ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola
VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.
KESKIAIKA ALKAEN 1150 - Lähinnä luontaistaloutta - Rahaimitaatioita bysantin rahoista - Turkikset tärkeää kauppatavaraa (Hansa)
TURUN RAHAT 1410-1558 - Osana Ruotsin rahakärjestelmää Turussa noin vuonna 1410 lyöty Erik Pommerilaisen 6 penningin raha. - Rahanlyönti satunnaista Kustaa Vaasan aikaan asti
TURUN RAHAT 1410-1558 - Kustaa Vaasan aikana rahanlyöntiä Turussa sekä 1523 24 että 1556 58, monia suurharvinaisuuksia
RAHAINNOVAATIOT RUOTSIN VALLAN AIKANA Pulaa hopeasta ja kullasta => plooturahat 1644 1776
RAHAINNOVAATIOT RUOTSIN VALLAN AIKANA Plootujen koko ja paino => paperirahat 1661, 1668
KUSTAA III:n SOTA 1788-1790 Suomen omat Fahnehjelmari -setelit Porvoo 1790 - liikkeellelaskijana Sotakomissariaatti - suurimuotoista väärentämistä esiintyi - hyvin useita nimellisarvoja 8 skilling 2 daler
SUURIRUHTINASKUNTA 1809-1917 1809 1840 liikkeellä sekä Ruotsin että Venäjän rahaa
SUURIRUHTINASKUNTA 1809-1917 1812-1862 omia kopeekka- ja rupla-arvoisia seteleitä
SUURIRUHTINASKUNTA 1809-1917 1860 oma raha: 1 rupla = 4 markkaa, 1 markka = 100 penniä
SUURIRUHTINASKUNTA 1809-1917 - 1914 I maailmansota, kultakannan loppu 1915-1917 venäjän vallankumous, Kerenskin hallitus
ITSENÄISYYS 6. 12. 1917 - Kierrossa ollut raha jatkoi kiertoaan, inflaatio kovaa - Torstaina 6. 12. 1917 painettiin setelipainossa 1 ja 20 markan seteleitä
SISÄLLISSOTA 27.1. - 15.5. 1918 - Punaiset valtasivat Helsingin, rahapaja ja setelipaino heidän käsiinsä ja käyttöönsä - 1, 5, 20, 100 ja 500 markan seteleitä painettiin luvatta - 5 pennin Kansan Työ, Kansan Valta -raha 1918
SISÄLLISSOTA 27.1. - 15.5. 1918 - Suomen senaatti siirretään Vaasaan, josta tulee Suomen väliaikainen pääkaupunki 29.1. - 3.5. 1918 - Maksuvälinepulan takia laskee Vaasan Osake Pankki valtion lukuun liikkeelle 25, 100 ja 500 markan kontokuranttishekkejä, jotka suunnitteli Akseli Gallen- Kallela
SISÄLLISSOTA 27.1. - 15.5. 1918 - Maksuvälinepulaa koko maassa - Eri kunnat, kauppiaat, meijerit ja teollisuuslaitokset Laskevat liikkeelle omia maksulipukkeitaan ja seteleitä
LOPPUVUOSI 1918 - Punaisten setelit riesana - Inflaatio söi entiset metallirahat - Nuori tasavalta tarvitsi omat rahat
UUSI AIKA, UUDET RAHAT 1919-1940 - Kolikkosarja täydentyy 1921-1931 - Uusittu setelistö mallia 1922
KULTAKANNAN LYHYT PALUU 1926 1931 - Suomen rahaolojen vakiinnuttua päätettiin Suomen markka kiinnittää jälleen kultaan vuonna 1926 - Maailmantalouden syöksyminen suureen lamaan vei edellytykset kultakannalle ja siitä luovuttiin vuonna 1931.
SOTAVUOSIEN RAHAT 1939-1945 - Sodan inflaatio syö kolikoita pienemmiksi ja huonompimetallisiksi, 10 ja 20 markan suurikokoiset kolikot korvataan seteleillä - 5000 markkaa päällepainettu ja malli 1939
SETELINLEIKKAUS 1.1. 1946 - Vasen puoli raha 50% arvosta 16.2. 1946 asti - Oikea puoli 2% pakkolaina valtiolle vuoteen 1949 asti
SUOMI ELPYY 1946-1962 - Metallirahat uudistetaan täysin vuonna 1952 - Inflaatio oli syönyt kaikki penniarvot - Helsingin olympiarahat 1951/52
SETELIEN UUDISTAMINEN 1955-1957 - Tapio Virkkalan suunnittelemat dollarimallit - 100, 500, 1000, 5000 ja 10000 mk 1955
SETELIEN UUDISTAMINEN 1955-1957 - 500 mk korvattiin pian mallilla 1956 ja 100 mk mallilla 1957
100 JA 200 MARKAN HOPEARAHAT 1956-100 mk 1956 1960 ja 200 mk 1956 1959-15. 9. 1957 28,1 % devalvaatio, markka heikkeni ulkomaanvaluuttoja vastaan huikeat 39 %
SUOMEN MARKKA 100 VUOTTA 4. 4. 1960-1000 markan hopeinen käyttöjuhlaraha - Kuva-aiheena J. V. Snellman
RAHANUUDISTUS 1. 1. 1963-100 vanhaa markkaa = 1 uusi markka - Litt A, Litt B
SUOMI 50 VUOTTA 1967 - Rakentava Suomi - Maaltapako kaupunkeihin ja Ruotsiin kävi kuumana - 31,25 % devalvaatio 11/12. 10. 1967
UKK RAHAT 1975 JA 1981 - Erään aikakauden loppu...
KASINOTALOUSVUODET - Uuden aikakauden alku, uudet setelit 1986, rahamarkkinavapaus 1985
LAMAVUODET - Suomen talous romahti lamaan 1990-luvun alussa - Metallirahat, jotka olivat alun perin vuodelta 1952, uudistettiin vuosina 1990-1993
JUHLARAHAT - Vuoteen 1992 asti olivat periaatteessa kaikki juhlarahat ostettavissa pankeista nimellisarvolla - Ensimmäinen kultainen juhlaraha 1000 markkaa 1992 (itsenäisyys 75 vuotta) maksoi Postipankista lunastettuna 1067 markkaa - Vuodesta 1994 lähtien ovat keräilyrahat olleet erityishinnoiteltuja
EU JÄSENYYS 1995-16. lokakuuta 1994 pidetyssä kansanäänestyksessä 56,9 % äänestäneistä tuki liittymistä Euroopan Unioniin - Suomi liittyi virallisesti EU:n jäseneksi 1. tammikuuta 1995
EMU JÄSENYYS 1999 - Suomen liittyessä EU:iin se liittyi automaattisesti myös Euroopan rahaliiton EMU:n toiseen vaiheeseen. - EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirryttiin tammikuussa 1999, jolloin Eurosta tuli tiliraha ja markasta euron ilmenemismuoto. - Loppuvuonna 1999 oli Suomi EU:n puheenjohtaja
EURO KÄYTTÖÖN 2002-1. tammikuuta 2002 tulivat käteiseurot käyttöön korvaten euromaiden kansalliset valuutat - Suomen eurokolikoita oli jo lyöty vuosina 1999, 2000 ja 2001, euronäytepussit myyntiin joulukuussa 2001 - Hinta rajuimmillaan yli 250 tammikuussa 2002 - Nykyisin maksavat noin kympin.
FINANSSIKRIISI - EKP:n M3 eli kaikki raha oli tammikuussa 2017 11 436 000 000 000 - Käteistä rahaa 1 082 000 000 000 - Lainat yksityisille 12 883 000 000 000
200 JA 500 SETELIT - Eräänä keinona torjua rikollisuutta ja rahanpesua on EKP:ssa keskusteltu vakavasti 200 ja 500 euron seteleiden kohtalosta - 200 ja 500 seteleitä ei olla mitätöimässä, mutta niitä ei valmisteta lisää