26 Vastuualue Kehittämispalvelut Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja Risto Nieminen, sataman osalta satamajohtaja Aki Marjasvaara Toiminta-ajatus Kehittämispalvelujen vastuualue on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan tukena toimiva asiantuntijaorganisaatio, joka yhdistää elinkeino-, matkailu- ja maaseututoimen sekä sataman ja yleisen strategia- ja kehittämistoimen samaan kokonaisuuteen. Vastuualue työskentelee tiiminä, mutta jakaantuu hallinnollisesti kahteen yksikköön; Kehittämisosastoon ja Satamayksikköön. Kehittämisosastolle kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: Kehittämistoimi, elinkeinotoimi, matkailutoimi ja maaseututoimi. Kehittämispalvelujen kytkentä demokraattiseen päätöksentekoon toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti siten, että kaupunginhallituksen alaisena toimii elinkeino- ja kehittämisjaosto. Jaosto toimii kehittämispalvelujen vastuualueella ja tehtäviä ovat mm. elinkeinoelämän kehittäminen ja painopisteiden valinnan valmistelu, asumismarkkinointi, elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä osallistuminen maankäytön strategisiin linjauksiin. Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset ja uudet haasteet Kehittämispalvelujen vastuualue valmistelee kaupungin strategian, maankäyttöpolitiikan ja strategisen osayleiskaavoituksen laadintaa. Tavoitteena on yhdistymissopimuksen mukaan mm. luoda vetovoimaiset edellytykset väestö- ja työpaikkakehitykselle, kehittää uudesta kunnasta aktiivinen ja merkittävä alueellinen toimija, poistaa hallinnolliset rajat mm. maankäytössä ja kaavoituksessa sekä eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta sekä luoda hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiselle. Kuntafuusiosta aiheutuu työskentelytavan ja organisaation muutos. Kuntien yhdistymissopimuksessa on todettu, että elinkeinoelämän muutoksiin vastaaminen edellyttää nopealiikkeistä ja vireää organisaatiota sekä hyviä kontakteja elinkeinoelämän toimijoihin. Tulevaisuus tuo matkailussa uusia haasteita ja paljon mahdollisuuksia. Paikallisesti haasteellisinta tulee olemaan alueen koordinointi ja tasapuolinen kohtelu eri matkailualueiden ja painopisteiden välillä. Lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia tulevat olemaan uuden moottoritien hyödyntämien matkailussa sekä venäläisten matkailijoiden huomioon ottaminen palveluissa. Suuri haaste tuleville vuosille on eri maaseututoimien yhdistäminen yhteen toimivaan kokonaisuuteen. Yhdistymissopimuksen mukaan maaseutuviranomaispalvelut yhdistetään kokonaisuudeksi, jonka toiminnot sijoitetaan Liljendaliin. Sen tehtävänä on hoitaa neuvonnan ohella myös maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Lomituspalvelut hoidetaan Ruotsinpyhtäätä lukuun ottamatta keskitetysti Liljendalista. Ruotsinpyhtään lomituspalvelut hoidetaan jatkossakin Kouvolasta.
27 Valtion päätös uudistaa maataloustukien hallinnointia tekee tarpeelliseksi löytää yhteistyökumppaneita naapurikunnista, jotta voidaan muodostaa vähintään 800 tilan hallintoyksikkö. Uusi Loviisa pyrkii saamaan maksajavirastostatuksen uudella yhteistoiminta-alueellaan. Satamien liikennemääriä ovat leikanneet voimakkaasti metsäteollisuuden laitosten seisokit ja alasajot. Vapautunutta varasto- ja laiturikapasiteettia on lisännyt myös Venäjän kauttakulkuliikenteen romahdus. Loviisan sataman liikenteen kasvattamista on estänyt sopivan varastotilan ja alueiden puute. Metsäteollisuuden tulevaisuuden vientimäärät ovat hämärän peitossa ja on mahdollista, että sataman kautta vietävän sahatavaran määrät jäävät tulevaisuudessa menneiden huippuvuosien lukemista. Tapahtuvaan muutokseen on reagoitava, jottei sataman liikenne laske. Todennäköisenä pidetty vaatimus kuntien avoimille markkinoille tuottamien palveluiden yhtiöittämisestä liittyy merkittävällä myös Loviisassa satamanpidon tulevaisuuden järjestelyihin. Tämän on arveltu tapahtuvan muutamien vuosien kuluttua ja se koskisi myös liikelaitoksien kautta tuotettuja palveluita. Tavoitteet ja toimintalinjat Tavoite 1: Kehitysedellytysten varmistaminen Siirtymäkauden strategian mukaisesti kaupungille luodaan riittävät kehittämisen välineet. Loviisa kytketään tiiviisti valtaväyliin ja rakentuvaan moottoritiehen samalla, kun varmistetaan rantaratahankkeen toteutuminen. Kehittämistoimen nopealiikkeisyys ja hyvät kontaktit elinkeinoelämään varmistetaan perustamalla yhdessä Lapinjärven ja alueen yritysten kanssa kehittämisyhtiö. Yrityskontakteissa ja hankkeissa korostetaan sataman lisäarvoa ja satamaa hyödynnetään palvelukokonaisuuksissa. Tavoite 2: Väestörakenteen kehittäminen Maapolitiikan, yleiskaavoituksen, asunto- ja elinkeinopolitiikan sekä muun kuntasuunnittelun avulla varmistetaan kunnan strategisen suunnittelun onnistuminen. Tavoite 3: Toimintatapojen kehittäminen Elinkeinoyhteistyötä parannetaan kehittämisen painopistealueille. Niillä toteutetaan alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita. Yrityspalvelujen resursseja parannetaan alueellisella yhteistyöllä. Yksityisiä palveluja tuetaan ja kehitetään julkisen- ja yksityisen sektorin yhteishankkeilla, markkinoinnilla, yrityskoulutuksella ja liikkeenjohdon konsultoinnilla. Elinkeino- ja kehittämisjaosto kehittää yhteistyötä yrittäjien ja Lapinjärven kunnan kanssa. Matkailutoimessa muodostetaan työryhmiä painopisteittäin tavoitteena saada aktiivinen vuorovaikutus matkailukentän kanssa. Siten löydetään oikeat toimintatavat ja kehityslinjat. Luodaan uusia maaseututoimen yhteistyömalleja ja yhtenäistetään mm. peltovuokrauksen ja metsänhoidon perusteet. Haetaan siirtymäkauden strategian mukaisesti maaseutuhallinnon maksajaviraston statusta.
28 Tavoite 4: Loviisan tunnettavuuden lisääminen Panostetaan markkinointiin ja kehitystyöhön matkailutahojen kanssa, jotta saadaan Loviisasta tunnettu ja matkailijamäärät lisääntymään. Painopisteet Loviisan matkailussa lähivuosina ovat veneily- ja saaristomatkailussa, ruukki- ja kartanokulttuurissa, pikkukaupunki-idyllissä sekä erilaisten tapahtumien markkinoimisessa. Sataman tunnettavuutta ja verkostoitumista kehitetään osana kaupungin tunnettavuuden ja imagon kehittämistyötä. Tavoite 5: Liiketaloudellisesti kannattavan sataman kehittäminen Satama selvittää yhdessä Talouspalvelujen vastuualueen kanssa sataman osakeyhtiöittämisen edellytykset. Samaan aikaan turvataan sataman toiminta- ja kehittämisedellytykset. Perinteinen kappaletavaralaivaus hoidetaan jatkossa sataman keskiosassa, jotta hyvät puitteet omaavaa sataman pohjoisosaa voidaan kehittää. Näin sataman toiminnat pystytään järjestelemään paremmin ja saadaan tiloja, joiden puute rajoittaa kehittämistä ja liikenteen kasvamista. Sataman välitöntä kehittämisvalmiutta parannetaan ja ylläpidetään lupaprosesseilla ja selvityksellä. Kaupungin kehittämiselle valitaan seuraavat strategiaan pohjautuvat painopisteet: 1. Energia, johon sisältyy mm. CO 2 -vapaan energian tuotanto, biopoltto, tuulivoimatuotanto ja energiateknologia, jota edustaa muun muassa Loviisassa jo sijaitseva ydinvoimalaitos. Tämän Fortumin ydinvoimalaitoksen lisäkapasiteettia koskevan lupahakemuksen menestymistä valtionhallinnon päätöksenteossa edistetään kaikin mahdollisin keinoin. Ydinvoiman lisärakentamiseen varaudutaan kaikilla sektoreilla elinkeinoelämän kehittämisen ykkösstrategiana talouden ja työllisyyden hyvän kehityksen takaamiseksi Loviisassa ja päästöttömän energian tuotannon mahdollistamiseksi laaja-alaiseen käyttöön. 2. Meri, johon liittyvät mm. saaristo ja merialue, satama, merirakentaminen, kalastus ja troolisatama, matkailu sekä veneet ja veneily. 3. Sijainnin hyödyntäminen, johon liittyvät väylät, logistiikka ja tonttitarjonta sekä mm. strateginen maankäytön suunnittelu, moottoritie portteineen ja hankkeineen, rantarata sekä matkailu. 4. Palvelut, joihin sisältyvät mm. idyllimyynti, luovat alat, hoiva ja hyvinvointi, kaksikielisyys sekä kuljetus ja logistiikka. 5. Maaseutu, johon liittyvät mm. bioenergia, yhteistyöverkostot, maaseutu- ja ympäristömatkailu sekä lähiruoan tuotanto.
29 Talousarvio 2010 Toimintatavoitteet Vastuualueen kaupunginvaltuuston nähden sitovat tavoitteet 2010 Toimintatavoite Kehittämisedellytysten varmistaminen Väestörakenteen kehittäminen Toimintatapojen kehittäminen Loviisan tunnettavuuden lisääminen Toimenpide/kehittämisprojekti - Strategisen yleiskaavan ja elinkeinostrategian yhteydessä laaditaan kehittämisohjelma. - Kaupungin strategiaan pohjautuvat kehittämisen painopisteet yhdistetään projektissa Vihreä Moottoritie, jota toteutetaan hyväksytyn sopimuksen mukaisena. - Perustetaan seudullinen kehittämisyhtiö, joka tarjoaa yritysneuvontapalveluja ja toteuttaa kaupungin kehittämishankkeita. - Laaditaan seudullinen elinkeinostrategia yhdessä Lapinjärven kunnan ja seudun yritysten kanssa. - Kaupungin metsätaloussuunnitelma päivitetään. - Laaditaan kaupungille ilmastostrategia. - Koko kunnan alueelle laaditaan strateginen yleiskaava. - Maapoliittinen ohjelma laaditaan yhteistyössä Teknisen keskuksen kanssa. - Kaavoitusohjelma laaditaan yhteistyössä Teknisen keskuksen kanssa. - Laaditaan asuntopoliittinen ohjelma. - Järjestetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistapaamisia ja seminaareja. - Tehdään seudullinen yritysrekisteri. - Etsitään markkinoinnilla uusia yrityksiä. - Osallistutaan messuihin ja tuetaan yritysten markkinointia. - Osallistutaan seudullisiin yhteishankkeisiin. - Luodaan maaseututoimeen uusi yhteistoimintatapa. - Laaditaan yhtenäinen esitemateriaali. - Matkailumarkkinoinnilla tehdään Loviisa sekä alueella toimivien matkailuyrittäjien palvelut ja nähtävyydet tunnetuksi. - Osallistutaan yhdessä yrittäjien kanssa saaristo- ja venematkailun kehityshankkeisiin. - Kehitetään kaupungin omistuksessa olevaa Strömforsin ruukkia ja sen lähialueita, yhdessä alueella toimivien yrittäjien ja tahojen kanssa.
30 Liiketaloudellisesti kannattavan sataman kehittäminen - Laaditaan selvitys toimenpiteistä, joilla sataman toiminta voitaisiin ohjata jatkossa yhtiömuotoiseksi. - Sataman tilankäyttöä kehitetään toimintojen järjestelemiseksi. - Edistetään yhteistyössä satamaoperaattorin kanssa lastipalvelujen kehittämisprojektia. Talousarviovuoden avainsuoritteet ja tunnusluvut Suorite/tunnusluku Ta 2010 Tav 2012 Lomitettuja päiviä 16 700 16 500 Lomittajan ammattitutkinnon suorittaneita 20 30 Tieavustus/km 381 400 Käsitellyt maataloustukihakemukset 1 500 1 450 Sataman tavara tn (.1000) 1 000 1 300 Talousarvioperustelut Kehitysedellytysten varmistaminen (Kehittämisjohtaja Risto Nieminen) Kehittämisohjelma Osana strategisen osayleiskaavan ja elinkeinostrategian laatimista tehdään kehittämisohjelma. Ohjelmalla saadaan suunnitellusti hyödynnettyä kaupungin suuret alueelliset mahdollisuudet. Kehittämisohjelma laaditaan pääosin omana työnä. Työ tehdään kevään 2010 aikana. Kehittämisen painopisteet Vihreä Moottoritie on viranomaisista ja yrityksistä koostuvien yhteistyökumppanien kanssa sovittu ja suunniteltu konseptikehityshanke. Siitä muodostetaan Kehittämispalvelujen vetämä laaja yhteistyöhanke, joka toimii yhtenä perustana kesällä 2010 aloittavan kehittämisyhtiön toiminnalle. Määräraha-arvio ensimmäiselle vuosipuoliskolle hankkeen hallinnoimiseksi ja haltuun ottamiseksi on 61 000. Tuloarvio alkuvuodelle on 58 000. Toiminta ajoittuu vuoden 2010 alkupuoliskolle ja työ jatkuu perustettavan kehitysyhtiön toimesta. Kehittämisyhtiö (Vs. elinkeinovastaava Antti Vaittinen ja elinkeinovastaava Tiina Keskimäki) Yhdistymissopimuksen mukaisesti kehittämisen ja elinkeinotoimen operatiivinen työ siirretään perustettavan kuntaenemmistöisen kehittämisyhtiön hoidettavaksi. Yhtiön perustajana toimii Loviisan kaupunki. Lapinjärven kunnalle ja yrityksille tarjotaan mahdollisuus liittyä osakkaana perustettavaan yhtiöön.
31 Vuoden 2010 määrärahatarve käyttötaloudessa on 50 000 mahdollisten asiantuntijapalvelujen ostojen lisäksi. Osakepääomaan varataan 150 000. Menot rahoitetaan yhdistymisavustuksista. Suunnittelu aloitetaan TTT-hankkeen yhteydessä jo vuoden 2009 puolella ja yhtiön toiminta alkaa kesällä 2010. Seudullisen elinkeinostrategian laatiminen (Vs. elinkeinovastaava Antti Vaittinen ja elinkeinovastaava Tiina Keskimäki) Yhdistymissopimuksen mukaan laaditaan seudullinen elinkeinostrategia yhdessä yrittäjien kanssa. Vuoden 2010 aikana valmistuu Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan yhteisen TTT hankkeen toimesta seudullinen elinkeinostrategia. Työ tehdään TTT-hankkeen osana ja erillistä määrärahaa ei tarvita. Laatiminen aloitetaan vuoden 2009 puolella ja strategia valmistuu kesään 2010 mennessä. Hanke: Loviisan ilmastostrategian valmisteleminen Perustetaan tarpeen mukaan ulkopuolisilla asiantuntijoilla vahvistettava työryhmä suunnittelemaan strategia, jonka puitteissa Loviisan kaupungin kasvihuonepäästöjä pystytään leikkaamaan Kööpenhaminan ilmastosopimuksessa Suomelle ehdotettavan prosenttiosuuden verran vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä kunnan keskeisten toimintojen kärsimättä. Työssä hyödynnetään Motivan uusiutuvan energian kuntakatselmusta, jossa kartoitetaan katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksen toteuttamiseen haetaan tukea TEM:ltä. Totetutustapa: Toteutetaan omin voimin ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella. Metsätaloussuunnitelman päivitys (Vastaava maaseutuasiamies Marina Bergheim-Ahlqvist) Eri kuntien metsätaloussuunnitelmat ovat eri-ikäisiä ja osittain päivittämättä. Tarjousten perusteella päätetään, mikä taho tekee päivityksen. Määräraha-arvio metsätaloussuunnitelman päivitykselle on 40 000. Päivitys on suunniteltu tehtäväksi kahdessa vaiheessa vuosina: 2010 ja 2011. Väestörakenteen kehittäminen (Kehittämisjohtaja Risto Nieminen) Strateginen yleiskaava Strateginen yleiskaava on kunnan kehittämisen väline, jossa kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti ja havainnollisesti. Koko kunnan alueelle laaditaan strateginen yleiskaava, jossa osoitetaan kunkin alueen kehittämistavoitteet sekä varataan yleispiirteisesti toimintojen tarvitsemat alueet ja esitetään tavoitteellinen toteutusaikataulu.
32 Rahoitetaan yhdistymisavustusten kohdasta 1. Kuntastrategian täsmentäminen ja käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua. Määräraha yhdessä strategiatyön ja maapoliittisen ohjelman kanssa 30 000. Laatiminen ajoitetaan alkuvuodelle. Maapoliittinen ohjelma Kunnan maapoliittinen ohjelma sisältää kaupungin linjaukset maankäytön ja kaavojen toteuttamisen keskeisistä periaatteista. Työ tehdään omana työnä yhteistyössä Teknisen keskuksen kanssa. Laatiminen ajoitetaan alkuvuodelle ja työ alkaa jo vuoden 2009 puolella. Kaavoitusohjelma Kaavoitusohjelma laaditaan strategisen yleiskaavoituksen pohjalta. Työ tehdään omana työnä yhteistyössä Teknisen keskuksen kanssa. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista apua. Määräraha-arvio yhdessä yleisen strategiatyön ja strategisen yleiskaavoituksen kanssa 30 000. Laatiminen ajoitetaan alkuvuodelle ja työ alkaa jo vuoden 2009 puolella. Kehittämistoimen käyttösuunnitelma sisältää myös varauksen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kehittämisjaoston toimintaan. Toimintatapojen parantaminen (Kehittämisjohtaja Risto Nieminen) Yrittäjäkontaktit (Vs. elinkeinovastaava Antti Vaittinen ja elinkeinovastaava Tiina Keskimäki) Vuonna 2010 panostetaan Loviisan kaupungin ja yritysten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Yritysten edustajia ja yrittäjiä kutsutaan tapaamisiin ja seminaareihin, kartoitetaan yrittäjien omia kehittämisajatuksia ja hankeideoita sekä mahdollisia yhteistyön ongelmia ja esteitä. Perustetaan seudullinen elinkeinotoimikunta ja yritysrekisteri. Yksityisiä palveluja tuetaan ja kehitetään julkisen- ja yksityisen sektorin yhteishankkeiden, markkinoinnin, yrityskoulutuksen ja liikkeenjohdon konsultoinnin keinoin. Loviisan kaupungin ja Fortumin välistä yhteistyötä kehitetään ja syvennetään. Yrittäjäkontaktien kautta käynnistettäviin paikallisiin Privat Public Partnership - projekteihin 10 000, yritysten yhteiseen koulutukseen 5 000 ja yritysrekisterin perustamiskuluihin 5 000. Yrittäjäkontaktien osalta tapaamiset on käynnistetty jo vuoden 2009 puolella. Yrittäjätapaamiset jatkuvat vuoden 2010 aikana. Yhteistyö käytännön tasolla, projektit ja yrityskoulutus painottuvat suunnittelukauden jälkipuoliskolle.
33 Elinkeinomarkkinointi (Vs. elinkeinovastaava Antti Vaittinen ja elinkeinovastaava Tiina Keskimäki) Tutkimuksilla etsitään uusia yrityksiä yhteistyökumppaneiksi paikallisille yrityksille ja täyttämään mahdollisia aukkoja paikallisessa palvelutarjonnassa. Kohdennetun elinkeinomarkkinoinnin työvälineeksi luodaan yhtenäinen esitemateriaali. Messuosallistumisin ja suoramainonnan keinoin tuetaan elinkeinotoimen kärkihankkeiden markkinointia. Yhteistyössä teknisen toimen kanssa tutkitaan mahdollisuuksia tienvarsimainonnan tehostamiseksi ja VT6 ja VT7 väylä/porttimarkkinoinnin yhteisen brändin ja visuaalisen markkinointi-ilmeen kehittämiseksi. Määrärahatarve 25 000. Esitemateriaalin valmistelu alkaa kevään aikana. Etablointitutkimukset käynnistyvät kesän 2010 aikana. Messuosallistumiset ajoittuvat vuoden toteutettavien, kärkihankkeita edustavien toimialojen tapahtuma-aikataulujen mukaisesti. VT6 ja VT7 väylä/porttimarkkinoinnin suunnittelu alkaa kevättalven 2010 aikana. Seudulliset yhteishankkeet (Vs. elinkeinovastaava Antti Vaittinen ja elinkeinovastaava Tiina Keskimäki) Julkisen ja yksityisen sektorin elinkeinoyhteistyötä parannetaan kehittämisen painopistealueille kohdennetuilla kehittämishankkeilla, joissa Loviisan kaupunki toimii joko toteuttajana tai hankeosallistujana. Uuden Loviisan ja Lapinjärven elinkeino- ja kehittämistoimen yhteistyötä vahvistetaan. Jo käynnissä oleva yhteishanke on TTT (Tahto, Taito ja Tilaisuus) hanke. Alueellisia yhteishankkeita ovat osallistuminen mm. kalataloushanke ESKO:n ja Työpooliin. Yhteishankkeiden kustannusarvio on runsaat 40 000. TTT-hanke jatkuu suunnittelukauden aikana elokuun loppuun 2010 saakka, ESKO kalataloushanke ja Työpooli ovat vuoden 2010 loppuun jatkuvia hankkeita. Uusi yhteistyötapa maaseututoimeen (Vastaava maaseutuasiamies Marina Bergheim-Ahlqvist) Lisätään sähköisen asioinnin ja käytön mahdollisuuksia lomittajille ja yrittäjille lomitusnetissä. Maaseututoimessa on vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on omien websivuston työstäminen ja päivittäminen tarvittaessa. Tehdään omana työnä eikä aiheuta erillisiä kustannuksia. Vuoden 2010 aikana. Loviisan tunnettavuuden lisääminen (Kehittämisjohtaja Risto Nieminen) Matkailumarkkinointi (Matkailusihteeri Lilian Granberg)
34 Markkinoinnissa esitellään tasapuolisesti uuden Loviisan matkailupalvelut ja nähtävyydet. Matkailun tärkeimmät markkinointityökalut ovat Loviisan matkailuesite ja Loviisan matkailusta kertovat kotisivut. Vuonna 2010 vietetään Augustin Ehrensvärdin 300-vuotisjuhlavuotta, joka otetaan huomioon myös Loviisassa järjestämällä erilaisia tapahtumia yhdessä museotoimen ja eri historianharrastajien kanssa. Alueellista matkailuyhteistyötä tehdään yhdessä Porvoon kaupungin ja Porvoo Toursin kanssa. Porvoon, Kotkan ja Haminan seutujen kanssa tehdään yhteistyötä veneilymatkailussa. Uudessa Loviisassa jatketaan Porvoon ja Loviisan Jouluhankkeen teemaa ja laajennetaan toimenpiteet ja tapahtumat kattamaan koko uuden Loviisan aluetta. Vuoden 2010 määrärahatarve matkailumarkkinoinnissa kokonaisuudessa sisältäen kaikki painatusmateriaalit ja messuosallistumiset on n. 87 000. Suurin osa matkailumarkkinoinnin materiaalista tehdään vuoden 2009 puolella ja vuoden 2010 kevättalvella. Vuoden 2010 alussa osallistutaan Matka10Resa ja Vene10Båt messuille. Jouluprojektia työstetään ja markkinoidaan syksyllä. Saaristo- ja venematkailu (Matkailusihteeri Lilian Granberg) Yksi tärkeimmistä matkailuvalteista Loviisassa on saaristo- ja venematkailu. Laivasillan ja Svartholman palveluita tehostetaan ja kehitetään yhdessä yrittäjien ja alueella toimivien tahojen kanssa. Esimerkiksi Svartholmaan tehdään uusi lastenseikkailu vuodelle 2010. Vierasvenesatamatoimintaa kehitetään tulevina vuosina Loviisan Laivasillalla rakentamalla uusi vastaanotto- ja palvelukeskus satamalle. Määräraha-arvio on n. 50 000. Loviisa osallistuu vuosina 2010 ja 2011 kehittämisyhtiö Posintran hallinnoimaan Pirtu hankkeeseen, jonka tavoitteena on tukea mm. Rönnäsissä toimivaa Saaristomuseota sekä kehittää alueelle uusia matkailutuotteita. Strömforsin ruukki (Matkailusihteeri Lilian Granberg) Strömforsin ruukki ja Ahvenkoski ovat tärkeitä matkailualueita. Strömforsin ruukkia ja sen lähialueita kehitetään yhteistyössä alueen yrittäjien ja toimintatahojen kanssa. Matkailu- ja kulttuuripalvelut Strömforsin ruukin alueella toteutetaan yhdessä museotoimen kanssa. Määräraha-arvio on n. 35 000. Ruukkiin avataan kesäkaudelle kesäinfopiste ja järjestetään opastettuja kävelykierroksia kesäkaudella. Liiketaloudellisesti kannattavan sataman kehittäminen (Satamajohtaja Aki Marjasvaara) Sataman tulevaisuuden hallintomalli Satama selvittää yhdessä Talouspalvelujen vastuualueen kanssa sataman osakeyhtiöittämisen edellytykset mm. tulevan yhtiön sataman taseen ja toiminnan osalta.
35 Valtaosa työstä tehdään omana selvitystyönä. Selvitys laaditaan vuoden 2010 syksyyn mennessä. Sataman tilankäyttö Sataman toimintojen järjestelemiseksi lakkaava Loviisan kaupunki varasi vuonna 2011 tehtäväksi suunniteltuun Pitkälaiturin eteläpään korjaamiseen ja syventämiseen osuutensa kuntafuusion yhdistymisavustuksista. Pitkälaiturin syventäminen ja eteläalueen patovallittaminen edellyttävät ympäristölupien saamista. Valkon alueen ruoppausmassoille on saatava läjityslupa alueelle. Potentiaalisten lastilajien lisääminen. Sataman vapaiden alueiden, erityisesti ns. Kiinan kentän, satamaliikenteen käyttöön ohjaaminen. Vuoden 2010 määrärahatarpeet syntyvät pelkästään mahdollisten lupaprosessien edistämisen kuluista. Ympäristölupaan vaadittavat tutkimukset on tehty ja hakemusasiakirjat on laadittu vuoden 2009 aikana. Vuosi 2010 kuluu todennäköisesti luvan käsittelyssä. Sataman kehittämisvalmius Edistetään yhteistyössä satamaoperaattorin kanssa olemassa olevan aiesopimuksen pohjalta vuodelle 2011 suunniteltua lastipalvelujen kehittämisprojektia. Syntyviä mahdollisuuksia tuodaan esille markkinoinnin ja yrityskontaktien kautta. Samaan aikaan sataman kehitystä edistetään vuonna 2009 laaditun kehittämistyöryhmän raportin mukaisesti, jotta sataman tulevaisuuden toiminta- ja kehittämisedellytykset voidaan turvata. Vuoden 2010 määrärahatarve kehittämisselvitykselle syntyy mahdollisen ruopattavien massojen meriläjitykseen vaadittavan luvan hakemisesta. Kustannus on noin 10 000. Kehittämishankkeen on oltava aloittamisvalmiudessa vuonna 2011, jolloin luvat rakennus- ja ruoppaustöiden aloittamiseen todennäköisesti myönnetään. Kehittämispalvelut / Vastuualueen ohjeelliset määrärahat (ulkoiset) Työbudjetti 1 Talousarvio 2010 Suunnitteluvuosi 2011 Menot 5 799 710 5 277 481 Tulot 4 831 590 5 059 730 Netto - 968 120-217 751 Suunnitteluvuosi 2012