P5_TA(2004)0031 Korkeariskiset sijoitusrahastot ja johdannaiset Euroopan parlamentin päätöslauselma korkeariskisten sijoitusrahastojen ja johdannaisten tulevaisuudesta (2003/2082(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman täytäntöönpanon, erityisesti arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY 1, sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28. tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY 2 ja 25. syyskuuta 2003 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sijoituspalveluista ja säännellyistä markkinoista 3, ottaa huomioon siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavista yrityksistä (yhteissijoitusyritykset) 21. tammikuuta 2002 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2001/107/EY 4 ja 2001/108/EY 5 ja erityisesti direktiivin 2001/108/EY 2 artiklan sekä direktiivillä 2001/108/EY muutetun, 20. joulukuuta 1985 annetun direktiivin 85/611/ETY 19 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon tietynlaisten yhtiöiden sekä pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksien ja konsolidoitujen tilinpäätöksien laadinnassa noudatettavista arvostussäännöistä 27. syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/65/EY 6, ottaa huomioon yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden, pankkien ja muiden rahoituslaitosten sekä vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä 18. kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/51/EY 7, ottaa huomioon omien varojen riittävyyttä koskevat säännökset ja niiden meneillään olevan uudelleentarkastelun, ottaa huomioon IOSCO:n 8 mietinnön piensijoittajien sijoituksista korkeariskisiin sijoitusrahastoihin ja tähän liittyvistä sääntelyä ja sijoittajien suojelua koskevista ongelmista, 1 2 3 4 5 6 7 8 EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64. EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16. P5_TA(2003)0410. EYVL L 41, 13.2.2002, s. 20. EYVL L 41, 13.2.2002, s. 35. EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28. EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16. Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteistyöjärjestö.
ottaa huomioon luottoriskin siirtoa tarkastelevan Euroopan keskuspankin työryhmän, maailman rahoitusjärjestelmää tarkastelevan Baselin komitean ja eri alojen välisen valvonnan koordinointia tarkastelevan yhteisen foorumin 1 työryhmän johdannaisia koskevat näkemykset, ottaa huomioon korkeariskisiä sijoitusrahastoja ja johdannaisia koskevan kansallisen lainsäädännön viimeaikaisen kehityksen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa, ottaa huomioon johdannaisista, niiden nykyisestä asemasta pääomamarkkinoilla, niiden eduista ja riskeistä 22. syyskuuta 1995 antamansa päätöslauselman 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0476/2003), Korkeariskiset sijoitusrahastot A. katsoo, että termi "korkeariskiset sijoitusrahastot" kattaa monenlaisia rahoitustuotteita, joille sopivampi nimitys voisi olla "kehittyneet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot", B. katsoo, että kehittyneet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ovat vaihtoehtoisia sijoitusvälineitä, joiden avulla pyritään kehittyneitä menetelmiä käyttäen saavuttamaan rajattomia voittoja kaikissa markkinaolosuhteissa, mutta joiden velkarahoituksen vipuvaikutus on vaihteleva, usein hyvin korkea, ja jotka voivat myös tuottaa huomattavia tappioita, C. katsoo, että EU:n sääntely- ja verotusjärjestelmät ovat rajoittaneet tämänkaltaisten yritysten toimintaa EU:n lainkäyttöalueilla, minkä vuoksi useimmat yritykset ovat sijoittautuneet johonkin offshore-keskukseen, D. katsoo, että kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeva järjestelmä voisi toimia sääntelyperustana muille, esimerkiksi kiinteistöihin, valuuttaan tai hyödykkeisiin liittyville vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, joilla ei välttämättä pyritä saavuttamaan rajattomia voittoja ja joita on tulossa Euroopan markkinoille, mutta jotka eivät vielä pysty hyödyntämään yhtenäistä EU:n laajuista järjestelmää, E. katsoo, että vaihtoehtoisten rahastojen ala on kehittynyt huomattavasti LTCM-rahaston vuoden 1998 kriisin jälkeen: sijoitetun pääoman ja hoidettujen varojen määrän nopea kasvu, pienrahastojen määrän moninkertaistuminen, myös Euroopassa, ja yhä yleisempi toiminnan sijoittaminen vero- ja sääntelyparatiiseihin, F. katsoo, että joidenkin jäsenvaltioiden syrjivä verotus ja sääntely on vähentänyt ihmisten halua sijoittaa rahaa ulkomaisiin korkeariskisiin sijoitusrahastoihin, mikä koskee myös muiden jäsenvaltioiden sijoitusrahastoja, 1 2 Teknisten asiantuntijoiden muodostama ryhmä, joka työskentelee Baselin pankkivalvontakomitean, IOSCO:n ja kansainvälisen vakuutusvalvontalaitosten liiton (International Association of Insurance Supervisors, IAIS) alaisuudessa. EYVL C 269, 16.10.1995, s. 217.
G. katsoo, että piensijoittajat ja yhteisösijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia tämänkaltaisten sijoitusvaihtoehtojen käytöstä, kun heidät saadaan vakuuttuneeksi siitä, että rahastot ovat luotettavia ja että niitä hoidetaan hyvin, H. katsoo, että kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tarjoamia innovatiivisia sijoitustuotteita ja sijoittajien lisääntyneitä valinnanmahdollisuuksia on tuettava, I. katsoo, että monia tarvittavia sijoittamistaitoja löytyy EU:sta, että niitä käytetään usein hyväksi ulkomaisten kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitamisessa ja että tämänkaltaisten taitojen kehittämistä on tuettava, J. katsoo, että jotkut jäsenvaltiot harkitsevat erityisten sääntelyjärjestelmien luomista tukeakseen tämänkaltaisten yritysten perustamista kotimaahansa ja että on toivottavaa, että tällaiset kansalliset järjestelmät ovat yhdenmukaisia, mikä voi johtaa yhteisen eurooppalaisen toimiluvan käyttöönottoon, K. katsoo, että piensijoittajat voivat joka tapauksessa sijoittaa suoraan joihinkin korkeariskisiin sijoitusrahastoihin ilman mitään erityistä suojaa eurooppalaisten listausten tai kolmansien maiden kautta tai epäsuorasti rahasto-osuusrahastojen tai tietyntyyppisten johdannaisinstrumenttien (structured notes) kautta, L. katsoo, että kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen saaminen kotimaahan edellyttää, että niille luodaan kevyempi sääntelyjärjestelmä kuin tavallisille yhteissijoitusyrityksille, ja että tällaisten järjestelmien tulisi keskittyä liian tiukkojen määräysten sijasta riittävän ja ymmärrettävän tiedon jakamiseen sijoittajille, M. katsoo, että kokemattomammille sijoittajille on kerrottava tämäntyyppisiin sijoituksiin liittyvistä tekniikoista ja riskeistä, ja erityisesti heille on korostettava, että tämäntyyppiset sijoitukset on erotettava selvästi yhteissijoitusyrityksistä, N. katsoo, että rahasto-osuusrahastot takaavat moninaisen alalle pääsyn, mutta tulevaisuudessa tulisi sallia myös suorat sijoitukset taustalla oleviin rahastoihin, O. katsoo, että maailman rahoitusjärjestelmä saattaa kärsiä, jos tällaiset sijoitusmallit lisääntyvät nopeasti ilman määrällisiä rajoituksia tai valvontaa, P. ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän vakautta edistävän foorumin jo vuonna 2001 antamat suositukset korkeariskisten sijoitusrahastojen avoimuudesta ja sääntelystä sekä ulkomaisten rahoituskeskusten rahoitustoiminnan sääntelytarpeesta ja toteaa, että valtiot ovat panneet suositukset täytäntöön vaihtelevasti ja kaiken kaikkiaan riittämättömästi, Q. katsoo, että rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman ollessa lähes valmis komissio voisi suunnata huomionsa siihen, minkä sääntelyn piiriin tätä nykyä EU:n lainsäädännön ulottumattomissa toimivat korkeariskiset sijoitusrahastot ja muut kehittyneet vaihtoehtoiset sijoitusvälineet kannattaisi sisällyttää, Johdannaiset
R. katsoo, että johdannaisia käytetään yhä enemmän yleisön saatavilla olevissa sijoitustuotteissa, joten niiden merkitys korostuu kaikissa edellä mainituissa direktiiveissä, S. toteaa, että viimeisen 20 vuoden aikana johdannaiset ovat olleet merkittävä rahoitusalan uudistaja, sillä ne ovat helpottaneet uusien tuoteryhmien (muun muassa monien vähäriskisten tuotteiden) luomista ja laajentaneet sijoittajalle tarjolla olevaa valikoimaa, T. katsoo, että johdannaisten avulla voidaan joko rajoittaa riskiä tai lisätä sitä uhkarohkeasti ja että johdannaiset voivat tuottaa makrotaloudellista hyötyä hajauttamalla riskejä niille, joiden riskinsietokyky on suurin, U. ottaa huomioon, että hyödykejohdannaiset voivat merkittävästi auttaa suojautumaan riskeiltä ja varmistamaan resurssien tehokkaan käytön esimerkiksi energia- ja maatalousmarkkinoilla ja että kyseisten markkinoiden vapauttamisen edetessä hyödykejohdannaisten merkityksen voidaan odottaa kasvavan, V. katsoo, että tällaista riskiä on seurattava ja valvottava tarkasti sekä yksilöihin kohdistuvan riskin että rahoitusjärjestelmään kohdistuvan järjestelmäriskin osalta, W. pitää tärkeänä varmistaa, että johdannaisten sääntely on suhteessa riskeihin, joita ne yksityissijoittajille ja rahoitusjärjestelmän yleiselle vakaudelle aiheuttavat, ja toteuttaa kattava ja realistinen kustannus-hyötyarvio ennen kuin otetaan käyttöön uusia lakeja tai sääntöjä näiden rahoitusvälineiden nykyisen sääntelyn lisäksi, X. katsoo, että luottojohdannaisten nopea yleistyminen aiheuttaa ongelmia, koska on vaikeaa selvittää, miten laajaa riskille altistuminen eri puolilla maailmaa on, Y. katsoo, että niistä vakioimattomista johdannaissopimuksista, jotka ovat sääntelemättömiä, voi tulla suuri uhka rahoitusmarkkinoilla, Z. katsoo, että johdannaisten arvo riippuu kertasuorituksen varmuudesta erääntymispäivänä ja täten siis vastapuolten vakavaraisuudesta ja niiden kyvystä noudattaa velvoitteita, AA. AB. AC. AD. katsoo, että monimutkaisia johdannaistyyppejä ei välttämättä voi muuttaa rahaksi, ja siksi haltijoilla voi olla vaikeuksia sulkea tai arvostaa positioita erityisesti vaikeissa markkinaolosuhteissa, katsoo, että johdannaisia käytetään yhä enemmän yhtiöiden, sijoitusyhtiöiden ja pienten pankkien varainhoidossa, ja että näillä tahoilla on oltava riittävästi asiantuntemusta riskien kontrolloinnissa, katsoo, että jopa sääntelyviranomaisten asiantuntemuksessa on usein puutteita tämän jatkuvassa muutoksessa olevan alan osalta, katsoo, että johdannaisia voidaan tarjota piensijoittajille monissa eri muodoissa, esimerkiksi pörssituotteina ja vedonlyöntinä, edellyttäen että ne kuuluvat rahoitusalan kansallisten sääntelyviranomaisten valvonnan piiriin, Korkeariskiset sijoitusrahastot
1. muistuttaa komissiota siitä, että direktiivin 2001/108/EY 2 artiklan mukaan komission on annettava viimeistään 13. helmikuuta 2005 kyseistä sijoitusalaa koskeva perusteellinen kertomus, ja ehdottaa, että päivämäärää aikaistettaisiin huomattavasti järjestelmäriskin mahdollisuuden sekä sijoittajien lisääntyneen kiinnostuksen vuoksi; 2. kehottaa komissiota ottaen huomioon, että monet korkeariskiset sijoitusrahastot toimivat ulkomailla eivätkä kuulu yhteisön sääntelyn piiriin esittämään yhteisön lainsäädäntöä, jolla tehdään EU:n rahoituslaitosten lainanannosta ulkomaisille korkeariskisille sijoitusrahastoille avoimempaa; 3. on sitä mieltä, että nyt on oikea aika helpottaa kohtuullisen varakkaiden sijoittajien mahdollisuuksia käyttää kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja myöhemmin piensijoittajien mahdollisuuksia, kun Euroopan tasolla toimivat eri sääntelyviranomaiset suosittavat sitä; katsoo, että säännellyillä riskirahasto-osuusrahastoilla voisi olla huomattava rooli tässä vaiheittaisessa prosessissa; 4. katsoo, että nyt on oikea aika luoda kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeva EU:n laajuinen kevyt ja tarkoituksenmukainen sääntelyjärjestelmä, joka osaltaan houkuttelee sijoitusrahastoja sijoittautumaan Euroopan unionin alueelle ja tarjoaa niille yhteisen eurooppalaisen toimiluvan kaltaiset edut vastavuoroisen tunnustamisen kautta; 5. huomauttaa, että kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevan sääntelyjärjestelmän on oltava riittävän kevyt, jotta se ei tee tyhjäksi rahastojen roolia vaihtoehtoisina sijoitusvälineinä eikä rajoita omaisuudenhoitajien vapautta mm. käyttää innovatiivisia ja jopa eksoottisia menetelmiä ja välineitä, tehdä vahvoja sijoituksia myös käyttämällä lyhyeksimyyntiä, velkarahoituksen vipuvaikutusta ja johdannaisia, saada palkkiota suorituskykynsä mukaan, edellyttäen, että heidän sijoitusmenetelmänsä ja toimintatapansa paljastetaan asianmukaisessa määrin niille tahoille, joiden varoja he sijoittavat joko suoraan tai epäsuorasti; 6. katsoo, että sääntelijän on pystyttävä valvomaan ja voitava olla varma siitä, että kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen perustajat, johtajat ja hoitajat ovat kunnollisia ihmisiä, joiden vastuulle voidaan antaa kolmansien osapuolten säästöjä ja sijoitusrahastoja, että heillä on riittävä asiantuntemus kyseisessä yrityksessä käytettävien sijoitustekniikoiden ja -välineiden suhteen, että sijoittajille kerrotaan kehittyneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyvistä riskeistä selkeästi, että ilmoitettua sijoitustyyliä ja riskitasoa ei ylitetä ja että riskejä valvotaan asianmukaisesti; 7. korostaa, että kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevan järjestelmän tulisi keskittyä erityisesti jakelu- ja myyntitapoihin, jotta löydettäisiin oikeat kohderyhmät;
8. katsoo, että sijoitusrahastoilla tulisi olla mahdollisuus päättää, säännelläänkö niitä yhteissijoitusyrityksiä vai kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevan järjestelmän mukaan ja sitoutua noudattamaan kyseisen järjestelmän vaatimuksia; 9. kehottaa sijoitusalaa ja kansallisia sääntelyviranomaisia tukemaan tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on kertoa potentiaalisille sijoittajille kehittyneistä vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, niiden ominaisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä; 10. pitää toivottavana, että jälleenmyyjiltä edellytettäisiin erityislupaa kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen jälleenmyyntiin, että luvan saanti riippuisi siitä, miten nuhteeton ja hyvin perillä sijoitusrahastoihin liittyvistä tuotteista jälleenmyyjä on, ja että lupa pitäisi uusia säännöllisin väliajoin; 11. pitää välttämättömänä, että kehittyneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin sijoittaville henkilöille toimitetaan selkeä ja yksinkertainen kuvaus ja varoitus riskeistä ja että sijoittajien tulee ilmoittaa, että he ovat perehtyneet riskeihin ja ymmärtävät ne; 12. kannustaa sijoitusalaa luomaan itsesääntelyyn perustuvan säännöstön, joka sisältää näkökohtia, joita ei käsitellä kevyessä muodollisessa järjestelmässä, ja koskee erityisesti sopivia myynti- ja jakelumenetelmiä; 13. hyväksyy, että tämäntyyppisiin rahastoihin tehtäville sijoituksille määrätään minimirajoitus, koska ihmiset eivät vielä tunne riittävästi rahastojen toimintaa, mutta rajoitusta pitää laskea asteittain sitä mukaa kun ihmisten tietoisuus lisääntyy, ja lopulta rajoitus tulisi poistaa kokonaan; 14. ehdottaa, että pitkän aikavälin sijoitussuunnitelmia omaavien kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tulisi voida rajoittaa myynnin, lunastusten, kaupanteon ja substanssiarvostusten jaksoittaisuutta; 15. katsoo, että kehittyneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tulisi suorittaa päivittäin tarkkaa riskien valvontaa, jotta varmistettaisiin, ettei ilmoitettuja riskirajoja ylitetä; 16. kehottaa alaa yhdessä sääntelyviranomaisten kanssa kehittämään helposti ymmärrettäviä ja johdonmukaisia riskien mittaamiseen käytettäviä tunnuslukuja, jotka julkaistaan säännöllisesti, jotta sijoittajat voivat todeta, että ilmoitettujen riskirajojen noudattamista valvotaan; 17. vaatii, että kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeva yhteisön sääntelyjärjestelmä otetaan mukaan Lamfalussyn prosessiin, että yksityiskohtaisista vaatimuksista päätetään ja niitä tarkistetaan säännöllisesti tasolla 2 ja että parlamentilla on kuitenkin tarkastelu- ja takaisinkutsumisoikeus; 18. kehottaa komissiota pohtimaan, tulisiko kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevasta sääntelyjärjestelmästä säätää yhteissijoitusyrityksiä koskevan muutetun direktiivin erillisessä osassa vai laaditaanko siitä erillinen direktiivi, ja katsoo, että kaikkien tämäntyyppisten järjestelmien tulisi kattaa korkeariskiset sijoitusrahastot ja muut vaihtoehtoiset sijoitusrahastot;
19. katsoo, että maailman valvontaviranomaisten tulisi kehittää tehokas menetelmä, johon voisi kuulua rahoitusjärjestelmän vakautta edistävän foorumin huhtikuussa 2000 ehdottama Kansainväliseen järjestelypankkiin (BIS) perustettava luottoriskien keskusrekisteri ja jonka avulla valvottaisiin luotto-, hoito- ja toimintariskejä, joita kyseinen ala voi tuoda mukanaan maailman rahoitusjärjestelmään, ja kehottaa komissiota luomaan tällaisen mekanismin, johon tulisi liittyä myös jo olemassa olevien säännösten entistä tehokkaampi täytäntöönpano; 20. kehottaa komissiota tutkimaan yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa (pääasiassa eri markkinoiden tilapäisiä hinnoitteluvirheitä hyödyntävien amerikkalaisten korkeariskisten sijoitusrahastojen) tapaa käyttää hyväkseen aikaeroa ja Wall Streetin vaikutusta muihin markkinoihin saadakseen voittoa käyttämällä markkinoiden ajoitusta aasialaisten ja eurooppalaisten keskinäisten rahastojen suhteen sekä tutkimaan, aiheutuuko tästä rahastojen pitkän aikavälin sijoittajille huomattavia haittoja ja tuleeko EU:n ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi; 21. odottaa komission ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka syrjivät muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita kehittyneitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja esimerkiksi eriytetyn verokohtelun, sääntelyyn liittyvien lisävaatimusten tai muiden keinojen avulla; 22. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä USA:n, Japanin, Sveitsin ja muiden asiaankuuluvien maiden lainsäädäntävallan käyttäjien ja sääntelyviranomaisten kanssa, jotta saataisiin hahmoteltua kyseistä sijoitusalaa koskeva, mahdollisimman johdonmukainen kansainvälinen lähestymistapa, ja tekemään selkoa siitä, missä määrin eri jäsenvaltiot ja EU:n ulkopuoliset maat ovat panneet täytäntöön vakausfoorumin suositukset, muun muassa korkeariskisistä sijoitusrahastoista ja ulkomaisten rahoituskeskusten sääntelystä, sekä ilmoittamaan, miten se aikoo toimia, jotta välttämätöntä sääntelyä alettaisiin soveltaa kansainvälisesti; Johdannaiset 23. painottaa, että johdannaiset ovat kokonaan oma alansa ja edellyttävät toisenlaista sääntelyä kuin korkeariskiset sijoitusrahastot; 24. kehottaa komissiota antamaan kertomukset, joita vaaditaan edellä mainitussa Euroopan parlamentin 22. syyskuuta 1995 johdannaisista antamassa päätöslauselmassa; 25. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota johdannaisiin rahoituspalveluja koskevia uusia tai muutettavia direktiivejä laadittaessa sekä Lamfalussyn prosessin täytäntöönpanovaiheessa; painottaa, että nämä rahoitusvälineet ovat hyödyllisiä ja joskus myös riskipitoisia, voivat lisätä volatiliteettiä ja saattavat vaarantaa rahoitusjärjestelmän vakauden; 26. kehottaa komissiota arvopaperilainsäädännön yhtenäisyyden varmistamiseksi kokoamaan yhteen asiaan liittyvät EU-oikeuden säädökset, jotta muun muassa johdannaisten lainsäädännöllinen kohtelu olisi kattavaa; 27. kehottaa komissiota luomaan yhteistyössä kansallisten ja asianomaisten kansainvälisten toimielinten kanssa menetelmän, jonka avulla voitaisiin mitata ja valvoa johdannaisiin
liittyviä yleisiä riskejä ja erityisesti luottojohdannaisten kasautuvaa luottoriskiä, mukaan lukien toimitusriskiä; korostaa, että johdannaiskauppa olisi sallittava vain toimijoille, joilla on asianmukainen pääoma, jotta kriisiaikojen tappiot eivät lankeaisi veronmaksajien maksettaviksi; 28. tunnustaa, että johdannaisille on jo olemassa merkittäviä säätely- ja sääntelyrakenteita; huomauttaa, että on tärkeää varmistaa, että selontekovaatimukset kattavat tuotteet asianmukaisesti ja että kaikilla asianomaisilla sääntelijöillä on riittävästi resursseja ja asiantuntemusta arvioidakseen tietoja tehokkaasti; 29. panee merkille oikeudellisen epävarmuuden, joka tekee johdannaisten käytöstä joissain jäsenvaltioissa erittäin vaikeaa, ja kehottaa poliittisia päätöksentekijöitä löytämään ratkaisun ongelmaan; 30. pyytää komissiota pohtimaan, tulisiko uuden Baselin sopimuksen yhteydessä ryhtyä jatkotoimenpiteisiin, jotta voitaisiin huolehtia siitä, että pankkijärjestelmässä ja yksittäisillä pankeilla on riittävästi varantoja, jotta ne pystyvät vastaamaan kaikkiin mahdollisiin likviditeettiin liittyviin vaatimuksiin, joita johdannaisiin liittyvät riskit aiheuttavat; 31. pyytää komissiota harkitsemaan tarkkaan, antaako se seikka, että pankit sysäävät luottoriskit muille toimijoille, aihetta laskea pääomaa koskevia vaatimuksia uuden Baselin sopimuksen yhteydessä, ja mikäli näin on, miten muihin toimijoihin, erityisesti korkeariskisiin offshore-sijoitusrahastoihin, kohdistuvia riskejä voitaisiin arvioida ja valvoa; 32. kehottaa kirjanpidosta ja sijoitusten hoitamisesta vastaavia liittoja vaatimaan palkkaamiltaan henkilöiltä erinomaista johdannaisten, niiden toimintaperiaatteiden ja riskien tuntemusta; 33. pyytää kansainvälistä tilinpäätösstandardilautakuntaa kehittämään yhdessä asianomaisten markkinatoimijoiden kanssa mahdollisimman pian johdannaisten ja johdannaissijoitusten määrittelyä, määrällisiä rajoituksia ja kirjanpitoa koskevat asianmukaiset tilinpäätöskäytännöt ja korostaa, että on tärkeää löytää vakavaraisuuden kannalta pitävä kompromissi, joka vastaa mahdollisimman pitkälle markkinakäytäntöä; 34. vaatii, että eurooppalaiset yritykset velvoitettaisiin kirjaamaan johdannaisriskit, ajoitukseen liittyvät aukot mukaan lukien, tilinpäätökseensä, koska juuri ne antavat oikean ja johdonmukaisen kuvan yrityksen kunnosta; 35. katsoo, että johdannaisten arvostuksessa tulisi ottaa huomioon vaikeisiin markkinaolosuhteisiin liittyvät ylimääräiset riskit ja vastapuolten vakavaraisuuteen liittyvät riskit tekemällä varaus ennakoimattomia menoja varten; 36. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan Lamfalussyn prosessin yhteydessä Euroopan markkinoilla saatavilla olevia johdannaisia koskevat käytäntönsä, mutta sallimaan jatkossakin joustavuuden erilaisille johdannaistuotteille ja markkinoille;
37. vaatii komissiota varmistamaan, että eurooppalaisilla johdannaispörsseillä on oikeudenmukainen ja yhtäläinen pääsy ulkomaisille kauppapaikoille, ja tuomitsee yhdysvaltalaisten kilpailijoiden viimeaikaiset protektionistiset toimet; 38. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenyyteen valmistautuvien valtioiden hallituksille, sekä kaikkien jäsenvaltioiden ja jäsenyyteen valmistautuvien valtioiden sääntelyviranomaisille, Euroopan talousalueelle, Sveitsin, Japanin ja USA:n hallituksille sekä kansainväliselle tilinpäätösstandardilautakunnalle.