PE-5/BUR/PV/99-20 PUHEMIEHISTÖ PÖYTÄKIRJA 15. marraskuuta 1999 pidetystä kokouksesta Louise Weiss -rakennus R1,1 STRASBOURG SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...7 2. Pöytäkirjojen hyväksyminen 4-7. ja 25. lokakuuta 1999 pidetyistä kokouksista...8 3. Pääsihteerin muistio oikeudesta tutustua riippumattomien asiantuntijoiden arkistoon...9 4. Euroopan parlamentin tilojen käyttöä koskevat säännöt...12 4.1 Pääsihteerin 4. lokakuuta 1999 päivätty muistio Euroopan parlamentin istuntosalien käytöstä...12 4.2 Belgian yritysjärjestön pyyntö, joka koskee mahdollisuutta käyttää parlamentin Brysselissä sijaitsevia tiloja 9. 10. kesäkuuta 2000 ensimmäisessä European Business Forum -tapahtumassa...12 4.3 Prodin pyyntö, joka koskee mahdollisuutta käyttää Brysselin istuntosalia Yhdistyneiden kansakuntien kolmannessa kehitysmaakonferenssissa, joka pidetään vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana...12 4.4 Pyyntö käyttää istuntosalia "Bryssel eurooppalainen kulttuurikaupunki vuonna 2000" -tilaisuuden virallisessa avaamisessa... 12 5. Pääsihteerin ilmoitus Strasbourgissa perjantaisin pidettävien täysistuntojen audiovisuaalisen välittämisen kokeilujaksoa koskevasta arviosta...17 6. Baron Crespon kirje, jossa pyydetään lupaa nimetä PSE-ryhmän kokoussali Louise Weiss -rakennuksessa Willy Brandt -saliksi... 18 2/21
7. Kiireellisinä käsiteltävät ja muut asiat... 19 7.1 Palacion pyyntö käännösten lyhyemmistä määräajoista valiokuntien puheenjohtajien konferenssille...19 8. Tiedoksi annettavat asiat...20 9. Seuraavan kokouksen aika ja paikka... 21 3/21
PUHEMIEHISTÖ PV BUR 15.11.1999 PÖYTÄKIRJA kokous maanantaina 15. marraskuuta 1999 STRASBOURG Euroopan parlamentin puhemies Fontaine avasi kokouksen klo 19.08. Läsnä Puhemies Nicole Fontaine Varapuhemiehet D. Martin Imbeni G. Schmid Provan Friedrich Lienemann Vidal-Quadras Roca Colom i Naval Pacheco Pereira Marinho Wiebenga Puerta Onesta Kvestorit Poissa Banotti Quisthoudt-Rowohl 4/21 (varapuhemies) Podesta
Ducarme Balfe PV BUR 15.11.1999 Poos (kvestori) 5/21
Kokouksessa läsnä myös: Pääsihteeri Priestley Kokoukseen osallistuneet virkamiehet: Pääsihteeristö Puhemiehen kabinetti DG I Vanhaeren / F.Ratti /Porta Rømer Suárez Mella Ribera DG II Nickel DG III Rolvering DG IV Cioffi DG V Cointant DG VI Rieffell DG VII Wilson DG VIII Chamier Oikeudellinen yksikkö Garzón Clariana, pääjohtaja ja parlamentin lakimies Pääsihteerin kabinetti Stratigakis Pitt Aguiriano Clark Rutkowski 6/21
Poliittisten ryhmien sihteeristöt Ruhrmann Estela Burriel Wehrling Servellon (PPE/DE) (PSE) (Verts/ALE) (GUE) Kokouksen sihteereinä toimivat Kyst, Lane, Drexler ja Sánchez Rodríguez. 7/21
1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen PV BUR 15.11.1999 Puhemiehistö - pani merkille esityslistaluonnoksen (PE 282.012/BUR); - kuuli varapuhemiesten Provanin, Colom I Navalin ja Onestan puheenvuorot Strasbourgissa maanantaisin pidettävien puhemiehistön kokousten alkamisajasta - päätti pitää tulevat kokouksensa Strasbourgissa maanantaisin klo 18.30-20.30. - kuuli varapuhemies Martinin puheenvuoron, jossa tämä viittasi Colom I Navalin 4. marraskuuta 1999 päivättyyn kirjeeseen, joka koskee tämän työn järjestelyä rakennuksista vastaavana varapuhemiehenä (PE 282.033/BUR). Kirje oli toimitettu tiedoksi puhemiehistölle, eikä sitä koskevia vastaväitteitä ollut esitetty. Martin totesi, että olisi hyödyllistä, jos olisi käytettävissä pääsihteerin laatima muistio kvestorien vastuualueista. - hyväksyi esityslistaluonnoksen sellaisena kuin se on tässä pöytäkirjassa. 8/21
2. Pöytäkirjojen hyväksyminen 4. - 7. lokakuuta 1999 (PE 281.920/BUR) ja 25. lokakuuta 1999 (PE 281.985/BUR) pidetyistä kokouksista Puhemiehistö - pani merkille 4. - 7. lokakuuta 1999 ja 25. lokakuuta pidettyjen kokousten pöytäkirjat - kuuli varapuhemies Friedrichin puheenvuoron, jossa tämä, viitaten 25. lokakuuta 1999 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan ja toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista, totesi, että puhemiehistön kyseisessä kokouksessa tekemä päätös koski vain parlamentin virkamiehiä ja että sopimusta on sovellettava eri tavoin virkamiehiin ja jäseniin; - kuuli kvestori Quishoudt-Rowohlin ja varapuhemies Imbenin samaa aihetta koskevat puheenvuorot; - hyväksyi 4. - 7.lokakuuta 1999 (PE 281.920/BUR) ja 25. lokakuuta 1999 (PE 281.985/BUR) pidettyjen kokousten pöytäkirjat 9/21
3. Pääsihteerin muistio oikeudesta tutustua riippumattomien asiantuntijoiden arkistoon Puhemiehistö - pani merkille 28. syyskuuta 1999 päivätyn, riippumattomien asiantuntijoiden komitean arkistoa koskevan pääsihteerin muistion (PE 281.881/BUR); - kuuli pääsihteerin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että kysymys oikeudesta tutustua riippumattomien asiantuntijoiden komitean arkistoon on hankala kolmesta syystä:. komitean riippumattomuus. komitea on perustettu parlamentin ja komission suojeluksessa. arkiston luonne; suuri osa arkiston sisällöstä on luonteeltaan luottamuksellista Pääsihteeri totesi, että viimeisen kohdan takia arkistosta ei voida tehdä julkista. Hän ehdotti, että oikeudellinen yksikkö laatisi lausunnon arkiston omistussuhteista ja sen luottamuksellisuuteen liittyvistä näkökohdista. - kuuli varapuhemies Puertan puheenvuoron, jossa tämä pyysi, ettei tästä kysymyksestä tehtäisi oikeudellisesti vielä hankalampaa. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea poliittisista näkökohdista ja siitä ajasta, jonka arkiston sisältö säilyisi luottamuksellisena. Puerta lisäsi, että tavallisesti noudatettaisiin jäsenvaltion käytäntöä tässä asiassa; hän kysyi kuitenkin, kuka päättäisi tämän ajanjakson pituudesta. Hän totesi edelleen, että parlamentin tulisi vastata tämän aineiston varastoinnista. 10/21
- kuuli Martinin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että arkistoon liittyvät oikeudelliset kysymykset koskevat omistussuhteita ja asiakirjojen saatavuutta. Poliittiset näkökohdat koskevat luottamuksellisuutta ja tässä suhteessa on selvää, ettei arkistosta voida tehdä julkista, koska yksilöiden oikeudet voisivat vaarantua. Martin kyseli kuitenkin, eikö oikeutta tutusta asiakirjoihin voitaisi jossakin määrin myöntää akateemisille tutkijoille. - kuuli Onestan puheenvuoron, jossa tämä kehui pääsihteerin muistiota. Hän kysyi mikä oli parlamentin toimivaltainen elin päättämään parlamentin kannasta arkistoon. Onesta lisäsi, että arkisto koottaisiin täydelliseksi ja että oli vahvistettava ajanjakso, ehkä 25 vuotta, jonka aikana oikeutta tutustua arkiston sisältämiin asiakirjoihin rajoitettaisiin. - kuuli Imbenin puheenvuoron, jossa tämä totesi hyväksyvänsä pääsihteerin muistion sisällön ja ehdotuksen siitä, että tähän kysymykseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia tutkittaisiin vielä tarkemmin. Hän suositteli yhteyksien luomista sekä riippumattomien asiantuntijoiden komitean eroavaan puheenjohtajaan että komissioon, jotta voidaan päättää arkiston omistussuhteista ja hallinnoinnista. - kuuli Provanin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että komissioon luotavien yhteyksien lisäksi olisi luotava yhteyksiä myös neuvostoon, EU:n arkistonhoidon asianmukaiseksi suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, asiakirjojen saatavuutta koskevat määräykset mukaan lukien. Provan totesi, että - jotta arkistosta tulisi täydellinen - komissiota tulisi pyytää toimittamaan kopiot kaikista asiakirjoista, jotka se antoi riippumattomien asiantuntijoiden komitealle, mutta jotka myöhemmin palautettiin; - kuuli varapuhemies Vidal Quadrasin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että arkiston hallinnointi on parlamentin ja komission välinen asia. Arkiston sisältämän aineiston luonteen vuoksi on selvää, että se olisi luokiteltava joksikin aikaa ehdottoman luottamukselliseksi. Tässä yhteydessä Vidal 11/21
Quadras viittasi talousarvion valvontavaliokunnan esittämään pyyntöön saada tutustua asiakirjoihin, joka hänen mielestään oli hylättävä; - kuuli varapuhemies Pacheco Pereiran puheenvuoron, jossa tämä vaati, että komitean arkistoon on koottava kaikki asianomaiset asiakirjat. Hän oli samaa mieltä Provanin kanssa siitä, että tarvitaan yleistä EU:n arkistopolitiikkaa; se olisi avuksi tuleville Euroopan unionin historian tutkijoille. Hänen mielestään 25 vuotta olisi sopivanpituinen ajanjakso luottamuksellisen aineiston saatavuuden rajoittamiselle; - kuuli pääsihteerin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että parlamentin omien sääntöjen mukaan puhemiehistö on parlamentin toimivaltainen elin päättämään tästä asiasta. EU:n arkistopolitiikkaan viitaten hän totesi, että perussopimuksiin sisältyy velvoite siitä, että toimielimet soveltavat yhteisiä kriteerejä luottamuksellisten asiakirjojen saatavuuteen. Hän kannatti yhteyksien luomista komissioon, yhteisten toimintamenettelyjen luomiseksi, kun on kyse komitean arkistosta; - päätti antaa pääsihteerin tehtäväksi, oikeudellisen yksikön annettua lausuntonsa, esittää puhemiehistölle toisen kertomuksen riippumattomien asiantuntijoiden komitean arkiston omistussuhteista, hallinnoinnista ja asiakirjojen saatavuudesta; - päätti, että puhemiehen tulisi ottaa yhteys komission puheenjohtajaan, arkistoa koskevien parlamentin ja komission yhteisten menettelyjen luomiseksi 12/21
4. Euroopan parlamentin tilojen käyttöä koskevat säännöt 4.1 Pääsihteerin 4. lokakuuta 1999 päivätty muistio Euroopan parlamentin istuntosalien käytöstä 4.2 Belgian yritysjärjestön pyyntö, joka koskee mahdollisuutta käyttää parlamentin Brysselissä sijaitsevia tiloja 9. 10. kesäkuuta 2000 ensimmäisessä European Business Forum -tapahtumassa 4.3 Prodin pyyntö, joka koskee mahdollisuutta käyttää Brysselin istuntosalia Yhdistyneiden kansakuntien kolmannessa kehitysmaakonferenssissa, joka pidetään vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana 4.4 Pyyntö käyttää istuntosalia "Bryssel eurooppalainen kulttuurikaupunki vuonna 2000" -tilaisuuden virallisessa avaamisessa Puhemiehistö - pani merkille seuraavat asiakirjat:. puhemiehistön 1. tammikuuta 1999 hyväksymät Euroopan parlamentin tilojen käyttöä koskevat säännöt (PE 276.613/BUR). pääsihteerin 4. lokakuuta 1999 päivätty muistio Strasbourgissa ja Brysselissä sijaitsevien istuntosalien käyttöä koskevista säännöistä (PE 281.902/BUR). Belgian yritysjärjestön 8. joulukuuta 1998 puhemies Gil-Roblesille lähettämä kirje (PE 276.613/BUR), jossa pyydetään lupaa saada käyttää parlamentin Brysselissä sijaitsevia tiloja 9. ja 10. kesäkuuta 2000. komission puheenjohtaja Prodin 14. lokakuuta 1999 päivätty kirje (PE 281.971/BUR), jossa pyydetään lupaa saada käyttää Brysselin istuntosalia 13/21
vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana pidettävään YK:n kolmanteen kehitysmaakonferenssiin. "Bryssel - eurooppalainen kulttuurikaupunki vuonna 2000" -tapahtumaa koskevasta tiedotuksesta ja suhdetoiminnasta vastaavan Bernard Ligot'n 11. elokuuta 1999 puhemiehelle lähettämä kirje (PE 282.022/BUR) - kuuli pääsihteerin puheenvuoron, jossa tämä totesi pyrkineensä muistiossaan kompromissiin parlamentin istuntosalin käyttöä koskevan ehdottoman kiellon ja sen osittaisen käytön sallimisen välillä. Muistiossa esitetyn mallin mukaan istuntosalia voitaisiin käyttää tietyissä tapauksissa, joissa esitetyt pyynnöt täyttävät tietyt kriteerit, joista yksi tärkeimpiä on, että parlamentti jollain tavalla osallistuu kyseiseen tapahtumaan. Kolme edellä mainittua pyyntöä voitaisiin kaikki hyväksyä sillä ehdolla, että parlamentin osallistuminen niihin taataan; - kuuli Onestan puheenvuoron, jossa tämä totesi kannattavansa istuntosalin käytössä joustavaa järjestelmää, jonka pitäisi olla osa parlamentin yleistä kommunikointistrategiaa. Hän viittasi tässä yhteydessä siihen, miten parlamentin seniorijäsenet ovat käyttäneet istuntosalia. - kuuli Vidal Quadrasin puheenvuoron, jossa tämä ilmoitti olevansa samaa mieltä siitä, että parlamentin tulisi osallistua kaikkiin istuntosalissa järjestettäviin tapahtumiin; lisäksi hän totesi, että tämän ehdon täyttyessä parlamentin tulisi suhtautua myötämielisesti ulkopuolisten pyyntöihin sen tilojen käyttämisestä; - kuuli varapuhemies Lienemannin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että tarvitaan parlamentin tilojen, erityisesti Strasbourgin istuntosalin, käyttöä koskeva selkeä strategia. Hän halusi erottaa toisistaan sellaisilta instituutioilta tulevat parlamentin tilojen käyttöä koskevat pyynnöt, joilla on julkinen status, ja sellaisilta, joilla tällaista statusta ei ole (esim. kansalaisjärjestöt ja yksityiset laitokset ja järjestöt). Lienemannin mielestä parlamentin tulisi suhtautua joustavasti julkisten toimijoiden pyyntöihin saada käyttää sen tiloja, istuntosali mukaan lukien, mutta että ei-julkisiin toimijoihin ei tulisi 14/21
suhtautua yhtä joustavasti. Tältä pohjalta hän voisi vastata myöntävästi YK:n ja Brysselin kaupungin pyyntöihin, mutta ei Belgian yritysjärjestön pyyntöön; - kuuli Friedrichin puheenvuoron, jossa tämä huomautti, että olisi paljon helpompaa antaa ulkopuolisten elinten käyttää Strasbourgissa sijaitsevia parlamentin tiloja, koska parlamentti käyttää niitä vain viikon kuukaudessa, mutta että kysyntä tulee olemaan paljon suurempi Brysselissä ja että Brysselissä näihin pyyntöihin tulisi suhtautua vähemmän joustavasti. Friedrich kyseli tilojen viikonloppukäytöstä ja erityisesti siihen liittyvistä turvallisuuskysymyksistä ja kustannuksista. Hänen mielestään etusija tulisi antaa Euroopan laajuisille tapahtumille ja tämän mukaisesti istuntosalia voisivat käyttää mm. Euroopan poliittiset puolueet. Hän ilmoitti, että voisi tukea kolmea edellä mainittua pyyntöä sillä ehdolla, että parlamentti osallistuu niihin ja että tapahtumien järjestäjät vastaavat aiheutuvista kustannuksista; - kuuli Imbenin puheenvuoron, jossa tämä ilmoitti olevansa samaa mieltä siitä, että parlamentin istuntosalien käytössä olisi osoitettava tiettyä joustavuutta, edellyttäen että tietyt kriteerit täyttyvät. Hän totesi, että tällaiset kriteerit eivät oikeuttaisi käyttämään istuntosalia puoluekokouksiin, ja viittasi entisen puhemiehen kanssa käymäänsä kiistaan tällaisesta tapauksesta. Imbeni arvosteli Brysselin kaupungin viranomaisten ja komission puheenjohtaja Prodin kirjeitä; edellistä siksi, että kirjeen lähettäjä ei ollut riittävän korkeassa asemassa esittääkseen tällaisen pyynnön, ja jälkimmäistä siksi, että siinä pyrittiin ennalta vaikuttamaan parlamentin vuoden 2001 istuntokalenteriin. Hän totesi vastustavansa Belgian yritysjärjestön pyyntöä, koska siihen suostuminen olisi eitoivottu ennakkotapaus; - kuuli Quishoudt-Rowohlin puheenvuoron, jossa tämä varoitti antamasta parlamentin tiloja liian vapaasti ulkopuolisten käyttöön, koska se voisi antaa tällaisille tapahtumille tietyn legitiimiyden ja siten vaarantaa parlamentin aseman; - kuuli Puertan puheenvuoron, jossa tämä ilmoitti vastustavansa puoluekokousten järjestämistä parlamentissa, koska tämä antaisi pienille ääripuolueille mahdollisuuden hyödyntää parlamentin tiloja. Hän katsoi, että mikäli ulkopuolisten annetaan käyttää parlamentin istuntosalia, parlamentin tulisi olla mukana järjestämässä kyseistä 15/21
tapahtumaa; tätä ehtoa tulisi soveltaa YK:n konferenssin järjestämistä koskevaan pyyntöön. Puerta yhtyi Imbenin esittämiin näkemyksiin Brysselin viranomaisilta saadun kirjeen kirjoittajasta ja ehdotti, että kirjeeseen vastattaisiin asianmukaisesti; - kuuli Pacheco Pereiran puheenvuoron, jossa tämä kannatti pääsihteerin muistiossa esitettyä ehdotusta ja totesi, että tällaiset pyynnöt olisi ratkaistava tapaus tapaukselta. Kun on kyse istuntosalin käyttöä koskevista pyynnöistä, tapahtuman järjestäjän tulisi olla julkinen toimija, vaikkakin tämä termi on määriteltävä. Kolmesta edellä mainitusta pyynnöstä hän katsoi voivansa suostua kahteen, mutta ei Belgian yritysjärjestön esittämään pyyntöön; - kuuli Colom I Navalin puheenvuoron, jossa tämä totesi, että hänen kantansa istuntosalin luovuttamiseen ulkopuolisten käyttöön oli keskustelun aikana muuttunut kielteisemmäksi. Hänen mielestään istuntosali voitaisiin antaa ulkopuolisten käyttöön vain joissakin poikkeustapauksissa, ei kuitenkaan missään tapauksessa puoluekokouksia varten; - kuuli kvestori Ducarmen puheenvuoron, jossa tämä totesi, että jokaisen istuntosalissa järjestettävän tapahtuman ehtona tulisi olla, että sen puheenjohtajana toimisi parlamentin puhemies tai varapuhemies. Belgian yritysjärjestön pyynnön osalta oli selvää, että järjestön kehittyneisyyden huomioon ottaen tapahtuman järjestäjät ja komissio odottavat, että parlamentti antaa istuntosalinsa sen käyttöön. Brysselin viranomaisilta tulleesta pyynnöstä hän totesi yhtyvänsä niihin, jotka katsoivat että pyyntö ei ollut tullut asianmukaiselta poliittiselta tasolta; - kuuli Friedrichin puheenvuoron, jossa tämä totesi, ettei parlamentin istuntosali ole yhtä "pyhä" kuin kansallisten parlamenttien istuntosalit, ja että tämän vuoksi parlamentin tulisi suhtautua joustavammin ulkopulisilta tuleviin pyyntöihin sen käytöstä. Hän lisäsi, että istuntosalin käytöstä poliittisten puolueiden tilaisuuksiin on ennakkotapauksia; - kuuli pääsihteerin puheenvuoron, jossa tämä muistutti, että ulkopuolisten toimijoiden olisi itse maksettava istuntosalin ja muiden tilojen käytöstä aiheutuvat kustannukset ja että parlamentilla tulisi olla kyseisessä tapahtumassa näkyvä rooli; 16/21
- kuuli Vidal Quadrasin ja Imbenin puheenvuorot, joissa nämä ehdottivat Brysselin viranomaisilta tulleen pyynnön osalta, että puhemies päättäisi istuntosalin käytöstä, sitten kun pyyntö on esitetty asianmukaisella kirjeellä; - hyväksyi pääsihteerin muistion parlamentin tiloja koskevista kriteereistä ja ehdoista, selventäen kuitenkin että tilojen luovuttamista ulkopuolisten käyttöön koskevia poikkeuksia sovelletaan vain julkisiin toimijoihin ja että on taattava parlamentin asianmukainen rooli ja osallistuminen istuntosalissa järjestettäviin tapahtumiin; jokaisen parlamentin istuntosalia koskevan pyynnön on lisäksi täytettävä kaikki puhemiehistön vahvistamat ehdot ja kriteerit; - päätti äänestyksen jälkeen olla antamatta istuntosalia tai muita Brysselissä sijaitsevia tiloja 9.-10. kesäkuuta 2000 järjestettävän ensimmäisen "European Business Forum" -tapahtuman käyttöön; päätti äänestyksen jälkeen antaa Brysselissä sijaitsevat tilat, istuntosali mukaan lukien, vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana pidettävän YK:n kolmannen kehitysmaakonferenssin käyttöön sillä ehdolla, että parlamentti olisi, komission ja neuvoston ohella, yksi konferenssin järjestäjistä ja että parlamentin asianomaisen valiokunnan jäsenet voisivat aktiivisesti osallistua konferenssiin; päätös ei saa kuitenkaan mitenkään ennalta vaikuttaa parlamentin omaan aikatauluun vuodeksi 2001; - päätti kehottaa pääsihteeriä käymään komission kanssa keskusteluja tarvittavista järjestelyistä; - valtuutti puhemiehen, sen jälkeen kun asianomaisilta viranomaisilta on saatu asiaa koskeva muodollinen pyyntö, päättämään, annetaanko parlamentin Brysselissä sijaitseva istuntosali 25. helmikuuta 2000 pidettävän "Bryssel - eurooppalainen kulttuurikaupunki vuonna 2000" -tilaisuuden virallisen avajaistilaisuuden käyttöön, edellyttäen että parlamentin asianomaisen valiokunnan jäsenet saavat aktiivisesti osallistua tähän tilaisuuteen. 17/21
5. Pääsihteerin ilmoitus Strasbourgissa perjantaisin pidettävien täysistuntojen audiovisuaalisen välittämisen kokeilujaksoa koskevasta arviosta Puhemiehistö - pani merkille pääsihteerin 13. lokakuuta 1999 päivätyn ilmoituksen (PE 281.943/BUR) - päätti olla jatkamatta kokeilua perjantain täysistuntojen audiovisuaalisesta systemaattisesta välittämisestä, paitsi kun kyseessä ovat erittäin tärkeät keskustelut. 18/21
6. Baron Crespon kirje, jossa pyydetään lupaa nimetä PSE-ryhmän kokoussali Louise Weiss -rakennuksessa Willy Brandt -saliksi Puhemiehistö - pani merkille PSE-ryhmän puheenjohtajan Baron Crespon 18. lokakuuta 1999 puhemiehelle lähettämän kirjeen (PE 282.013/BUR); - hyväksyi PSE-ryhmän ehdotuksen ryhmän Louise Weiss -rakennuksessa sijaitsevan kokoussalin nimeämisestä Willy Brandt -saliksi. 19/21
7. Kiireellisinä käsiteltävät ja muut asiat PV BUR 15.11.1999 7.1 Palacion pyyntö käännösten lyhyemmistä määräajoista valiokuntien puheenjohtajien konferenssille Puhemiehistö - pani merkille valiokuntien puheenjohtajien konferenssin puheenjohtajan Palacion 7. lokakuuta 1999 puhemiehelle lähettämän kirjeen (PE 282.017/BUR) - päätti, että valiokuntien puheenjohtajien konferenssi olisi käännöspalvelujen kyseessä ollessa rinnastettava muihin johtaviin elimiin, painottaen kuitenkin yleisperiaatetta, että asiakirjojen toimittamista käännettäväksi viime hetkellä on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä välttämään 20/21
8. Tiedoksi annettavat asiat PV BUR 15.11.1999 Puhemies ehdotti, että puhemiehistön jäsenille toimitettu Colom i Navalin 4. marraskuuta 1999 päivätty kirje (PE 282.033/BUR), joka koskee hänen työnsä järjestelyä rakennuksista vastaavana varapuhemiehenä, toimisi tätä asiaa koskevien tulevien menettelyjen perustana. Vastalauseita ei esitetty. Puhemiehistö - pani merkille seuraavat asiakirjat:. Wynnin ja Bourlangesin 28. lokakuuta 1999 puhemiehelle lähettämä kirje (PE 282.042/BUR), joka koskee talousarvion kohtaa B7-541 entisen Jugoslavian jälleenrakentamisesta. taulukko puhemiehistön 4. - 7. lokakuuta 1999 ja 25. lokakuuta 1999 pitämissä kokouksissa tehtyjen päätösten johdosta toteutetuista toimista (PE 282.029/BUR) - kuuli puhemiehen puheenvuoron, jossa tämä tiedotti puhemiehistölle tulevasta virallisesta vierailustaan Portugaliin 24. -25. marraskuuta 1999. Vierailuun osallistuisivat myös kaksi portugalilaista varapuhemiestä, mikä on tavallinen käytäntö myös muiden virallisten vierailujen yhteydessä. Puhemies vastasi Lienemannin esittämään kysymykseen ja kertoi presidentti Chiracin 14. joulukuuta Louise Weiss -rakennuksen virallisten avajaisten johdosta Strasbourgiin tekemän vierailun yksityiskohdista. 21/21
9. Seuraavan kokouksen aika ja paikka PV BUR 15.11.1999 Puhemiehistö - päätti pitää seuraavan kokouksensa keskiviikkona 1. joulukuuta 1999 klo 10.00 Brysselissä. o o o Kokous päättyi klo 21.05. o o o 22/21