Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista. Saat tarvittaessa apua selvityksen tekemiseen jätevesineuvojalta Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä huoltomuistio Käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesijärjestelmän valmistajalta tai suunnittelijalta, huoltomuistiona toimii esimerkiksi vihko tai lista lietteen tyhjennyksistä, korjauksista, parantamistoimenpiteistä, mahdollisista toimintahäiriöistä Jätevesijärjestelmän rakentajan muistilista 1. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä 2. Selvityksen perusteella päätetään tarvitseeko nykyinen järjestelmä tehostamistoimenpiteitä, saat tietoa kunnan rakennus- ja ympäristövalvontaviranomaisilta ja jätevesineuvojalta 3. Jos jätevesijärjestelmää pitää tehostaa, hanki ammattitaitoinen suunnittelija - kiinteistöllä tulee tehdä maastokäynti - käykää suunnittelijan kanssa läpi eri vaihtoehdot järjestelmän tehostamiseksi tai uusimiseksi - tarkastetaan kunnalta (rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) onko puhdistusjärjestelmälle jotain erityisvaatimuksia kuten pohjavesialue, ranta-alue tai lievennetyt käsittelyvaatimukset 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta 5. Mahdolliset avustukset jätevesijärjestelmän rakentamiseen - vesihuoltoavustus (kahden tai useamman talouden yhteishankkeet, lisätiedot www.ymparisto.fi) - sosiaaliperusteinen talousjätevesiavustus (sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, lisätiedot www.ara.fi) - kotitalousvähennys verotuksessa (lisätiedot www.vero.fi) 6. Kilpailuta suunnitelman mukaiset tarvikkeet ja kiviainekset. Hanki ne hyvissä ajoin ennen rakentamista 7. Hanki ammattitaitoinen urakoitsija rakentamaan suunniteltu järjestelmä
8. Dokumentoi rakennusvaiheet - maan alle jäävät osat olisi hyvä dokumentoida esimerkiksi digikameralla tai valokuvaamalla - jos toteutetut rakennusvaiheet poikkeavat suunnitelmasta tästä tulee tehdä tarvittavat korjaukset dokumentteihin - sovi muutoksista suunnittelijan kanssa 9. Noudata jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeita - kiinteistönomistaja vastaa oman jätevesijärjestelmän toimivuudesta ja sen vaikutuksista ympäristöön - mahdollinen huoltosopimus jätevesijärjestelmän huollosta 10. Oikein suunniteltu, oikein rakennettu sekä oikein käytetty ja huollettu jätevesijärjestelmä takaa puhtaan ja viihtyisän lähiympäristön Suunnittelu- ja urakkatarjouksia pyydettäessä voi naapureiden keskinäinen yhteistyö olla eduksi Lisätietoa internetistä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542 http://www.ymparisto.fi/hajajatevesi http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu.html http://www.hajavesihanke.sskoy.fi/ http://www.salaojakeskus.fi/pdf/hajajatevesiopas.pdf http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/jatevesijarjestelmien_toimivuus_raportti.pdf http://www.hajavesi.fi/index.html http://www.hajavesi.fi/dokumentit/kustannusselv_vesiilma08.pdf http://www.vesi-ilma.fi/jatevesiraportti3.pdf http://www.huussi.net/ http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9760&lan=fi http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=144895&lan=fi (Vesiosuuskunnan ABC)
Yhden talouden jätevesijärjestelmät pähkinänkuoressa Kunnallinen viemäröinti Vesiosuuskunnan viemäröinti Ensimmäisenä kannattaa selvittää alueella olevien valmiiden viemäröintien tilanne, onko alueelle mahdollisesti lähivuosina suunnitteilla joko kunnallista tai vesiosuuskunnan ylläpitämää viemäriverkostoa. Umpisäiliö Halvin rakentaa, kallein ylläpitää (kaikille talousjätevesille), pieni tilantarve, pohjavesialueilla joskus ainoa vaihtoehto Maasuodattamo Pinta-alan tarve 30-40 m2, helppohoitoinen, toimintavarma, lietteen tyhjennys Maasuodattamo fosforinpoiston tehostuksella Pinta-alan tarve 30-40 m2,, helppohoitoinen, toimintavarma, lietteen tyhjennys, fosforinsaostuskemikaalin lisäys tai fosforinpoisto-massan vaihto
Maahan imeyttämö, imeytyskenttä Pinta-alan tarve 30-40 m2, soveltuu vain hiekka- ja soramaaperään, ei toimi tiiviissä savisessa maaperässä, ei pohjavesialueille, helppohoitoinen, toimintavarma, lietteen tyhjennys Vaakavirtausmaasuodatin Pinta-alan tarve 25-50 m2, matalarakenteinen maasuodatin, puhdistettavan veden virtaus vaakasuuntainen, fosforinpoiston tehostamiseksi voidaan käyttää esim. biotiittimassaa tai esi/jälkisaostusta. Asennus mahdollista myös pohjavesialueille tai kallion ollessa lähellä maanpintaa. esimerkkikuva IN-DRÄN vaakavirtausmaasuodattimesta Panospuhdistamo Panoksittain toimiva biologinen puhdistusmenetelmä, fosfori saostetaan kemikaalin tai saostusmassan avulla, pieni tilantarve, edellyttää säännöllistä tarkkailua ja huoltoa, lietteen tyhjennys
Biosuodin Biologiskemiallinen puhdistamo, pieni tilantarve, edellyttää säännöllistä tarkkailua ja huoltoa, lietteen tyhjennys Kuivakäymälät Kompostoiva, pakastava, polttava, erotteleva, (lisätietoa www.huussi.net) Kaksivesijärjestelmä eli erillisviemäröinti WC-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet käsittelyyn Kuivakäymälä ja harmaat vedet käsittelyyn Kantovesitaloudet Pienet jätevesimäärät voidaan imeyttää kuopan, kivipesän, betonirenkaan tms. kautta maahaan. Vähäisiäkään jätevesimääriä ei saa johtaa suoraan vesistöön.
Mitä jätevesijärjestelmät maksaa? Jätevesijärjestelmien rakennuskustannukset vaihtelevat valitusta järjestelmästä ja sijoituspaikasta riippuen, esimerkiksi umpisäiliön rakennuskustannukset 2000, maaperäkäsittelyn 3000-7000 ja panospuhdistamot 6500-8500.
Kunnan rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten asettamat vaatimukset jätevesijärjestelmille alueittain Polvijärvellä Pohjavesialue Rakennusjärjestys Ympäristönsuojelumääräykset Luokitelluilla pohjavesialueilla on kaikki jätevedet johdettava umpisäiliöön Kaikkien talousjätevesien maahan imeytys kielletty Tai käsittely pohjavesialueen ulkopuolella Vesikäymälävedet johdettava umpisäiliöön Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa luvan käsitellä myös pienpuhdistamossa tai muulla menetelmällä Puhdistetut jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle Jätevedet voidaan johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi Jätevesijärjestelmät määräysten mukaisiksi 31.12.2009 mennessä BHK7 90%, P 85%, N 40%, normaalit vaatimukset Rantavyöhykkeet (100m vesirajasta) ja asukastihentymät Rakennusjärjestys Ympäristönsuojelumääräykset Ensisijaisesti on käytettävä kompostoivia käymäläjärjestelmiä Ranta-alueella tarkoitetaan aluetta joka ulottuu 100m etäisyydelle rantaviivasta Toissijaisesti vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön Vesikäymäläjätevedet on käsiteltävä pienpuhdistamossa, maasuodattimessa tai muulla tavoin (pelkkä imeytys ei riittävä) Tai käsiteltävä muulla tavoin yhtä tehokkaasti Jätevedet voidaan johtaa ranta-alueen ulkopuolelle Harmaat vedet kaksiosaisen saostuskaivon kautta maa- tai Perustelluista syistä voidaan hyväksyä lievemmät pienpuhdistamoon käsittelyvaatimukset (BHK7 80% P 70% N 30%) Maahan imeytys vähintään 20 metrin etäisyydelle rannasta Imeytyskenttä 80m, purkupaikka ja vähäisten vesien imeytys 40m vesistöstä Jätevesijärjestelmät määräysten mukaisiksi 31.12.2012 mennessä Muut alueet Rakennusjärjestys Ympäristönsuojelumääräykset Kaikille jätevesille 3-osainen saostuskaivo + puhdistus Talousjätevedet on käsiteltävä maasuodattimella, imeytyskentällä tai muulla tavalla Pesuvesille 2-osainen saostuskaivo + puhdistus ja WCvedet umpisäiliöön BHK7 80% P 70% N 30%, lievennetyt vaatimukset Vesikäymäläjätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan Jätevesijärjestelmät määräysten mukaisiksi 31.12.2013 mennessä
Asumisjätevesilietteen levitys Kunnan jätehuoltomääräyksissä annetaan ohjeet näiden jätteiden käsittelystä Talousjätevesien kiinteistökohtaisen käsittelyn lietteet ja umpikaivojen jätevedet ovat jätelaissa tarkoitettuja asumisessa syntyviä jätteitä Lietteet on ENSISIJAISESTI toimitettava kunnan osoittamaan tai hyväksymään paikkaan, useimmiten jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevaan saostuskaivolietteiden vastaanottopaikkaan. Haja-asutusalueella olevan oman asuinkiinteistön jätevesilietettä voidaan levittää omassa muutoinkin maatalouskäytössä olevalle pellolle. Maanviljelykäytössä puhdistamoliete on ennen käyttöä stabiloitava taudinaiheuttajien ja hajuhaittojen vähentämiseksi hyväksytyllä menetelmällä esim. kalkkistabiloimalla se ennen levitystä. Lietettä saa levittää vain viljelymaalle, jossa ei kasvateta sellaisenaan ihmisten ravinnoksi tai eläinten rehuksi tarkoitettuja kasveja. Jätevesilietettä ei saa levittää ammattimaisesti ilman ympäristölupaa Muutaman naapurikiinteistön asumisjätevesilietteiden levitys korvauksetta on rajattu ammattimaisuuden ulkopuolelle Lietteen käsittelyssä on noudatettava Maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohjetta maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle (MMMELO 2915/835/2005) Maapuhdistamoiden jätemaiden käsittely Maapuhdistamoiden maa-ainekset eivät ole ongelmajätettä, (ellei ole perusteltua syytä epäillä että suodatinhiekka sisältää ympäristölle vaarallisia aineita) ne voidaan jättää paikalleen ja rakentaa tarvittaessa uusi puhdistamo entisen viereen. Maa-ainekset voidaan kaivaa pois ja korvata uusilla, jolloin poistettu maa on rakennusjätettä. Poistetut maat voidaan käsitellä esim. kompostoimalla tai kalkitsemalla ja käyttää hyödyksi tai viedä rakennusjätemaana kaatopaikalle Fosforinpoistomassat Fosforinpoiston tehostamisessa käytettävien massojen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti Kalkkipohjaiset massat voidaan käyttää omalla kiinteistöllä maanparannusaineeksi hygienisoinnin jälkeen Jätemassa voidaan viedä käsittelemättömänä myös kaatopaikalle tai muuhun kunnan osoittamaan paikkaan Massan poistotapa riippuu suodattimen rakenteesta. Massa voidaan poistaa esimerkiksi kaivamalla, nostamalla säkissä tai kasetissa pois suodattimesta tai loka-auton imukalustolla.
Käsiteltävän jäteveden laadusta riippuvat asetuksen edellyttämät puhdistustehovaatimukset Ohjeellisia suojaetäisyyksiä (Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano, s.71-72 ympäristöministeriö)
Mahdolliset avustukset jätevesijärjestelmän uusimiseen Vesihuoltoavustus (kahden tai useamman talouden yhteishankkeet, lisätiedot www.ymparisto.fi) Sosiaaliperusteinen talousjätevesiavustus (sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, lisätiedot www.ara.fi) Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Kunta myöntää avustuksen. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. Kotitalousvähennys verotuksessa (lisätiedot www.vero.fi) Korkein hallinto-oikeus antoi 12.8.2009 ratkaisun (1897/2009, äänestys 3-2) jonka mukaan kotitalosvähennyksen saa työstä jossa työkorvaus koostui sekä henkilökohtaiseen työhön että koneen tekemään työhön perustuvasta suorituksesta. Mahdollisuus hakea lykkäystä tehostamistoimenpiteille Mahdollisuus hakea lykkäystä määräajaksi kohtuuttomissa tilanteissa. Säännös on tullut voimaan 1.5.2005 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa esitetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristön kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Mahdollisuus hakea lykkäystä koskee vain jo olemassa olevia jätevesijärjestelmiä, sitä sovelletaan 1.5.2005 olemassa olleisiin käyttökuntoisiin järjestelmiin. Hallinto- ja pakkotoimet, jos jätevesiä koskevia säännöksiä ei noudateta Hajajätevesien käsittelyä koskevien säännösten toimeenpanoa valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeliviranomaisella on käytettävissä ympäristönsuojelulain pykälissä 84, 88, 94 ja 116 mainitut hallinto- ja pakkokeinot. Ympäristönsuojelulain mukaisesti se, joka rikkoo tai laiminlyö muun muassa jätevesien yleistä puhdistusvelvollisuutta (YSL 103 ), hajajätevesiasetusta tai kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, on tuomittava ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.