LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 1/7 VUOSIKERTOMUS 2016 PERUSTIEDOT Länsi Uudenmaan kalastusalue aloitti toimintaansa 1.1.2015 ja Hangon kaupunki on sen hallintokotipaikka. Idässä rajanaapurina on Tammisaari-Pohjan kalastusalue, etelässä yleisvesialue, lännessä Dragsfjärd-Västanfjärdin kalastusalue ja pohjoisessa Särkisalo-Finbyn kalastusalue. Vesipintaala on n. 38 680 hehtaaria. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään vahvistanut kalastusalueen rajat 10.10.2014. Perustamiskokouksessa, joka pidettiin 8.12.2014, hyväksyttiin säännöt, jotka Varsinais Suomen ELY-keskuksen, kalatalouspalveluryhmän Uudenmaan aluekonttori Helsingissä vahvisti 10.3.2015. Kalastusalueen pöytäkirjakieli on ruotsi. Kalastusalueen vedenomistajarekisterin (22.3.2017) mukaan siihen kuuluu 927 kiinteistöä, joista 269 on yhteisiä ja 658 jaettuja. Vedenomistajia on 777, ajatellen että yhteinen tai yhteisomistuksessa oleva vesialue on yksi omistaja, vaikka kiinteistöllä todellisuudessa voi olla kymmeniä tai satoja osakkaita. Kalastusalueella ei ole kattavia tietoja osakkaiden määrästä kalastusalueella. Vedenomistajista 125 omistaa yli 50 ha vesialueen, 5 heistä omistaa 500 ha -1 000 ha vesialueen ja 2 heistä omistaa yli 1 000 ha vesialueen. HALLINTO Vuosikokous ja Hallitus Länsi Uudenmaan kalastusalueen varsinainen vuosikokous pidettiin 25.4 Noviassa Tammisaaressa, jossa käsiteltiin sääntöjenmukaiset asiat. Kokoukseen osallistui 14 äänioikeutettua jäsentä tai heidän valtuuttamaansa edustajaa sekä 8 muuta henkilöä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y.:n hankepäällikkö Juha- Pekka Vähä kertoi kokouksen jälkeen hankkeesta Lohikalat Karjaanjoelle Vesistövisio 2021. Kalastusalueen hallitukseen kuuluu, perustamiskokouksesta syksyllä 2014 kokoukseen keväällä 2018, 10 jäsentä sekä 2 varajäsentä. Kokouksesta keväällä 2018 kuuluu kalastusalueen hallitukseen 8 jäsentä eikä yhtään varajäsentä. Varajäsenet saavat kutsun hallituksen kokouksiin ja heillä on puheoikeus kokouksissa mutta äänioikeus vain silloin kuin hallitus ei muuten ole päätösvaltainen. Hallitus on vuoden 2016 aikana kokoontunut kahdesti Noviassa Tammisaaressa. Hallituksen jäsenille ja varajäsenille on maksettu matkakorvauksia, muttei kokouspalkkiota. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2016 Nimi Tehtävä Edustaa Osallistunut Eroaa kokouksiin vuosikokouksessa Paavo Paju puheenjohtaja Hanko 2 2017 Karl-Johan Lindqvist, Paikalliset Varapuh.johtaja kokoukseen ammattikalastajajärjestöt 1 2016 Karl-Mikael Lindqvist, Paikalliset Varapuh.johtaja kokouksesta ammattikalastajajärjestöt 1 viimeiseen Mikael Aminoff jäsen Bromarf-Tenhola 0 2017 Jarmo Järvinen jäsen Paikalliset virkistyskalastajajärjestöt 2 viimeiseen Juha Kuittinen jäsen Hanko 1 2018 Anders Malén jäsen Hanko 0 2018 Marko Reinikainen jäsen Hanko 0 2018 Ole Törnroos jäsen Bromarf-Tenhola 2 2018 Guy Sundell jäsen Bromarf-Tenhola 1 2017 Gustav Örnmark jäsen Bromarf-Tenhola, järviedustaja 2 viimeiseen Peter Simberg Varajäsen Bromarf-Tenhola 2 2018 Kurt Wennerqvist Varajäsen Hanko 2 2018
LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 2/7 Toimihenkilöt ja tilintarkastaja Länsi Uudenmaan kalastusalueella on isännöintisopimus T:mi Gabi Lindholm kanssa, joka myös toimii rahastonhoitajana ja kirjanpitäjänä. Kalastusalue on valtuuttanut seuraavia kalastuksenvalvojia; Johan Danielsson, Risto Ihatsu, Jarmo Järvinen, Björn Lindholm, Paavo Paju, Kurt Westberg sekä Kurt Åkerfelt. Kalastusalueen tilintarkastaja vuonna 2016 toimi Tove Lindström-Koli (HT, JHT) ja varatilintarkastajana toimi Andreas Holmgård (JHT, KHT). Ilmoituselimet Kalastusalueen kuulutukset ovat nähtävillä Hangon ja Raaseporin kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksia ja tiedoksi antoja voidaan julkaista sanomalehdissä Hangonlehti-Hangötidningen, Västra Nyland ja Etelä Uusimaa. Tarvittaessa käytetään myös Virallista lehteä.. Jäsenyys Kalastusalue on alueellisten neuvontajärjestöjen Nylands Fiskarförbund r.f:n ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto r.y:n jäsen. TALOUS Toimintavuoden tulos Länsi Uudenmaan kalastusalue rahoitti toimintaansa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä 9 990,00 toiminta-avustuksella, vedenomistajien sopimuksin luovuttamilla varoilla 3 141,06, korvauksilla jotka 30 :n säännön mukaan jää kalastusalueelle 2 976,08, Aluehallintovirastossa 10 vuotta tallennettuina olleilla kalastuskorttivaroilla 40 909,93, Svenska Kulturfondenin kalastuspäivän järjestämiseen myöntämällä avustuksella 500, ja osinkotuloilla 2 789,44. Varsinaisen toiminnan kulut, kuten kalavesienhoito ja valvonta, oli 5 539,32 ja hallinnon kulut; vuosikokous-, hallitus- ja isännöitsijäkustannukset, oli 17 811,87. Toimintavuoden ylijäämä oli 36 955,32. Hallitus esittää, että ylijäämä viedään voitto- ja tappio-tilille. Kalastusalueella oli 31.12.2016 omaa pääomaa 37 443,90. Kalastuskorvauksia vedenomistajille Uusi kalastuslaki astui voimaan 1.1.2016. Tämän myötä ei kalastuskorttivaroja, n.k. vedenomistajakorvauksia, jotka olivat korvaus onkimisesta ja pilkkimisestä, vedenomistajille jaettu. Vuonna 2015 jaettiin 4 481,36 :a. Edelleen jaettavaksi vedenomistajille kalastusalue on ELY-keskukselta saanut viehekalastusvaroja vuodelta 2015, 17 826,00. Vuoden 2014 viehekalastusvarat 18 685,17, maksettiin 5.2.2016 kalastusalueen tilille. Kalastusalue on toimintakauden aikana maksanut 27 vedenomistajille yhteensä 9 184,80 vuosien 2014 ja 2015 viehekalastuskorvauksia. Vanhan kalastuslain mukaan alle 30 :n korvaukset jäävät kalastusalueelle. Rajaa nostetaan vuonna 2017, vuoden 2016 viehekalastuskorvauksien jakamisen osalta 50 :oon. Vedenomistajakorvauksien poisjääminen, korvauksien nostettu alaraja sekä se ettei uutta kalastonhoitomaksua lunastettu Valtion arvioimassa laajuudessa, tullaan vedenomistajien osalta täysimääräisesti huomaamaan vuonna 2017. Kalastusalue on Etelä Suomen Aluehallintovirastoon tallettanut varoja alla olevan taulukon mukaisesti. Kyse on vedenomistajille kuuluvista varoista, joiden saajiin kalastusalue ei ole saanut yhteyttä. Ottamalla kalastusalueeseen yhteyttä, vedenomistaja voi 10 vuoden aikana talletuspäivästä, nostaa korvauksiaan Etelä Suomen Aluehallintovirastosta. Tämän jälkeen kalastusalue voi vuoden sisällä anoa varoja palautettavaksi kalastusalueen käyttöön vuosikokouksen päättämällä tavalla. Vuoden 2016 aikana kalastusalue on nostanut Bromarv-Tenholan kalastusalueen ja Hangon kalastusalueen vuonna 2006 yhteensä tallettamat 40 909,93.
LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 3/7 Talletukset Aluehallintovirastossa Talletuspäivämäärä Kalastusalue Nostot vuoden aikana Saldo 31.12.2016 19.6.2006 Bromarv-Tenhola 25 363,27 0,00 9.6.2006 Hanko 15 546,66 0,00 31.12.2008 Bromarv-Tenhola 0 29 504,61 31.12.2008 Hanko 0 5 855,25 31.12.2010 Bromarv-Tenhola 0 16 222,19 31.12.2010 Hanko 0 8 488,55 31.12.2013 Bromarv-Tenhola 0 21 699,49 31.12.2013 Hanko 0 5 990,28 29.12.2015 Länsi Uudenmaan 0 7 129,33 40 909,93 94 889,70 Muuta taloudesta Veritaksen vakuutuksenottajana Bromarf-Tenholan kalastusalueesta tuli osakkeenomistaja Veritaksen ja Aktian fuusion yhteydessä 1.1.2009. Kalastusalue omistaa 25 Aktia osaketta, jotka on siirretty Länsi Uudenmaan kalastusalueelle. Markkina arvo oli 31.12.2016 243,25 VARSINAINEN TOIMINTA Istutukset ja Muu Kalavesien hoito Toimintavuonna 2016 kalastusalueen aikomus oli istuttaa Bengtsår siikaa sekä vanhan Bromarv-Tenholan alueella että Hangon alueella. Siiat tilattiin Tunturisiika Oy:ltä, joka ei pystynyt toimittamaan niitä. Trollbölen kalahautomo on lopettanut toimintansa, joten lähitoimittajaa ei enää ole. Vedenomistajien ja yhdistyksien istutukset vuonna 2016 Laji, kanta Määrä Ikä Paikka Rahoittaja Meritaimen 4 400 1 v.? Mökkikylät, yksityiset, yhdistykset - - 2 492 2 v? - -, - - 1 008 - -? Hangon kalamiehet ja Ranta-tane Planktonsiika,? 1 053 1-k Pitkäjärvi Rautalammin reitti Saaristosiika, Bengtsår 8 313 1 k Lappohja Predium Fiskeförening r.f Kuha, Painiojärvi 4 080 1 k Ovanmalmin järvi Ovanmalmin osakaskunta Vuoden 2016 velvoiteistutukset Laji, kanta Määrä Rahoittaja Meritaimen, Ingarskila 1 444 Forcit, Hanko 01-043 - - 2 504 Hangon kaupunki, Suursuon jätevedenpuhdistamo 01-029 - - 1 790 01-030 - - 2 504 Visko Teepak Oy, jätevedet 01-020 Vaellussiika, Kymijoki 4 086 Raaseporin kaupunki, Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamo, 01-028 - - 7 537 Forcit, Hanko 01-043 - - 7 921 Raaseporin kaupunki, Karjaan-Pohjan jätevedenpuhdistamo 01-188 - - 3 469 Inkoo, Joddböle jätevedet 01-211 - - 21 328 Nord Stream AG, Venäjä-Saksa merenalaisen maakaasuputki 01-217 - - 4 769 Fortum, Inkoo 01-229 Siikoja oli yhteensä 49 100 kpl:ta, 1 kesäisiä ja istutuspaikka Koverharin satama. Taimenia oli yhteensä 8 240 kpl:ta, 2 vuotiaita. ELY-keskus päättää millä tavalla, tuomioistuimen yritykselle/kaupungille velvoitettuja
LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 4/7 kalastonhoitomaksuja, käytetään. Kalastusalue voi antaa lausunnon kalastonhoitomaksujen käyttösuunnitelmaa uusittaessa ja muutoinkin esittää hyvin perusteltuja muutosehdotuksia. Kalastusalue seuraa Täktomin purolle ja lahdelle suunniteltavia toimenpiteitä. Suojeluyhdistys on puron yhteydessä rakennuttanut laskeutumisaltaan. Ympäristötietoa Merimetso Merimetso aiheuttaa saaliiden vähenemistä, rikkoessaan välineitä ja vahingoittaessaan kalaa. Suomen ympäristökeskuksen kotisivujen mukaan Suomessa pesi vuonna 2016 n. 25 500 paria, näistä n. 34 % eli n. 8 660 paria Suomenlahdella. Pesivä pari on kaksi lintua ja yhdyskunnassa arvellaan lisäksi olevan noin 30 % pesimättömiä lintuja, mikä tarkoittaa että Suomen puolella Suomenlahtea olisi ollut ainakin 22 500 merimetsoa vuonna 2016. 9000 8000 7000 6000 Pesivät merimetsoparit Suomenlahdella 89% 76% 90% 80% 70% 60% st 5000 4000 3000 2000 35% 39% 23% 31% 25% 22% 24% 16% 19% 50% 40% 30% 20% 1000 0 vusoi 10% 6% 1% 1% 4% 2% 10% 0% pesivät parit muutos edelliseen vuoteen Harmaahylje Harmaahylkeet ovat ammattikalastukselle suuri ongelma. EU:n ohjelmakauden 2014 2020 aikana ryhmään yksi kuuluvat kaupalliset kalastajat voivat hakea korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Korvaus on vuosittain 15 % saaliin arvosta, kuitenkin korkeintaan 7 000 euroa. Harmaahylkeiden laskennan yhteydessä havaittujen hallien määrä Itämerellä on kasvanut n. 10 000 yksilöstä 2000-luvun alussa, nykyiseen yli 30 000 yksilöön. Riistakeskuksen kotisivuilla arvioidaan että Itämeren kokonaiskanta on 40 000 50 000 harmaahyljettä.. Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (siniset neliöt) ja Suomessa (vihreät neliöt) Graafi LUKE:n kotisivulta
LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 5/7 Itämeren halli on Suomessa metsästettävä riistaeläin, jota saa metsästää ajalla 16.4. 31.12. Suomen merialuetta on jaettu kolmeen harmaahylkeen kannanhoitoalueeseen, omine kiintiölineen. Suomenlahden kiintiö on ollut 94 yksilöä. Edellisellä kaudella koko saaliskiintiö tuli täyteen ja kiintiö on nyt nostettu 144 yksilöön. Jäljellä olevan kiintiön suuruutta voi reaaliaikaisena seurata riista.fi:n etusivulta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueella oli vuonna 2016 työsopimus Kurt Westbergin kanssa valvonnasta Bromarvin pohjoispuolella, toimeksiantosopimus Johan Danielssonin kanssa valvonnasta merialueesta Bromarvin ja Hangonniemen välillä ja Hangonniemen eteläpuolella ja sopimus Tammisaari-Pohjan kalastusalueen/björn Lindholm kanssa valvonnasta alueen kaakkoisosassa. Lisäksi kalastusalueella on talkoovalvojia, joista Jarmo Järvinen on ollut erityisen aktiivinen. Kalastusalue on hankkinut talkoo- ja työsopimusvalvojille talkoo-, oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Valvontakustannukset olivat 4 301,62. Useimmilla tarkastetuista henkilöistä oli luvat kunnossa, tarkastettuja on satakuntaa. Joillakin kalastajilla on ollut liian monta vapaa käytössä, osaa vavoista on otettu talteen Merivartioston avulla. Joitakin ongelmia on myös esiintynyt verkkokalastuksessa. Verkot oli joko huonosti merkitty tai niille ei ollut hankittu vedenomistajan lupaa. Valvojat ovat ottaneet talteen 7 verkkoa. Esiintyi myös kalastusta väärillä alueilla Hangon kaupungin pienvenesatamissa. Lausunnot Länsi Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2016 antanut seuraavat lausunnot Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle; 1.9 lausunto rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitasta. Uudenmaan ELY-keskus ehdotti että alamitta olisi 60 cm. Kalastusalue kertoi lausunnoissaan että alamitta on oltava asetuksenmukainen, 50 cm. 29.9 lausunto Ympäristöministeriön ehdotuksesta laajentaa Tulliniemen Natura 2000-aluetta. Kalastusalue vastustaa alueen laajentamista. Yhteistyö, Tiedotus ja Koulutus Kalastusalueen hallitus on päättänyt että Länsi Uudenmaan kalastusaluetta edustaa 1. puheenjohtaja, 2. vara-puheenjohtaja tai 3. isännöitsijä kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa, jossa tarvitaan virallinen edustaja, mikäli ei erikseen toisin on päätetty. Hallitus on myös päättänyt että kalastusalueen tiedotusvastuulliset ovat puheenjohtaja ja isännöitsijä. Päätökset ovat voimassa toistaiseksi. Kalastusalue järjesti yhdessä Bromarvin kalastajakillan kanssa kalastuspäivän Höjdens skolan yläasteen 7. luokalle 30. toukokuuta. Oppilaat tulivat linja-autolla Bromarvin kirkonkylään ja sieltä Valter Lignellin veneellä merelle. Kalastusreissun jälkeen kalastusalue tarjosi oppilaille Villa Verassa Petras Catering keittämää lohikeittoa. Uuden kalastuslain mukaan on perustettu Uuttamaata käsittävä kalataloudellinen yhteistyöryhmä, jossa Länsi Uudenmaan kalastusaluetta edustaa puheenjohtaja. Mikael Aminoff on hänen varahenkilönsä. Ryhmä kokoontui kolmesti vuoden 2016 aikana, päätavoitteenaan laatia ehdotus kalatalousalueiden välisistä rajoista. Työryhmän ehdotus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on Länsi Uudenmaan kalastusalueen osalta, että nykyiset rajat pääosin säilyisivät muuttomattomana. Ehdotettu on kuitenkin että Malarbyträsket, Kiskonjoki ja Saarenjärvi kokonaisuudessa kuuluisivat pohjoispuolelle olevalle kalatalousalueelle ja Puontpyölinjärvi kokonaisuudessa Länsi Uudenmaan kalatalousalueelle. Länsi-Uudenmaan rannikon kalastusalueilla on yhteinen edustaja, Paavo Paju, Uudenmaan merimetsotyöryhmässä. Varamiehenä toimii Leif Wikstedt (Kirkkonummi-Siuntion kalastusalue). Ryhmän tavoitteena on m.m. parantaa vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa muun muassa merimetson aiheuttamaa haittaa kokevien tahojen sekä järjestöjen, tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuntien ja muiden viranomaisten kesken. Työryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2016.
LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 6/7 Uudenmaan rannikon kalastusalueilla on yhteinen edustaja, Magnus Lindholm, vesien- ja merihoitohallinto-yhteistyöryhmässä. Lindholm osallistui vuoden aikana yhteen kokopäivän pituiseen seminaariin. Varahenkilönä toimii Gabi Lindholm. Paavo Paju on paneutunut hyljeasiaan ja on mukana työryhmässä jonka työn tarkoituksena on vähentää hylkeiden aiheuttamia vahinkoja, m.m. järjestämällä hylkeenmetsästystä järkiperäisesti yhteistyönä vedenomistajien, ammattikalastajien ja metsästäjien kesken. Paavo Paju valittiin Hangon kalastajakillan varsinaiseksi edustajaksi Nylands Fiskarförbundin hallitukseen vuosikokouksessa maaliskuussa 2014, hänen oltuaan kahtena vuotena läntisen Uudenmaan kalastusalueiden edustajana liiton hallituksessa. Paju on 11.12.2012 lähtien valittuna Suomenlahden Meritaimentoimikuntaan. Isännöitsijä on Nylands Fiskarförbundetin hallituksen jäsen Itäisen Uudenmaan ja Porvoon-Sipoon kalastusalueiden edustajana ja Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto ry:n hallituksen jäsen rannikon kalastusalueiden edustajana sekä yllämainittujen liittojen edustajana Kalatalouden Keskusliiton hallituksessa. Länsi Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2016 myös ollut edustettuna seuraavissa tilaisuuksissa: Åbolands Fiskarförbundin kalastusalueseminaari, tammikuussa Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliset kalastusaluepäivät helmikuussa ja ruotsinkieliset kalastusaluepäivät, syyskuussa Nylands Fiskarförbundin ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton vuosikokoukset maaliskuussa Länsi Uudenmaa vesi- ja ympäristön 40-vuotis seminaari Ole selvillä rannikkovesistä tule messiin lokakuussa Tvärminnessä Rannikon ELY-keskuksen infopäivät marraskuussa Helsingissä- (Tallinna) Maa- ja metsätalousministeriö koulutuspäivä uudesta kalastuslaista ja asetuksesta joulukuussa Helsingissä Suomenlahden Meritaimentoimikunnan vuosikokous ja infoiltapäivä joulukuussa, Porvoossa KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hangon kalastusalueen käyttö-ja hoitosuunnitelma vahvistettiin vuosikokouksessa huhtikuussa 2007. Tärkein tavoite on monipuolinen kalastus ja vesialueiden käyttö. Bromarf-Tenholan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vahvistettiin vuosikokouksessa 11.4.2006. Tämänkin suunnitelman tärkein tavoite on monipuolinen kalastus ja vesialueiden käyttö. Länsi Uudenmaan kalastusalueella ei ole valtuuksia ylimenokauden aikana 2016-2018 hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Tehtävä kuuluu uudelle kalatalousalueelle jonka toiminta alkaa vuonna 2019. TULEVA TOIMINTAVUOSI Tärkeitä tehtäviä ovat kalavesienhoito, kalastuksenvalvonnan kehittäminen, yleinen edunvalvonta ja tiedottaminen. Vuosina 2017 ja 2018 työstään myös kalastusaluetoiminnan lakkauttamista ja valmistellaan sujuvaa siirtymistä kalatalousalueeksi. VOIMASSA OLEVAT KALASTUSSÄÄNNÖKSET, Lain ja asetuksen säädökset sekä viranomaispäätökset Uusi kalastuslaki ja asetus ovat tuoneet säännöksiä pyyntimitoista, kalalajien rauhoituksista, verkkokalastuksen sekä onginnan ja pilkinnän rajoittamisesta sekä saaliskiintiöistä. Kooste uusista säännöksistä on luettavissa esimerkiksi osoitteessa: http://www.ahven.net/pyyntimitat Kalastusalueen päättämät kalastusrajoitukset ovat voimassa 31.12.2020 asti, lukuunottamatta kalastusasetuksessa säädettyjä kalojen pyyntimittoja. Hangon kaupungin päätökset Hangon kaupungin tekninen lautakunta on 20.10.2010, 134 päättänyt seuraavasti: Kaikki kalastus on kielletty satama-alueella, paitsi onkiminen muualla kuin venepaikoilla. Onkiminenkaan ei saa häiritä venesataman käyttöä.
LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 7/7 KALASTUSALUEEN PÄÄTÖKSET Rauhoituspiirit Hangon kalastusalueen vuosikokous 2002 päätti Tvärminnen eläintieteellisen aseman aloitteesta perustaa rauhoituspiirit (LoF 43 ) kahteen paikkaan Tvärminnen kylässä: Krogarviken-Kvarnskär sekä Landbjörkskär ja Sjöbjörkskär välinen salmi. Päätös uusittiin vuonna 2011. Kaikenlainen kalastus on kielletty. Poikkeuksena tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuva kalastus. Verkkokalastuksen säätely Aiemmalla Bromarv-Tenholan kalastusalueella ei saa kalastaa verkoilla joiden solmuväli on alle 45 mm. Poikkeuksena syöttikalan, silakan, kilohailin ja kuoreen kalastus. Suositus - alamitta Bromarv-Tenholan kalastusalue on päättänyt siian (25 cm) ja hauen (42 cm) pyyntimittaussuosituksesta. KALASTUSALUEEN YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Tallbackantie 69 A, 07900 Loviisa Isännöitsijä: Gabi Lindholm, puh: 050-404 2738, s-posti: gabi.lindholm@outlook.com Puheenjohtaja: Paavo Paju, puh: 050-5262 767, s-posti: peepaju@gmail.com Varapuheenjohtaja: Karl-Mikael Lindqvist, puh. 0400-214 727 Kotisivut: osoitteessa: www.ahven.net Hangossa 22.3.2017 Hallitus