JulkICTLab projektisuunnitelma v. 1.0

Projektisuunnitelma JulkICTLab 5.2.2014 JulkICTLab projektisuunnitelma v. 1.0 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Muutoksen kuvaus V 0.1 26.9. 2013 KPi Dokumentti luotu CSC:n tarjouksen liitteeksi V 0.2 3.10. 2013 KPi Tarkennuksia riippuvuuksiin muista hankkeista V 0.3 8.10. 2013 KPi CSC:n työmääräarviot tarkennettu V 0.4 16.10. 2013 KPi Tarkennuksia VM:n kommenttien pohjalta V 0.5 26.11. 2013 KPi, MVa Määrittelyt tarkennettu, pilotit lisätty, MML:n, HRI:n ja VM:n kommentit huomioitu V 0.6 3.12.2013 KPi Päivitetty Kuntaliiton, MML:n ja VK:n kommenttien pohjalta V 0.7 5.2.2014 KPi Päivitetty vastaamaan ohjausryhmän 23.1.2014 tekemiä linjauksia V 1.0 28.2.2014 KPi Vahvistettu version 0.7 muutokset id Valtiovarainministeriö Puh. 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9

2 (19) Sisällysluettelo 1. PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET... 3 2. PROJEKTIN ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3. PILOTTIEN PERIAATTEITA... 4 3.1. Tavoite... 4 3.2. Kenelle... 4 3.3. Miten pilotteja voi ehdottaa JulkICTLabille... 5 3.4. Sopimukset kehitysympäristön käyttöön liittyen... 5 3.5. Tekninen ympäristö... 5 3.6. Tekninen tuki piloteille... 5 3.7. Palvelumuotoilun tuki... 6 3.8. Pilottien raportointivelvollisuus... 6 3.9. Milloin pilotteja voidaan aloittaa... 6 4. PROJEKTIN KONKREETTISET TEHTÄVÄT JA AIKATAULU... 6 4.1. Ohjausryhmän tapaamiset... 6 4.2. Raportointi- ja seurantakäytännöt... 6 4.3. Projektin rahoituspäätökset... 7 4.4. Projektisuunnitelma... 7 4.5. Pilotit... 7 4.5.1. Paikkatiedon ekosysteemin kehittämisen pilotti... 7 4.5.2. Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen... 9 5. HANKKEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 11 6. VIESTINTÄSUUNNITELMA... 12 7. RISKIKARTOITUS... 13 8. ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT... 14 9. TEKNISET MÄÄRITTELYT JA RAJAUKSET... 14 10.TOTEUTUSAIKATAULU... 15 LIITE 1. JULKICTLABIIN LINKITTYVÄT HANKKEET... 16

3 (19) 1. Projektin yleiset tavoitteet JulkICTLab on VM:n asettama projekti, jonka tavoitteena on palveluinnovaatioiden ekosysteemin toteuttaminen. Projektin koordinoinnista vastaa CSC. Projektin asetuspäätöksen mukaisesti toteutuskausi on 1.9.2013 31.12.2014. Syksyllä 2014 projekti arvioidaan ja tehdään päätökset sen mahdollisesta jatkosta. JulkICTLab on osa JulkICT strategian palveluinnovaatioiden ekosysteemit osa-alueen toimeenpanoa. Se on julkisen hallinnon palvelukehittämisen ja innovaatiotoiminnan mahdollistava alusta, jonka tavoitteena on tarjota julkisen hallinnon ICT-ratkaisuja ja toimintamalleja kehittävä ekosysteemi, ja kytkeä yhteen alan toimijat, käyttäjät ja yhteisöt. Kehitettävä ekosysteemi tukee palveluiden nopeaa käyttöönottoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä käyttäjien, palveluiden tuottajien, järjestäjien ja kehittäjien kesken. Keskeisten toimijoiden ympärille muodostetaan ekosysteemejä, joissa kehitetään yhdessä toimintatapoja ja palveluita tavoitteena edullisempi ja ripeämpi palveluiden kehitys ja käyttöönotto. JulkICTLab tarjoaa kehitystoimintaan osallistuville toimijoille mahdollisuudet julkisen hallinnon palvelukehittämiskokeiluihin ja mielekkäämpään riskinottoon mm. pilotoinnin ja esikaupallisten mallien avulla, sekä kehittää yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. JulkICTLab hyödyntää palvelukehityksessä avoimen datan ohjelmassa avattavia tietovarantoja. Se toimii FORGE:n ja avoimen tiedon ohjelman toiminnan ja tuotokset yhdistävänä julkisen hallinnon palvelukehittämislaboratoriona. JulkICTLab pyritään toteuttamaan avoimella lähdekoodilla ja arkkitehtuuri pidetään avoimena, jotta kehittämisympäristö ei rajoita eri toimijoiden osallistumista tai tuotosten hyödyntämistä. Yhteenvetona JulkICTLabin keskeiset tavoitteet ovat: Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisalustan määrittely, toteuttaminen, pilotointi ja siirto tuotantokäyttöön Uusien toimintatapojen kokeilu ja avointen tietovarantojen sekä avoimen lähdekoodin hyödyntäminen julkisen hallinnon palvelujen kehittämistoiminnassa JulkICTLabin toimintatapojen suunnittelu ja kokeilu sisältäen julkisen hallinnon tarpeisiin soveltuvien yhteisen palvelukehittämisen ja käyttöönoton menetelmien tuottaminen Toiminta eri sidosryhmien ja intressitahojen yhteistyön ja osallistumisen mahdollistajana. Toiminnan kytkentä muihin käynnissä oleviin hankkeisiin ja niiden kokoaminen yhteen.

4 (19) 2. Projektin organisointi ja vastuut Infrastruktuurin toteutus: JulkICTLabin tekninen toteutus ja palveluinfrastruktuuri toteutetaan LVM:n rahoituksella osana FORGE:n toteutusta. VM:n JulkICT-toiminto ja DIGILE tekevät sopimuksen JulkICT- Labiä koskevasta osuudesta FORGE -ympäristössä tarjottavien infrastruktuurin ja palveluiden käyttöön liittyen. Toteutus- ja kehitysresurssit: VM osoittaa rahoituksen 1) JulkICTLab projektin hallintaan ja koordinointiin, sekä 2) piloteille ns. harkinnanvaraista aloitus- tai kannustusrahoitusta. Pilottien tarvitseman asiantuntijatuen tarve ja rahoitusmalli on vielä avoinna, ja se pyritään ratkaisemaan projektin aikana. Lähtökohtaisesti pilotit vastaavat itse resursoinnistaan. Toimeksiantoihin liittyvät päätökset: päätökset mahdollisista toimeksiannoista tekee VM. Ohjausryhmän rooli: ohjausryhmä ohjaa projektia, ja linjaa projektin kannalta merkittävistä asioista, jotka voivat liittyä myös rahoitukseen. Toimeksiantojen muutosehdotukset käsitellään ohjausryhmässä, joka voi ehdottaa sopimussuhteessa olevien VM:n ja CSC:n hyväksyttäviksi muutoksia projektisuunnitelmaan. Ohjausryhmällä on merkittävä rooli JulkICTLab konseptin jatkosta päätettäessä sekä toimintatavan arvioinnissa ja kehittämisessä. Projektipäällikkö: vastaa projektin operatiivisesta johtamisesta, suunnittelusta, ja toteutuksesta projektisuunnitelman mukaan. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmän sihteerinä ja raportoi ohjausryhmälle. Projektikoordinaattori: vastaa verkostoyhteistyöstä ja viestinnästä ja toimii yhteyshenkilönä eri toimijoiden ja hankkeiden välillä. Projektikoordinaattori raportoi projektipäällikölle. Eri asiantuntijoiden työpanosta käytetään CSC:n ja VM:n välisen sopimuksen mukaisesti projektin tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Resurssit voidaan kiinnittää esimerkiksi teknisiin asiantuntijatehtäviin eri määrittely- ja toteutusvaiheissa sekä viestinnän tukemiseen. 3. Pilottien periaatteita 3.1. Tavoite Palvelukehittämiskokeilujen eli JulkICTLabissa toteutettavien pilottiprojektien avulla toteutetaan projektille asetettuja tavoitteita, arvioidaan asetettuja tavoitteita projektin aikana, sekä testataan kehitettyjen toimintamallien käytännön toimivuutta ja hyödynnettävyyttä julkisessa hallinnossa. Pilottien tulosten hyödynnettävyyden arviointimallin alustavat määrittelyt työstetään ensimmäisten pilottien aikana, alkaen 1Q2014. Mallinnusten tulee esimerkiksi huomioida monistettavissa olevien: Toimintamallin ja rahoitusmallin kehittäminen o Voidaanko palvelu rahoittaa osana kansallista palveluarkkitehtuuria 2015 eteenpäin o Palvelujen kehittämisprosessit ja sovellettavat työskentelytavat Sopimusmallien ja menetelmien määrittely o Palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto o Käyttöoikeudet ja lisenssit (avoin vs. suljettu lähdekoodi) Palveluekosysteemin käyttöön liittyvien ehtojen määrittely o Sidosryhmien ja kehittäjien välinen yhteistyö ja osallistumisen säännöt Esikaupallisten mallien selvitykset o Laki julkisista hankinnoista ja julkisen hallinnon erityispiirteet 3.2. Kenelle Pilottien tehtävä on tukea palveluekosysteemien synnyttämistä ja kehittämistä. Ekosysteemeillä tarkoitetaan julkisen hallinnon, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tietyillä rajatuilla alueille, esimerkiksi toimialalle, muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta Tältä pohjalta JulkICTLabin piloteiksi haetaan ensisijaisesti useamman toimijan yhteisiä ehdotuksia, eikä niinkään yksittäisten toimijoiden kokeiluja. Projektin tehtävä on auttaa eri toimijoita muodostamaan ekosyteemejä myös saattamalla yhteen yksittäisiä toimijoita joiden kehitysehdotukset ovat samaan teemaan liittyviä.

Pilotteihin voivat osallistua yritykset, yhteisöt, kehittäjät (ml. yksityishenkilöt), julkisen sektorin organisaatiot, korkeakoulut, kolmannen sektorin toimijat; kaikki yhdessä tai erikseen. 3.3. Miten pilotteja voi ehdottaa JulkICTLabille Pilottiehdotusten tekijöiden tulee esittää ja perustella mm. seuraavat asiat JulkICTLab projektille, jotta ne voidaan arvioida, projektoida ja ottaa toteutukseen JulkICTLab ympäristöön. Jokaisen kohdan pituus on noin yksi sivu tai power point kalvo. 1. Koko pilotin ylätason esittely 2. Perustelut: tarkoitus ja tavoite 3. Mitä pilotissa halutaan tehdä (konkretia), millä kriteereillä pilotin onnistumista voidaan arvioida, pilotin arvioitu kesto, arvio tarvittavista resursseista 4. Tekniset vaatimukset pilottiympäristölle 5. Partnerit/osapuolet sekä vastuut/työnjako Pilottiehdotukset toimitetaan projektipäällikölle, ehdotukset käsittelee projektin ohjausryhmä. JulkICTLab projekti ei peri piloteilta osallistumismaksuja. VM voi halutessaan myöntää piloteille ns. harkinnanvaraista aloitus- tai kannustusrahoitusta, mutta lähtökohtaisesti pilottiorganisaatiot vastaavat itse resurssoinnistaan. 3.4. Sopimukset kehitysympäristön käyttöön liittyen VM:n JulkICT-toiminto ja DIGILE ovat tehneet vuodelle 2014 sopimuksen JulkICTLabiä koskevasta osuudesta FORGE:n infrastruktuurin ja palveluiden käyttöön liittyen DIGILE:n FORGE palvelun ns. vakiomuotoisten sopimusehtojen mukaisesti, ja ne laitetaan esiin julkict-wikiin (https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab). JulkICTLabin pilotteihin osallistuville tahoille tullaan tekemään JulkICTLabin käyttöön liittyvät säännöt, joissa kerrotaan yksityiskohtaisemmin pilotteihin osallistumisen ehdoista, sekä siitä, miten palvelukehitysympäristö on käytettävissä ja mihin tulijat sitoutuvat vaikka eivät allekirjoita sopimusta tässä vaiheessa. VM vastaa tällä hetkellä sopimuksen mukaan DIGILE:lle, jos JulkICTLabin ympäristössä tulee väärinkäytöksiä, ja siksi tarvitaan käyttöön liittyvät säännöt joihin sitoudutaan. Projektin aikana työstetään nykyistä sopimusmallia mm. pilottien tuomien näkökulmien pohjalta vastaamaan julkishallinnon erityistarpeita, ja uusi sopimusmalli otettaneen käyttöön mikäli VM päättää jatkaa JulkICTLab toimintakonseptia vuoden 2014 jälkeen. 3.5. Tekninen ympäristö JulkICTLab projekti määrittelee yhteistyössä DIGILE:n kanssa FORGE:n teknisen ympäristön, jota lähtökohtaisesti tarjotaan pilotteihin osallistuville tahoille. Mahdollisista erityistarpeista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. JulkICTLabin toteutus perustuu avoimeen lähdekoodiin, avoimeen dataan ja avoimiin rajapintoihin. Käyttöoikeuksia ei rajata. Pilottien toteuttajien tulee hyväksyä JulkICTLab ympäristön avoimuus ja ettei se tekniseltä tasoltaan vastaa tuotantoympäristöille asetettavia vaatimuksia, eikä ympäristössä voi tässä vaiheessa operoida tuotannossa olevia palveluita. JulkICTLab projekti ei osoita piloteissa syntyville palveluille tuotantoonsijoituskohteita, mutta se osallistuu tarvittaessa osaltaan keskusteluihin potentiaalisten sijoituskohteiden kanssa, ja edistää tuotantoon siirron kehittymisen prosesseja, sekä avustaa yhteistyössä DIGILE:n kanssa teknisesti siirron toteutuksessa. 3.6. Tekninen tuki piloteille JulkICTLab projektin resursseista nimetään tekninen yhteyshenkilö pilottien yhteyshenkilöiden tukikontaktiksi. Tekninen yhteyshenkilö luo pilottien nimeämälle yhteyshenkilölle tarvittavat tunnukset kehitysympäristön käyttöä ja hallintaa varten, auttaa teknisten kysymysten selvittämisessä ja välittää selvityspyyntöjä FORGE:n help desk-palvelulle. Pilotteihin liittyvää kehittäjien tarvitsemaa asiantuntijatuen mallia työstetään eteenpäin ensimmäisten pilottien kautta, mm. määrittelemällä tarvittavan tuen määrää, tarvittavia osaamisprofiileita, sekä suunnittelemalla rahoitusmallia, jolla tuki katettaisiin. Palvelukokeilujen kehittäjät tarvinnevat sekä ns. toteutuksen aikaista kausiluonteista neuvontaa ja tukea, että myös jatkuvaa kehitysympäristöön liittyvää ylläpitotukea. 5 (19)

6 (19) 3.7. Palvelumuotoilun tuki JulkICTLab pilotit saavat käyttöönsä FORGE-hankkeessa toteuttavan palvelumuotoilupajakonseptin. Konseptissa tarjotaan palveluiden kehittäjille perustoiminnallisuudet, eli ns. työkalupakki, jonka avulla on mahdollista kehittää pilotoitavia palveluita jäsennellysti, iteratiivisesti ja avoimesti. Palvelumuotoilun käyttöönsaamisen aikataulu on riippuvainen FORGE hankkeen toteutusaikataulusta. 3.8. Pilottien raportointivelvollisuus Pilottien tekniset vaatimukset, varsinainen projektisuunnitelma sekä esittelymateriaalit ovat erillisiä dokumentaatioita, josta pilotin oma projektipäällikkö vastaa ja ylläpitää, sekä toimittaa pyydettäessä niiden pohjalta JulkICTLab projektin päällikölle tarvittavat tiedot pilotin tilanteen seuraamista ja raportointia varten. Lisäksi pilottien projektipäälliköt toimittavat mahdollisten uusien, samaan pilottiaihioon liittyvien kehittäjätahojen käytettäväksi oleelliset tiedot pilotin sisällöstä ja jo tehdyistä toteutuksista. Pilotit raportoivat vakiomuotoisesti projektipäällikölle säännöllisesti ja vähintään 2 viikkoa ennen JulkICTLab projektin ohjausryhmäkokouksia. Projektipäällikkö ilmoittaa raportointien ajankohdat pilottien vastuuhenkilöille sekä tekee ensimmäisen raportointipohjan yhdessä pilottien vastuuhenkilöiden kanssa. 3.9. Milloin pilotteja voidaan aloittaa Pilottien käynnistämisen aikataulu on sidoksissa FORGE -hankkeen aikatauluun, jonka mukaan tekninen alusta on valmis viimeistään 2Q2014 aikana. Tätä ennen VM on päättänyt käynnistää kaksi JulkICTLab pilottikokonaisuutta; paikkatiedon ekosysteemin kehittäminen ja kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. Tarkempi kuvaus näistä piloteista on kohdassa 4.5. Pilotit. Projektin ohjausryhmässä seurataan näiden kokonaisuuksien etenemistä, ja hankkeelle myönnettyjen resurssien puitteissa käsitellään mahdollisesti myöhemmin lisättäviä kokonaisuuksia. Kahteen edellä mainittuun pilottikokonaisuuteen liittyviä hanke-ehdotuksia voi tehdä JulkICTLab - projektille koko sen toteutuskauden ajan, vuoden 2014 loppuun saakka. Mikäli projektin arviointivaiheessa syksyllä 2014 päätetään, ettei projektissa käynnistetyn toiminnan jatkolle ole edellytyksiä, uusia pilotteja ei käynnistetä päätöksen jälkeen. 4. Projektin konkreettiset tehtävät ja aikataulu 4.1. Ohjausryhmän tapaamiset Pidetyt tapaamiset: Projektipäällikön ja ohjausryhmän jäsenten väliset tapaamiset: o 22.10.2013 MML: Kosonen; Rainio o 25.10.2013 Kuntaliitto: Kettunen o 25.10.2013 OKF: Rossi o 28.10.2013 HRI: Meloni o 1.11.2013 COSS: Saastamoinen o 14.11.2013 FORGE: Juopperi Projektin ohjausryhmän kokoukset 5.11.2013 ja 23.1.2014 Hankkeiden välinen yhteistilaisuus järjestetty 9.12.2013. Sovitut tapaamiset: o Ohjausryhmän kevään 2014 kokoukset: 26.3.2014 ja 3.6.2014 4.2. Raportointi- ja seurantakäytännöt Kustannusraportointi 3 kk:n välein VM:lle Projektipäällikkö raportoi projektin etenemisestä ohjausryhmälle säännöllisesti o Tilanneraportti ohjausryhmän kokoukseen o Pilotit raportoivat projektipäällikölle Ohjausryhmä käsittelee projektin loppuraportin ja arviointiraportin Raportointi JUHTA:lle projektin rahoituskauden lopussa

7 (19) 4.3. Projektin rahoituspäätökset JulkICTLab projekti on viety tiedoksi JUHTA:lle 31.10.2013 ja esitelty 12.12.2013. JUHTA on myöntänyt projektille rahoituksen VM:n esityksen mukaisesti momentilta 28.92.20 (valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet). Jos JulkICTLab konseptia jatketaan 2015, sen rahoitus siirtyy kuntien ja valtion yhteiseltä momentilta valtion momentille, myös suurella todennäköisyydellä Kansallisen palveluarkkitehtuurin rahoituksen osaksi. 4.4. Projektisuunnitelma Projektisuunnitelman luonnos versio 0.4 on esitelty projektin ohjausryhmälle 5.11.2013. Projektisuunnitelman täydennetty versio 0.5. on toimitettu ohjausryhmälle kommentoitavaksi ja VM:lle hyväksyttäväksi marraskuun 2013 aikana. Projektisuunnitelman versioon 0.7 tehtiin muutokset ohjausryhmän 23.1.2014 linjausten mukaisesti. Versio 1.0 on tehty 0.7. versioon tulleiden ohjausryhmän kommentointikierroksen pohjalta. 4.5. Pilotit JulkICTLab projektin pilottien aloittamisen ajankohta on vahvasti sidoksissa FORGE- hankkeen valmistumisaikatauluun. FORGE hankkeen aikataulun mukaisesti tavoitteena on että sen palvelukonsepti on määritelty tammikuun 2014 loppuun mennessä ja 2Q2014 aikana on valmiina FORGE 1.0. alusta: palveluiden ilmentymä, sekä alusta palvelukehitykselle. DIGILE on valmis hyväksymään ensimmäisten pilottihankkeiden aloittamisen FORGE -tuotantoalustalla joulukuusta 2013 alkaen, jotta saataisiin konkreettisia vaatimuksia JulkICTLabin pilotointiympäristölle, sekä kokemuksia palvelukonseptin kehittämiselle. Ennen FORGE 1.0. virallista alustan julkaisua eivät kaikki työkalut tai palvelut ole vielä käytettävissä. DIGILE analysoi pilottien tekniset vaatimukset ja tekee JulkICTLabille (sekä piloteille) ehdotuksen teknisestä ratkaisusta ja JulkICTLabin hyväksynnän jälkeen toteuttaa tarvittavan teknisen ympäristön, sekä vastaa pilottiympäristön ylläpidosta. VM on hyväksynyt FORGE:n palveluympäristön manuaalisen toteutusvaiheen aikana JulkICTLabin pilottikokonaisuuksiksi: 1) Paikkatiedon ekosysteemin kehittämisen, sekä 2) Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tuen. Näihin pilotteihin etsitään JulkICTLabin ensimmäisiä kumppaneita ja partnereita. Pilotteja otetaan laajemmin vastaan, kun FORGE:n alustan versio 1.0. on valmistunut. Kohdassa 3.8. on kerrottu pilottien velvollisuudesta ylläpitää omaa dokumentaatiotaan. Kohdissa 4.5.1. ja 4.5.2 on esitetty pilottiaihioiden alustavat suunnitelmat. 4.5.1. Paikkatiedon ekosysteemin kehittämisen pilotti Paikkatiedon ekosysteemi pilotti: tapaaminen 13.11.2013: MML: Rainio, Kosonen, HRI: Meloni, JulkICTLab: Pispa. Osapuolet: MML, HRI, OKF Yleiskuvaus Maanmittauslaitos pystyttää JulkICTLabiin avoimella lähdekoodilla toteutetun paikkatiedon palvelualustan (oskari.org), sekä kytkee ja tarvittaessa siirtää ympäristöön muiden toimijoiden testattavaksi osan keskeisiä avoimia paikkatietoaineistoja sekä toteuttaa niihin standardit avoimet rajapintapalvelut.

8 (19) Ympäristö tarjoaa edellytykset tiedon tuottajille, ohjelmistokehittäjille ja palveluntarjoajille testata paikkatietojen viitearkkitehtuuria ja sen mukaisten palvelujen toteuttamista ja hyödyntämistä sekä saada tiedon tuottajille kokemuksia tietoaineistojen ylläpidon vaatimuksista pilvipalveluympäristössä, sekä nostaa esiin niitä näkökulmia mitä ympäristössä tulisi kehittää, jotta se palvelisi käyttäjäyhteisöjä, sekä kehittää uusia paikkatietoa hyödyntäviä palveluita alustaa hyödyntäen. Miksi Paikkatieto on eri toimialoja ja palveluita yhdistävä tekijä, ja sen merkitys palvelukehityksessä tulee kasvamaan merkittävästi. Tällä pilotilla luodaan edellytykset tiedon tuottajille, ohjelmistokehittäjille ja palveluntarjoajille testata paikkatietojen viitearkkitehtuuria ja sen mukaisten palvelujen hyödyntämistä sekä saada tiedon tuottajille kokemuksia tietoaineistojen ylläpidon vaatimuksista pilvipalveluympäristössä. Konkretia Pilotoitavia palveluita paikkatiedon ekosysteemiin liittyen ensivaiheessa olisivat: Hallinnon karttapalvelu eli hallinnon käyttöön tarkoitetun palvelualustasta tuotteistetun selainpohjaisen sähköisen asioinnin karttapalvelun käyttöönotto viranomaisten verkkoviestinnässä ja palvelujen toteutuksessa. Hallinnon karttapalvelussa viranomaiset voivat palvelualustan avulla toteuttaa verkkopalveluihinsa räätälöityjä karttapalveluja suoraan avoimista palvelurajapinnoista ilman ohjelmointia. Pilotin lopputuloksena voidaan arvioida hallinnon karttapalvelun siirtokelpoisuutta TORI:n palveluvalikoimaan. Tietojohtamisen palveluiden kehittäminen, jossa selvitetään miten palvelualusta ja toteutetut analysoinnin ja visualisoinnin palvelut sisällöllisesti, toiminnallisesti ja käytettävyydeltään soveltuvat tietojohtamisen tarpeisiin sekä millaisia toimintoja palvelualusta ja karttaliittymän pitäisi tietojohtamiseen tarjota. Tietojohtamisen tarpeita arvioidaan MML:n ja Aluehallintovirastojen yhteistyössä toteuttaman tilastoaineistojen teemakarttaliittymän ja esim. eduskunnasta muodostetun käyttäjäryhmän avulla. Open Ahjo - datan yhteentoimivuuden edistäminen täydentää kahta edellä mainittua pilottiaihiota. Tässä kokonaisuudessa Helsinki Region Infosharen (HRI) palkkaama kumppanikoodari -resurssi on käytettävissä selvittämään eri toimialojen käyttäjäryhmien tarpeita, työstämään tarpeiden pohjalta paikkatietoa hyödyntävää dataa, luomaan kokeellisia rajapintoja siitä, miten paikkatiedolla voidaan yhdistää kaupunkien päätöksenteossa olevaa dataa esim. palvelupisteeseen, talouteen ja väestöön sekä havainnollistaa tietoja kartalla. Pilotin tavoitteena on edistää palveluiden yhteentoimivuutta, lisätä kaupungin läpinäkyvyyttä sekä palvella kehitettävillä piloteilla niin virkamiehiä kuin työntekijöitä. Tuloksia pyritään levittämään muiden kaupunkien alueelle linkittyvien yhteistyöhankkeiden kautta. Pilotissa hyödynnettäviä datalähteitä voivat olla avoimet valtakunnalliset paikkatietoaineistot, sekä esim. kaupungin päätöksentekorajapinta, väestötilastot, muut tilastot, hallinnolliset alueet, huoltoalueet, talousdata, palvelupistedata, kiinteistödata, kaavoitusdata, maa-aluedata, kaupungin palauterajapintadata, jne. Konkreettisella tasolla pilotissa yhteensovitetaan datoja (huomioidaan standardit), kytketään datat paikkatietoon, luodaan/valitaan työkalut joilla yhteen sovitetaan datoja, huomioidaan metatiedot, toteutetaan tietokanta, luodaan rajapinnat, kehitetään mekanismi datapalautteen keräämiseksi, sekä testataan ympäristössä kehitettyjä sovelluksia. Pilotoinnissa keskitytään lisäksi tutkimaan miten testattavien toteutusten monistettavuus ja jaettavuus onnistuu, ja miten kohderyhmän muutos kansalaisista virkamieskuntaan ja päinvastoin muuttaisi palvelun kehittämisen fokusta. Paikkatiedon palvelualustan (Oskari-ohjelmiston) kehittäminen jatkuu edelleen MML:n ja muiden viranomaisten hankkeissa. JulkICTLabissä voidaan ottaa tarpeen mukaan pilotin aikana käyttöön ohjelmiston uusia versioita. Lisäksi HRI tilaa OKF:n toteuttajaverkostojen kautta keväällä 2014 erilaisten palveluaihioiden (protojen) toteutuksia, ja esim. maalis- tai toukokuun 2014 palvelukehityskierroksen tekemisessä voidaan

kutsua datan käyttäjiä JulkICTLab ympäristöön osana paikkatiedon ekosysteemin kehittämisen pilottia. Pilotin tuotoksena saadaan JulkICTLabin käyttöön ja sen kautta muille kehittäjille hyödynnettäviksi uusia avoimia rajapinta- ja ohjelmistokomponenttitoteutuksia. Aikataulu ja onnistumisen kriteerit Pilottikokonaisuus on mahdollista aloittaa vaiheistetusti jo joulukuun 2013 aikana. Pilotin kesto kaikkine vaiheineen on noin yksi vuosi. Pilotin onnistumista voidaan arvioida ympäristössä kehitettävien palveluaihioiden lukumäärällä, palveluiden monistettavuuden onnistumisella, sekä tuotantoon siirron prosessien mallintamisella. Resurssiarvio ja tarvittava tuki MML on erillisessä toteutusehdotuksessaan arvioinut toteutusvaiheen resurssitarpeet seuraavasti, joista MML:n omien resurssien käyttö voisi olla alkupainotteisesti arviolta n. 40% luokkaa. Pilvipalvelun paikkatietoinfrastruktuuri 11/2013-2/2014 40htp Soveltava kehittäminen piloteissa 1-9/2014 80-100htp Tukipalvelut n. 10htp/kk Lisäksi MML on esittänyt että JulkICT Labin piloteihin tulisi rekrytoida yksi paikkatietopalveluja tukeva asiantuntija. HRI:n ja OKF:n kautta tehtävän työn osuuksista ei ole vielä tarkempaa arviota. 9 (19) Resurssointi: Pilotin täysimääräinen toteutuminen edellyttää VM:ltä rahoitusta pilotin tuen järjestämiseksi. 4.5.2. Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen Palveluväylän pilotoinnin tuki pilotti: tapaaminen18.11.2013: VM: Kartano, Vakkari, CSC: Lindberg, JulkICTLab: Pispa Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille. Kukin palveluväylään liitetty järjestelmä hallitsee omia tietojaan sekä vastaa siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat saatavissa välitysalustan kautta ottaen huomioon tietojen käyttöön liittyvät mahdolliset rajoitukset. Palveluväylä ei ole yksittäinen tuote tai tekninen ratkaisu. Palveluväylä on yhteentoimivuuteen liittyvän problematiikan kattava konsepti, jonka ympärille yhteentoimivuutta lisäävä kehittämistoiminta voidaan organisoida. Kansallisen palveluväylän tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä paremmin asiakaspalveluiden ja palveluprosessien kehittäminen palveluissa tarvittavan tiedonvaihdon ja yleispalvelut mahdollistavan ratkaisukokonaisuuden avulla. Palveluväylä ei itsessään muuta tai luo uusia toiminnallisia palveluprosesseja eikä sen olemassaolo itsessään avaa uusia kansallisia tai yksityisiä tietovarantoja palveluiden käytettäväksi.

10 (19) Yllä kuvatun loogisen tason arkkitehtuurin pohjalta VM perustaa X-road komponenteilla kansallisen Palveluväylän pilotointiympäristön, jossa se rakentaa palveluväylän keskeiset osat alla esitetyn skenarion pohjalta (kohdat: kuuluu palveluväylään), luo muutaman liityntäpalvelimen, sekä tarjoaa testidataa niiden kautta saataville. JulkICTLab projektin pilotti on luoda palveluväylän rajapintamäärittelyiden mukaisesti pilottiin osallistujille tarpeellinen määrä liityntäpalvelimia, tarjota ne tiedon tuottajien ja palveluiden kehittäjien käyttöön, ja sitä kautta mahdollistaa palveluväylää hyödyntävien palveluiden kehittäminen, demonstrointi, pilotointi, sekä tietovarantojen liittämisen testaus. Lisäksi JulkICTLabissä voidaan erikseen VM:n kanssa sopimalla pilotoida muita Palveluväylän kehittämistä tukevia komponentteja. VM tuottaa osana palveluväylän testaamista ja kehittämistä dokumentaatiota ja ohjeistusta, jota voidaan jakaa JulkICTLab pilotin kautta niille toimijoille, jotka suunnittelevat palveluväylään liittymistä omien tietolähteidensä osalta. Pilotoinnin avulla pyritään tarkentamaan miten eri toimijat ja osapuolet käyttävät palveluväylää. Kehitystyön ja palveluväylään liitettävien palveluiden osalta suunnittelutyössä tulee miettiä tapoja, joilla tarvittavien muutosten toteutusaika saadaan lyhyemmäksi.

11 (19) Teknisesti JulkICTLab pilotin liityntäpalvelimet autentikoidaan Palveluväylän oman kehitysympäristön keskuspalvelimilla, ja JulkICTLabin liityntäpalvelimet hyväksytään keskuspalvelimella sijaitsevaan palvelukatalogiin. Tämä mahdollistaa JulkICTLabin kautta palveluväylää pilotoiville tahoille pääsyn VM:n testiympäristöön testidatoineen. Palvelukehittäjät voivat tuoda omaa testidataansa pilotin liityntäpalvelimelle. Pilotin aikataulu on riippuvainen VM:n Palveluväylän testiympäristön toteutuksen aikataulusta, ja JulkICTLabin pilotin aloitusajankohta sovitaan VM:n kanssa erikseen. Pilotin arvioitu kesto on n. 1 vuosi. Pilotin osapuolet: VM: Vastaa kansallisen Palveluväylän testiympäristön luomisesta, sen dokumentoinnista, ja tuottaa ohjeistusta JulkICTLab pilotin hyödynnettäväksi Palvelukehittäjät: Toteuttavat palvelupilotteja ympäristöön. Ensimmäinen palvelupilotti on OKM:n Pilviväylä projekti. JulkICTLab: Edistää tiedontuottajien mukaan saamista pilottiin, toimii konsultatiivisessa roolissa tiedontuottajaorganisaatiolle (esim. liityntäpalvelimien sovellustason asennuksiin liittyvä konsultointi JulkICTLabin kautta palveluväylää pilotoiville tiedontuottajaorganisaatioille), tarjoaa asiantuntijatason teknistä tukea piloteille, aktivoi ja tukee palvelukehittäjiä esim. organisoimalla koulutusta, kilpailuja tms. teeman ympärillä. Resurssointi: Pilotin täysimääräinen toteutuminen edellyttää VM:ltä rahoitusta Palveluväylän momentilta sekä palvelupilottien käynnistämiseksi, pilotin teknisen tuen järjestämiseksi, että konsultoinnin toteuttamiseksi. Arviot työmäärästä ja pilotin aloitusajankohdasta täsmennetään VM:n kanssa erikseen. 5. Hankkeiden välinen yhteistyö Alla on listattu ne ensisijaiset hankkeet, joiden kanssa JulkICTLab tekee tiivistä yhteistyötä, edistää verkostojen avulla tiedon ja osaamisen levittämistä, toteuttaa ekosysteemejä linkittyvien hankkeiden kehitystarpeiden tueksi, sekä tarjoaa palvelukehitysympäristöä hankkeiden pilotointitarpeisiin. Hankkeiden välinen ensimmäinen yhteistapaaminen on järjestetty 9.12.2013. Avoimen tiedon ohjelma http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02381_avoin_tieto/index.jsp Dataportaali- projekti https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/dataportaali: Palvelutietovaranto; Suomi.fi-portaali; YritysSuomi.fi-portaali, Yhteentoimivuusportaali yhteentoimivuus.fi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Avoimen tuotteen hallinnan pilotti Osallistumisympäristö-hanke: www.otakantaa.fi ja www.kuntalaisaloite.fi Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja kansallinen palveluväylä FINTO / ONKI Ontologia projekti https://wiki.helsinki.fi/display/onki/onki+- +kansallinen+ontologiapalvelu Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-hanke, http://www.tdata.fi/tta-frontpage Tarkempi kuvaus JulkICTLabiin linkittyvistä hankkeista Liitteessä 1.

12 (19) 6. Viestintäsuunnitelma Hankkeen kieli: JulkICTLab- projektin viestinnässä käytettävä kieli on suomi. Esitysmateriaalit tuotetaan myös englanniksi. Viestintäkanavat: Projektin viestinnässä pyritään siihen, että tieto on löydyttävä keskitetysti yhdestä paikasta. Ulkoinen viestintä: JulkICTLabin ensisijaisena viestintä- ja julkaisukanavana käytetään julkisen hallinnon ICT-toiminnon materiaalin julkaisusivustoa https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab JulkICTLab ei virallisesti viesti hankkeesta sosiaalisessa mediassa, sillä hankkeessa työskentely ei voi perustua esim. Facebookiin kirjautumiseen, eikä hankkeeseen osallistuvilta voida edellyttää esim. Facebookin käyttöä työtarkoitukseen, koska se on monille vahvasti yksityiselämään liittyvä ympäristö. Se, että hanke ei viesti virallisesti Facebookissa tai LinkedIn:ssä ei sulje pois, eikä rajoita hankkeesta käytävää keskustelua sosiaalisissa medioissa. JulkICTLab kehitysympäristön ilmentymä FORGEn palveluportaalissa määritellään yhteistyössä FORGE -hankkeen kanssa. Sovittava mm. visuaalinen ilme, sisältö, työkalut, mahdollinen viestintäosio, tuki tai koulutus jne. Tiedotteet: Tiedottamisesta ja mediasuhteista vastaa projektipäällikkö ja projektikoordinaattori VM:n toimeksiantojen mukaisesti. Viestintäkalenteri: JulkICTLabin koordinaattori suunnittelee yhdessä pilottiorganisaatioiden sekä ohjausryhmän kanssa viestinnän tärkeimmät toimenpiteet, kuten listaa tapahtumat, tilaisuudet ja foorumit joissa JulkICTLabistä sekä pilottien toteutuksista ja tuloksista viestitään. Näistä kootaan viestintäkalenteri, jota koordinaattori ylläpitää ja päivittää projektin aikana. Sisäinen viestintä: JulkICTLabin työympäristönä voidaan käyttää edellä mainittua JulkICT -sivustoa ja tarvittaessa sen kirjautumista vaativia osioita. Hankkeeseen liittyvää materiaalia voidaan jakaa JulkICT - wikin kautta ja vähentää siten sähköpostikuormitusta. Avoimuus: JulkICTLab -hankkeen työskentely ja viestintä perustuu avoimuuteen, eikä siinä ole lähtökohtaisesti mitään salattavaa. Median yhteydenotto: JulkICTLab -projektia koskevat mediayhteydenotot ohjataan projektipäällikölle. Mikäli yhteydenotto koskee esim. VM:n JulkICT toiminnon hankkeita laajemmin tai JulkICTLabiin liittyviä poliittisen tason linjauksia, ohjataan yhteydenotot ohjausryhmän puheenjohtajalle (Mikael Vakkari/VM). Viestintäbudjetti: Viestinnän tarvitsemista kuluista sovitaan erikseen VM:n kanssa. Mahdollisia kuluja ovat esim. hankkeen visuaalinen ilme (logo), esittelysivusto, tapahtumajärjestelyt. Ydinviesti: JulkICTLab on palveluinnovaation ekosysteemi ja julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehitysympäristö. Logo: JulkICTLabillä on oma logo, jota pyritään käyttämään kaikessa viestinnässä. Logon tulee näkyä myös pilottien omassa viestinnässä

13 (19) 7. Riskikartoitus Projektin etenemiseen vaikuttavat tekijät ja riskien hallinta. Taulukon T on todennäköisyys ja V on vaikutus (1 hyvin epätodennäköinen/merkitykseltään vähäinen ja 5 erittäin todennäköinen/merkitykseltään hyvin tärkeä). Riski T V T*V*V Vaikutus Korjaava toimenpide Projektin toimeksianto on liian väljä ja tulkinnanvarainen. 2 3 18 Julkisuudessa asetetut ennakko-odotukset eivät vastaa projektin toimeksiantoa, mikä seurauksena JulkICTLabiin petytään. Projektin asettaja terävöittää projektin tavoitteita, ja niitä reunaehtoja joiden puitteissa tekeminen toteutetaan. Kaikilla projektissa mukana olevilla pitää olla yhtenäinen käsitys tavoitteista ja mahdollisuuksista. Projekti viestii aktiivisesti tehdyistä linjauksista. Piloteille ei pystytä osoittamaan niiden tarvitsemaa teknistä ja muuta tukiresurssia (2nd level). Käyttäjät/kehittäjät ovat tyytymättömiä JulkICTLabin tarjoamaan palvelukokonaisuuteen Projektin tavoitteiksi asetettuihin menetelmien mallintamisiin ei päästä kiinni riittävällä tasolla Laitteistoresurssit eivät riitä kaikille käyttäjille Päätös JulkICT- Lab konseptin jatkamisesta ei ole tiedossa riittävän aikaisessa vaiheessa Vuoden 2014 jälkeiseen toimintaan liittyvä toiminta- ja sopimusmalli FORGE ympäristön käytöstä ei valmistu ajoissa 3 5 75 Pilottien ja ekosysteemien kehittäminen hidastuu tai ne keskeytyvät. JulkICTLab ei tarjoa kehittäjille lisäarvoa. 2 4 32 Palvelu saa huonon maineen ja alhaisen käyttöasteen. 3 4 48 Projektin anti jää pilottien tuoman hyödyn tasolle, eikä yllä tuomaan toimintamalleja jotka edistäisivät aidosti palvelukehitystä 1 3 9 Palvelu saa huonoa mainetta eivätkä kehittäjät pysty tekemään suunniteltuja palveluita. 3 5 75 Kehittäjät eivät sitoudu käyttämään JulkICTLab ympäristöä sen jatkuvuuden epävarmuuden vuoksi Pilottien määrä jää vähäiseksi tai pilotit jäävät kesken. 4 5 100 JulkICTLabin toimintaan tulee katkos. JulkICTLabille osoitetaan rahoitus pilottien tukiresurssien tarjoamiselle ja tarjotaan riittävän laaja asiantuntijapooli pilottien ja Lab kokonaisuuden käyttöön, sekä ekosysteemin aktiiviseen kehittämiseen. Osallistetaan pilottikäyttäjät palvelunkehittämiseen. Kehitetään palvelua FORGE:n vaiheiden kanssa. Dokumentoidaan ja kuvataan palvelut selkeästi. Menetelmäkartoitusten suunnittelu on aloitettava hankkeen alkuvaiheista alkaen. Ensimmäisten pilottien tuomat kokemukset, palautteet ja kehitysehdotukset huomioidaan koko projektin ajan. Sovitaan FORGE:n kanssa JulkICTLabin käytössä olevasta resurssienallokointipolitiikasta sekä käytännöistä skaalata palvelua. Viestitään pilotteihin osallistumismahdollisuuksista heti alkuvuodesta jotta tuloksia saadaan riittävä määrä konseptin kannattavuuden todentamiseksi. Tähdennetään pilottien mitoituksen tärkeyttä. Aloitetaan rahoitus-, toiminta- ja sopimusmallien työstö voimassa olevien sopimusmallien pohjalta jo etupainotteisesti, ja priorisoidaan se riittävän korkealle heti kun päätös mahdollisesta JulkICTLab konseptin jatkosta on saatu.

14 (19) 8. Arviointikäytännöt Tulosten hyödynnettävyyden arviointimallin alustavat määrittelyt työstetään ensimmäisten pilottien aikana, viimeistään 2Q2014. Mallinnusten tulee huomioida monistettavissa olevien: Toimintamallin ja rahoitusmallin kehittäminen o Voidaanko JulkICTLab toiminta rahoittaa osana kansallista palveluarkkitehtuuria 2015 alkaen o Palvelujen kehittämisprosessit ja sovellettavat työskentelytavat Sopimusmallien ja menetelmien määrittely o Palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä jalkautus o Käyttöoikeudet ja lisenssit (avoin vs. suljettu lähdekoodi) Palveluekosysteemin käyttöehtojen määrittely o Sidosryhmien ja kehittäjien välinen yhteistyö ja osallistumisen säännöt Esikaupallisten mallien selvitykset o Laki julkisista hankinnoista ja julkisen hallinnon erityispiirteet Projektin ohjausryhmä työstää ja määrittelee projektin aikana sen onnistumisen kriteereitä lähtökohtanaan projektin asettamispäätös. 9. Tekniset määrittelyt ja rajaukset JulkICTLab -projekti hyödyntää FORGE:ssa toteutettavaa teknistä ympäristöä ja palvelukehittämisen tukea. JulkICTLab määrittelee yhteistyössä FORGE:n kanssa sen palvelukehitysnäkymän, joka sille rakennetaan FORGE:en tuomalla kootusti esiin käyttäjäyhteisöjen ja pilottien tarpeita. Koska pilotteja käynnistetään eri vaiheessa projektia, myös niistä esiin nousevia vaatimuksia tuodaan esiin koko projektin keston ajan. Lähtökohtaisesti tulee huomioida mm. avoimen lähdekoodin työkalujen ja arkkitehtuurin valintaan ja toteutukseen liittyvät tehtävät, JulkICTLab projektin eritysvaatimusten ennakointiin yhteisesti käyttöön otettavat palvelumuotoilupajojen toimintamallit (jotka kehitetään FOR- GE:ssa) sopimusmallit ja lisensointimallit; JulkICTLab projektin erityisvaatimusten ennakointi (ml. hankintalaki) FORGE:n mallien pohjalta tietoturvallisuusperiaatteiden läpikäynti ennakoiden valtionhallinnon tietosuojamääritykset Lisäksi tarkennetaan seuraavien kohtien vaikutukset JulkICTLab ympäristölle asetettaviin vaatimuksiin: hallitusohjelman ja JulkICT -strategian linjaukset jotka vaikuttavat projektin tuotoksiin rajapinta- ja viitearkkitehtuurisuunnitteluun vaikuttavat osat kokonaisarkkitehtuurista, avoimen datan viitearkkitehtuurista, ja JHS -suosituksista. muut toteutukseen vaikuttavat merkittävimmät kehitysprojektit ja avattavat tietovarannot

15 (19) 10. Toteutusaikataulu Projektin päätehtävätasolla aikataulu on seuraava. Yksittäisten tehtävien tasolla tekeminen tarkennetaan erikseen ylläpidettävissä dokumentaatioissa projektin aikana. Tehtävä 4Q2013 1Q2014 2Q2014 3Q2014 4Q2014 Projektin johtaminen ja viestintä Ensimmäisten pilottikokonaisuuksien määrittely Pilottien ja käyttäjäyhteisöjen vaatimusten tulkinta FORGElle Ensimmäisten pilottien pystytys FORGEn alustalle JulkICTLab tukiresurssien määrittely ja allokointi piloteille Palveluekosysteemin käyttösääntöjen määrittely Hankkeiden välinen yhteistyö käynnissä Viestintä ensimmäisiin pilotteihin liittymiselle aktiivisessa vaiheessa Pilotteihin liittymistä tukevat yhteiset tapahtumat verkostojen kanssa JulkICTLabin ilmentymän työstö palvelumuotoilun keinoin Avoimen tuotteen hallintamallin käyttöönoton edistäminen piloteissa Palvelukehittämisen ja käyttöönoton menetelmien tukeminen Pilottien fokuksen ohjaaminen Labin ekosysteemitavoitteita tukevaksi Sopimusmallien ja menetelmien kehittäminen / rakenteiden yhteensovittaminen julkisen sektorin rakenteiden kanssa Toimintamallin ja rahoitusmallien kehittäminen Esikaupallisten mallien selvitykset Pilottien tulosten hyötyjen koostaminen, arviointi, mallintaminen Ohjeistukset ja best-practices käytännöt Projektin tuotosten arviointi

16 (19) Liite 1. JulkICTLabiin linkittyvät hankkeet Avoimen tiedon ohjelma http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02381_avoin_tieto/index.jsp vauhdittaa julkisen hallinnon tiedon avaamista ja käytön lisäämistä. Ohjelmassa puretaan tiedon käytön esteitä ja luodaan kannustimia ja edellytyksiä tiedon avaamiselle sekä sisältöjen ja palvelujen kehittämiselle. Osana ohjelmaa toteutetaan julkishallinnon tietovarantojen löytämistä ja hyödyntämistä helpottava uusi dataportaali ja JulkICTLab kehittämisympäristö. Tiedon avaamisen periaatteet on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksessä 3.3.2011. Myös EU:n tavoitteena on, että lainsäädäntöön perustuvia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki julkisen sektorin hallussa olevat tiedot ovat uudelleenkäytettävissä kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Tietovarantojen avaamista edistetään kokonaisuutena ja vaiheittain edeten. Valtiontalouden kehyspäätöksen 2014 2017 mukaan tietovarantojen avaamista jatketaan tilastoaineistoilla, yritystiedoilla, liikenne- ja viestintädatalla sekä lentokenttähavainnoilla. Näiden tietovarantoja avaamalla voidaan laajentaa palveluinnovaatioiden, liiketoiminnan ja kansalaistoiminnan käytettävissä olevia tietoaineistoja. Tämän lisäksi on tärkeää, että virastot ja laitokset avaavat jatkuvasti myös sellaisia julkisia tietoaineistoja, joiden avaaminen ei edellytä lisärahoitusta. Toteutettuja toimenpiteitä ovat mm. Avoimen datan innovaatiokilpailu Apps4Finland, Helsinki Region Infoshare - 2 vuotta avointa dataa, JHS-hanke: Avoimen datan lisenssimalli, Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt. Dataportaali- projekti https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/dataportaali: Dataportaali toteutetaan osana avoimen tiedon ohjelmaa ja sen tehtävänä on tuottaa avoimen datan saavutettavuutta ja hyötykäyttöä tukeva palvelukokonaisuus, Avoimen datan palvelu, joka tarjotaan maksuttomaan käyttöön. Avoimen tiedon ohjelman tavoitteena on purkaa tiedon käytön esteitä ja luoda kannustimia tiedon avaamiselle sekä palvelukehittämiseen perustuvien kehittäjäverkostojen ja ekosysteemien työlle. Avoimen datan palvelu -projekti toteuttaa näitä tavoitteita ja edistää osaltaan hallinnon avoimuutta sekä tiedon jakamisen yleisperiaatetta ja julkisen tiedon maksuttomuutta. Projektissa toteutetaan ja siirretään palvelutuotantoon tekninen ratkaisu, joka edistää avoimen julkisen datan saatavuutta ja saavutettavuutta, tehokasta hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä ja mahdollistaa sen vaivattoman hyödyntämisen ja käyttöönoton erilaisissa sovelluksissa. Osana palvelua suunnitellaan ja toteutetaan avoimen datan tietovarantojen kuvailumalli sekä määrittelyt yhteiselle avoimen julkisen datan rajapinnalle ja rajapintapalveluille keskeisiin julkisiin tietovarantoihin. Nämä muodostavat osan avoimen tiedon ohjelman yhteydessä kehitettävästä avoimen datan viitearkkitehtuurista, joka on julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden mukainen. Avoimen datan palvelu hyödyntää avoimen tiedon ohjelmassa määriteltäviä avoimen datan käytäntöjä ja toimintamalleja ja toimii kehitettyjen menetelmien käyttöönoton tukena. Palvelutietovaranto: Valtiokonttorissa toimiva Valtion IT-palvelukeskus suunnittelee ja hankkii julkiselle hallinnolle yhteisen palvelutietovarannon. Palvelutietovarannosta toteutetaan aluksi beta-versio, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2014. Palvelutietovaranto tulee valmiina sisältämään Suomen julkisen hallinnon kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja toisille viranomaisille tuottamien tai järjestämien palvelujen vakiomuotoiset kuvailutiedot. Nämä kuvailutiedot tullaan tarjoamaan avoimen rajapinnan kautta maksutta käytettäväksi erilaisissa verkkopalveluissa. Myös esimerkiksi kansalaisille julkiset palvelut yhteen kokoava Suomi.fi-portaali ja yrityksille suunnattu YritysSuomi.fi-portaali tulevat hyödyntämään palvelutietovarantoa, mikä parantaa portaalien tietosisällön laatua ja semanttista yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuus.fi: Yhteentoimivuusportaali on valtiovarainministeriön hallinnoima julkaisupaikka koko julkisen hallinnon yhteentoimivuuden komponenteille. Yhteentoimivuus.fi kokoaa julkisen hallinnon yhteentoimivuutta edistäviä toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien kuvauksia ja määrityksiä. Käytännössä nämä voivat olla esimerkiksi arkkitehtuuri- ja prosessikuvauksia, sanastoja, käsitemalleja, ontologioita, koodistoja, tietomäärityksiä, ohjeita ja standardeja. Tällä tavoin portaali edistää tietohallintolain toimeenpanoa ja toteutumista.

Portaali tarjoaa kaikille yhteentoimivuuden kehittäjille mahdollisuuden jakaa suunnittelutietoa ja hyödyntää uudelleen jo laadittuja rakenneosia ja komponentteja, jolloin päällekkäinen suunnittelutyö vähenee ja yhteentoimivuus paranee. Yhteentoimivuus.fi tarjoaa myös ajankohtaista tietoa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin liittyvästä kehittämistyöstä, koulutuksesta ja palveluista. SADe: Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) on ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Valtiovarainministeriön koordinoiman ohjelman toteutukseen osallistuu useita eri toimijoita, kuten valtion viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Ohjelmalla on oma johtoryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeiden vastuuministeriöt, Suomen Kuntaliitto, kunnat ja valtiovarainministeriö. 17 (19) SADe-ohjelman avoimen tuotteen hallinnan pilotointi https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/avoimen-tuotteen-hallinta. JulkICTLabissä toteutettavissa avoimen lähdekoodin piloteissa ja projekteissa on tarkoitus soveltaa ja hyödyntää avoimen tuotteen hallintamallia. Oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hanke valmistelee Otakantaa- ja Lausuntopalveluihin liittyvää datavarastoa. www.otakantaa.fi ja www.kuntalaisaloite.fi Kansallinen palveluarkkitehtuuri: Talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisesta ja kansallisen Tietoviraston suunnittelun käynnistämisestä osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Palveluarkkitehtuuri luo yhteisen pohjan ja perusrakenteen julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseen ja tietojärjestelmien väliseen tiedon vaihtoon. Palveluarkkitehtuurin keskeiset osat ovat kansallinen palveluväylä, sähköinen tunnistaminen ja sähköiset palvelukanavat.

Kansallisen palveluväylän toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Viron kanssa. Palveluväylä kehitetään Viron X-roadin pohjalta ja samoilla periaatteilla. Palveluväylä perustuu standardoituun tiedon välitykseen organisaatioiden välillä avoimilla rajapinnoilla ja avoimella lähdekoodilla. Tämä mahdollistaa aiempaa paremmin PK-yritysten osallistumisen julkisiin hankintoihin ja kehitystyön nopeutumisen. Kokonaisuudessa luodaan myös uusi kansallinen sähköinen tunnistusmalli, jossa valtio takaa kansalaisen sähköisen identiteetin, ja varsinaisia tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti. Tarkoituksena on taata kansalaisille turvallinen sähköinen tunnistaminen ja kehittää markkinoiden toimintaa. Kansalaisten tietosuojan varmistamiseksi kehitetään palvelu, jossa kansalainen voi nähdä ja hallinnoida itseään koskevien tietojen välittymistä eri organisaatioiden välillä. 18 (19) FINTO / ONKI Ontologia projekti https://wiki.helsinki.fi/display/onki/onki+- +kansallinen+ontologiapalvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön ja Kansalliskirjaston yhteisprojekti, jonka ensimmäinen osuus päättyy 31.3.2014. ONKI-projekti perustuu Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa vuosina 2003-2012 toteutettuun FinnONTOhankkeeseen, jossa kehiteltyjä käytäntöjä ja työkaluja pyritään nyt muuttamaan tuotantokäyttöön soveltuviksi. Projektin tavoitteena on luoda keskitetty kansallinen ontologiapalvelu, jonka kautta ontologioita voidaan julkaista ja ottaa käyttöön eri sovelluksissa. Ontologian perusajatus on kuvata jonkin aihealueen käsitteet ja niiden väliset suhteet koneymmärrettävässä ja kieliriippumattomassa muodossa. Käsitteille annetaan yksilöivät tunnisteet, ja viittaukset tapahtuvat tunnisteiden kautta. Tällä hetkellä on käynnissä siirtymävaiheen projekti, jossa o o o o ONKI-palvelun ylläpito siirretään Kansalliskirjastoon; kehitetään ontologioiden käytön ja tuotannon työkaluja; laaditaan suunnitelmat vakinaiselle toiminnalle sekä perustetaan palvelua ohjaava konsortio. Tarkoituksena on, että projektin päättyessä keväällä 2014 palvelusta tulee osa Kansalliskirjaston perustoimintaa. Finto -palvelu avataan koekäyttöön vuoden 2014 alusta osoitteessa http://www.finto.fi/. Finto tarjoaa pääsyn Yleiseen suomalaiseen ontologiaan (YSO), Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA), kansallisiin erikoisontologioihin kuten AFO, TERO, LIITO, JUHO ja JUPO, KOKOontologiaan sekä mm. suomalaiseen paikannimirekisteriin Tutkimuksen tietoaineistot (TTA), http://www.tdata.fi/tta-frontpage on Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän TTA-hankkeen tavoitteena on, että julkisesti tuotetut tietovarannot olisivat paremmin tieteen, päätöksenteon ja koko yhteiskunnan saatavilla ja hyödynnettävissä. Vuosina 2011 2013 hankkeessa rakennetaan keskitetty tutkimuksen tietoinfrastruktuuri mm. tutkimustiedon viitearkkitehtuurin ja metatietomallien avulla. TTA tarjoaa mm. seuraavia palveluita: IDA säilytyspalvelu on tutkimusjärjestelmän toimijoille suunnattu tutkimusdatan säilytyspalvelu, jonka käyttöperiaatteet asettaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Palvelu takaa aineistojen säilyvyyden vähintään vuoden 2017 loppuun asti. Tähän mennessä selvitetään, jatketaanko tätä säilytystapaa vai hoidetaanko säilyttäminen uudella ratkaisulla. KATA-metatietokatalogissa tutkija voi selata olemassa olevia tietoaineistoja. Tutkija voi tuoda oman tutkimusaineistonsa muiden tutkijoiden tietoisuuteen KATAn avulla kuvailemalla aineistonsa vähintään TTA:n minimimetatietomallin mukaisesti. KATAan ei tallenneta itse aineistoa, vaan sen metatiedot, joiden perusteella muut tutkijat voivat löytää aineiston ja saavat tiedon siitä, miten he voivat saada aineiston käyttöönsä. Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisua (TTA-PAS) valmistellaan parhaillaan, ja palvelu tullaan ottamaan käyttöön todennäköisesti vuonna 2015. Pitkäaikaissäilytyspalvelun kehittäminen liittyy Tutkimuksen tietoaineistot (TTA) - ja Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeissa valmisteltavaan pitkäaikaissäilytysjärjestelmään (TTA- PAS ja KDK-PAS), jonka tavoitteena on vähentää digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen ja tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen päällekkäisiä toimia ja pidemmällä aikavälillä kustannusten nousua REMS käyttövaltuuspalvelu on sähköinen väline tutkimusaineistojen ja resurssien käyttövaltuuksien hallintaan. Aineiston käyttölupaa hakevat tutkijat kirjautuvat välineeseen

19 (19) kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksella ja salasanalla, täyttävät aineiston sähköisen käyttölupahakemuksen ja sitoutuvat aineiston käyttöehtoihin. REMS-väline kierrättää käyttölupahakemuksen hyväksyttäväksi aineiston omistajalle tai hänen nimeämälleen edustajalle. Lisäksi REMS tuottaa tarvittavat raportit hakemuksista ja myönnetyistä käyttöoikeuksista AVAA eli Avointen aineistojen julkaisualusta tarjoaa sovelluksia avointen aineistojen hyödyntämiseen, kuten lataamiseen ja tarkasteluun eri visualisointien avulla. Alustalla julkaistujen sovellusten kautta voi mm. ladata käytettäväksi ilmakehätieteilijöiden aineistoa, tarkastella saastepilvien leviämistä karttapohjalla tai käyttää avointa OpenStreetMapkartta-aineistoa rajapintapalvelun kautta. Käyttäjät, esimerkiksi tutkijaryhmät, voivat ilmoittaa myös oman organisaationsa palvelimella sijaitsevan web-sovelluksen tai web-sivun esittelyn julkaistavaksi sovellusgalleriassa. Lisäksi hankkeessa kehitetään aineistojen julkaisua tukevia toiminnallisuuksia mm. koneluettavien lisenssien liittämiseksi aineistoihin. AVAA -palvelun ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön 2013 lopussa.