Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Samankaltaiset tiedostot
Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

Tietopaketti seksitaudeista

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Syyhy, ohjeen muutokset

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa

Seborrooinen ihottuma

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

AMGEVITA (adalimumabi)

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Syyhy, täit, satiaiset

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä


URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio

Talousveteen liittyvät terveysriskit

URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

AMGEVITA (adalimumabi)

Suosittelen koulurakennuksen tarkempaa tutkimista ja toimenpiteitä sisäilmahaittojen poistamiseksi. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Minun psori päiväkirjani

Neotigason ja psoriaasin hoito

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

KOULUIKÄISEN LAPSEN YLEISIMMÄT INFEKTIO- SAIRAUDET JA NIIDEN KOTIHOITO

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Transkriptio:

HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön puoleen. Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita ja 3-5 vrk oireiden alettua. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. Vuodelepo, hoito oireiden mukaan. Tarvittaessa lääkä- riin. käsihygienia kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii. Vauvarokko = Kolmen päivän kuume 3-7 vrk tavallinen sairastumisikä 6 kk-3 v, tyypillisin 8-9 kk Äkillinen korkea kuume, kestää 3 vrk. Punatäpläinen ihottuma puhkeaa kuumeen laskiessa, viimeistään 48 tunnin kuluttua. mukainen. Ei yleensä vaadi lääkärinhoitoa. Tautia ei pystytä tehokkaasti estämään. Tauti on vaaraton. kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii. Märkärupi Bakteeri 1-3 vrk Kunnes rakkulat ovat kuivuneet tai lääkityksen aloittamisen tuntimäärät Rakkula, joka rikkoutuu ja on pian karstaisen ruven peittämä, useita rakkuloita vierekkäin. Antibioottivoide ja tehostus antiseptisella pesulla. Vaikeissa tapauksissa lääkärin ohjeen mukaan. Henkilökohtainen hygienia, erityisesti 24 tuntia suun kautta otettavan, 48 tuntia paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta. Märkäiset silmätulehdukset Bakteeri 1-5 vrk Selvästi rähmivä silmä voi tartuttaa. Aluksi toispuolinen silmäpunoitus ja kutina. Leviää usein molemmille puolille. Paksu vihertävänkellertävä rähmä ja luomiturvotus. 5-7 vrk paikallinen antibioottihoito silmätipoin ja/tai -voitein. Henkilökohtainen hygienia, erityisesti Periaatteessa ei edellytä poissaoloa. voimakkuus ratkaisee poissaolon tarpeen.

Päätäi Päätäi Uusi täi kehittyy saivareesta 7-10 vrk aikana. Niin kauan kuin täitä ja eläviä saivareita on. Tavallisimmin jatkuvaa kutinaa korvien takana ja niskassa. Saivareiden ja täiden Apteekista saatavissa useita tuotteita päätäin poistamiseksi. kun ensimmäinen hoitokerta on toteutettu. Luteenpurema Luteet Oireeton tai puremakohdan kutinaa, kirvelyä, turvotusta tai paukamia Ympäristökeskukse Jos ludehäätö ei n ludehäätö kotona onnistu, yhteys epidemiologiseen toimintaan Syyhy Syyhypunkki leviää tavallisimmin suoraan käsien välityksellä. 3-6 viikkoa. Uusintatartunnassa itämisaika voi olla lyhyempi. Niin kauan kuin syyhypunkki on hävitetty. Ihottuma alkaa usein ranteista ja sormenväleistä leviten koko vartalolle. Kutisee kiusallisesti erityisesti iltaisin ja öisin. Raapimisen seurauksena iho tulehtuu helposti. Apteekista saatavissa tuotteita syyhypunkin hävittämiseksi. Tärkeää hoitaa koko perhe samanaikaisesti. kun ensimmäinen hoitokerta on toteutettu.

Kihomato Kihomadon munia kulkeutuu peräaukosta käsien kautta suuhun. Munat saattavat levitä liinavaatteiden ym. välityksellä kosketustartuntana. 14-21 vrk Niin kauan kuin kihomadot on häädetty. Peräaukon kutina erityisesti öisin. Apteekista saatavilla useita tuotteita kihomadon häätämiseksi. Tärkeää hoitaa koko perhe samanaikaisesti. kun ensimmäinen hoitokerta on toteutettu. Ontelosyylä (Molluska) Muutama viikko - muutama kuukausi Esiintyy etupäässä ihotaipeissa. Iholla vaaleita näppylöitä, joiden läpimitta 2-6 mm. Puristeltaessa tulee esiin vaaleaa massaa. Ontelosyylä paranee usein itsestään. Tehokasta lääkehoitoa ei ole. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan ontelosyylät poistaa mekaanisesti. Henkilökohtainen hygienia. Ei poissaoloa. Ripuli - Virukset ja bakteerit - suurin osa on viruksen aiheuttamia - ilma- tai kosketustartunta 1-7 vrk Oireinen aika. Ripuli, kuume, oksentelu, vatsakipu. Nestetasapainosta huolehtiminen. 1/2 1 vrk nestemäinen ravinto ja sen jälkeen kiinteää ruokaa Saniteettitilojen hyvä mekaaninen puhdistus. kun oireiden loppumisesta kulunut 1 vrk. Epidemian yhteydessä 2 vrk. Nielutulehdus (angiina) Streptokokkibakteeri, ryhmä A, nenän ja nielun limakalvoilla 2-5 vrk Tarttuvuus lakkaa 1 vrk:ssa lääkityksen Kurkkukipu, usein kuume, toisinaan valkoisia peitteitä nielussa. Lääkärin m ääräämä hoito. 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisesta. Sen jälkeen yleiskunto ratkaisee.

Tulirokko Streptokokkibakteeri, ryhmä A, nenän ja nielun limakalvoilla 2-5 vrk Tarttuvuus lakkaa 1 vrk:ssa lääkityksen Kuume, kurkkuki- pu, päänsärky, oksentelu. ihottuma. Myöhemmin käsien ja jalkojen hilseilyä. Lääkärin määräämä hoito. Myös hilseilyvaiheessa todettu tauti tulee hoitaa. 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisesta. Sen jälkeen yleiskunto ratkai- see. Parvorokko 6-16 vrk Juuri ennen oireiden alkamista. Lämpö, väsymys, punoittavat posket, jota seuraa vartalolta raajoihin leviävä, usein kutiav a ihottuma. Kestää 2-30 vrk. Päänsärkyä, kurkku- tai vatsakipua voi esiintyä. Noin 20 % on oireettomia. Oireenmukainen hoito Ihottuman puhjetessa tartuntavaara ohi. Yleiskunto ratkaisee poissaolon. Enterorokko Hinkuyskä - kosketus tai pisaratartunta Bakteeri 2-14 vrk Voi tartuttaa 1 kk:n ajan. 10-14 vrk 2-3 viikkoa oireiden Flunssaoireet (kurkkukipu, kuume, lihassärky). Rakkuloita tavallisimmin suussa, käsissä ja jalkaterissä. Tavallista sitkeämpi yskä. Yskänkohtauksissa hinkumista ja oksentelua. Oireenmukainen. Käsihygienia. Yleisvoinnin mukaan. Lääkärin ohjeiden mukaan. PDT-rokotus. Teho alkaa heiketä noin 5 v. 5 vrk antibioottihoidon aloittamisesta. Jos yskää on kestänyt yli 21 vrk diagnosoimishetkellä, ei ole aihetta antibioottihoitoon eikä eristämiseen

Yskänrokko Huuliherpes 4-5 vrk Kunnes rakkula kuivunut. Tavallisimmin suun ympäristössä märkärupea muistuttava ihottuma. Asikloviirivoide. Käsihygienia. Ei poissaoloa. Vesirokko - pisara- ja kosketustartunta 13-17 vrk Tartuttavuus suurin 4 vrk ennen ihottumaa 4 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen. Eri vaiheisia vesirakkuloita keholla, hiuspohjassa ja limakalvoilla. Kuume ja voimakas kutina. Riittävä vuodelepo. Kevyt, hiostamaton vaatetus, lyhyet kynnet. Kutinaan esim. Atarax (reseptillä). 5-10 vrk rakkuloiden puhkeamisesta. Vihurirokko 14-18 vrk Noin viikko ennen oireiden ilmestymistä ja 5 vrk ihottuman Kuume. Niskarauhaset turvonneet. Ihottuma vartalolla ja raajoissa alkaa kasvoista. mukainen. Riittävä vuodelepo. MPR-rokotus. Jos rokotuksesta huolimatta epäillään vihurirokkoa, tulee vasta-aineet määritellä. 6 vrk ihottuman alusta. Vältettävä raskauden alkuvaiheessa olevien tapaamista. Tuhkarokko 8-13 vrk alusta ja vielä 4 vrk ihottuman Kova yskä, kuume, valonarat silmät. Ihottuma vartalolla ja raajoissa alkaa korvien ja poskien seuduista. Riittävä vuodelepo. mukainen hoito. Jälkitaudit voivat vaatia lääkärinhoitoa. MPR-rokotus. Jos rokotuksesta huolimatta epäillään tuhkarokkoa, tulee vasta-aineet määritellä. 5 vrk oireiden

Sikotauti 12-28 vrk Jopa 6 vrk ennen oireita ja 5 vrk oireiden Kuume ja päänsärky. Turvotusta sylkirauhasten seudussa ja leuan alla. Kipu suuta avatessa. Riittävä vuodelepo. mukainen hoito. Lääkärin hoito murrosikäisillä pojilla tai rajujen yleisoireiden ilmetessä. MPR -rokotus. Jos rokotuksesta huolimatta epäillään sikotautia, tulee vasta-aineet määritellä. 9 vrk rauhasturvotuksen alusta.