin rakentamiseen vaadittiin vahvan insinööriosaamisen lisäksi paljon hikeä ja viisi kansainvälistä riskirahoituskierrosta, joista kertyi yhteensä yli 80 miljoonaa euroa. Pääkonttori ja johto siirtyivät Piilaaksoon, asiakkuuksia ja tytäryhtiöitä oli Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Solid myytiin IBM:lle vuonna 2007 ja se jatkaa nykyään omana tuotenimenään osana IBM:ää. Harvela palasi Suomeen Kaliforniasta pari vuotta sitten ja on sen jälkeen käynyt läpi satoja kasvuyritysaihioita, mentoroinut aktiivisesti noin tusinaa firmaa ja on nyt neljän alkavan yrityksen hallituksessa. Keksi 1/2009 5
liiketoimintaosaajat Niklas Törnkvist Liiketoimintaosaajien tarjoaman kokemuksen ansiosta asiakkaan ei tarvitse selvittää kaikkea alusta lähtien itse. Kansainvälistä käytännön kokemusta Asiakasta auttavalta liiketoimintaosaajalta vaaditaan ennen kaikkea alaan ja yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvää kokemusta. Kun on käynyt itse samat asiat läpi, pystyy sekä tukemaan liiketoiminnan kehittämistä että tarjoamaan ulkopuolisen näkökulman asioihin, sanoo Niklas Törnkvist, yksi Keksintösäätiön kanssa toimivista liiketoimintaosaajista. Teksti: Jukka Muukkonen, kuva: Mikko Käkelä Törnkvistillä on itsellään yli kymmenen vuoden kokemus yritysten liiketoiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä useissa kansainvälisissä korkean teknologian yrityksissä. Tällä hetkellä hän työskentelee oman yrityksensä, yritysten käynnistämispalveluihin keskittyvän Newenturesin toimitusjohtajana. Newentures on konsulttiyhtiö, joka auttaa patentoituihin keksintöihin perustuvien liikeideoiden kehittämisessä, tuotekehityksessä ja teknologian kaupallistamisessa eri kanavia pitkin. Törnkvist on ollut aiemmin muun muassa mukana perustamassa Gasglass-argonmittaria myyvää Sparklike Oy:tä. Yritys sai Innosuomi-palkinnon vuonna 2005. Samana vuonna kun yritys perustettiin, teimme ensimmäiset kaupat Yhdysvaltoihin. Nyt laitteita on myyty noin 700 kappaletta 35:een eri maahan. Kasvu jatkuu edelleen kansainvälisillä markkinoilla, etenkin Kiinassa ja Koreassa, Törnkvist kertoo. Tuotteen vieminen kansainvälisille markkinoille, erityisesti Kiinaan, vaatii erityisosaamista ja kokemusta. Kansainväliset markkinat ovat menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Esimerkiksi Gasglass-mittalaitteita on myyty Suomeen vain noin kymmenen kappaletta. Tukea verkoston luomiseen Liikeideoiden kehittämisestä ja teknologioiden kaupallistamisesta kertynyt kokemus on auttanut Törnkvistiä huomaamaan, että aikaa ja rahaa ei kannata tuhlata turhien virheiden tekemiseen. Hanke menestyy sitä varmemmin, mitä paremmin turhat virheet pystytään välttämään, hän toteaa. Kokemus on opettanut myös laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen sekä luomaan tehokkaasti hankkeessa tarvittavien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden verkostoa. 6 Keksi 1/2009
kasvuyritykset voyantic ltd Voyantic Ltd Ulkopuolista rahoitusta ei pidä pelätä Voyanticin tähtäin oli alusta asti kansainvälisillä markkinoilla. Viisivuotias RFID-mittausratkaisuja toimittava yritys on jo hyvällä kasvu-uralla. Markkinoille tulosta lähtien yli puolet sen liikevaihdosta on tullut viennistä, jonka osuus kasvaa edelleen. Teksti: Tiinu Wuolio, kuvat: Mikko Käkelä Voyanticin tuotteita ovat mm. metallisiin ympäristöihin sopivat RFID-tunnisteet. Kaikki on mahdollista, kun ei välitä epäilijöistä, mutta ottaa nöyrästi hyvät neuvot vastaan, yrittäjä ja toimitusjohtaja Juho Partanen sanoo. Voyantic on saanut rahoitusta Keksintösäätiöltä ja Tekesiltä sekä pääomasijoituksen Veraventurelta. Ulkopuolista rahoitusta ei pidä pelätä. Vaikka sen järjestäminen vie paljon aikaa ja osa yrityksen omistuksesta siirtyy muualle, ilman rahoitusta yrityksestä ei tule kansainvälistä menestystarinaa, Partanen toteaa. Hänestä aloittavan yrittäjän on myös tärkeä nähdä, ettei itse keksijä aina ole oikea henkilö kaupallistamaan keksintöään. Pitää löytää henkilöitä, jotka saavat asioita tapahtumaan. Tässä on ollut timanttiset kanssayrittäjät, hän kiittää kumppaneitaan Jukka Voutilaista ja Jesse Tuomista. Vaatimattomuus ei pue kasvuyrittäjää Keksintösäätiön tuki patentointikustannuksiin on ollut Voyanticille tarpeen. Jukka Voutilainen, Jesse Tuominen ja Juho Partanen ovat kehittäneet ja kaupallistaneet patentoidun Tagformance-mittausjärjestelmän. Saimme yritykseen siinä vaiheessa myös korvaamattoman arvokasta taloudellista apua prototyypin ja demopakkauksen tekemiseen. Kyselimme itse asiakkailta ja teimme tuotteen, joka vastasi asiakkaiden tarpeita sellaisenaan ja kävi heti kaupaksi, Partanen kertoo. Patentoidulla Tagformance -mittalaite- ja ohjelmistoratkaisulla voidaan analysoida nopeasti ja luotettavasti yhä yleisemmin hyödynnettyjen RFID-tunnisteiden suorituskykyä. Asiakkaita ovat RFID-tunnisteiden suunnittelijat ja valmistajat sekä järjestelmätoimittajat, kuten amerikkalaiset 3M ja Henkel Corporation ja eurooppalaiset UPM Raflatac ja IER. Ensimmäiset asiakkuudet Aasiaan avattiin viime vuonna Koreassa ja Japanissa. Tänä vuonna yrityksen liikevaihto aiotaan kaksinkertaistaa. Vaatimattomuus ei pue kasvuyrittäjää, Partanen sanoo. Parin vuoden päästä olemme edelleen oman alamme johtava toimittaja ja laajentunut tuoteportfoliomme kattaa uusia, entistä suurempia asiakassegmenttejä. Keksi 1/2009 7
keksintösäätiö kuulumisia Keksintösäätiö asiakkaiden puntarissa Teksti: Nina Willman Asiakkaiden mielipiteitä Keksintösäätiön toiminnasta ja palvelusta selvitettiin internet-tutkimuksella joulukuussa 2008. Enemmistö vastanneista piti Keksintösäätiön palvelua ystävällisenä ja kunnioittavana. Säätiö koettiin myös helposti lähestyttäväksi. Viidennes tutkimukseen vastanneista näki säätiön tärkeimmiksi tehtäviksi auttaa keksijöitä keksinnön kaupallistamisessa ja hyödyntämisessä sekä rahoituksen hankkimisessa. Joka kolmas koki keksijöiden tukemisen ja kannustamisen säätiön tärkeimmäksi tehtäväksi. Keksintösäätiöstä saaduista palveluista merkittävimpinä pidettiin neuvontaa ja ennakkouutuustutkimuksia. Keksinnön kehittämisen keskeisimmäksi ongelmaksi nimettiin rahoituksen hankkiminen. Tietoa säätiön toiminnasta oli useimmin saatu kotisivuilta. Kotisivut tunsi lähes 90 % vastaajista. Joka kolmas vastaaja oli saanut tietoa TE-keskuksesta, joka neljäs tuttavilta tai kavereilta. Yli puolet vastaajista tunsi Keksi-lehden, vajaa puolet myös keksintöjen sähköisen kauppapaikan, Keksintöpörssin. Vastaajat koostuivat vuosien 2006 2008 asiakkaista eli säätiöstä rahoitusta hakeneista keksijöistä. Kutsu osallistua tutkimukseen lähetettiin 1488 keksijälle, joista 526 vastasi tutkimukseen. Vastaajista lähes puolet oli saanut Keksintösäätiöstä rahoitusta. Asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Keksintösäätiön hallituksen uusi jäsen Pekka Roine: Suomi kasvuyrity Kaikilla tasoilla pitää hyväksyä, että asioita pitää tehdä nyt toisin. Keksintösäätiö on olennainen osa uudistusta, jolla Suomesta saadaan kasvuyritysmaa. Kehittämisen alkupää on tähän asti lyöty pahoin laimin, mutta niin myös kasvuyrityspolun muut vaiheet, sanoo Keksintösäätiön tuore hallituksen jäsen Pekka Roine. Teknologia-alan jääräksi itseään nimittävä Roine tuo säätiön hallitukseen kokemuksensa kansainvälisiksi kasvaneista kasvuyrityksistä sekä kansainväliset kontaktinsa muun muassa Israelista. Alun perin Helsingin yliopistossa fyysikoksi koulutettu Roine sattui perustamaan Digitalin Suomen-tytäryhtiön. Se kasvoi 22 vuoden aikana yhden hengen yrityksestä 500 henkeä työllistäväksi uranuurtajaksi. Digitalin rakentaminen oli riemukasta aikaa, jolloin luotiin uusia edistyksellisiä toiminta- ja johtamismalleja. 1990-luvun puolivälissä Digital tuli kuitenkin tiensä päähän ja lähdin sieltä elämäni kolmanteen vaiheeseen, Roine kertoo. Nyt hän toimii useiden kasvu- ja teknologiayritysten hallituksissa ja ohjaa nuoria ja aloittavia yrittäjiä liiketoiminnan alkuvaiheissa. Lupaava maa menee harakoille On hirmuinen sääli, että Suomesta ei tule kasvuyrityksiä, eikä edistyksellisiäkään tuote- tai palvelukeksintöjä saada innovoitua liiketoiminnaksi. Kokonainen lupaava maa menee harakoille, sanoo kasvuyrittäjyysaktivisti Roine. Hän tuntee hyvin myös johtavan teknologiamaan Israelin kasvuyritystoiminnan ja toivoo Suomeenkin samanlaista ekosysteemiä kuin sinne on järjestelmällisesti onnistuttu luomaan. Suomalainen yhteiskunta ei hänen mielestään kuitenkaan rohkaise riittävästi yrittäjyyteen, vaan kasvattaa kuuliaisia alamaisia. Tämä yhteiskunta ei luo innovoijia ja kaiken perinteisen vastustajia, jotka tekisivät kasvuyrityksiä. Töitä tehdään virkamiesmäisesti, mutta yrityksen kasvattaminen on vaativaa. Yrittäjäksi aikovan on toki ymmärrettävä todellisuus: matkoja on paljon, joutuu puhumaan vieraita kieliä ventovieraiden kanssa, ja nämä voivat jopa sanoa ei. Mutta myös mahdollisuudet ovat huikeita. Sattumamenetelmä on tehoton Keksintösäätiön hallituksessa Roine haluaa vaikuttaa siihen, että yrityksen kehittämispalvelut alkaisivat uuden idean luomisesta ja jatkuisivat yrityksen kaikkien vaiheiden läpi. Suomessa toivotaan edelleen Nokian kaltaisen lottovoiton uusiutumista, vaikka tällainen sattumamenetelmä on typerän tehoton. Jos oikeasti haluamme jotain, se kannattaa tehdä harkitusti, parhaalla mahdollisella ammattitaidolla, Roine muistuttaa. Nyt meiltä puuttuu korkeakoulujen tutkimuksen kaupallistaminen, samoin kansainvälisesti kilpailukykyinen pääomasijoittaminen. Tehdäänkin toisin Roine korostaa muutoksen tarvetta, myös Keksintösäätiössä. 8 Keksi 1/2009
Jos oikeasti haluamme jotain, se kannattaa tehdä harkitusti, parhaalla mahdollisella ammattitaidolla. smaaksi Teksti: Marja Keränen, kuva Mikko Käkelä Keksintösäätiö on päättämässä, mitä se haluaa itselleen tehdä. Suomi on myös antamassa Keksintösäätiölle keskeisemmän kasvuyritysroolin. Kaikilla tasoilla täytyy hyväksyä, että asioita pitää nyt tehdä toisin. Israelin kasvuyritystoimintaa läheltä seuranneena Roine edellyttää muutosta myös suomalaisten yrityshautomojen toimintaan. Hautomot ovat hänen mielestään nyt usein lähinnä kiinteistöbisnestä, joka ei tarjoa yrityksille maailmanluokan liiketoimintaosaamista. Uudenlainen hautomotoiminta tarjoaisi yrityksille konkreettista tukea kehityshaasteiden eri vaiheisiin. Keksintösäätiön hallitus 2009 Jarl-Thure Eriksson, puheenjohtaja professori emeritus Anu Nokso-Koivisto, varapuheenjohtaja johtaja, Sitra Janne Antikainen aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Pekka Launis linjanjohtaja, Patentti- ja rekisterihallitus Aila Maijanen teknologia-asiantuntija, Tekes Pekka Roine senior partner, InnoSpa International Partners Suomen Kulttuurirahasto Juha Jutila toiminnanjohtaja, Keksintösäätiö Keksi 1/2009 9
kasvuyritykset Footbalance system oy Uniikit Footbalance-pohjalliset pinkaisevat kansainvälisille markkinoille Ihminen ottaa päivässä keskimäärin 15 000 askelta. Kolmella neljästä jalat ovat askeltaessa virhe asennossa. Teksti: Johanna Summanen, Kuvat: Mikko Käkelä ja Preseco Oy Yksilöllisesti muotoillut Footbalancepohjalliset ennaltaehkäisevät ja korjaavat jalkojen virheasentoja sekä tekevät liikkumisesta mukavampaa. Jokainen pohjallinen on uniikki tuote. Jalan 26 luuta, 33 niveltä, 107 nivelsidettä sekä 19 lihasta tekevät jokaisesta jalasta yksilöllisen. Pohjallinen räätälöidään aina jalan yksityiskohtien mukaan. Voidaankin todeta, että meillä on mallistossamme kuusi miljardia mallia, yksi jokaiselle maailman jalkaparille, Footbalance System Oy:n tuotekehitysjohtaja Erkki Hakkala kertoo. Footbalance on palvelukonsepti, joka sisältää jalka-analyysin ja yksilöllisesti muotoiltavat pohjalliset. Konseptin tekee ainutlaatuiseksi sen valmistusmenetelmä: urheilu- tai jalkineliikkeessä tehtävä analyysi ja pohjallisten valmistus kestävät noin kahdeksan minuuttia. Tarkkaan valitut materiaalit ja hiottu prosessi pitävät kustannukset kurissa. Konseptimme sopii kaupoille, jotka haluavat profiloitua hyvän palvelun kauppana. Yksilölliset pohjalliset eivät ole itsepalvelutuote. Mallistossamme on erilaisia vaihtoehtoja eri käyttötarkoituksiin, kuten urheiluun, hiihtoon ja vapaa-aikaan. Esimerkiksi juoksuun suunniteltu pohjallinen vaimentaa voimakkaasti jalkaan kohdistuvaa iskua, kun taas vapaa-ajan kenkään tarkoitettu nahkapohjallinen on miellyttävän ohut, toimitusjohtaja Antti Pihlakoski toteaa. Tärkeitä käyntikortteja jo taskussa Footbalance-konsepti on tarkoitus saada 3 500 myyntipisteeseen eri puolille maailmaa vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on saada myyntiverkostoon suuria ketjuja. Ensimmäise- Jalan asento analysoidaan jalkapeilillä eli podoskoopilla ja tietokoneella. Pohjallisaihioita lämmitetään kaksi minuuttia Footbalancelämmitysyksikössä. Asiakas seisoo lämmitetyn pohjallisaihion päällä, jolloin myyjä muotoilee pohjallisen pitäen jalkaa oikeassa asennossa. Muotoilun jälkeen tarkistetaan, että pohjallinen on jalankaarien mukainen ja parantaa jalan asentoa tehokkaasti. nä tuotteeseen tarttui Intersport. Myynti käynnistyi syksyllä 2006 kolmessa pilottiliikkeessä. Teimme Intersportin kanssa sopimuksen, että lunastamme laitteet ja materiaalit takaisin, jollei pohjallisia ole seitsemässä kuukaudessa myyty sovittua määrää. Tuo rajapyykki saavutettiin seitsemässä viikossa, Pihlakoski kertoo. Nyt Footbalance-pohjallisia myydään jokaisessa Suomen Intersportissa sekä neljässä Stockmann-tavaratalossa. Kevään loppuun mennessä Footbalance-tuotteet saadaan myyntiin myös Intersportin 130 liikkeeseen Norjaan. Pilotoinnit ovat käynnistyneet Tanskassa ja Ruotsissa. Norja on maailman teknologisesti edistynein maa urheiluvälineissä. Kun he vakuuttuvat tuotteestamme, on markkinointi myös muihin maihin helpompaa. Norja on erinomainen käyntikortti, Pihlakoski uskoo. Uusia kumppaneita on löytynyt myös Yhdysvalloista ja Japanista. Yhdysvalloissa yhteistyö on käynnistynyt maailman suurimman juoksuun keskittyneen urheiluvälineketjun Roadrunners Sportin kanssa. Myynti on sielläkin taantumasta huolimatta lähtenyt erinomaisesti käyntiin, Pihlakoski toteaa. Pohjallisista yksilöllisiin kenkiin Kotimaan markkinoilla seuraava suuri askel on konseptin lanseeraus K-kenkä- ja Andiamoliikkeissä. Olemme hankkineet tärkeää kokemusta vaativassa urheilujalkinebisneksessä. Suuret markkinat ovat kuitenkin ns. tavallisissa kengissä, Pihlakoski linjaa. Ja kyllä myös korkokenkiin on suunnitteilla sopiva malli, Hakkala naurahtaa 10 Keksi 1/2009
kasvuyritykset Footbalance system oy Messukontaktista rivakasti patentointiin Erkki Hakkala,tuotekehitysjohtaja: Meillä on mallistossamme kuusi miljardia mallia, yksi jokaiselle maailman jalkaparille. Idea yksilöllisistä pohjallisista syntyi reilu kuusi vuotta sitten, kun parikymmentä vuotta fysioterapeuttina työskennellyt Erkki Hakkala heräsi miettimään, voisiko yksilöllisten pohjallisten tekoa helpottaa ja nopeuttaa. Pohjallisten valmistukseen kului viikkoja ja potilaiden piti testata pohjallisia useita kertoja. Myös hinnat kohosivat korkealle. Hakkalan ensimmäinen kontakti Keksintösäätiöön syntyi Helsingin Wanhassa Satamassa Oma Yritys -messuilla. Marssin raakileen ideani kanssa juttelemaan Keksintösäätiön edustajan kanssa, ja kuunneltuaan hetken ajatuksiani hän totesi, että tule käymään pikimmiten Keksintösäätiössä niin viedään ideaa eteenpäin, Hakkala muistelee. Alun perin Hakkalan tavoitteena oli tarjota ideaansa fysioterapeuttien ja lääkärien käyttöön. Hyvin nopeasti idea kuitenkin kehittyi isojen markkinoiden tuotteeksi. Keksintösäätiön rooli oli todella tärkeä yrittäjyyden alkuvaiheessa. Säätiön taloudellisella tuella hain patentin ideaan, ja kolmen vuoden kehitystyö alkoi, Hakkala kertoo. Aloittavalle yritykselle asiantuntijatuki sekä tärkeän yhteistyökumppanin usko ideaan avaavat ovia myös muiden rahoittajien silmissä, toimitusjohtaja Antti Pihlakoski toteaa. kysyttäessä, voiko naisten ikuista kenkien mukavuusongelmaa helpottaa. Erityisenä tuotekehityksen kohteena on tietotekniikan parempi hyödynnettävyys. Jalkojen hyvinvointianalyysin tuottamaa tietoa aiotaan hyödyntää erityisesti asiakaspalvelussa, kun pohjallisten kaveriksi etsitään asiakkaan jalalle parhaiten sopiva jalkine. Jo nyt asiakas voi halutessaan saada listan jalkojensa ominaisuuksista, kuten lestileveydestä ja pituudesta, jotka helpottavat jalkineen valintaa, Hakkala kertoo. Huoli nuorten jaloista Footbalance-konsepti on otettu hyvin vastaan myös terveydenhoidon alalla konsepti on käytössä yli 40 suomalaisella lääkäriasemalla sekä fysioterapiayrityksessä. Tavoitteena on saada analyysilaitteet tulevaisuudessa koulujen terveydenhuollon ja puolustusvoimien käyttöön. Suurin osa ihmisistä kärsii jalan virheasennoista tiedostamatta kipujen lähdettä. Virheelliset asennot aiheuttavat alaraajakipujen lisäksi ongelmia myös selässä. Usein jopa niskakivut voivat johtua väärästä jalan asennosta. Silloin kun kipu tuntuu, ollaan ennaltaehkäisyn kannalta liian myöhässä. Kudosvaurio on jo ehtinyt tapahtua. Nuorilla virheasennon korjaaminen auttaa muokkaamaan jalan takaisin oikeaan asentoon, Hakkala toteaa. Keksi 1/2009 11
kasvuyritykset preseco oy Mikko Kantero, Preseco Oy: Kokonaisratkaisuilla vastaus ympäristöhaasteisiin Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Mikko Käkelä ja Preseco Oy Ympäristöteknologiayritys Preseco Oy ratkaisee vedenpuhdistukseen, biojätteen käsittelyyn ja bioenergian tuotantoon liittyviä haasteita luonnon ehdoilla. Toimitusjohtaja Mikko Kanteron mukaan teknologiset innovaatiot eivät kuitenkaan ole yrityksen ydinliiketoimintaa. Asiakas tarvitsee kokonaisratkaisun, jolla vastataan niin rahoittajien, viranomaisten, kuluttajien kuin lähiympäristön asukkaidenkin asettamiin ympäristövaatimuksiin. Meidän on pystyttävä ajattelemaan kokonaisuutta ympäristöteknologisten prosessien ja menetelmien yläpuolella. Teknologiset innovaatiot ovat työkaluja, jotka konkretisoivat palvelumme, Kantero kuvailee. Kantero haluaa ravistella perinteistä ajattelumallia, jossa jätteiden- ja vedenkäsittely sekä energiantuotanto nähdään erillisinä toimintoina. Kaventunut ajattelu on voimavarojen hukkaamista. Meidän menestyksemme salaisuus on ennakkoluulottomissa ratkaisuissa, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat lisäarvoa niin asiakkaillemme kuin ympäristölle, Kantero uskoo. Kantero nostaa esimerkiksi innovatiivisista kokonaisratkaisuista kalajätteiden käsittelyn. Kuolleet kalat, potentiaaliset tautipesäkkeet, ovat ympäri maailmaa todellinen ongelma. Niitä ei voi ilman käsittelyä hyödyntää mitenkään ja jätteen hävittäminen on vaikeaa. Vahvuutemme on markkinoilta kerätty osaaminen ja erityisesti kyky yhdistää verkostoja asiakkaidemme eduksi. 12 Keksi 1/2009
kasvuyritykset preseco oy Koko biokaasuprosessin ydin on bioreaktori, jossa mikrobit hajottavat biojätteen biokaasuksi ja lietteeksi. Biokaasulaitoksen puhdistettu kaasu varastoidaan pallomaiseen kaasuvarastoon. Biokaasua voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä erikseen puhdistettuna liikennepolttoaineena. Olemme asiakkaidemme kanssa rakentaneet useita eri prosesseja yhdistämällä ratkaisun, jossa kalajätteestä saadaan niin biopolttoainetta, hygieenistä humusmateriaalia kuin puhdasta vettäkin, Kantero kuvailee. Ympäristöteknologialla valtava kysyntä Preseco toimii aktiivisesti 15 maassa. Chilessä ja Arabiemiraattien liitossa yrityksellä on omat edustajat, muissa maissa markkinoista huolehtivat tarkkaan valikoidut myyntiedustajat. Kansainvälinen toiminta oli selvä tavoite yrityksen ensimetreistä lähtien. Suomi on meille vaikein markkina. Täysin neitseellinen maaperä on paljon helpompi vakuuttaa ympäristötekniikan tuomilla hyödyillä, Kantero toteaa ja viittaa maihin, joissa ympäristönhuolto on lapsenkengissä. Ympäristöteknologian kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti kansainvälisesti tiukentuneen lainsäädännön takia. Presecon asiakkaita ovat muun muassa elintarviketeollisuuden yhtiöt tai yksittäiset tehtaat, alueelliset jätehuollot ja kunnat. Yritimme aluksi analyyttistä tapaa kansainvälistyä, mutta luotettavan markkinatiedon tuottaminen ympäristöteknologian alalla on osoittautunut hirveän vaikeaksi. Saman lainsäädännön piiriin kuuluvilla asiakkailla saattaa olla fyysisesti eroa vain kymmenen kilometriä, mutta tarpeet ovat täysin erilaisia. Tämä bisnes on kylmien tilastolukujen sijasta ehdottomasti paikallista ja vahvasti ihmisten kanssa toimimista, Kantero sanoo. Kantero kritisoi perinteistä tapaa ajatella kansainvälistymistä. Usein kuulee todettavan, että kotinurkat on ensin laitettava kuntoon ja sitten voi lähteä ulkomaille. Se ei vaan aina ole niin. Meiltä on usein kysytty olemmeko rohkeita, hullunrohkeita vai tyhmiä. Meille kaiken ydin on ollut rohkeus luottaa vaistoon ja lähteä heti alusta alkaen kehittämään suhteita eri markkinoilla. Kantero myöntää, että matkan varrella on tullut tehtyä virheitä, mutta samalla on löydetty jyvät akanoiden joukosta. On valtava voimavara, kun oppii ja näkee miten eri lailla asioita tehdään eri markkinoilla. Jos katselisimme maailmaa esimerkiksi vain kotimarkkinan näkökulmasta, emme varmasti pystyisi tarjoamaan yhtä laajaa ratkaisupohjaa asiakkaillemme. Vahva verkosto mahdollistaa kasvun Presecon liikevaihto oli vuonna 2008 noin 8,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä liikevaihto kaksinkertaistuu. Organisaation kuumimmassa rakennusvaiheessa henkilöstömäärä kipusi lähes 70 henkeen. Nyt Presecon omilla palkkalistoilla on kolmisenkymmentä suunnitteluun ja myyntiin keskittynyttä ammattilaista. Emme hae kasvua henkilömäärään, vaan haluamme olla entistä vahvemmin arvoketjun johtaja. Kumppani- ja alihankintaverkoston rakentaminen on ainut mahdollisuus vastata voimakkaasti kasvavaan kysyntään, Kantero pohtii. Tulevaisuudessa Preseco tarjoaa myös rakentamiensa laitosten operointipalveluja. Tarjoamme kokonaisvaltaista vastuunottoa asiakkaan tarpeesta. Siihen sisältyy rakentamiemme laitosten pitkäaikainen operointi. Jatkossa olemme vahvemmin mukana myös projektin rahoituksessa, Kantero visioi. Ulkopuolinen rahoitus merkittävää polttoainetta aloittavalle yritykselle Preseco perustettiin vuonna 2000 ADAteknologian ympärille. ADA-teknologia on menetelmä, jolla proteiinipitoisesta jätteestä valmistetaan mädättämällä biokaasua. Prosessiin liittyy oivallus, jolla voidaan optimoida proteiinipitoisen jätteen mätäneminen niin, että sen energiasisältö saadaan tehokkaasti talteen. Keksinnön takana on Jussi Järventie. Keksintösäätiön apu patentoinnissa oli ensiarvoisen tärkeää. Ensimmäinen ADA-teknologiaan liittyvä suojaus on jo vuodelta 1994 ja se pelasti Järventien oikeudet suojata ADA omiin nimiinsä, Kantero toteaa. Kantero muistelee, että vuosituhannen vaihteessa Keksintösäätiö oli ensimmäinen yrityksen toimintaa rahoittanut ulkopuolinen taho. Yrityksen ensimmäinen toimintavuosi kului hahmottaessa, kuinka hyvästä ideasta tehdään kannattavaa liiketoimintaa. Yhden innovaation talosta Preseco on kasvanut moniteknologiatalon kautta palveluntarjoajaksi, joka integroi alan osaamista. Vahvuutemme on markkinoilta kerätty osaaminen ja erityisesti kyky yhdistää näitä verkostoja asiakkaidemme eduksi, Kantero pohtii. Kanteron mukaan oman paikan löytäminen markkinoilta on vähintään yhtä työlästä, ellei jopa työläämpää kuin teknologisen innovaation tekeminen. Keksintösäätiön rahoitus oli ilman muuta merkittävää polttoainetta aloittavalle yritykselle. Ensimmäinen kauppa ADA-teknologiaa käyttävästä laitoksesta syntyi 2005. Näiden vuosien välillä on tarvittu apua ja meihin uskovia tukijoita. Mukana on ollut julkisia rahoittajia ja yksityishenkilöitä, moni henkilökohtaisilla varoillaan, Kantero kertoo. Keksi 1/2009 13
keksintösäätiö liikeideoiden kehittäminen Kasvu ja kansainvälisyys painottuvat Keksintösäätiössä Idean ympärille kootaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiimi, joka kehittää siitä liiketoimintaa, painottaa Juha Jutila. 14 Keksi 1/2009
keksintösäätiö liikeideoiden kehittäminen Ideoista nopeasti liiketoimintaa Kasvuun ja kansainvälistymiseen sopivat liikeideat poimitaan Keksintösäätiössä tehokkaaseen kehittämispalveluun entistä nopeammin. Teksti: Marja Keränen, kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön uusi toimintamalli rakentaa ideoiden arviointiin Tuoteväylä-tiimejä ja kokoaa verkostoa yrityselämän asiantuntijoista. Toiminnanjohtaja Juha Jutila uskoo vahvasti liiketoimintaosaajien asiantuntemukseen liikeideoiden vauhdittamisessa. Liiketoimintaosaajien oma kokemus yrityksen perustamisesta, kasvusta ja kansainvälistymisestä tuo alkavalle yrittäjälle liikeidean kehittämiseen uutta tehoa. Lisäksi idean ympärille pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kokoamaan tiimi, joka pystyy rakentamaan siitä nopeasti kehittyvää liiketoimintaa ja hankkimaan sille rahoitusta, Jutila painottaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Keksintösäätiön kehittämään ideoista kasvavaa ja kansainvälistyvää liiketoimintaa. Tämän vuoden alusta saimme kolmen miljoonan euron lisärahoituksen, jonka avulla käynnistämme uuden palvelun valtakunnallisesti. Keksintösäätiön jo toimiva alueellinen verkosto oli ratkaiseva peruste ministeriön valinnalle. Keksintöasiamiehet ja innovaatioasiamiehet ympäri maata rakentavat tiivistä alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on tuottaa hautomoille pitemmälle valmisteltuja yritysaihioita, joista syntyy nopeasti liiketoimintaa tai lisensoitavia hankkeita. Ideoita haravoidaan nyt tiheällä kammalla ja suurella joukolla. Keksintösäätiön yhteistyökumppaneita ovat niin hautomot, kehittämisyhtiöt kuin yliopistotkin. Tärkein asiakas on luonnollisesti aina idean tuottaja, jolla on nyt monia kanavia saada ideansa esiin. Keksintöasiamiehet tärkeässä roolissa Alueellisesti ideoita kokoavat alueen monet toimijat, jotka tekevät idean alkuarvioinnin ja tuovat sopivat ideat Tuoteväylä-tiimiin. Keksintöasiamiehen vetämä tiimi ohjaa erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen soveltuvat ideat säätiön tehostettuun kehittämispalveluun. Kotimarkkinaideoille on muita Liikeideoiden kehittäminen kasvuyritysaihioksi ALUEELLINEN TOIMINTA KANSALLINEN TOIMINTA Ideat Aktivointi Tuoteväylä-tiimi Tunnistaminen Ensiarviointi Arviointi Kehittämistiimi Liikeidean kehittäminen Kasvuyritysaihiot Lisensointihankkeet Keksi 1/2009 15
keksintösäätiö liikeideoiden kehittäminen Ideoista nopeasti liiketoimin teitä päästä eteenpäin: muun muassa TE-keskukset, uusyrityskeskukset, kehittämisyhtiöt ja hautomot. Säätiössä idean kehittämisvastuun ottaa liiketoiminnan kehittämispäällikkö, jolla on yhteistyökumppaneinaan ulkopuolisia liiketoimintaosaajia ja keksintö- tai innovaatioasiamies. Säätiön palveluita ovat muun muassa liikeidean syvällisempi arviointi, tekninen kehittäminen, yrittäjätiimin ja rahoituskokonaisuuden rakentaminen ja asiakkaan avustaminen liiketoimintasuunnitelman tekemisessä. Keksintösäätiöstä idean kehittäminen johtaa tyypillisesti joko yrityksen perustamiseen tai lisensointiin. Rahoitus painottuu kasvuun Keksintösäätiön toiminta on aiemmin painottunut teknisten ideoiden arviointiin, kehittämiseen ja rahoittamiseen. Jatkossa säätiö kehittää myös muita, muun muassa palvelualan ideoita liiketoiminnaksi. Uuden liikeidean ytimenä on edelleenkin usein tekninen keksintö, mutta jatkossa säätiön tehtävänä on arvioida keksinnön ympärille rakentuvat liiketoimintamahdollisuudet ja kehittää ideasta yritysaihio, Jutila painottaa. Keksintöasiamiehet auttavat ja neuvovat jatkossakin alueensa keksijöitä, mutta säätiön mahdollisuudet rahoittaa niiden kehittämistä painottuvat kasvuun ja kansainvälistymiseen. Osaajien joukko vahvistuu Liiketoimintaosaaminen korostuu Keksintösäätiön palveluissa entistä voimakkaammin. Osaamista hankitaan muun muassa eri alojen kokeneiden liiketoimintaosaajien kautta, mutta myös säätiön oma osaajien joukko vahvistuu. Uudellemaalle, josta tulee suuri osa uusista ideoista, palkataan kaksi uutta keksintöasiamiestä ja Tuoteväylä-tiimeille valitaan valtakunnallinen koordinaattori. Säätiö panostaa liiketoimintaosaamiseen, sillä se on keino saada syntyvät ideat todella kasvamaan liiketoiminnaksi. Meillä on onneksi jo paljon kumppaneita ympäri maata muun muassa hautomoissa. Olen tyytyväinen, että liikkeelle ei tarvitse lähteä nollasta, Jutila toteaa. "Tuoteväylä toimii nyt seitsemällä alueella, mutta hyvän hankkeen kehittäminen ei ole kiinni aluejaosta", Risto Paajanen kertoo. 16 Keksi 1/2009
keksintösäätiö liikeideoiden kehittäminen taa Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Risto Paajanen: Markkinoille pääsy on raakaa työtä Kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen tarjotaan tehokasta apua. Teksti: Marja Keränen, kuva: Mikko Käkelä Keksintö tai idea on edelleen liikeidean ytimessä, mutta se ei riitä, sillä markkinoille pääsy on raakaa työtä. Liiketoimintaosaamiseen ja idean kaupallistamiseen useimmat keksijät tarvitsevat apua eikä kansainvälistymisen haasteista kukaan selviydy yksin, painottaa liiketoiminnan kehittämispäällikkö Risto Paajanen Keksintösäätiöstä. Paajanen ja hänen kollegansa Kusti Alasalmi aloittivat tehtävissään kokeiluluonteisesti helmikuussa. Vastuut on jaettu TE-keskusalueittain. Paajanen vastaa Pirkanmaasta, Varsinais- Suomesta ja Pohjois-Karjalasta ja Alasalmi Hämeestä, Etelä-Pohjanmaasta, Keski-Suomesta ja Kaakkois-Suomesta. Kolmantena liiketoiminnan kehittämispäällikkönä toimii ICT-hankkeista valtakunnallisesti vastaava Pekka Rantala. Liiketoiminnan kehittämispäälliköt ottavat kopin ideasta Tuoteväylä-tiimeiltä ja niitä vetäviltä keksintöasiamiehiltä. Tuoteväylä-toiminta on nyt käynnistetty seitsemällä alueella, mutta jos löydämme hyvän hankkeen, ei sen toteuttaminen ole aluejaosta kiinni, Risto Paajanen painottaa. Nopeasti tulosta Kasvuun ja kansainvälistymiseen soveltuvat ideat pääsevät Keksintösäätiössä entistä tehokkaampaan kehittämispalveluun. Siihen kuuluvat muun muassa liikeidean syvällinen arviointi ja kehittäminen, yrittäjätiimin ja rahoituskuvion rakentaminen sekä avustaminen liiketoimintasuunnitelman tekemisessä. Säätiön palveluihin kuuluvat myös prototyyppien ja muotoilun suunnittelu, IPR-strategian valmistelu, liiketoimintakonseptin testaus, liiketoiminnan yrittäjätiimien rakentaminen, lisensointi ja rahoituksen kokoaminen, Paajanen luettelee. Tiimi arvioi Keksintöasiamiehen kanssa kar - toitamme nopeasti tarpeen uutuustutkimukseen, esiselvitykseen ja markkinatutkimukseen sekä arvioimme liiketoimintapotentiaalin kertoo Paajanen. Uuden toimintamallin mukaisia hankkeita käynnistyi heti alkuvuodesta. Uudet ideat ohjataan ensin keksintöasiamiehille ja Tuoteväylä-tiimeihin, ja vasta tiimin arvioinnin jälkeen liiketoiminnan kehittämispäälliköiden kokoama asiantuntijaryhmä alkaa viedä niitä eteenpäin. Paajanen toteaa, että idean kehittäminen ei etene suoraviivaisesti, sillä usein ajan säästämiseksi joudutaan tekemään monia asioita yhtä aikaa. Tavoitteena on tehdä hankkeesta nopeasti liikevaihtoa tuottava ja rahoittajia kiinnostava. Idean esittäjällä on harvoin mahdollisuutta laajentaa toimintaa nopeasti ilman kumppaneita. Idean esittäjän kannattaa miettiä omaa rooliaan omistajana ja yrittäjänä. Kapeakin siivu isosta kakusta voi olla suurempi kuin kokonainen pieni kakku eli omistajuutta kannattaa jakaa ja hankkia kasvulle rahoittajia. Omistus- ja rahoitusjärjestelyt antavat mahdollisuuden suunnata liiketoiminta suoraan kansainvälisille markkinoille. Idean kehittäminen ei etene suoraviivaisesti. Ajan säästämiseksi tehdään monia asioita yhtä aikaa. Tavoitteena on tehdä hankkeesta nopeasti liikevaihtoa tuottava ja rahoittajia kiinnostava. Keksi 1/2009 17
keksintösäätiö liikeideoiden kehittäminen Ideoista nopeasti Tuoteväylä-tiimeistä tukea liikeideoiden arviointiin Alueelliset Tuoteväylä-tiimit tarjoavat asiantuntijaverkoston ja yhtenäisen käytännön liikeideoiden arviointiin. Teksti: Jukka Muukkonen, kuva: Mikko Käkelä Seitsemällä TE-keskusalueella alkanut toiminta laajenee jatkossa koko maahan. Hämeessä Tuoteväylä-tiimi on päässyt jo hyvään vauhtiin. Tuoteväylä-tiimit ovat osa Keksintösäätiön palvelukokonaisuutta, joka tarjoaa yksityishenkilöiden ja pienyrittäjien ideoille tehokkaan arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehitykseen. Tuoteväylä-tiimit toimivat nyt Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Hämeessä, Etelä- Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Myöhemmin toiminta laajenee koko maahan. Liikeideoita arvioidaan tiiviissä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Tuoteväylä ohjaa ideat oikealle polulle paikallisten toimijoiden palveluihin tai edelleen Keksintösäätiön liikeidean kehittämispalveluun, jonka tavoitteena on jalostaa sellaisia yritysaihioita, joista syntyy nopeasti kasvavaa ja kansainvälistyvää liiketoimintaa. Teknisten keksintöjen lisäksi liikeidea voi perustua esimerkiksi palveluideaan. Arvioinnin tukena usean asiantuntijan näkemys Tuoteväylä tarjoaa osaajien tiimin idean arviointiin. Sen ansiosta idean esittäjä ei jää yksin miettiessään idean kehittämistä. Hämeessä Tuoteväylä-tiimiä vetää keksintöasiamies Eino Jokinen. Kasassa on hyvä porukka, josta löytyy paljon asiantuntemusta sekä tuotekehitykseen, liiketoimintaan, rahoitukseen, teknologiaan ja kaupallistamiseen liittyvää kokemusta. Tiimin jäsenillä on vahvaa osaamista myös soveltavasta tutkimuksesta sekä kansainvälisiä kontakteja, Jokinen sanoo. Tiimiin kuuluu 12 henkilöä ja se kokoontuu tarvittaessa kahden viikon välein. Mukana on jäseniä Hämeen TE-keskusalueelta, muun muassa paikallisista elinkeino- ja innovaatiokehittäjäorganisaatioista, korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja alueen yrityksistä. Lisäksi mukaan voidaan pyytää eri alojen erikoisosaajia. Apua kaikkiin vaiheisiin Liikeidean voi tuoda Tuoteväylätiimin arvioitavaksi alueen keksintöasiamiehen tai kenen tahansa tiimin jäsenen kautta. Liikeidea kirjataan käsittelyä varten. Keksintöasiamies täydentää tietoja tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa ja tekee alkuvaiheen selvitykset, Jokinen kertoo. Keksintöasiamies tai tiimin jäsen esittelee idean muulle tiimille. Jokainen tiimin jäsen kertoo näkemyksensä ja arvion sa ideasta. Kun liikeideaa tarkastelee useampi ihminen, jatkojalostusmahdollisuudet nähdään paremmin, Hämeen Tuoteväylätiimin jäsen, Ilmo Leikas Suomen Tuotekehitys yhdistyksestä kuvaa. Liikeideat, joista on tiimin näkemyksen mukaan mahdollista kehittää kasvavaa ja kansainvälistä liiketoimintaa, esitellään Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikölle. Lupaaville liikeideoille Keksintösäätiö tarjoaa tukea ja rahoitusta jatkokehitystä varten. Osa ideoista voidaan ohjata paikallisten toimijoiden palveluiden ja rahoituksen pariin. Tuoteväylän kautta potentiaaliset ideat voivat saada apua kaikkiin vaiheisiin: uutuustutkimuksesta, markkinaselvityksestä ja valmistuksen esteiden selvittämisestä aina toteuttamissuunnitelmaan, tiimin kokoamiseen ja rahoituksen suunnitteluun saakka, Jokinen ja Leikas kertovat. Liikeidean arviointi Tuoteväylä-tiimissä Idean ehdottaja ohjataan ottamaan yhteyttä Tuoteväylä-tiimiin Idean arviointi Tuoteväylätiimin kokouksessa Mahdolliset lisäselvitykset Uutuusselvitys Markkinaselvitys Tekniikkaan ja valmistukseen liittyvät selvitykset Muut selvitykset Uusi arviointi Tuoteväylätiimissä Suositus jatkosta Kasvuyritysaihio, kansainvälinen liiketoiminta: Keksintösäätiön liikeidean kehittämispalvelu Yritysaihio, kotimarkkinat: Muut rahoittajat ja tukijat 18 Keksi 1/2009
liiketoimintaa keksintösäätiö liikeideoiden kehittäminen Ensimmäiset ideat kansainvälisille markkinoille Hämeen Tuoteväylä-tiimin kautta on jo edennyt jatkokehitykseen liikeideoita, joilla on hyvät mahdollisuudet kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Yksi liikeideoista koskee rattiohjattavaa purjevenettä, Eino Jokinen kertoo. Idean esittäjä on myynnin ammattilainen, joka tunsi asiakaskunnan ja sen tarpeet. Tuoteväylä-tiimin kautta hän sai ideansa tueksi muotoiluun ja tekniseen toteutukseen liittyvää asiantuntemusta sekä tukea kansainvälisille markkinoille suunnattuun luksustuotteeseen liittyvän palvelukonseptin kehittämiseen, Jokinen sanoo. Toinen suunnitteluvaiheeseen edennyt liikeidea on erikoiskevyt sisävesialus Bioship 1. Muun muassa hakkeen ja turpeen kuljetukseen suunniteltu maakaasukäyttöinen sisävesilaiva edistää bioenergian käyttöä, vähentää rekkaliikenteen kuormitusta ja parantaa sisävesien rahtiliikennettä. Idean kehitti merikapteeni, jolle logistiikka ja laivaliikenne ovat tuttuja. Tuoteväylä tarjosi tukea idean toteutukseen, Ilmo Leikas sanoo. Keskinäinen luottamus ja avoimuus ovat Tuoteväylätiimin toiminnan onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä, painottavat Eino Jokinen ja Ilmo Leikas. Keksi 1/2009 19
keksintösäätiö kuulumisia Kurkistus vuoteen 2008 % 30 25 20 15 10 5 0 Vuonna 2008 Keksintösäätiö myönsi 2,5 miljoonaa euroa vakuudetonta riskirahaa keksintöjen kehittämiseen. Muu säätiön myöntämä tuki kohdentui neuvontaan ja Teksti: Riitta Ahola, keksijöiden ohjaukseen. Kaikkiaan kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön toimintamenot olivat 6,9 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kanavoima valtionavustus menoista oli 5,4 miljoonaa euroa. (%), 2008 Rahoituksen jakautuminen käyttöaloittain Säätiö sai vuoden aikana 961 ra- Rahoituksen jakautuminen käyttöaloittain (%), 2008 6 9 2 2 11 8 7 3 4 16 25 7 hoitushakemusta, joiden kokonaissumma oli 16,2 miljoonaa euroa. Hakemuksista ensihakemuksia oli 786 ja aiemmin rahoitettujen hankkeiden jatkohakemuksia 175. Rahoitusta keksinnöille Yhteensä 253 keksintöä sai vuonna 2008 rahoitusta Keksintösäätiöltä. Rahoitetuista keksinnöistä uusia oli 147 ja jatkorahoitusta sai 106 keksintöä. Säätiön protopajassa Maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus Henkilökohtaiset käyttö- ja talousesineet Terveydenhoito Ajanviete Työmenetelmät Kuljetus Kemia ja metallurgia Tekstiilit ja paperi Rakennustekniikka Koneenrakennus, lämmitys, valaistus Fysiikka Sähkö työstettiin 23:a eri prototyyppiä. Rahoitettuja keksintöjä oli lukumääräisesti eniten Uudenmaan (101), Pohjois-Pohjanmaan (28) ja Pirkanmaan (23) alueilla. Seuraavaksi eniten rahoitettiin Varsinais-Suomen (21), Lapin (12) ja Pohjois-Savon (12) alueen keksintöjä. Lukuihin sisältyvät sekä uudet että jatkorahoitetut keksinnöt. Myönnetystä euromäärästä 39 % kohdentui Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Toiseksi eniten eli 12 % rahoituksesta saivat Pohjois- Pohjanmaan TE-keskusalueen keksinnöt ja kolmanneksi eniten rahaa kanavoitui Pirkanmaan TEkeskusalueen keksinnöille, jotka saivat 9 % kokonaisrahoituksesta. Kun myönnetyn rahoituksen määrää verrataan TE-keskusalueiden asukaslukuihin (euroa per 100 000 asukasta), kärkisijoille nousivat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Uusimaa. Käyttöaloittain tarkasteltuna eniten rahaa saivat fysiikan alaan (25%), 20 Keksi 1/2009
1000 eur 80 70 60 50 1000 40eur 30 20 10 0 Rahoitus / 100 000 asukasta, 2008 67 66 62 56 46 47 43 41 33 35 22 16 8 10 Häme Kainuu Lappi Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Rahoituksen jakautuminen alueittain ( %), 2008 % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi 80 Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 12 9 8 6 5 5 2 2 1 1 2 2 3 3 39 Uusimaa Häme Kainuu Lappi Etelä-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Rahoitetut keksinnöt alueittain (kpl), Pohjois-Savo 2008 Etelä-PohjanmaaKaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi kpl Pohjois-Pohjanmaa Rahoitetut keksinnöt alueittain (kpl), 2008 101 100 80 60 Rahoitus / 100 000 asukasta, 2008 Rahoituksen jakautuminen alueittain (%), 2008 Varsinais-Suomi Patentti- ja rekisterihallitus uutisia Vuonna 2008 voimaan 6000 patenttia Teksti: Nina Willman Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) myönsi 998 patenttia vuonna 2008. Kun mukaan lasketaan Euroopan patenttiviraston myöntämät ja Suomessa voimaansaatetut patentit, Suomessa astui voimaan yhteensä yli 6 000 patenttia. Patentti- ja rekisterihallitukseen jätettiin viime vuonna 1 799 kotimaista patenttihakemusta. Määrä vastaa kahden edellisen vuoden tasoa. Kansallisten patenttihakemusten määrä on vähentynyt vuodesta 2000 lähtien. Tämä johtuu pääosin siitä, että kansainväliseen patentointiin kouliintuneet suomalaiset vientiyritykset aloittavat yhä useammin patentoinnin suoraan kansainvälisellä PCT-hakemuksella ilman kansallista prioriteettihakemusta. PRH:n hakemusvirta onkin pysynyt juuri PCT-hakemusten johdosta samalla tasolla tai itse asiassa hieman kasvanut huippuvuodesta 2000 jolloin kotimaista alkuperää olevia kansallisia hakemuksia jätettiin PRH:een 2 579 kappaletta. Taloudellisen laskusuhdanteen vaikutukset patentointiaktiivisuuteen nähdään todennäköisesti vasta muutaman kuukauden viiveellä. Tämä riippuu yritysten valitsemasta tuotekehitysstrategiasta. Alku vuosi on toistaiseksi ollut hyvinkin rohkaiseva, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen linjanjohtaja Pekka Launis. Nyt olisi erinomainen etsikkohetki ideointiin ja uuden luomiseen tulevaa nousukautta varten, mikäli yritysten taloudelliset rahkeet antavat myöten eikä tuotekehitykseen sovelleta kvartaalipolitiikkaa, Launis rohkaisee. PRH avaa suomalaisille patentinhakijoille kesään mennessä nopeat yhteydet Japaniin ja USA:han solmimalla näiden maiden patenttivirastojen, JPO:n ja USPTO:n, kanssa bilateraaliset Patent Prosecution Highway -yhteistyösopimukset. PRH takaa vastavuoroisesti nopean ja joustavan hakemuskäsittelyn näiden maiden hakijoille heidän niin pyytäessään. 40 20 0 3 6 7 6 5 7 12 23 6 7 Häme Kainuu Lappi Etelä-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala 28 Pohjois-Pohjanmaa 12 Pohjois-Savo 9 Satakunta Uusimaa 21 Varsinais-Suomi 10000 9000 8000 7000 6000 Suomeen myönnetyt patentit EPO / saatettu voimaan Suomessa PRH myöntänyt koneenrakennuksen, lämmityksen ja valaistuksen piiriin (16 %) sekä työmenetelmiin (11 %) lukeutuvat keksinnöt. Seuraavaksi eniten rahoitettiin terveydenhoitoon (9 %) ja kuljetukseen (8 %) liittyviä keksintöjä. Vuoden aikana kaupallistui 37 säätiön rahoittamaa keksintöä. Keksijän oman liiketoiminnan kautta kaupallistamisvaiheeseen eteni 26 keksintöä ja sopimuspohjaisesti hyödynnettiin 11 keksintöä. Muille rahoittajille jatkorahoitukseen eteni 58 säätiön rahoittamaa hanketta. 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: PRH, Suomeen myönnetyt patentit. Keksi 1/2009 21