KALPAVELJET RY TOIMINTALINJA 2014-15

Vastuuhenkilöt: Ritva-Leena Lehtonen, Suvi Lehtonen, Ivan Blagoev, Hristo Popov, Veli-Pekka Somari sisältö: 1. Visio... 2 2. Eettiset linjaukset... 2 3. Seuran tavoitteet... 2 4. Käytännön toimintatavat... 3 5. Tehtävänjako... 4 6. Valmennus ja koulutus... 5 7. Toimintamuodot... 5 8. Junioritoiminta... 6 1

1. Visio: Suomen menestynein miekkailuseura 2020, jossa laadukasta ja monipuolista kaikkien aselajien osaamista 2. Eettiset linjaukset: Toiminnan läpinäkyvyys. Tiedottaminen ja kommunikaatio pyritään pitämään sujuvana luomalla avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Seuran toiminnassa kannustetaan lapsia ja aikuisia urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan. Harjoituksia järjestettäessä huomioidaan yksilöiden tavoitteet ja tarpeet, ja jokaista kannustetaan ja rohkaistaan omien tavoitteidensa saavuttamiseen. Ketään ei syrjitä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 3. Seuran tavoitteet: Kalpaveljet ry:n kilpailullinen tavoite on menestys kalpamiekkailussa kaikkien ikäsarjojen mestaruuskilpailuissa. Myös kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistuminen on keskeisessä asemassa. Junioreita ja senioreita kannustetaan pyrkimään omassa sarjassaan kansalliselle huipulle ja sitä kautta maajoukkueeseen. Lajin tunnettuuden, tarjonnan ja harrastajamäärän lisääminen ovat seuran keskeisiä tavoitteita. Seura kehittää toimintaansa aktiivisesti siten, että tarjontaa olisi kaikissa aselajeissa riittävästi niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin miekkailijoille, ja että miekkailusta kiinnostuneet juniorit ja seniorit löytäisivät tiensä lajin pariin. Seuran kasvatukselliset ja terveydelliset tavoitteet liittyvät urheilulliseen elämäntapaan kannustamiseen. Erityisesti lapsia ja nuoria voidaan kannustaa esimerkin voimalla ja osallistamalla vanhempia mukaan lasten liikunnallisen elämäntavan tukemiseen. Seurassa opetellaan myös käytöstapoja ja ryhmässä toimimisen taitoja. 2

Seuran taloudelliset tavoitteet mahdollistavat toiminnan kehittämisen tulevaisuudessa suurempien tilojen sekä varusteiden ja tarjonnan lisäämisen muodossa. Tasaisesti kasvava jäsenmäärä takaa seuran taloudellisen vakavaraisuuden ja kehittymisen. 4. Käytännön toimintatavat: Harjoittelu ja kilpaileminen: Aikuisten ryhmät muodostetaan tavoite- ja taitotason mukaan. Lasten ryhmät muodostetaan pääsääntöisesti ikäluokittain. Aikuisten ja lasten ohjattuja harjoituksia järjestetään 2-4 kertaa viikossa, ja ne tukevat kaikentasoisten kehittymistä. Miekkailua on kaikissa ikäryhmissä mahdollista harrastaa maksuttomilla vapaamiekkailuvuoroilla tai osallistua ohjattuun kurssitoimintaan. Kaikki halukkaat saavat osallistua kilpailuihin, ja seura panostaa siihen, että jokaisessa ikäsarjassa olisi osallistujia. Valmentajat päättävät joukkueiden kokoonpanot ennen kilpailuja. Joukkueet pyritään muodostamaan siten, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua. Jos seuralla on kilpailuissa tuomarivelvoite, pyritään löytämään tuomari omasta seurasta. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan tuomari pyytää myös jostain muusta seurasta. Tuomarointimaksut aikuisten kilpailuissa jaetaan kyseisen sarjan osallistujien kesken. Lasten sarjoissa kustannukset jaetaan kaikkiin sarjoihin osallistujien kesken, jotta kustannukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Viestintä: Seuralle valitaan vuosittain tiedottaja, jonka tehtävä on ilmoittaa seuran asioista kaikille jäsenille. Tiedottaminen tapahtuu suullisesti sekä seuran ilmoitustaulun ja sosiaalisen median välityksellä. Hallituksen kokouspöytäkirjat saa halutessaan luettavakseen. Lasten ja nuorten toimintaan liittyvistä asioista vastaa juniorivastaava, jonka tehtävä on varmistaa tiedon kulku junioreille ja heidän vanhemmilleen. Palkitseminen ja kannustaminen: Juniorimiekkailijoita palkitaan hyvistä saavutuksista (SM- ja arvokilpailumenestys) erillisellä stipendillä, jonka arvo on 50-150 euroa. Päätöksen stipendien saajista tekee hallitus yhdessä juniorivastaavan kanssa. Tärkein palkitsemistilaisuus on vuosikokous, jossa palkitaan ansioituneita seuratoimijoita ja urheilijoita. Organisointi: Uusia seuratoimijoita rekrytoidaan mukaan toimintaan tiedottamalla ilmoitustaululla tai sosiaalisessa mediassa. Seurassa kannustetaan ilmapiirin avoimuuteen, jolloin seuran jäsenet ja lasten vanhemmat 3

pystyvät tuomaan esiin ideoitaan ja halukkuutensa osallistua seuratoimintaan. Vastuita jaetaan eri toimijoille heidän osaamisensa ja toiveidensa mukaisesti. Talous: Jäsenmaksut ja harjoitusmaksut muodostavat seuran taloudellisen selkärangan. Niiden avulla seura maksaa salivuokrat ja hankkii ja huoltaa varusteita. Ohjatun kurssitoiminnan kulut ovat maksimissaan 50 euroa kuukaudessa. Tavoitteellisesti harrastavat / kilpailevat miekkailijat saavat osallistua kolmeen ohjattuun kurssiin viikossa, muut yhteen. Valmentajien antamaan yksityisopetukseen liittyvistä kuluista jokainen harrastaja sopii erikseen oman valmentajansa kanssa. Talkootöihin pyritään saamaan laaja osallistujajoukko, ja saadun palkkion mahdollisista käyttötarkoituksista tehdään etukäteen kysely seuran jäsenille. Hallitus päättää ehdotusten pohjalta, mihin yleistä hyvää edistävään tarkoitukseen saatu rahasumma käytetään. Suositeltuja käyttökohteita ovat uusien laitteiden ja varusteiden hankinta tai vanhojen huolto. Kilpailutoimintaa tuetaan hallituksen harkinnan mukaan esimerkiksi arvokilpailukustannusten osalta. Käytännön toimintatapoihin liittyviä periaatteita: Miekkailijan harjoittelevat pääsääntöisesti heille tarkoitettuissa, omaa taitoja tavoitetasoa vastaavissa ryhmissä. Aikatauluja noudatetaan ja peruutuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin, mielellään jo edellisenä päivänä. Raha-asiat hoidetaan vastuullisesti ja ajallaan. Maksuista voidaan tarvittaessa joustaa, mikäli näin on sovittu. Epäselvyydet ja erimielisyydet pyritään hoitamaan avoimesti ja hyvän hengen vallitessa. Kanssakäymisessä tulee noudattaa peruskäytöstapoja. Seuran varusteita käsitellään varovaisesti, ja harjoitusten päätyttyä varusteet laitetaan oikeille paikoilleen. Alkeiskurssilla opastetaan varusteiden oikeaoppiseen käyttöön ja turvallisuuden noudattamiseen. Lasten miekkaillessa on aina oltava aikuinen valvoja paikalla. Harjoittelutilat pidetään siisteinä ja viihtyisinä ja taataan esteetön kulku (pyörätuolimiekkailijoille). Valmentautumiseen ja kilpailemiseen liittyvät asiat sovitaan suoraan valmentajien kanssa. 5. Tehtävänjako: seurassa olevia rooleja: puheenjohtaja (edustus, päätöksenteko) sihteeri / tiedottaja rahastonhoitaja 4

valmentaja (opetus, kilpailuvalmennus) ohjaaja (kurssitoiminta) juniorivastaava (juniorien harjoittelemiseen, leireihin ja kilpailemiseen liittyvät asiat) tuomarivastaava (tuomarien järjestäminen kilpailuihin, kommunikointi liiton tuomarivastaavan kanssa) harrastaja /urheilija Vuonna 2014 alkaneita tehtäviä ovat tiedottajan ja juniorivastaavan tehtävät. Tulevaisuudessa toiminnan kasvaessa saattaa tulla tarve seuratoiminnan koordinaattorille, jonka tehtäviin kuuluisi eri ryhmistä ja vuoroista vastaaminen, kisailmoittautumiset, sidosryhmien ja kaupungin kanssa toimiminen. Kilpailutoiminnan lisääntyessä voi olla aiheellista nimetä myös päävalmentaja. 6. Valmennus ja koulutus Seuralla on kaksi valmentajaa ja useita ohjaajia. Valmentajien vastuulla on erityisesti juniorien ja seniorien kilpamiekkailuun tähtäävä toiminta sekä suuri osa kurssitoiminnasta. Valmentajista Hristo Popovilla on liikunnanopettajan pätevyys ja ohjaajista Ritva-Leena Lehtonen on suorittanut useita lasten liikuntaa käsitteleviä koulutuksia. Ivan Blagoev hoitaa ohjaajien toimintaan ja kouluttamiseen liittyvät asiat. Uudet ohjaajat ja toimijat perehdytetään seuran toimintatapoihin pääasiassa käytännössä oppimisen ja yhteisiin keskustelutilaisuuksiin osallistumisen avulla. Seuran ohjaajia koulutetaan sisäisesti valmentajan opissa käytännön valmennustyössä ja keskustelemalla. Seura panostaa vahvasti tekemisen kautta oppimiseen. Tarvittaessa kannustetaan myös ulkoiseen koulutukseen osallistumiseen. Erityisesti valmentajaksi haluaville Suomen miekkailu- ja viisiotteluliitto järjestää valmentajakoulutusta, johon osallistumiseen seura tarjoaa taloudellista tukea. Vuoden 2014-15 aikana koulutetaan 2 henkilöä lasten liikunnan asiantuntijoiksi. 7. Toimintamuodot: Seurassa on mahdollista harrastaa kalpa- ja florettimiekkailua harrastustasolta aina kansainväliselle kilpatasolle asti valmennuksen korkean tason ansiosta. Harrastajia ja kilpamiekkailijoita on alle kouluikäisistä yli 50-vuotiaisiin asti. Seura järjestää myös monipuolista kuntoharjoittelua pallopelien, pilateksen ja erilaisten koordinaatiota ja kestävyyttä kehittävien pelien ja harjoitusten muodossa. Viikonloppuleirejä järjestetään useita kertoja vuodessa kaiken tasoisille miekkailijoille. Seuran sisäisiä harjoituskilpailuja pidetään kuukausittain. Harjoituksia järjestetään viitenä päivänä viikossa ma-to iltaisin ja su aamupäivällä. Lisäksi harjoitustilat ovat käytössä vapaaseen harjoitteluun joka päivä harjoitusaikojen ulkopuolella. Seuran valmentajat ovat käytettävissä henkilökohtaiseen opetukseen sopimuksen mukaan. Seurassa kannustetaan kouluttautumaan tuomariksi aina seuratuomarista kansainväliselle tasolle asti. Seura tarjoaa myös mahdollisuuden harrastaa pyörätuolimiekkailua. Tätä varten on hankittu siihen tarvittavat alustat ja yksi pyörätuoli. Pyörätuolimiekkailijoiden valmentautumisesta vastaa Ivan Blagoev. 5

Ryhmät: Alle kouluikäiset: seuralla ei ole vielä ryhmää, mutta se on suunnitteilla. Monipuolista liikuntaa ja miekkailun perusteiden opettelua leikin varjolla. 7-14-vuotiaat (minijunnut): oma ohjattu harjoitusryhmä & sparring. Harrastus- ja kilpailutoimintaa, myös henkilökohtainen valmennus. Nuoret 15-20-vuotiaat: Kurssitoiminta yhdessä aikuisten kanssa ja henkilökohtainen valmennus. Aikuiset: harrastustoiminta ja tavoitteellinen kilpaurheilu. Kurssit, sparringit ja henkilökohtainen valmennus, järjestetään osittan yhdessä nuorten ryhmän kanssa. 8. Junioritoiminta: Kalpaveljet panostaa yhtenä osa-alueena junioritoimintaan hakemalla Nuoren Suomen Sinettiseuramerkkiä kesäkuussa 2014. Sinetin avulla taataan junioritoiminnan laatu ja luodaan puitteet sen kehittämiselle. Junioritoimintaa kehitetään tekemällä yhteistyötä koulujen kanssa osallistumalla Sporttikortti tapahtumaan ja järjestämällä tutustumiskäyntejä. Junioritoiminnan kehittämiseksi pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa keskustelutilaisuus juniorimiekkailijoille, heidän vanhemmilleen, valmentajille ja ohjaajille. Kokoontumisesta tiedotetaan seuran ilmoitustaululla, sosiaalisessa mediassa ja kurssitoiminnan yhteydessä suullisesti. Keskustelluista asioista tehdään kirjallinen yhteenveto niitä varten, jotka eivät pääse paikalle. Pelisääntökeskustelun onnistuminen edellyttää sitä, että seuran johto ja valmentajat ovat hankkeen takana. Riittävä tiedottaminen asiasta on myös tärkeää, jotta saadaan mahdollisimman laaja joukko osallistujia, ja jotta myös lapset ja heidän vanhempansa ymmärtävät pelisääntökeskustelun tavoitteet ja hyödyt. Keskustelu rakennetaan Nuoren Suomen ennakkokyselyn vastausten pohjalta. Onnistuminen edellyttää sitä, että kaikkien ääni tulee kuuluville (harrastajat ja kilpailevat, lapset, vanhemmat, valmentajat). Mikäli erimielisyyksiä sääntöjen noudattamisesta tulee, vastuuhenkilöt ja valmentajat arvioivat tilannetta ja toimintatapoja tarkastetaan. Asiasta keskustellaan asianosaisten kanssa ja pyritään löytämään tilanteeseen kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Tästä voidaan järjestää tarvittaessa erillinen keskustelu lasten ja vanhempien kanssa esimerkiksi harjoitusten yhteydessä. 6