Kapula Käpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 1/09-10
Kapula Käpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 1/09-10 Kanslia tiedottaa... 3 Rehtorin palsta... 3 TANSSIN JA SOITAN! -viikonlopputapahtuma kansanmusiikin ja -tanssin merkeissä... 4 Suzuki Flutes by the Sea 2009!... 5 Kesälaitumilla kansanmusiikin parissa... 8 Kevään 2009 todistukset ja stipendit... 10 Sellistit Kuusamossa vierailulla... 10 Alttoviuluopettaja Clara Petrozzi-Stubin... Muun muassa oboeopettaja Aila Hettula... 13 14 Tapahtumakalenteri... 16 Yhteystiedot Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki p. 7206610 kanslia www.kmo.fi kmo@kmo.fi KAPULAn toimitus: pirjo.pesola@kmo.fi Kannen kuva: Pyhätunturin kurussa, P. Pesola 2
Kanslia tiedottaa Rehtorin palsta Kanslia on avoinna koulupäivisin make klo 10-15, jolloin myös talouspäällikkö Sirpa Sarnasto on yleensä tavattavissa. Toimistosihteeri Salla Ahokanto työskentelee kansliassa keskiviikosta perjantaihin. Opistoemäntä Jatta Salo on paikalla iltapäivisin klo 15 lähtien, perjantaisin klo 13 lähtien. Opettajakunta on hieman uudistunut. Musiikin perusteiden pitkäaikainen opettaja Gretel Borgar jäi eläkkeelle keväällä, ja hänen tehtäviään hoitaa nyt Maija Helve. Uusia tuntiopettajia opistossamme ovat alttoviuluopettaja Clara Petrozzi- Stubin, oboeopettaja Aila Hettula (ks. jutut lehden sisäsivuilla), sekä huiluopettaja Eeva Kunnas. Kansanmusiikkitapahtumaan (ks. sivu 4) voi ilmoittautua joko oman opettajan kautta tai kansliaan soittamalla. Myös vanhemmat ovat tervetulleita tanssimaan! Rohkeasti mukaan tanssimaan ja soittamaan, rautaisten ammattilaisten ohjaama tapahtuma on ilmainen! ******************************** MIESÄÄNIÄ LAULAMAAN! Halutaan miesääniä opiston joulukonserttiin to 17.12.09 klo 19 Koskelan kirkossa laulamaan! Ilmoittautuminen Lisa Pälikölle, puhelin 044-5916776. ********************************* Uutta lukuvuotta käynnistettäessä ja suunniteltaessa olisi aina syytä palauttaa mieliin, mikä oli edellisvuoden saldo. Kuinka paljon väsytti kauden päätteeksi? Nimittäin lähes poikkeuksetta tuntuu käyvän niin, että tapahtumia kertyy hengästyttäviä määriä. Tänäkin syksynä on sellistien Kuusamon matkaa (ks. s. 10), Avanti-projektia, kansantanssitapahtumaa, Kuopion reissua, joitakin mainitakseni. Avanti-projekti kulminoituu Helsingin konservatorion lavalla tiistaina 3.11. klo 19. Siellä esitetään nykysäveltäjiltä tilattuja teoksia, joiden kokoonpanoissa on oppilaita musiikkioppilaitoksista ja ammattilaisia Avantista. Kuopion Nuori soittaa -tapahtumaan on opistostamme lähdössä harvinaisen iso porukka: kolme pianotrioa, kaksi orkesteria, lyhennetty versio Lumikuningatar-musiikkisadusta sekä mittava selloporukka, yhteensä lavalla tulee olemaan noin 40 sellistiä ja pari lyömäsoittajaa, tämä yhteistyössä Raaseporin musiikkiopiston kanssa. Koko matkaan lähtevä joukko on vahvuudeltaan noin 80 henkeä. Opiston aulassa on pieni pahvilaatikko, johon kerään aurinkolaseja Afrikan lapsille ja vanhemmillekin ihmisille. Mikäli teiltä löytyy käyttämättömäksi jääneitä aurinkolaseja, toivoisin teidän kiikuttavan niitä tuohon laatikkoon. Niille on huutava tarve. Kiitos panoksestanne lähimmäisten hyväksi. Iloista syksyä toivottaen, Raimo Päiväläinen 3
Tanssin ja soitan! Viikonlopputapahtuma kansanmusiikin ja -tanssin merkeissä Käpylän musiikkiopisto ja Kansanmusiikkiopisto järjestävät yhteistyössä kahden viikonlopun mittaisen tanssisoittotapahtuman. Tapahtumapaikkana on Karjala-talo. Ajankohdat ovat 7.-8.11.2009 ja 16. - 17.1.2010. Viikonloppuihin voivat osallistua eri instrumentalistien ja laulajien lisäksi opettajat ja oppilaiden vanhemmat. Kaikkien soittimien soittajat ovat tervetulleita. Ensisijaisesti tapahtuma on tarkoitettu Käpylän musiikkiopistolaisille, mutta mikäli osallistujia ei tule riittävästi, niin muiden musiikkiopistojen oppilaat ovat tervetulleita. Viikonloput rakentuvat siten, että soitinryhmät opettajien opastuksella harjoittelevat tanssittavaa musiikkia. Isommassa tilassa ovat tanssiharjoitukset käynnissä koko ajan kahden tanssinopettajan johdolla. Näin ollen kaikilla osallistujilla on aktiviteettia koko viikonlopun ajan. Aikataulu on molempina viikonloppuina suunnilleen seuraava: la: 10.00-11.30 työskentelyä 11.30-12.30 lounas 12.30-14.00 työskentelyä 14.00-14.30 kahvi/tee tauko 14.30-16.00 työskentelyä su: 10.00-11.30 työskentelyä 11.30-12.30 lounas 12.30-14.00 työskentelyä 14.00-14.30 kahvi/tee tauko 14.30-16.00 tanssitupa Lounas pyritään varaamaan edulliseen hintaan Karjala-talon ravintolasta. Viikonloppu on muuten ilmainen. Viikonloppuihin voi ilmoittautua esim. oman opettajan kautta. Raimo Päiväläinen Kansanmusiikkiopiston rehtori Maija Karhinen-Ilo, mitä viikonloppuina soitetaan ja tanssitaan? Tutustutaan tavallisimpiin suomalaisiin tansseihin kuten esim. sottiisi, masurkka, katrilli ja polska. Puolet kurssilaisista tanssii kahden ammattiopettajan johdolla, ja toinen puoli jakautuu pienryhmiin soittamaan. Iltapäivällä sitten kaikki ovat samassa tilassa, ja tanssia säestävät eri soittoporukat vuorotellen. Lähtöideana viikonlopuissa on, että kaikki sekä tanssivat että soittavat. Soittotuokioissa haetaan soittotyylejä ja säestyksen tanssillisuutta. Ns. svengiä pystyy paremmin hakemaan soittoonsa, kun on itse tanssinut kyseisen tanssin askeleita, toteaa Maija Karhinen-Ilo. Pitääkö olla taitava soittaja tai tanssija jo ennalta? Ei tarvitse osata tansseja ennalta, ja soittajille räätälöidään sopivia tehtäviä taitojen mukaan, vakuuttaa Maija Karhinen-Ilo. Opistolle on tulossa musiikista ääninäytteitä, maistiaisia CD:n muodossa; joitakin kappeleita pyritään saamaan myös opiston kotisivulle mp3- muodossa, kaikkien ulottuville kotikuunteluun. Rohkeasti mukaan! PP 4
Suzuki Flutes by the Sea 2009! Naurua. Huilunsoittoa. Hymyjä. Uusia ystäviä. Ensimmäisellä belgialaisella kansainvälisellä suzukihuiluleirillä on leppoisa ja iloinen ilmapiiri. Soittajat perheineen kokoontuivat viideksi päiväksi kauniiseen Oostduinkerken merenrantakaupunkiin soittamaan ja pitämään huiluhauskaa neljän pätevän opettajan johdolla. Oppilaita oli Suomesta, Hollannista, Englannista ja Belgiasta. Opettajien kurssilla oli osallistujia Belgiasta, Hollannista, Englannista, Espanjasta ja Sveitsistä. Leiri järjestettiin paikallisessa Youth Hostel De Peerdevisserissä. Oma leirini alkoi jo tiistaina, kun lähdimme aamulennolla kohti Brysseliä. Brysselistä matka jatkui junalla kauniin maaseudun halki Veurneen. Meitä vastassa odottivat Machteld Van Geenhoven, leirin johtaja sekä kaikki leirin opettajat. Vastaanotto oli lämmin ja iloinen. Pääsimme heti ensimmäiseksi käymään Veurnen musiikkikoulussa, jossa opettajilla oli koulutusta ja tutkintoja. Tämän jälkeen lähdimme kaupungille kiertelemään ja syömään. Parin tunnin jälkeen menimme joukolla Youth Hosteliin, jonne leirin kaikki tapahtumat pääasiallisesti keskittyivät. Koska olimme tulleet päivää ennen leirin alkua, ehdimme vielä kävellä kaupungissa ja rannalla ja tutustua kaupungin nähtävyyksiin ja hienoon arkkitehtuuriin. Keskiviikkoaamuna alkoivat myös muut soittajat saapua paikalle. Leirillä oli 54 huilunsoittajaa (44 oppilasta, 6 opettajakurssilaista ja 4 opettajaa) ja sisaruksillekin sai opetusta viulussa, joten leiriläisten lukumäärä kasvoi 62:een. Paljon tuttujakin kasvoja näkyi joukossa, erityisesti Ellivuoren leiriltä, joka on joka vuosi järjestettävä suzukileiri. Aamupäivällä ehdimme vielä nauttia croissantit kahvilassa ja kirjoittaa postikortteja. Oppitunnit alkoivat vasta lounaan jälkeen. Ensimmäinen oppituntini oli yksityistunti Anke van der Bijlin johdolla. Parinani oli suomalainen Maria Mikkola, joka soitti suomalaisen säveltäjän Jukka-Pekka Lehdon kappaletta Fuusio. Omana kappaleenani oli Faurén Fantasia, jota olin jo soittanut Ellivuoren suzukileirillä. Silti parannettavaa ja uusia ohjeita riitti. Tunnin jälkeen pääsin vielä harjoittelemaan pianisti Ellen De Cockin kanssa. Seuraavaksi alkoi Sarah Hanleyn pitämä ryhmätunti. Joutsenet lentelivät Dvorakin Humoresquessa ja lause Too boring, make it more interesting! kuultiin moneen kertaan tunnin aikana. Händelin Menuetista piti Oostduinkerken kaupunkikuvaa. 5 Marja-Leena Mäkilä ohjaa. Säestämässä Ellen De Cock.
saada tanssiva korostaen tahdin ensimmäistä nuottia. Kaiken kaikkiaan opettavainen ja hauska oppitunti! Illalla oli vielä yhteinen kansainvälinen laulutuokio, jossa lauloimme yhdessä kitaran säestyksellä hollantilaisia, englantilaisia, belgialaisia ja suomalaisia kansansävelmiä. Suomen Minun kultani kaunis on kirvoitti useammat naurut ja käännökset otettiin kummastuneesti ja huvittuneesti vastaan. Oli hauskaa ja mukavaa laulaa yhdessä. Torstaina pääsin ryhmäni kanssa jälleen Sarahin ryhmätunnille. Ryhmäni nimi oli Delfiinit - leirillä kaikille ryhmille oli annettu meriaiheiset nimet. Tällä kertaa tuntimme teemana oli johtaminen. Pääsimme vuorollamme ryhmän eteen johtamaan kappaleita. Se oli aika mielenkiintoista, hauskaa ja täysin uusi kokemus minulle. Lounaan jälkeen oli leirin ensimmäinen lounaskonsertti. Konsertti oli hieno, kuten lähes aina suzukikonsertit. Konsertti oli monipuolinen, soittajia oli monentasoisia ja ikäisiä, viulistejakin oli päässyt mukaan esiintymään. Lounaan jälkeen pääsimme käymään muiden suomalaisten kanssa rannalla ja sitten pitikin jo tulla takaisin oppitunneille. Omalla soittotunnillani keskityimme asentoharjoituksiin. Puhuimme hyvästä soittoasennosta ja hyvästä liikkeestä soiton aikana. Kävimme läpi keuhkojen anatomiaa ja sitä, miten ilmaa saa hyvin kontrolloitua. Oman asentoni parantamiseksi Anke neuvoi soittamaan selkä seinää vasten, jotten ala kallistua jatkuvasti eteenpäin. Silloin saisin myös paremmin ilmaa keuhkoihini ja ääni paranisi huimasti. Tällä tavalla harjoittelu auttoi myös Faurén tuplakielikohtiin. Seuraavaksi pääsin oman opettajani Leenan ryhmätunnille. Leenan kanssa soitimme uusia kappaleita, mm. Bachin Sicilianoa ja Blavet n sonaattia pianistin kanssa. Keskityimme paljon nyansseihin ja yhteissoittoon. Sarah Hanley ohjaa kansainvälistä ryhmää. Machteld van Geenhoven opettajana, oik. Kaisa Kettula. 6
Ryhmillä oli meriaiheiset nimet kuten Hummerit, Delfiinit, Merihevoset. Yllä kuva loppukonsertin kenraaliharjoituksesta. Leirillä soittivat myös suzukiviulistit, kuvassa Immi Kettula. Illan huiluorkesterissa hioimme Pachelbelin Kaanonia nyanssien ja artikulaation puolesta. Be ballerina like me! tuli Machteldilta ohjeena yhteen kohtaan kappaleessa. Lopuksi soitimme koko kappaleen läpi jäähyväislauluna minulle ja äidille, sillä me olimme lähdössä jo seuraavana päivänä takaisin Suomeen. Todella hienoa soittaa muiden taitavien huilistien kanssa niin kauniilta kuulostavaa kappaletta! Viimeisenä leiripäivänämme oma tunnelmamme oli haikea. Pakattuamme tavarat ja käytyämme vielä viimeisen kerran kaupungilla oli vuorossa Sarahin ryhmätunti. Sicilianon taxi kohdat alkoivat jo sujua, ja lähdötkin osuivat pikkuhiljaa kohdalleen. Soitimme vielä Pierretten Serenadia, josta katsoimme lähtöjä, nyansseja ja tupla- sekä surr-kielikohtia. Ryhmätunnin ja lounaan jälkeen soitin päiväkonsertissa Faurén Fantasian,joka meni mielestäni ihan hyvin; soittaminen tuntui mukavalta enkä jännittänyt juurikaan. Leirini päätti Anken yksityistunti, jolla puhuimme enemmän kuin soitimme. Anke antoi vinkkejä säveltäjistä ja kappaleista, joita minun kannattaisi soittaa, ja lisäksi puhuimme siitä, millaisesta musiikista pidämme, ja lopuksi soitimme Dopplerin Unkarilaisen pastoraalifantasian Allegro-osaa. Seuraavaksi alkoi kotimatka. Tuntui surulliselta jättää leiri kesken, mutta sisarellani oli konfirmaatio lauantaina - onneksi sielläkin oli hyvää musiikkia. Kokonaisuutena leiri jäi erittäin positiivisesti mieleen ja oli mahtavaa tutustua samanikäisiin ulkomaalaisiin huilisteihin. Jos ja kun seuraava leiri järjestetään, olen ensimmäisenä ilmoittautumisjonossa!!!!! Marie Lundgren Marie Lundgrenin kirjoitus Belgiassa järjestetyn suzukihuiluleirin kokemuksista on julkaistu myös Huilisti-lehdessä. Marie opiskelee huilunsoittoa Käpylän musiikkiopistossa 11. vuotta, tästä syksystä lähtien opettajanaan Hanna Kinnunen. Toiset Käpylästä kurssille osallistuneet olivat Kaisa ja Immi Kettula. 7
Kesälaitumilla kansanmusiikin parissa Minulla oli hauska kesän alku. Ensimmäisellä lomaviikolla olin Kansanmusiikkileirillä, joka pidettiin Kansanmusiikkiopistolla Karjalantalolla. Se oli päiväleiri (8.30-16.30). Joka päivä oli paljon mukavaa ohjelmaa: soitimme pienryhmissä eri soittimia kuten jouhikkoa, kitaraa ja kanteleita. Lisäksi kokeilimme erilaisia rytmisoittimia. Halukkaat saivat myös soittaa omia soittimiaan, minäkin soitin myös klarinettia leirillä. Oli myös kiva käydä vaihteluksi tuulettumassa Intian leikkipuistossa leiripäivän lomassa. Leirillä kävi Mikko Perkoila pitämässä soitinrakennuspajaa, jossa oli mahdollisuus tehdä pitkähuilu, sählypallo-okariina, sormipiano, sipsipurkkikitara sekä pyöritettäviä surisijoita. Itse tein sormipianon, jonka voi oikeasti virittää! Pitkähuilun ja sählypallo-okariinan olin tehnyt jo keväällä erillisellä soitinrakennuskurssilla samassa paikassa. Leirin päätöskonsertissa soitimme myös näillä itse rakennetuilla soittimilla. Leirin aikana oli kilpailu, jossa sai sanoittaa itse laulun, johon melodia oli annettu. Joka päivä oli mahdollisuus harjoitella perinteistä tikkuristi-tanssia, josta oli myös kilpailu viimeisenä päivänä. Menestyin molemmissa hyvin ja sain palkinnoksi Kansanmusiikkiopiston kassin, CD-levyn ja nuottikirjan pelimannimusiikkia. Kansanmusiikin harrastamista on siis helppo jatkaa myös leirin jälkeen. Leirin lopuksi pidimme hienon konsertin, jossa jokainen ryhmä esitti laulun, jota säestivät itse. Soitimme myös koko leirin (28 lasta + ohjaajat) yhteisenä leiriorkesterina. Mielestäni kaikki leirin ohjaajat olivat tosi kivoja. Aion mennä ensi vuonna uudelleen! Kansanmusiikkileirin leiriorkesteri soittaa päätöskonsertissa, johtajana Maija Karhinen-Ilo 8
Kesäkuun toisella viikolla osallistuin Kansanmusiikkiopistossa kitaransoiton alkeiskurssille. Kolmen illan kurssilla opettelimme sointusäestystä. Kolmantena iltana soitimme yhdessä kanteleen ja viulun alkeiskurssilaisten kanssa! Se oli hauskaa. Kesäkuun toisena viikonloppuna menimme perheen kanssa kylään tuttaville Fiskarsiin. Siellä oli silloin Fiskars Folk Festival (= fff ), jota menimme kuuntelemaan. Ja kuka olikaan ensimmäinen esiintyjä: Mikko Perkoila! Hän esitteli sielläkin itse rakennettavia soittimia kuten mehupillihuilua - ja soitti myös sählypallo-okariinalla Sibeliuksen Finlandian. Fff:ssä esiintyi myös Sillanpään perheyhtye (isä ja tytöt). He soittivat ja lauloivat todella kaunista folkia. Toinen tytöistä soitti myös alttoviulua, jota itse pääsen opiskelemaan syksyllä, jee. Kuuntelimme siellä lisäksi kahta virtuoosimaista Sibelius-Akatemian opettajaa, jotka soittivat mandoliini-harmonikka duettoja. Heidän jälkeensä esiintyi alkuvoimainen Suden aika naisyhtye, joka käytti monia erikoisia perinnesoittimia. Oli hauska nähdä ja kuulla, kun oikein ammattilainen soitti pitkähuilua, jollaisen olin rakentanut soitinrakennus-pajassa. Fff-tapahtumaa voi todella suositella: se on ilmainen mahdollisuus kuulla hyvää musiikkia luonnon helmassa. Kansanmusiikkikesäkuuni jatkui vielä seuraavalla viikolla, kun osallistuin Kansanmusiikkiopiston Andien musiikki -iltaan. Siellä sai kokeilla pan-huilun soittoa. Se olisi ollut tosi kiinnostavaa, mutta minua alkoi kyllä pyörryttää se puhaltaminen. Hanna Hujanen, 11v Ps. Olisi kiva lukea lehdestä muidenkin musiikkiopistolaisten kokemuksia musiikkileireistä tai tapahtumista. Soitinrakennuspajassa rakennetut sormipiano, sählypallookariina ja pitkähuilu. 9
Kevään 2009 todistukset ja stipendit Sellistit Kuusamossa vierailulla PERUSASTEEEN suorituksesta todistuksen saivat: Isotalo Aku, Kallioniemi Noora, Karjalainen Kare, Koponen Aino, Lappi Vilma, Rautiainen Kristiina, Riipinen Elias, Ritvaniemi Eemil, Selroos Jonna, Tikkanen Marketta, Tuovinen Maija ja Vartiainen Aleksi. OPISTOASTEEN todistuksen saivat Broman Ravna, Langdon Loviisa, Rauhamaa Johannes, Toikka Onni. Stipendit 2009 LEIJONArahaston 500 euron stipendi myönnettiin viime keväänä Juho Valtoselle. Rehtorin rahastosta stipendin saivat: Broman Ravna, Hujanen Hanna, Hyvönen Anni, Karhunen Mikko, Karjalainen Kare,Kivioja Kerttu, Kontiola Julius, Kupiainen Matti (1.vuosi), Langdon Loviisa, Lappi Vilma, Lundgren Marie, Mikola Ainomaija, Mäkitalo Tiina, Rauhamaa Johannes (teoria), Rautiainen Kristiina, Ritvaniemi Alvar, Ritvaniemi Eemil, Salo Senja, kam.mus Sinisalo Annika, Toikka Onni, Tuovinen Maija, Untamala Sampo, Vartiainen Aleksi. Pakettiautoon mahtui 11 selloa, kuljettaja Reijo Koskinen ja yksi kyytiläinen; loput sellisteistä matkasivat Kuusamoon lentäen. Siellä vietettiin viikonloppu selloopettaja Hannele Kerkelän ja kuusamolaisten sellistien vieraina. Anja Majan johdolla toteutui nyt vastavierailu keväiselle kuusamolaisten sellistien pääkaupunkikäynnille. Vierailut rahoitettiin lähes kokonaan Kulttuurirahaston myöntämän 9000 euron avustuksen turvin. Reissu alkoi jo torstaina, 24.9.09, ja kotiin tultiin sunnuntaina keskiyöllä. Torstaina retkeläiset tutustuivat Oivankin nuorisoleirikeskukseen sekä toisiinsa erilaisten leikkien ja tehtävien avulla, saunoivat ja paistoivat kodassa makkaraa - vietettiin vapaapäivä. ****************************** Musiikkiopisto toimii joulukalenterin luukkuna keskiviikkona, 16.12.09 klo 18.30-18.45; lisää seuraavassa KAPULAssa! ****************************** Onko tässä nyt sello kallella kypärin? 10
Sellistit ihan pihalla. Perjantai alkoi sekin kisailulla: eri ikäisten muodostamat sekajoukkueet kilpailivat mm. chilibikeilla, tulenteossa ja käpyjonojen järjestämisessä. Kuusamo-talon treenien jälkeen Rukan hotellissa soitettiin pieni konsertti ruokailun päätteeksi. Hotellissa sattui muuten olemaan karaoken SM-kisojen myötä muusikkoja, jotka kuuntelivat nuoria soittajia mielenkiinnolla! Perjantain päätteeksi nuoret majoittuivat kuusamolaisten sellistien perheisiin, jopa Posiolle saakka. Lauantaina lähdettiin koskenlaskuun! Kosket on kuulemma luokiteltu vaikeusasteisiin 1-6, joista arvattavasti 6 on vaikein, hengenvaarallinen. Retkeläiset laskivat 1, 2 ja 3-tason kosket ilman suurempia vaurioita, mitä nyt yksi mela katosi. Evästä ja makkaraa oli varattu myös koskenlaskun päätteeksi. Pienellä karhunkierroksella patikointi päättyi Myllykoskelle vaahtokarkkinuotiolle. Sunnuntain konsertti järjestettiin Kuusamo-talon Oulanka-salissa. Yleisöä saapui 150-200 kuulijan verran, ja se sujui hyvin. Konsertin jälkeen retkeläiset pääsivät Kuusamon tropiikkiin uimaan. Viimeinen etappi oli Pohjolan seita, juhlapaikka, hieno ja tunnelmallinen (145 kynttilää!) vierailukohde lentokentän tuntumassa. Hannele Kerkelä, hänen miehensä sekä kuusamolaisten sellistien vanhemmat olivat nähneet paljon vaivaa, heille kiitos!, lähettää Anja terveisiä. Sellistien porukkamme oli tosi fiksua, meillä ei ollut mitään ongelmia. Useamman päivän yhdessäolo tiivisti mukavasti ryhmähenkeä ja toi esille uusiakin piirteitä oppilaistani. Matka oli kaikille osallistujille todella elämys!, arvioi Anja. 11
Kuusamon lentoasemalla kotiinpaluun tunnelmissa. Hannele Kerkelä 4. oikealla, Anja Maja joukon keskellä. ********************************************************** Suzukikonsertit Koskelan kirkossa klo 19 syksyllä 2009: ti 15.9. Suzukikonsertti ti 22.9. Sellistien ruskakonsertti ti 6.10. Suzukiviulistien konsertti ti 27.10. Suzukikonsertti pe 30.10 Suzukiviulistien konsertti (huom. paikkana Ranskalainen sali) ti 3.11. Sellistien konsertti ti 24.11. Suzukiviulistien konsertti ti 8.12. Suzukikonsertti Sibeliusta juhlien ti 15.12. Suzukilaisten joulusoitto **************************************************************** 12
Alttoviuluopettaja Clara Petrozzi-Stubin Claralta on ihan pakko kysyä sukujuuria, nimi on sen verran eksoottinen. Nimen jälkipuolisko Stubin - suomenruotsalaisen suvun nimi - on avioliiton perua. Nimi Petrozzi on kuulemma peräisin Italiasta, mutta Clara on syntynyt Perussa. Isoisoisäni muutti jostain Rooman läheltä siirtolaiseksi Peruun. Suomalainen äitini (sellisti, o.s. Helasvuo) taas tapasi perulaisen isäni opiskelijavaihdossa Italiassa, ja he asuvat yhä Perussa, kertoo Clara. Siellä hänkin viuluopintonsa aloitti. Perussa on Claran mukaan eurooppalaisen mallin mukainen konservatoriojärjestelmä. Suzukikoulutukseen Clara osasi hakeutua äidin innoittamana; jo 18- vuotiaana hänellä oli omia oppilaita amerikkalaisen suzukiopettajan jälkeensä jättämänä perintönä. Clara tuli Suomeen 24-vuotiaana, Jouko Mansneruksen yksityisoppilaaksi. Espoon musiikkiopistossa hän suoritti silloisen IIA-tutkinnon, ja on sittemmin pätevöitynyt (kaikki eurooppalaiset tasot) suzukiopettajaksi viulussa. Clara soitti viulua Perussa Egon Felligin ja Yolanda Kronbergerin johdolla. Mistä altto tuli kuvaan? Se oli oikeastaan ihan sattuma, nauraa Clara, äiti oli käymässä Kööpenhaminassa sisarensa luona, ja he kävivät soitinkaupassa, josta äiti toi kotiin alttoviulun ajatteli, että jos joku vaikka ryhtyisi sitä perheessä soittamaan. Hänellä oli kai sellistinä mielessä kvartettisoitto. Clara sen sitten otti. Viulun voi hänen mukaansa vaihtaa alttoviuluun aika vaivattomasti, koska perustekniikka molemmissa soittimissa on pitkälti samanlainen. Käpylässä Claralla on neljä alttoviuluoppilasta ja Mankkaalla Espoossa (Musiikkikoulu Orbinski) 15-16 viuluoppilasta. Clara soittaa ja esiintyy mielellään erilaisissa kokoonpanoissa, ja on hakemassa apurahaa uudelle Aurinko-ensemblelle. Sen tarkoituksena olisi edistää latinalais-amerikkalaisen taidemusiikin esittämistä. Suomessa suzukiopettajan opinnot aloitin Jyrki Pietilän johdolla, ja myöhemmin opettajina olivat Marjukka Olamaa ja etenkin Hannele Lehto. Käpylään oli kuulemma mukava tulla opettajaksi, ennestään tuttuun taloon, jossa on kiva tunnelma. Clara tyttärensä Valerian kanssa vuonna 2004. 13
Yhtyeeseen ovat lupautuneet Suomessa asuvat latinalaisamerikkalaiset muusikot ja säveltäjät sekä suomalaiset muusikot. Kokoonpano joustaa tarpeen mukaan. Clara kertoo käyneensä Perussa viimeksi tammikuussa, jolloin hänet kutsuttiin opettajaksi suzukikurssille. Opetin kolmen viikon kurssilla, ja pidin myös oman resitaalin siellä, mikä on kuulemma harvinaista herkkua. Neljän lapsen äidin aika kuluu paitsi opettamiseen, myös säveltämiseen ja musiikin tutkimiseen. Clara väitteli juuri Helsingin yliopistossa aiheenaan Perun orkesterimusiikki vuosina 1945-2005, onneksi olkoon! Vastaväittäjä saapui Chilen yliopistosta, professori Luis Merino. Mitkä olivat väitöksen päätulokset? Se oli yleiskatsaus, sain listattua olemassa olevat teokset sellaista kartoitusta ei ollut. Eri aikakaudet ja tyylisuunnat ovat hyvin edustettuina myös perulaisessa musiikissa. Perun säveltäjillä on myös läheinen suhde oman maan kansanmusiikkiin ja populaarimusiikkiin. Muun muassa oboeopettaja Aila Hettula Aila lähetti hauskan kuvan jutun liitteeksi, vaellukselta Lapista. Olin vuorotteluvapaalla viime vuoden, oli aikaa kerrankin lähteä kummitytön kanssa vaeltamaan, hän kertoo. Hettula on lappilainen sukunimi. Ailan isän suku on kotoisin Ounasjokivarresta, Kittilästä ja äidin sukujuuret ovat Pohjois- Pohjanmaalla. Ailan vanhemmat ovat kuitenkin jo pitkään olleet etelässä, ja Aila on paljasjalkainen helsinkiläinen. Monen muun puhallinsoittajan tavoin hänkin on muuttanut työn perässä, melko runsaasti. Olen asunut ympäri Suomea, pohjoisimpana paikkana Oulussa, itäisimpänä Lappeenrannassa, läntisimpänä Kokkolassa. Perun taidemusiikki ei välttämättä ole suomalaisille järin tuttua. Pyydettäessä Clara mainitsee Perun säveltäjistä kaksi: Enrique Iturriaga ja Celso Garrido-Lecca. Tutustutaan. 14 Kilppari.
Yleensä työt ovat olleet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa; pisimpään olin Hyvinkäällä ja Karjaalla kummassakin noin 10 vuotta. Monesti työt ovat sisältäneet sekä orkesterisoittoa että opetusta. Esimerkiksi Lohjalla työnkuvaan kuului orkesterisoittoa, kamarimusiikkia ja opetusta. Viimeisin työpaikka ennen vuorotteluvapaata oli Hämeenkyrön kansalaisopistossa. Siellä ohjattavina oli myös aikuisia, ja työn kuva oli varsin monipuolinen. Siellä syntyi ajatus vaihtaa ammattia. Varmaan se tuli vanhainkodin musiikkituokioista se lopullinen kipinä lähteä opiskelemaan musiikkiterapeutiksi. Aloitin tänä syksynä opinnot Turussa, koulutus on kolmivuotinen, Aila kertoo. Koulutus on suunnattu erityisesti jo pedagogiikkaopintoja suorittaneille, ja opiskelijoiden joukossa on elämän- ja työkokemusta keränneitä ihmisiä, esim. erityislastentarhanopettaja, luokanopettaja, teologi ja musiikinopettaja. Tuleva työ on sitten luultavimmin yksityistä ammatinharjoitusta eri instituutioissa, vanhainkodeissa, lasten päiväkodeissa, sairaaloissa, Aila arvelee. Tänä lukuvuonna Aila opettaa pääkaupunkiseudulla. Ailan oboeoppilaat koostuvat Käpylän kahdesta, Itä-Helsingin musiikkiopiston kuudesta ja Keski-Helsingin musiikkiopiston kolmesta oboistista. Lisäksi Ailalla on pari puhallinvalmennusoppilasta Keski-Helsingin musiikkiopistossa. Oboen opettajille maksetaan myös ns. rööritunti: opettaja joutuu tekemään oppilaille ja tietysti myös itselleen loputtomasti soittimen suukappaleita, röörejä. Aila kuvailee niiden tekovaiheita. Putket halotaan, pätkitään, höylätään, formataan (asetellaan metallimuottiin), sidotaan hylsyyn, vuollaan, ja sitten voi kokeilla, tuliko siitä hyvä vai ei. Vaiheita ei yleensä tehdä kerralla peräkkäin, vaan ruo'on pitää saada asettua niiden välillä. Kaikki työvaiheet vaikuttavat ääneen. Arundo donax ruo'osta tehtyjä röörejä ei vielä pahemmin korvata uusilla, teknisillä materiaaleilla, vaikka niitäkin kuulemma on jo olemassa. Esimerkiksi lasikuituinen rööri ei ole niin elastinen kuin oikea, ja ne ovat myös kalliita, Aila sanoo. Hinta on merkittävä tekijä, sillä ammattikäytössä röörejä voi mennä useita viikossa. Maija Poppanen -musikaali pyörii tämän kauden Helsingin kaupunginteatterissa, ja sen esityksissä voi kuulla Ailan huuliharpun soittoa. Huuliharpun? Oboistin soitettavaksi oli musikaalissa osoitettu myös englannintorven ja huuliharpun stemmat. Kromaattisessa huuliharpussa samasta kohdasta tulee neljä ääntä: sisään/ulos - puhalluksen ja kromaattisen muunnoksen napin on-offvalintojen perusteella. Kesällä piti sitten kiireesti opetella soittamaan huuliharppuakin, Aila selittää. Kaupunginteatterissa on kiva työyhteisö, siellä olen ollut töissä jo 11 vuotta. Vieläköhän saisi paikkoja katsomaan Maija Poppasta ja Nuuskamuikkusta? 15
TAPAHTUMAKALENTERI www.kmo.fi Tapahtumakalenteri sisältää tuoreimmat tiedot tapahtumista ti 15.9. to 17.9. ti 22.9. pe 25.9. su 27.9. pe 2.10. ti 6.10. ke 7.10. to 8.10. ti 27.10. ke 28.10. to 29.10. pe 30.10. ti 3.11. ti 3.11. ke 4.11. to 5.11. to 5.11. 7.-8.11. su 8.11. Suzukikonsertti Pianistien konsertti Sellistien ruskakonsertti Sellistien konsertti Rukatunturilla; Käpylän ja Kuusamon musiikkiopistot Sellistien konsertti Kuusamo-talossa klo 13 Taivaskalliontie 3 Niklas Pokki luennoi prima vistan opettamisesta Suzukiviulistien konsertti Pianistien konsertti Hiljan iltasoitto Suzukikonsertti Simon iltasoitto klo 18.30 Koskelan kirkko Pianomatinea; Anu Ekholmin oppilaat esiintyvät klo 19 Ranskalainen sali Suzukiviulistien konsertti Sellistien konsertti klo 19 Konservatorion sali, Ruoholahti, Avanti! ABC - musiikkioppilaitosten yhteisprojektin konsertti Kuopioon! -kenraaliharjoituskonsertti Pianistien konsertti klo 19 Ranskalainen sali Huilumatinea, Aija Lehtosen oppilaat esiintyvät klo 10 lähtien Karjala-talo Tanssin ja soitan! - kansanmusiikkitapahtuma Sellistien konsertti Tammisaaressa; Käpylän sellistit, Raaseporin mo:n sellistit ja lyömäsoittajat esiintyvät to 12.11. to 12.11. ke 18.11. to 19.11. ti 24.11. ke 25.11. to 26.11. to 3.12. pe 4.12. ma 7.12. ti 8.12. ke 9.12. to 10.12. pe 11.12. su 13.12. ma 14.12. ti 15.12. ke 16.12. to 17.12. Puhallinmatinea klo 18 Ranskalainen sali Pianistien iltasoitto; Merja Somiskan oppilaat esiintyvät Pianistien soittajaiset Lisa Pälikön ja Pirjo Pesolan oppilaat esiintyvät Liisan iltasoitto Suzukiviulistien konsertti Pianistien konsertti Puhaltajien tasokonsertti Merin iltasoitto klo 18.30 Koskelan kirkko Laulajien ilta Sinikka Alstelan oppilaat esiint. klo 19 Oulunkylän kirkko Orkesterin joulukonsertti solistina Johanna Rusanen Suzukikonsertti Sibeliusta juhlien Annan iltasoitto Pianistien konsertti Huilusoittajaiset; Marja-Leena Mäkilän oppilaat esiintyvät klo 15 Koskelan kirkko Pianomatinea, Marketta Wiklan oppilaat esiintyvät klo 18.30 Ranskalainen sali Kitaristien joulusoitto Georgij Putilinin oppilaat esiint. Suzukilaisten joulusoitto klo 18.30-18.45 opistolla aukeaa joulukalenterin luukku Opiston joulukonsertti