Kemijärven tuulipuistohankkeet Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kangaslamminvaara, Untamovaara, Kuusivaara-Mömmövaara.

Kemijärven tuulipuistohankkeet Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kangaslamminvaara, Untamovaara, Kuusivaara-Mömmövaara Kesäkuu 2011 WSP Finland Oy

Hankkeesta vastaava Oxford Intercon Finland Oy Iltatie 11 A 1 02210 Espoo Yhteyshenkilöt: Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 m.tarkiainen@intercon-energy.com Hadley Barrett, puh. +372 5807 9810 hadley.barrett@oxfordsustainable.com Yhteysviranomainen Lapin ELY-keskus Hallituskatu 5 C 96100 Rovaniemi Yhteyshenkilö: Pekka Herva, puh. 040 503 7148 pekka.herva@ely-keskus.fi YVA-konsultti WSP Finland Oy 00210 HELSINKI www.wspgroup.fi Yhteyshenkilö: Mikko Muoniovaara Puh. +358 207 864 852 mikko.muoniovaara@wspgroup.fi Tekijät Maarit Korhonen, WSP Finland Oy Päivi Vainionpää, WSP Finland Oy Pasi Vahanne, WSP Finland Oy Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy Tommy Gulin, WSP Finland Oy Empower Oy 2 (241)

Kansikuva: Näkymä Ritaniemeltä Kuusivaara-Mömmövaaralle (Ari Toikka/Empower Oy 5.6.2011) Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos, lupa nro 583/MML/11 Karttakeskus Oy, Lupa L9127/11 Valokuvat: Valokammi Oy Ari Toikka/Empower Oy WSP Finland Oy 3 (241)

TIIVISTELMÄ Oxford Intercon Finland Oy käynnisti viiden tuulipuiston hankesuunnittelun Kemijärvelle kesällä 2009. Hankealueet muodostuivat Iso Severivaaran, Tunturipalon, Kuusivaara-Mömmövaaran, Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran alueista. Näille laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka luovutettiin yhteysviranomaiselle Lapin ELY-keskukselle joulukuussa 2010. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laadinta aloitettiin tammikuussa 2011 kaikkien viiden hankealueen osalta. Huhtikuussa valtakunnan kantaverkon sähkönsiirrossa esiin tulleiden rajoitusten vuoksi päädyttiin hankevastaavan ja yhteysviranomaisen yhteisymmärryksessä irrottamaan Iso Severivaaran ja Tunturipalon hankealueet YVA-selostuksesta. Fingrid Oy:n selvityksen mukaan kantaverkkoon voidaan liittää toistaiseksi rajoitettu määrä tuulivoimahankkeita. Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Tunturipalon hankkeet liittyisivät Koillis-Lapin Sähkö Oy:n 110 kv alueverkkoon, johon toistaiseksi voidaan liittää vain 50 MW tuulivoimapuisto. Näiden kolmen tuulivoimapuiston yhteenlaskettu kapasiteetti ylittää 50 MW rajan. Fingridin mukaan siirtoverkkoa tulee kehittää, jotta siihen voidaan liittää tällä hetkellä Lappiin suunniteltavat tuulivoimahankkeet. Sähkönsiirtoon liittyvät selvitykset ovat vielä kesken. Hankkeen viivästymisen välttämiseksi Tunturipalon hanke päädyttiin irrottamaan YVA-selostuksesta. Tunturipalon ja Iso Severivaaran hankealueille tehdään tarvittavat luonto- ja linnustokartoitukset kesällä 2011. Kun Iso Severivaaran ja Tunturipalon tarvittavat selvitykset on tehty ja Tunturipalon sähkönsiirtoon liittyvät kysymykset ratkaistu, laaditaan hankkeista itsenäinen YVA-selostus. Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueet sijoittuvat Kemijärven keskustaajaman ympärille noin 20 30 kilometrin etäisyyksille. Hankealueista Kangaslamminvaara ja Untamovaara sijoittuvat itään, valtatie 5:n pohjois- ja eteläpuolelle noin 20 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta. Kuusivaara-Mömmövaara sijoittuu kaakkoon noin 27 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta. Suunniteltujen tuulipuistojen yhteenlaskettu teho on arviolta 90 MW 105 MW, tuulivoimaloiden määrästä riippuen. Tuulipuistojen yhteenlaskettu tuulivoimaloiden määrä on toteutusvaihtoehdosta riippuen 30 35 voimalaa. Yksikköteholtaan tuulivoimalat ovat 3 MW, voimalan napakorkeus on 120 metriä ja roottorin halkaisija 109 metriä. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan uutta 20 kv:n keskijännitejohtoa noin 6 7 kilometriä Untamovaaralta pohjoiseen Isokero-Kursun liitäntäpisteeseen sekä kaksi uutta sähköasemaa, yksi Kangaslamminvaaralle ja toinen Kuusivaara-Mömmövaaralle, joiden välityksellä tuulipuistot liitetään 110 kv verkkoon. YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida tuulipuistohankkeiden ympäristövaikutuksia niin luonnonympäristöön kuin ihmisten elinolosuhteisiin, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. YVA-selostus toimii tausta-aineistona hankkeen lupahakemusvaiheessa ja jatkosuunnittelussa. YVA-menettelyn jälkeen tuulipuistoille haetaan tarvittavat luvat hankkeiden toteuttamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä, tulee liitteeksi kaikkiin hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn saattaminen loppuun hyväksytysti, on edellytys tarvittavien lupien saamiselle. Tavoitteena on, että valmistelevia rakennustöitä päästäisiin aloittamaan keväällä 2012 ja tuulipuistot olisivat toiminnassa vuonna 2013 2014. Tuulipuistojen merkittävimpiä vaikutuksia ovat maisemavaikutus, kasvillisuus- ja linnusto- sekä meluja varjostusvaikutukset. Tuulipuistojen rakentamisvaiheessa merkittävää on myös lisääntyvä raskasliikenne. Ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi hankealueilla on tehty mm. linnusto- ja kasvillisuusselvityksiä. 4 (241)

Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Maisema Tuulivoimaloiden maisemavaikutus syntyy niiden näkyvyydestä maisemakuvassa. Tuulivoimalat ovat suuripiirteisiä ja ne erottuvat vaaramaisemasta. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoituspaikat on pyritty valitsemaan vaarojen lakialueiden reunoilta, jolloin metsä peittää torniosaa. Kemijärven asutukseen ja rakennuskantaan verrattuna tuulivoimalat ovat suuripiirteisiä, mutta hankealueiden etäisyys Kemijärven taajamasta, vähintään 20 kilometriä, estää niiden suoran vertautumisen muihin rakennuksiin. Hankealueita lähimpänä sijaitsevat kylät ovat metsien ympäröimiä, joten niiden rakennuskannan vertailu tuulimyllyihin ei ole havainnoijalle mahdollista, metsän estäessä suoran näkyvyyden. Hankealueille rakennettavat uudet tielinjaukset, kaksi uutta sähköasemaa sekä yksi 20 kv ilmajohto aiheuttavat paikallisia maisemakuvan muutoksia. Nämä kuitenkin jäävät ympäröivän kasvillisuuden peittoon ja ovat havaittavissa vain alueilla liikuttaessa. Virkistyskäyttö Hankealueiden virkistyskäyttö koostuu hirvien ja metsäkanalintujen metsästyksestä sekä marjastuksesta. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä metsästystä alueilla. Hankkeen vaikutus metsästykseen on lähinnä metsästyksen mielekkyyden väheneminen, kun alueiden luonne muuttuu tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Hankealueille rakennettavat uudet tiet helpottavat virkistyskäyttöä, kun alueet ovat entistä paremmin saavutettavissa esimerkiksi alueella liikkuville marjastajille. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Hankealueille ei sijoitu maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita. Museoviraston luokittelemia muinaisjäännöksiä sijaitsee Kangaslamminvaaran hankealueella. Untamovaaralla sijaitsee luokittelemattomia sotahistoriallisia kohteita. Valtakunnallisesti tärkeät kulttuuriympäristöt sijoittuvat vähintään 6 7 kilometrin etäisyydelle hankealueista. Luonnon monimuotoisuus Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat paikallisia. Vaikutukset ovat voimakkaimmat rakentamisen aikana, kun kasvillisuus poistetaan tuulivoimaloiden ympäriltä, johtolinjan kohdalta sekä uusilta tielinjauksilta ja nykyisten teiden levennysten kohdilta. Rakennustoimenpiteistä uusien teiden rakentaminen voi aiheuttaa alueiden pirstoutumista ja siten muuttaa joidenkin kasvi- tai eläinlajien esiintymistä, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana kasvillisuus voimaloiden ympärillä palautuu hiljalleen ja myös eläimien, kuten hirvien oletetaan palaavan entisille alueille. Tuulipuistojen vaikutus Kemijärven ympäristössä pesiviin lintuihin on kokonaisuudessaan vähäistä. Rakentamisen aikainen toiminta ja siitä aiheutuvat äänet voivat vaikuttaa siten, että linnut siirtyvät etäämmälle hankealueista. Tuulivoimaloita on pidetty uhkana suurille petolinnuille ja siksi tuulipuistojen vaikutusta suuriin petolintuihin tulee seurata toiminnan aikana. Toteutetusta uhanalaisen lajin seurannasta on annettu viranomaisille erillisraportti. Maa- ja kallioperä Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä. Perustusten aikaisen maan kaivamisen vaikutus on hyvin paikallinen ja kaivetut maat voidaan todennäköisesti hyötykäyttää uudelleen hankealueella. Uusien tielinjausten tekeminen ja nykyisten tielinjausten leventäminen muokkaa maaperää ja kasvillisuutta linjauksen alueella, mutta vaikutus on paikallinen. Alueen maa-ainesta voidaan hyödyntää uusien tielinjausten perustuksissa, jolloin maa-aineskuljetusten tarve vähenee. 5 (241)

Liikenne Tuulipuistojen liikennevaikutukset ovat suurimmat rakennusvaiheessa. Tällöin raskasliikenne hankealueille lisääntyy, mikä voi häiritä muuta liikennettä. Häiriö voi ilmetä liikenteen hidastumisena tai jossain tapauksissa liikenne voidaan joutua pysäyttämään isojen ja leveiden komponenttikuljetusten aikana. Melu Meluvaikutukset jakaantuvat rakentamisen ja toiminnan sekä toiminnan loppumisen aikaisiin vaikutuksiin. Yleisesti ottaen meluvaikutukset ovat paikallisia ja vähäisiä. Rakentamisen aikana melua syntyy lisääntyvästä raskaasta liikenteestä sekä tiestön ja perustusten rakentamisesta. Nämä meluvaikutukset ovat kuitenkin lyhytkestoisia ja ohimeneviä. Toiminnan aikana tuulivoimaloiden lapojen aiheuttama ääni, sen voimakkuus ja kantautuminen on riippuvainen maaston muodoista ja sääolosuhteista. Tuulivoimaloiden melumallinnukset on esitetty YVA-selostuksessa. Ilmasto Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ovat välillisiä ja positiivisia. Tuulisähkön tuotanto on päästötöntä, joten paikallinen ilmanlaatu pysyy entisellään. Tuulisähkön tuotanto ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkeinot YVA-selostuksessa tarkastellut elinkeinot ovat poronhoito ja matkailu. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset porotalouteen voivat ilmentyä porojen vaellusreittien muuttumisena ja Untamovaaran hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan poronhoitoalueen ympäristön muutoksena. Rakentamisen aikana porot voivat karttaa alueita niin tuulivoimaloiden kuin uusien teiden ja sähköasemien lähellä. Pysyviä vaikutuksia voivat olla laidunmenetykset, joskin Kemijärvellä niiden oletetaan olevan vähäisiä. Porojen tiedetään laiduntavan myös avonaisilla tuulipuistoalueilla varsinkin räkkäaikana, koska aukeilla alueilla tuuli pitää räkän loitolla. Kemijärvellä matkailu keskittyy Pyhätunturin ja Suomutunturin matkailukeskuksiin, jotka sijaitsevat 15 40 kilometrin etäisyydellä hankealueista. Luontomatkailu hankealueilla on ollut hyvin vähäistä. Sen sijaan tuulivoimahankkeiden kehityksen myötä hankealueita on mahdollista kehittää siten, että ne houkuttelevat retkeilijöitä ja patikoijia. Untamovaaran vanhoille sota-ajan muistomerkeille on suunniteltu järjestettävän opastettuja retkiä. Tuulivoimalat eivät estä toiminnan toteuttamista ja uudet tielinjat helpottavat myös muistomerkeille pääsyä. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Tuulivoimahankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat positiivisia, mutta tarkkoja lukuja on vaikea arvioida. Tuulivoimalat tuovat Kemijärven kaupungille kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisöverotuloja. Kemijärven kaupunki omistaa Koillis-Lapin Sähkö Oy:stä yli 60 % ja saa näin myös sähkönsiirrosta tuloja. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus kohdistuu paikallisiin maanrakennusyrittäjiin sekä ravitsemusja majoituspalveluyrityksiin. Tuulivoimahankkeet voivat synnyttää myös uutta yrittäjyyttä alueelle ja Kemijärven on mahdollista profiloitua arktisen tuulivoiman osaamiskeskukseksi. Turvallisuus Tuulipuistojen turvallisuusvaikutukset liittyvät voimaloista irtoaviin osiin ja niiden putoamisesta aiheutuvaan vaaraan. Tämä riski on suurin kovalla myrskytuulella, jolloin ihmisten liikkuminen tuulipuistoalueella on epätodennäköistä. Talvella jään muodostuminen lapoihin ja jään irtoaminen lavoista, muodostaa riskin. Liikkuvasta lavasta irtoava jää voi lentää useita satoja metrejä. Riskin pienentämiseksi lavat voidaan varustaa lapalämmittimillä, jolloin jäänmuodostusta ei pääse tapahtumaan tai automatiikalla, joka pysäyttää voimalan ennen jäänmuodostusta. Tuulivoimalan muista rakenteista tippuva jää, putoaa suoraan alaspäin ja turvaetäisyyksiä noudatettaessa se ei muodosta turvallisuusriskiä. 6 (241)

Muut hankkeet Itä-Lapin seutukunnassa on vireillä erilaisia taloudenedistämishankkeita kuten Barentsin käytävä, Soklin kaivoshanke, Kuolavaara-Keulakkopään- sekä Joukhaisjärven tuulipuistohankkeet ja Kemijoki Oy:n uusi monitoimiallashanke. Monitoimiallashankkeella vähennetään tulvariskiä Kemijoen vesistöalueella. WPD Finland Oy:n 11 yksikön tuulipuistohanke sijoittuu Ailangantunturille, joka on noin 4 kilometrin etäisyydellä Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueesta. Tässä YVA-selostuksessa käsiteltävät hankealueet ja niiden sijoittuminen Kemijärven keskustaan nähden on esitetty Kuvassa 1. Kuva 1. Hankealueiden sijainti Kemijärvellä. 7 (241)

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 4 SISÄLTÖ... 8 1 YVA-MENETTELY... 13 1.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 13 1.2 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA... 13 1.3 YVA MENETTELYN OSAPUOLET... 13 1.3.1 Hankkeesta vastaava... 13 1.3.2 Yhteysviranomainen... 14 1.3.3 YVA -konsultti... 14 1.4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTELY... 15 1.5 YVA-MENETTELYN AIKATAULU... 15 1.6 ARVIOINTIOHJELMASTA SAATU YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO... 16 2 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET... 24 2.1 RAKENNUSLUPA- JA TOIMENPIDELUPA... 24 2.2 LENTOESTELUPA... 24 2.3 YMPÄRISTÖLUPA... 24 2.3.1 Luonnonsuojelulaki... 25 2.3.2 Poikkeusluvat luonnonsuojelulakiin... 25 2.4 VESILAKI... 25 2.5 LAKI PUOLUSTUSVOIMISTA JA ALUEVALVONTALAKI... 26 2.6 MUINAISMUISTOLAIN ASETTAMAT VELVOITTEET... 26 2.7 PORONHOITOLAKI... 26 2.8 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET SUUNNITELMAT... 26 2.8.1 Kaavoitus... 27 2.8.2 Tuulivoimapuistojen nykyinen suunnittelutilanne... 28 2.8.3 Hankkeiden suhde voimassa olevaan Itä-Lapin maakuntakaavaan... 28 2.8.4 Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista... 29 2.9 ARVIOINTIMENETTELYN SOVITTAMINEN YHTEEN MUIDEN LAKIEN MUKAISIIN MENETTELYIHIN... 29 2.10 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 30 2.11 HANKKEEN AIKATAULU... 31 3 HANKE... 32 3.1 YLEISKUVAUS HANKKEESTA... 32 3.2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 32 3.3 HANKEALUEIDEN NYKYTILA... 32 3.4 HANKKEEN ALUEELLINEN MERKITYS... 33 3.5 HANKKEEN VALTAKUNNALLINEN MERKITYS... 33 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 33 3.5.2 Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 34 3.5.3 Tuulivoiman syöttötariffi... 34 4 VAIHTOEHDOT... 36 4.1 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT... 36 4.1.1 Tarkastelusta poisjätetyt hankealueet... 36 4.1.2 Tarkastelusta poisjätetyt tuulivoimalavaihtoehdot... 37 4.2 VAIHTOEHTOJEN MUODOSTUMINEN JA ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET... 39 4.3 HANKEALUEIDEN VAIHTOEHDOT VE1... 42 4.3.1 Kangaslamminvaara... 42 4.3.2 Untamovaara... 45 4.3.3 Kuusivaara-Mömmövaara... 48 8 (241)

4.4 HANKEALUEIDEN VAIHTOEHDOT VE2... 52 4.4.1 Kangaslamminvaara... 52 4.4.2 Untamovaara... 54 4.4.3 Kuusivaara-Mömmövaara... 57 5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS... 61 5.1 TUULIVOIMALAT... 61 5.1.1 Tuulivoimalan rakenteet... 61 5.1.2 Tuulivoimaloiden sijoittelu... 62 5.1.3 Tuulipuiston maanrakennustyöt... 62 5.1.4 Tuulivoimalan kuljettaminen ja pystyttäminen... 64 5.1.5 Tuulivoimaloiden huolto ja ylläpito... 65 5.1.6 Jäänmuodostumisen vaikutus energiatehokkuuteen... 65 5.2 TUULIPUISTON PURKAMINEN... 65 5.3 HANKKEEN SÄHKÖTEKNINEN KUVAUS... 65 5.3.1 Alueelliset sähköverkot... 65 5.3.2 Tuulipuistojen liittyminen alueellisiin sähköverkkoihin... 66 5.3.3 110 kv sähköasema... 66 5.3.4 Tuulipuiston sisäinen sähköverkko... 67 5.3.5 Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran välinen 20 kv keskijänniteilmajohto... 67 5.3.6 Tuulivoimaloiden sähköasennukset, testaukset ja koekäytöt... 67 6 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA LÄHTÖKOHDAT VAIKUTUSALUEIKSI... 69 6.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 69 6.2 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 69 7 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 72 7.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 72 7.2 YLEISTÄ TUULIVOIMALOIDEN JA SÄHKÖNSIIRRON ELEMENTTIEN NÄKYVYYDESTÄ JA MAISEMAVAIKUTUKSISTA... 73 7.3 MAISEMAKUVALLISET JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT... 73 7.3.1 Maiseman herkkyys... 73 7.3.2 Kemijärven maisemakuva ja maisemarakenne... 74 7.3.3 Kulttuuriympäristö, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset... 74 7.3.4 Huoli muuttuvasta maisemasta... 79 7.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VE0... 80 7.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VE1 JA VE2... 81 7.5.1 Havainnekuvamateriaali... 81 7.5.2 Kangaslamminvaara vaihtoehdot VE1 ja VE2... 81 7.5.3 Untamovaara... 87 7.5.4 Kuusivaara Mömmövaara... 107 7.6 MAISEMAKUVAN MUUTOKSEN VERTAILU JA TUULIVOIMALOIDEN VAIKUTUS MAISEMAAN... 114 7.7 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN... 116 7.8 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 117 8 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMISTÖÖN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN... 118 8.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 118 8.2 HANKEALUEIDEN LINNUSTON-, KASVILLISUUDEN- JA ELÄIMISTÖN NYKYTILA... 118 8.2.1 Nisäkkäät... 118 8.2.2 Linnusto... 119 8.2.3 Hankealueiden ja niiden lähiympäristössä havaittujen lintujen elinpiirit... 120 8.3 LINTUJEN TÖRMÄYSRISKIT TUULIVOIMALOIHIN... 123 8.3.1 Yleistä lintujen törmäysriskistä tuulivoimaloihin... 123 8.3.2 Hankkeen aiheuttaman lintujen törmäysriskin arvioiminen... 124 8.4 PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2010... 124 8.4.1 Kangaslamminvaaran pesimälinnusto ja lintuhavainnot... 124 9 (241)

8.4.2 Untamovaaran lintukartoituksen havainnot... 126 8.4.3 Kuusivaara-Mömmövaaran linnustokartoituksen havainnot... 128 8.4.4 Linnustovaikutukset VE1 ja VE2... 130 8.5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT... 130 8.5.1 Hankealuekohtaiset kasvillisuushavainnot... 131 8.5.2 Untamovaaran METE-alueet... 132 8.6 HANKKEEN KASVILLISUUSVAIKUTUKSET VE0... 134 8.7 HANKKEEN KASVILLISUUSVAIKUTUKSET VE1 JA VE2... 134 8.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN... 138 9 NATURA 2000 ALUEET... 140 10 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 145 10.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 145 10.2 METSÄSTYS... 145 10.3 MARJASTUS JA SIENESTYS... 145 10.4 VAIKUTUKSET METSÄSTYS- JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN VE1 JA VE2... 146 10.5 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN... 150 10.6 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 151 11 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ VESISTÖIHIN... 152 11.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 152 11.2 HANKEALUEIDEN MAA- JA KALLIOPERÄN YLEISKUVAUS... 152 11.3 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN... 152 11.4 VESISTÖT... 153 11.4.1 Kangaslamminvaara... 153 11.4.2 Untamovaara... 153 11.4.3 Kuusivaara-Mömmövaara... 153 11.5 VESISTÖVAIKUTUKSET VE0... 154 11.6 VESISTÖVAIKUTUKSET VE1... 154 11.7 VESISTÖVAIKUTUKSET VE2... 157 11.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN... 158 11.9 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 158 12 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 159 12.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 159 12.2 HANKEALUEIDEN MAANKÄYTÖN NYKYTILA... 159 12.2.1 Hankealueiden läheinen asutus- ja loma-asutus... 159 12.2.2 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset vaikutukset... 162 12.2.3 Tuulivoimaloiden käytönaikaiset vaikutukset... 163 13 MELU JA VARJOSTUS... 164 13.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 164 13.2 YLEISTÄ TUULIVOIMALOIDEN MELUSTA JA VARJOSTUKSESTA... 164 13.3 KEMIJÄRVEN ÄÄNIMAAILMAN NYKYTILA... 164 13.3.1 Tieliikenteen melu... 165 13.3.2 Puolustusvoimien toiminnan aiheuttama melu... 166 13.4 RAKENTAMISEN AIKAINEN MELU... 167 13.4.1 Untamovaaran 20 kv keskijänniteilmajohdon aiheuttama melu... 167 13.5 TUULIVOIMALOIDEN TOIMINNAN AIKAINEN MELU... 167 13.6 MELUMALLINNUKSET... 168 13.7 MELUVAIKUTUKSET VE0... 170 13.8 MELUVAIKUTUKSET VE1... 170 13.9 MELUVAIKUTUKSET VE2... 174 13.10 VARJOSTUS... 178 13.11 VARJOSTUSMALLINNUKSET... 179 10 (241)

13.12 VARJOSTUKSEN VAIKUTUKSET VE0... 179 13.13 VARJOSTUKSEN VAIKUTUKSET VE1... 179 13.14 VARJOSTUKSEN VAIKUTUKSET VE2... 183 13.15 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN... 187 13.16 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 187 14 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 188 14.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 188 14.1.1 Tuulivoimarakentamisessa huomioitavat maanteiden suojaetäisyydet... 188 14.1.2 Tiestö ja liikennemäärät... 188 14.1.3 Liikenneturvallisuus ja herkät kohteet... 189 14.1.4 Ilmaliikenne... 190 14.1.5 Puolustusvoimien toiminta Kemijärvellä... 191 14.1.6 Tutka- ja viestiyhteydet... 191 14.1.7 Esimerkkejä havaituista tutkavaikutuksista... 192 14.1.8 Automaattiset säähavaintoasemat... 193 14.2 VOIMALOIDEN KULJETUS KEMIJÄRVELLE... 194 14.3 HANKKEEN LIIKENNEVAIKUTUKSET VE0... 194 14.4 HANKKEEN LIIKENNEVAIKUTUKSET VE1... 194 14.5 HANKKEEN LIIKENNEVAIKUTUKSET VE2... 196 14.6 HANKKEEN LIIKENNETURVALLISUUSVAIKUTUKSET... 197 14.7 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN... 197 14.8 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 198 15 HANKKEEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 199 15.1 SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 199 15.2 PIENRYHMÄKESKUSTELUIDEN JOHTOPÄÄTÖKSET... 200 15.3 TUULIPUISTOJEN RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET... 201 15.4 TUULIPUISTOJEN TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET... 201 16 ELINKEINOVAIKUTUKSET... 203 16.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 203 16.2 YLEISTÄ POROTALOUDESTA JA PORONHOIDOSTA... 203 16.3 TUULIVOIMAN VAIKUTUKSIA PORONHOITOON... 204 16.4 VAIKUTUKSET VE0... 205 16.5 VAIKUTUKSET VE1 JA VE2... 205 16.6 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN... 206 16.7 TUULIVOIMAN YLEISIÄ VAIKUTUKSIA MATKAILUUN JA EKOTURISMI... 206 16.8 MATKAILUVAIKUTUKSET KEMIJÄRVELLÄ... 207 16.9 VAIKUTUKSET VE0... 208 16.10 VAIKUTUKSET VE1... 208 16.11 VAIKUTUKSET VE2... 208 16.12 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN... 209 16.13 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 209 17 HANKKEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 210 17.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 210 17.2 TUULIVOIMAN YLEISIÄ SOSIAALISIA JA TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA... 210 17.3 TUULIVOIMAN YLEISIÄ VAIKUTUKSIA KUNTATALOUTEEN... 211 17.4 TUULIVOIMAHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VEROTULOIHIN... 212 17.5 TUULIVOIMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSIA... 212 17.6 VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOON... 214 17.7 KEMIJÄRVEN ALUEKEHITYKSEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS... 216 17.7.1 Lapin energiatuotanto ja tulevaisuus... 217 17.7.2 Kemijärven kuntatalous... 218 11 (241)

17.7.3 Väestö ja asuminen... 218 17.7.4 Elinkeinot ja palvelut... 218 17.7.5 Kemijärven työllisyys... 219 17.8 TUULIVOIMAHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEMIJÄRVELLÄ... 219 18 PÄÄSTÖT ILMAAN JA VAIKUTUKSET ILMASTOON... 221 18.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 221 18.2 YLEISTÄ TUULIVOIMAN PÄÄSTÖISTÄ JA PÄÄSTÖTTÖMYYDESTÄ... 221 18.3 RAKENTAMISEN AIKAISET PÄÄSTÖT... 222 18.4 TUOTANNON AIKAISET PÄÄSTÖT... 224 18.5 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN... 224 18.6 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN KANSSA... 225 19 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 226 19.1 ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 226 19.2 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETTOMUUDET JA TOIMET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI... 226 19.3 TUULIVOIMALOIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET... 226 19.4 VOIMAJOHTOJEN TERVEYSVAIKUTUKSISTA... 227 20 EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI... 228 20.1 LINNUSTOSEURANTA... 228 20.2 SUOJELUALUEIDEN SEURANTA... 228 20.3 MUU SEURANTA... 228 21 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS... 229 21.1 KASVILLISUUTEEN, LINNUSTOON JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 229 21.2 LIIKENNEVAIKUTUKSET... 229 21.3 MELU- JA VARJOSTUSVAIKUTUKSET... 229 21.4 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 229 21.5 ILMASTOON KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 230 21.6 HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VE1 JA VE2 HANKEALUEITTAIN... 230 21.7 HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS... 236 21.8 HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN... 236 22 LÄHDELUETTELO... 238 23 SANASTOA JA MÄÄRITELMIÄ... 241 LIITTEET Liite 1. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 2. Suomen Luontotieto Oy:n tuulipuistoalueiden luontoarvojen perusselvitys 2010 Liite 3. Tuulivoimapuistohanke Kemijärven yhteismetsän etenemisaikataulu ja päätökset 12 (241)

1 YVA-MENETTELY 1.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA-menettely, perustuu lakiin (468/1994, 267/1999, 458/2006) ja asetukseen (713/2006). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioimista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa sekä tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista myöhempää päätöksentekoa varten. Menettelyn tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua sekä vaikuttaa hankkeisiin ja hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyssä tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-asetuksessa on esitetty hankeluettelo, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan. Tuulivoimalat ja tuulipuistot eivät nykyisellään sisälly YVA-asetuksen mukaiseen hankeluetteloon. Tuulivoimahankkeet vaativat kuitenkin YVA-menettelyn silloin, kun ne todennäköisesti aiheuttavat haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee alueellinen ELY-keskus. Valtioneuvosto on tehnyt 14.4.2011 päätöksen, jonka mukaan suuret tuulivoimahankkeet tullaan lisäämään YVA-asetuksen mukaiseen hankeluetteloon. 1.6.2011 lähtien YVA-menettelyä tullaan säännönmukaisesti soveltamaan tuulivoimahankkeisiin, joissa on vähintään kymmenen yksittäistä tuulivoimalaitosta tai vähintään 30 megawatin kokonaisteho. Pienemmissä tuulivoimahankkeissa päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee kuitenkin edelleen tapauskohtaisesti alueellinen ELY-keskus. Vaikka hankkeen toteuttaminen ei vaatisikaan YVA-menettelyä, tulee hankevastaavan kuitenkin olla selvillä hankkeen aiheuttamista ympäristöhaitoista (YVA-lain selvilläolovelvollisuus 25 ). Tuulipuistohankkeisiin liittyy oleellisesti sähkönsiirto. Vähintään 220 kv:n voimajohtohankkeet, joiden pituus on yli 15 km vaativat YVA-menettelyn. Kun kyse on alle 220 kv:n hankkeesta, josta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee ympäristöministeriö. 1.2 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta saatiin 14.2.2011 ja se on tämän selostuksen Liitteenä 1. Pääkohdat lausunnosta on kerätty taulukkomuotoon, joka on esitetty luvussa 1.5 YVAmenettelyn aikataulu, Taulukko 2. 1.3 YVA menettelyn osapuolet YVA-menettelyn viralliset osapuolet ovat hankevastaava Oxford Intercon Finland Oy, yhteysviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisäksi menettelyssä on mukana Kemijärven kaupunki, konsultti sekä kansalaiset. 1.3.1 Hankkeesta vastaava Hankevastaavana Kemijärven tuulipuistohankkeissa toimii Oxford Intercon Finland Oy. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmisteluista ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Oxford Intercon Finland Oy on kansainvälinen tuulipuistohankkeisiin keskittynyt yritys. Yhtiö vastaa mm. tuulivoimahankkeiden tuulimittauksien järjestämisestä, lupamenettelystä sekä kansain- 13 (241)

välisestä rahoituksesta ja investoriyhteyksistä. Yhtiö on kehittämässä tuulivoimahankkeita Virossa ja Suomessa. Oxford Intercon Finland Oy Iltatie 11 A1 00210 Espoo Yhteyshenkilöt: Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 Markku.Tarkiainen@intercon-energy.com Hadley Barrett, puh. + 372 5807 9810 Hadley.Barrett@oxfordsustainable.com 1.3.2 Yhteysviranomainen Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus). ELY-keskus ohjaa ja valvoo arviointimenettelyn täytäntöönpanoa, toimii yhteysviranomaisena ja huolehtii YVA-laissa (468/1994) ja -asetuksessa (713/2006) annetuista tehtävistä. Lapin ELY-keskus Hallituskatu 5C 96100 Rovaniemi Yhteyshenkilö: Pekka Herva, puh. 040 503 7148 Pekka.Herva@ely keskus.fi 1.3.3 YVA -konsultti Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laatimisesta vastaa WSP Finland Oy (ennen vuotta 2011 WSP Environmental Oy). WSP on kansainvälinen ja laaja-alainen konsultointiyhtiö. WSP tarjoaa rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä suunnittelu-, projektinhallinta- ja tutkimuspalveluja, jotka perustuvat laajaan kokemukseen ja osaamiseen energia- ja ympäristösuunnittelusta. WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Yhteyshenkilö: Mikko Muoniovaara, puh. 0207 864 852 Mikko.Muoniovaara@WSPGroup.fi Hankkeiden sähkönsiirtoon liittyvästä suunnittelusta (mm. voimajohtoreittien linjaus, liityntäpisteet, sähköasemat ja voimajohtojen tekniset ominaisuudet) vastaa Empower Oy. Empower Oy 14 (241)

on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntijapalveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektoreilla. Empower Oy on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa. 1.4 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestely YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianosaiset voivat osallistua hankkeen käsittelyyn toimittamalla näkemyksensä kirjallisena yhteysviranomaiselle (Lapin ELY-keskukselle) tai epävirallisesti hankevastaavalle tai YVA-konsultille. Lapin ELY-keskus tiedottaa arviointiohjelmasta ja -selostuksesta kuuluttamalla siitä alueen kuntien ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan myös sähköisesti ELY-keskuksen nettisivuilla ja alueen sanomalehdessä, Kotikympissä. Tämä arviointiselostus on nähtävillä Lapin ELY-keskuksessa sekä ELY-keskuksen nettisivuilla (www.ely-keskus.fi > ELY keskukset > Lapin ELY-keskus > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA hankkeet). Yhteysviranomainen järjestää sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta yleisötilaisuudet nähtävillä olon aikana, joissa YVA-menettelyä, arviointiohjelmaa ja -selostusta esitellään yleisölle. YVA-ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus Kemijärven kaupungintalolla torstaina 16.12.2010. YVA-selostuksesta järjestetään yleisötilaisuus Kemijärven kaupungintalolla 11.8.2011. YVA-selostuksen kannanotot tulee esittää kirjallisesti ja ne tulee toimittaa Lapin ELY-keskukseen kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kannanotto voidaan laatia vapaamuotoisesti. Kannanotosta tulisi kuitenkin löytyä ainakin seuraavat asiat: se tulee osoittaa Lapin ELY-keskukselle siitä tulee käydä ilmi minkä hankkeen YVA:aa se koskee mitä esitetään ja miten esityksiä perustellaan kannanoton laatija, hänen yhteystietonsa sekä laatimisajankohta. 1.5 YVA-menettelyn aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt heinäkuussa 2010. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma luovutettiin yhteysviranomaiselle, Lapin ELY-keskukselle 7.12.2010. Lausunto ohjelmasta saatiin 14.2.2011. Kemijärven tuulipuistojen YVA-menettely käynnistyi heinäkuussa 2010 lähtötietojen keräämisellä. Kesän ja syksyn 2010 aikana on tehty täydentäviä selvityksiä mm. linnuston ja luontotyyppien osalta. Kuusivaarassa ja Kangaslamminvaarassa käynnistettiin tuulisuusmittaukset 4.5.2010. Tuulimittaukset kestävät vuoden. YVA-selostuksen laadinta aloitettiin alkuvuodesta 2011 ja selostus valmistu heinäkuussa, jolloin se myös luovutettiin viranomaisille. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen lokakuussa 2011, Taulukko 1. 15 (241)

Taulukko 1. Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA-menettelyn arvioitu aikataulu. 1 YVA -ohjelma Vuosi 2010 Vuosi 2011 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lähtötiedot YVA -ohjelman tekeminen Kuulutus ja nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto 2 YVA -selostus Täydentävät selvitykset* YVA -selostuksen laatiminen Kuulutus ja nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen/vuorovaikutus YVA -yleisötilaisuudet * Linnusto ja kasvillisuus (kesä elokuu 2010) sekä petolintukartoitukset 1.6 Arviointiohjelmasta saatu yhteysviranomaisen lausunto Lapin ELY-keskus antoi lausunnon YVA-ohjelmasta 14.2.2011. Taulukkoon 2 on kerätty Kangaslamminvaaran-, Untamovaaran- ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueita koskevia huomautuksia ja tiedot siitä missä luvussa niihin on annettu vastine. Taulukosta on jätetty pois Iso Severivaaran ja Tunturipalon hankealueita koskevat huomautukset, koska kyseiset alueet eivät kuulu tämän YVA-selostuksen piiriin. Kyseisiltä alueita tehdään itsenäinen YVA-selostus myöhemmin syksyllä 2011. 16 (241)

Taulukko 2. Yhteysviranomaisen YVA ohjelmasta antaman lausunnon huomiointi. Hankekuvaus Vaatimus yhteysviranomaisen lausunnossa Ohjelmassa on puutteellisesti kuvattu tuulipuistojen liittymistä alueverkkoihin: PVO Alueverkko Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Kemijoki Oy omistamat alueverkot puuttuvat hankekuvauksesta. Vaatimuksen huomioon ottaminen arvioinnissa Tuulipuistojen liittyminen alueverkkoihin on kuvattu luvussa 5. Alueverkot on kuvattu luvussa 5.3.7 Hankkeen tarpeellisuus Tuulipuistojen verkkoliityntä (sähkö- ja kytkinasemat, voimajohtojen vahvistamiset) ja liittymisjohtojen toteuttamismahdollisuudet tulee selvittää selostuksessa. Hyvin laajojen puistoalueiden voimajohtojen määrä tulee esittää tarkasti ja arvioida vaikutukset selostuksessa. Hankealueen rakentamisen kesto tulisi esittää selostuksessa. Hankkeiden tarpeellisuutta hankealueilla ei ole esitetty eikä perusteltu mitenkään. Tuuliatlaksen tuulen voimakkuustietoja tai muuta mittaustietoa ei ole esitetty ohjelmassa. Sähkötekninen kuvaus on tarkennettu ohjelmavaiheesta. Luku 5.3. Hankkeen toteuttaminen ei vaadi uuden 110kV voimajohdon rakentamista. Luku 5. Hankealueen rakentamisen kesto on arvioitu luvussa 5.1.3 Hankkeiden tarpeellisuutta on perusteltu luvussa 2.2 Tuuliatlaksen tiedot ja tuulimittaukset on esitelty luvussa 4.2. Vaihtoehtojen käsittely Jäätymisolosuhteiden vaikutusta tuulienergian energiatehokkuuteen ja häiriöttömyyteen ei ole selostettu. Arviointiohjelmassa hankealueiden valintaa ja vaihtoehtojen valintaperusteita ei ole riittävästi kuvattu. Jäätymisolosuhteiden vaikutus energian tuotannon tehokkuuteen ja häiriöttömyyteen on selostettu luvussa 5.1.6. Hankealueiden ja vaihtoehtojen valintaperusteet on esitetty luvussa 4. Kangaslamminvaaran hankealueen vaihtoehdon VE2 tuulivoimaloiden 15, 16 ja 17 sijoituspaikat Mäntyvaaran asutuksen ja sotahistoriallisen Salpalinjan lähiympäristöön ei täytä vaihtoehtojen esittämisen realistisuuden vaatimusta. Kangaslamminvaaran hankealueen vaihtoehto VE2 tuulivoimaloiden uudet sijoituspaikat on esitetty 4.3.1. 17 (241)

Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja selvityksiin Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Ailangantunturin tuulipuistohankkeen, 11 tuulivoimalaa suunnittelu on käynnistynyt helmikuussa 2011 Kuusivaara- Mömmövaaran hankealueen luoteispuolelle noin 3km etäisyydelle. Arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen voidaan esittää esimerkiksi taulukkomuodossa. Lapin liitto on tilannut selvityksen tuulivoima-alueiden sijoittamisesta Länsi- Lappiin, Rovaniemen seudulle ja Itä- Lappiin. Selvitys valmistuu syksyllä 2011. Myös VTT:n selvitys tuulipuistojen vaikutuksesta ilma- ja merivalvontaan (tutkien suorituskyky) valmistuu syksyllä 2011. Arviointiselostuksessa tulee selvittää, miten em. selvitykset otetaan huomioon hankkeen vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Ailangantunturin tuulipuistohanke on huomioitu niissä vaikutusten arvioinnissa, joissa yhteisvaikutuksia voi olla. Lapin liiton ja VTT:n selvitykset on huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen ja tehtäväjako esitetty luvussa 2.9. Natura-arviointia ei arviointiohjelmassa ole esitetty tehtäväksi, vaan on katsottu Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arvioinnin riittävän. Vaikutusten arviointia laadittaessa arviointiselostukseen voidaan mahdollisesti päätyä edellä mainittuun. Natura-arviointeja ei ole tehty, mutta Natura-alueet on huomioitu ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Niiden lajistoa on selvitetty, sekä huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Luku 9. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ohjelmasta puuttui luonnonsuojelulain 20.12.1996/1096, 49. Lähtökohtatietoihin tulisikin kirjata kaikki päätöksen mukaiset hanketta koskevat tavoitteet kokonaisuudessaan. Arviointiohjelmassa ei ole tunnistettu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita riittävällä tavalla. Vain tuulivoimaa ja yhteys- ja energiaverkostoa koskevat kohdat on esitetty. Luonnonsuojelulain 49 pykälä huomioitu 2.3.2. Hanketta koskevat tavoitteet on kirjattu Luku 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tunnistettu Luku 3.4.1. Hankkeen suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Voimassa olevan maakuntakaavan määräykset on huomioitava hankkeessa ja kirjattava YVA-ohjelmaan ja - selostukseen. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistojen lähettyvillä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi RKY 2009 inventoinnissa luokiteltu Puikkolan taloryhmä. Voimassa oleva maakuntakaava on huomioitu ja kirjattu luvussa 2.8.2. Puikkolan taloryhmä on huomioitu luvussa 7. 18 (241)

Vaikutukset asutukseen, työllisyyteen ja elinkeinoihin Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittumisessa ja rakennuskannan määrässä on nykytila kuvauksen osalta puutteita. Toteamus, että asuinrakennukset ovat peitteellisessä maastossa, on lähtökohtaisesti maisemakuvaan ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten ja muutosten sivuuttamista. Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen tarkennettu luvussa 11.2.1. Maisemakuvaan ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten ja muutosten huomioiminen ja vaikutusten arviointi on esitetty luvussa 7.6. Hankkeiden vaikutuksia elinkeinotoimintaan mm. matkailuun ja porotalouteen, koko toiminta-ajan työllisyyteen ja vaikutuksia kiinteistö- ja yhteisöverotuloihin tulee arvioida riittävästi (sosioekonomiset vaikutukset). Hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia kuten vaikutuksia elinoloihin, viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen on esitetty arvioitavan mm. haastatteluin. Sosiaalisia vaikutuksia tulee selvittää ja arvioida asianmukaisin menetelmin. Hankkeen sosioekonomisia vaikutuksia on selvitetty luvussa 15 alkaen. Sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu pienryhmätapaamisten perusteella. Vaikutusarviointi on esitetty luvussa 15.1. Ympäristön nykytilaa koskevat selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi Kasvillisuus, metsä- ja luontotyypit Kasvillisuuden kartoitustapaa ei ole riittävästi kuvattu. Metsälain 10 :n mukaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat elinympäristöt tulisi tunnistaa ja esittää selostuksessa. Untamovaaran lakialueen kasvillisuus ja luontotyypit tulee selvittää ja arvioida alueen monimuotoisuus arvoa metsien monimuotoisuusohjelman METSO- kohteiden suojelukriteereihin nähden. Kasvillisuuden kartoitustavan kuvausta on laajennettu. Luku 8. Metsälain 10 :n mukaiset elinympäristöt esitetty luvussa 8. Untamovaaran lakialueen kasvillisuus ja luontotyypit tunnistettu luku 8. Linnustoalueet Tynnyriaavan linnustossa lintudirektiivin liitteen I lajeja on 13. Suomen lajien uhanalaisuus 2010-selvityksen mukaan lajeista suokukko on erittäin uhanalainen (EN), vaarantuneita (VU) ovat sinisuohaukka ja uhanalainen lintulaji. Alueen linnustoa tulisi selvittää. Tynnyriaavan linnusto selvitetty luvussa 9. 19 (241)

Pesivä linnusto Tuulipuiston ja yksittäisten tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen vaikutukset uhanalaisen lajin pesäreviirin heikentymiseen tulee selvittää riittävän mittaisten ajanjaksoin ja asiantuntijan tekemällä lajin lentokartoituksella. Uhanalaisen lajin reviireitä ja lentokäyttäytymistä selvitetty erillisraportissa, joka luovutettu yhteysviranomaiselle. Arvokkaista linnustohavainnoista ovat Untamovaaran vanhoissa metsissä esiintyvä sinipyrstö, jonka esiintyminen painottuu Itä-Lapin alueelle. Tuulivoimalan vaatimilla metsänhakkuilla voi olla lajin elinympäristöä heikentävä vaikutus, joka tulee selvittää. Sinipyrstön elinaluetta ja hankkeen vaikutuksia siihen selvitetty luvussa 8.4.2. Ohjelman mukaan törmäysriskiselvityksiä tehdään ensisijaisesti uhanalaisille ja lintudirektiivin liitteen I lajeille. Myös muiden lajien törmäysriskiä johtimiin ja tuulivoimaloihin tulisi arvioida selostuksessa, mutta aineisto pesivästä linnustosta tulisi olla myös riittävää. Lintujen törmäysriskiarviointi esitetty luvussa 8.3. Eläimet Selostuksessa tulee selvittää metson ja teeren soidinalueet ja esittää arvio hankkeiden vaikutuksesta riistalintujen elinympäristömuutoksiin. Selostuksessa tulee arvioida hankkeen vaikutukset saukon, ilveksen ja karhun elinympäristöille ja pesäpaikoille mm. Ottavaaran Natura-alueella. Hirvien kesä ja talvilaitumien väliset vaellusreitit tulee selvittää. Vaikutuksia metson ja teeren elinpiiriin ja soidinalueisiin kuvattu luvussa 8.4. Vaikutukset arvioitu luvussa 8. Hirvien vaellusreitit esitetty luvusta 10 alkaen. Natura arviointi YVA -selostuksessa tulee hankkeen vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin arvioida ottaen huomioon myös infran (tiet, sähkölinjat) mahdolliset vaikutukset sekä perustella arvioinnin johtopäätökset. Hankkeen vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin on selostettu luku 9. 20 (241)

Vesistövaikutukset Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat pintavedet on nykytilaa käsittelevässä osiossa käsitelty ylimalkaisesti. Vaikka hankkeen aiheuttamat haitat pinta- ja pohjavesiin ovatkin vähäiset, tulisi ne kuitenkin mainita vaikutusten arvioinnissa. Hankkeen vaikutusalueella olevat pinta- ja pohjavedet on esitetty tarkennetusti luvusta 11.5 alkaen. Lähteiden sijainnit ja niihin kohdistuvat vaikutukset on esitetty puutteellisesti. Vaikutuksia lähteiden tilaan tulee arvioida riittävästi. Lähteiden sijainnit ja arvio vaikutuksista on esitetty 11.4 alkaen. Maisema ja kulttuuriperintö Maisemavaikutusten arvioinnin kohdentumista asutukseen, matkailualueisiin ja ulkoilu- ja kelkkailureitteihin tulee selvittää. Maisema- ja kulttuuriperintövaikutukset arvioitu luvussa 7. Arviointiselostukseen tulisi liittää myös havainnekuvia tuulipuiston, voimajohtojen ja tielinjausten sijoittumisesta lähi- ja kaukomaisemaan. Havainnekuvat on esitetty luvusta 7.5 alkaen hankealuekohtaisesti. Maisemavaikutusselvityksissä tulee ottaa huomioon, miten hyvällä suunnittelulla voitaisiin lieventää vaikutuksia ja turvata luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytyksiä Kemijärvellä. Vaikutuksia matkailuun on arvioitu luvussa 16.7. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösten inventointien kokonaisuus (tie- ja voimajohtolinjaukset ja sähköasemat) ja selvittämisen aikataulu puuttuu. Muinaismuistojäännösten inventointien aikataulu esitetty luvussa 7. Melu Untamovaaran hankealueelta on kyläyhdistyksen muistutuksessa mainittu vanha hautapaikka, sota-ajan tie ja Karkuharjun piilopirtti. Mikonvaaran yli kulkee postitie. Arviointiselostuksessa kohteet tulisi kuvata ja arvioida vaikutukset. Tarkastelua varten selvityksissä tulisi esittää tuuliruusu, tuulenvoimakkuudet ja jakaumat eri suunnille. Kohteet kuvattu ja vaikutusarviointi esitetty luvussa 7. Alueiden tuuliruusut esitetty luvussa 4. 21 (241)

Varjon vilkkuminen Virkistyskäyttö Erityisesti Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran puistoalueiden vaikutus kohdistuu Mäntyvaaran asutukseen. Varjon vilkkuminen tulisi selvittää asianmukaisesti varjotuntilaskelmilla. Hankealueilla toimivia virkistyskäyttäjäryhmiä mm. metsästysseuroja ja metsästys- ja marjastusalueiden tunnistamista ei ole tehty. Varjon vilkkuminen esitetty luvussa 13. Virkistyskäyttöryhmät kirjattu luvussa 10. Metsäautoteiden käytön vaikeutuminen voi muodostaa estevaikutuksen. Estevaikutus on jäänyt tunnistamatta, jota tulisi selvittää. Estevaikutusta selvitetty mm. luvussa 10. Hankkeiden vaikutuksia luonnon virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun mm. luontokokemuksen ja luonnossa olemisen viihtyvyyteen tulisi selvittää. Luontomatkailu Luontomatkailun kohdealueita eikä luontomatkailuyrityksiä ole riittävällä tavalla tunnistettu. Vaikutusten arvioinnin menetelmiä ei ole myöskään riittävästi kuvattu. Vaikutukset yritysten toimintaan tulee arvioida. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailuun kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty ja arvioitu luvuissa 10 ja 16.7. Luontomatkailun kohdealueet ja luontomatkailuyritykset esitetty ja vaikutukset arvioitu luvussa 16.7. Porotalous Aluevalvonta Neuvottelujärjestelmän kehittäminen on porotalouden harjoittajien ja paliskuntain yhdistyksen esittämä keino toiminnanharjoittajalle ml. energiantuotantovaiheen sopimuspohjan luomiseksi vahinkojen vähentämiseksi ja korvaamiseksi. Aluevalvontaan liittyvät suunnittelua ohjaavat ja mahdollisesti rajoittavat vaikutukset jäänevät osaksi YVA-menettelyn jälkeiseen lupavaiheeseen. Arviointia ohjaavaa tietoa tulisi olla saatavilla riittävästi jo selostusta laadittaessa. Neuvottelujärjestelmä on kehitteillä. Vaikutuksia porotalouteen on selostettu luvussa 16.3. Saatavilla olevat tiedot aluevalvonnasta esitetty luvussa 14.1.6. 22 (241)

Liikenteelle aiheutuvat vaikutukset Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää liikenneturvallisuusvaikutuksiin. Lisäksi tarkasteltavana vaikutuksena tulisi olla tuulivoimalan (tornin) etäisyys maanteihin. Arviointiselostuksessa tulee selvittää, miten tuulivoimaloiden komponentit saadaan kuljetettua puistoalueille. Hankealueiden tiesuunnitelmat tulisi esittää selostuksen kartoilla ja selostaa teiden mitoituksesta sekä selvittää miten laki yksityisistä teistä (358/62) 7 :n vaatimukset on otettu huomioon tiesuunnittelussa. Liikenneturvallisuus huomioitu luvussa 14. Tuulivoimaloiden etäisyys maanteihin huomioitu luvuissa 14 ja 19. Komponenttikuljetukset kuvattu, luku 14. Alustavat tiesuunnitelmat esitetty, luku 4. Vaikutusten merkittävyys Arviointiohjelmassa jää epäselväksi, arvioidaanko viiden tuulipuistoalueen yhteisvaikutuksia ja millä menetelmillä? Viiden hankealueen kumuloituvat kokonaisvaikutukset tulee selvittää ja arvioida niiden merkittävyys riittävällä tavalla. Kokonaisvaikutusten osalta tulisi tehdä riittävää merkittävyyden arviointia ja tunnistaa lieventämiskeinoja. YVA-selostus käsittelee kolmea hankealuetta ohjelmavaiheen viiden sijasta. Kolmen hankealueen yhteisvaikutuksia vertailtu ns. nollavaihtoehtoon luvussa 19.7. Vaihtoehtojen vertailu Haitallisten vaikutusten ehkäisy. Vaihtoehtojen vertailussa tulisi ilmetä, mitkä vaihtoehdon vaikutukset merkitsevästi vaikuttavat toteuttamiskelpoisuuteen vahvistavasti, neutraalisti, heikentävästi tai kokonaan estävästi. Tulisi myös arvioida, onko vaihtoehtojen sijoituspaikat tehtyjen selvitysten jälkeen edelleen perusteltavissa ja ohjaako YVAmenettely valitsemaan ympäristövaikutusten kannalta parasta mahdollista vaihtoehtoa? Ehkäisyn keinot ja haittojen lieventäminen. Seuranataohjelmassa tulisi tunnistaa pitkäkestoista seurantaa vaativat kohteet ja käynnistää seurannat ennen hankkeen toteuttamista. Raportointi seurantaan otettavista selvityksistä tulee aikatauluttaa hankkeen toteutumisen mukaan. Vaihtoehtojen vertailu tehty ja esitetty, luku 21.6. Esitetty luvussa 21.7.1 Seurantaohjelma laadittu ja esitetty luvussa 20. 23 (241)

2 Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset YVA-menettelyn jälkeen tuulipuistoille haetaan hankkeen vaatimat luvat. Tavoitteena on aloittaa valmistelevat rakennustyöt keväällä 2012. Ensimmäiset tuulivoimalat voitaisiin asentaa paikoilleen 2013. 2.1 Rakennuslupa- ja toimenpidelupa Maankäyttö- ja rakennuslain 125 ja 126 mukaisesti tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Käytännössä tuulivoimalat vaativat useimmiten rakennusluvan. Rakennuslupaa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, että hakijalla on hallintaoikeus rakennuspaikkaan, rakennuksen (tuulivoimalan) pääpiirustukset sekä selvitys hankkeen vaikutuksista ympäristöön ja naapureihin. Lisäksi tarvitaan selvitys hakijan lähimmistä suunnitelluista muista tuulivoimaloista sekä selvitys tuulivoimaloiden liittämisestä sähköverkkoon. Kun hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä, tulee YVA-lain mukainen arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä liittää rakennuslupahakemukseen. 2.2 Lentoestelupa Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää, että mastoa, nosturia, valaistus-, radio- tai muuta laitetta, rakennusta, rakennelmaa tai merkkiä ei saa asettaa, järjestää tai kohdistaa siten, että sitä voidaan erehdyksessä pitää ilmailua palvelevana laitteena tai merkkinä. Rakennelma tai laite ei saa myöskään häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Vuoden 2009 lopussa voimaan astuneen Ilmailulain 1194/2009 165 edellyttää, että maston, nosturin, valaistus-, radio- tai muun laitteen, rakennuksen, rakennelman ja merkin asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, jos este ulottuu yli 30 metriä maanpinnasta ja se sijaitsee enintään 45 kilometrin etäisyydellä lentopaikasta, kevytlentopaikasta tai varalaskupaikasta. Lentoesteen asettajan tulee pyytää lupaa esteen asettamiseksi Liikenteen turvallisuusvirastolta. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa ja merkitsemisessä tulee huomioida myös mitä ilmailumääräyksessä AGA M3 6 sanotaan. Määräyksen mukaan mitkään rakenteet tai laitteet eivät saa läpäistä määräyksen mukaisia esterajoituksia. Suomessa myönnetään noin 400 lentoestelupaa vuodessa. Lentoesteluvan hakuprosessin kesto on keskimäärin muutamia viikkoja. Pysyviä lentoesteitä on Suomessa noin 17 000. Lentoestelupa määrittelee lopulta myös millaiset lentoestevalot tuulivoimaloihin sijoitetaan. 2.3 Ympäristölupa Ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 28 :n mukaan ympäristölupa on oltava toiminnalla, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista (Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26) annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laissa säädetään, että rakennusta, kiinteistöä tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista tuotteista. Kemijärven tuulivoimaloiden kohdalla edellä mainituista tekijöistä tulevat kysymykseen lähinnä roottorien pyörimisestä johtuva melu ja vilkkuminen sekä mahdollisesti tuulivoimaloiden perustusten teon yhteydessä tarvittavat louhinnat. 24 (241)

Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristölupa-asiaa käsittelee Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, jos katsotaan, että toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Muutoin ympäristölupa-asian käsittelee Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 2.3.1 Luonnonsuojelulaki Kaava- ja lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996 LSL) ja sen nojalla säädetään. Luonnonsuojelulain toimilla pidetään yllä luonnon monimuotoisuutta, ja turvataan lajien säilyminen, sekä vaalitaan luonnonkauneus ja maisema-arvoja. Lisäksi lain tavoitteena on luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukemiseksi, luonnontuntemuksen ja luonnontutkimuksen edistäminen. (Finlex 2011) Luonnonsuojelulain 39 :ssä säädetään rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden rauhoitussäännöksistä, jotka kieltävät rauhoitettujen eläinlajien tahallisen tappamisen ja pyydystämisen, tahallisen häiritsemisen sekä pesien ja munien siirtämisen ja tahallisen vahingoittamisen. Luonnonsuojelulain 42 :ssä säädetään kasvilajien rauhoittamisesta, joka kieltää rauhoitetun kasvin tai sen osan poimimisen, keräämisen, irtileikkaamisen, juurineen ottamisen tai hävittämisen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa 39, 42 ja 47 :ssä säädetyistä rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Poikkeusta koskevaan päätökseen voidaan liittää tarpeellisia ehtoja. 2.3.2 Poikkeusluvat luonnonsuojelulakiin ELY-keskus voi määritellä suojeltuihin luontotyyppeihin (LSL 29 ) kuuluvien alueiden rajat, joita ei saa muuttaa mikäli se vaarantaa alueen luontotyyppien säilymisen. ELY-keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeusluvan kiellosta, mikäli kyseisen luontotyypin suojeluperusteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta tärkeän hankkeen toteutumisen. (Ympäristöministeriö 2011) ELY-keskus myöntää poikkeuksen suojeltavan lajin esiintymispaikkojen (LSL 47 ) rajoihin, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Myös rauhoitetun eläinlajin (LSL 39 ) tai kasvilajin (LSL 42 ) rauhoitussäännökseen voidaan tehdä poikkeus, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty suoraan ilman erillistä päätöstä (LSL 49 ). ELY-keskus voi yksittäistapauksissa myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen osalta voidaan myöntää poikkeus artiklassa 9 mainituin perustein. (Ympäristöministeriö 2011) Luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen eläinlajien lisäksi Suomella on euroopanmajavaa ja sutta poronhoitoalueella koskeva poikkeama liitteen IV tiukan suojelun vaatimuksesta. Näihin lajeihin sovelletaan liitteen V vaatimuksia, joiden mukaan on huolehdittava, ettei kyseessä olevien lajien suotuisan suojelun tason säilyttämistä vaaranneta. 2.4 Vesilaki Uuden vesilain 2 luvun 11 :ssä säädetään vesiluontotyyppien suojelusta, joita koskevat säännökset ovat nykyisen vesilain luvun 1 15 a :ssä ja 17 a :ssä. Sen mukaan luonnontilaisen läh- 25 (241)

teen tai Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen, mikäli lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. (Ympäristöministeriö 2011) 2.5 Laki puolustusvoimista ja aluevalvontalaki Tuulivoimarakentamisessa on huomioitava puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen normaali- ja poikkeusoloissa. Rakentamisessa tulee huomioida puolustusvoimien alueidenkäyttötarpeet sekä sotilasilmailu. 2.6 Muinaismuistolain asettamat velvoitteet Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoja Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty (Muinaismuistolaki 1 luku 1 ). Yleistä työhanketta tai kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selkoa siitä saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä (Muinaismuistolaki 13 ). Voimajohtojen alueella olevien muinaismuistojäännösten inventoinnista vastaa sähkönsiirtoyhtiö Empower Oy, joka tilaa inventointityön museovirastolta tai yksityiseltä konsultilta. 2.7 Poronhoitolaki Poronhoitoalueella toimittaessa on huomioitava poronhoitolaki (848/1990, PHL), joka turvaa elinkeinon aseman ja antaa poronhoidolle pysyvästi vapaan laidunnusoikeuden. Poronhoitolain 53 asettaa neuvotteluvelvollisuuden; mikäli valtion maita koskevaa, erityisesti poronhoitoon olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä suunnitellaan, on valtion viranomaisten neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. 2.8 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat Tuulipuistoalueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka oikeuttaa rakentamaan tuulivoimalat suoraan rakennusluvalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL) asettaa puitteet kaikelle rakentamiselle myös tuulivoimarakentamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset (134/2011), jotka koskevat yleiskaavojen käyttöä tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena ja poikkeamistoimivaltaa rannoilla astui voimaan 1.4.2011. Suomen kuntaliiton sivuilla, www.kunnat.net, sanotaan lakimuutoksesta seuraavasti: Yleiskaavan käyttömahdollisuuksia tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa laajennetaan siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi aiempaa useammin perustua suoraan yleiskaavaan. Laissa on uusia säännöksiä tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista sekä kunnan mahdollisuudesta periä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneita kustannuksia siltä, jonka aloitteesta tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimiseen on ryhdytty. 26 (241)

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan 1.4.2011. Tämä tarkoittaa, että yleiskaavan käyttömahdollisuuksia tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa laajennetaan siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi aiempaa useammin perustua suoraan yleiskaavaan. Eli tuulivoimaloille haetaan vain rakennuslupa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Tuulipuistot edellyttävät yleiskaavaa ja joskus asemakaavaa. Vaikka tuulipuistot olisikin merkitty maakuntakaavaan, tarvitaan lisäksi yleensä yleis- ja tai asemakaavatasoista suunnittelua. Kaavoitustyö käynnistyi joulukuussa 2010 ja se jatkuu Lapin liiton selvityksen jälkeen, jossa esitetään Lapin eteläisten osien parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Rakennuslain (134/2011) 10 a luvussa 77 b käsitellään tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiä sisältövaatimuksia seuraavasti: Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Lakimuutos tulee helpottamaan tuulivoiman rakentamista. 2.8.1 Kaavoitus Oxford Intercon Finland Oy teki aloitteen yleiskaavan laatimiseksi tuulivoimapuistojen rakentamiseksi. Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta päätti 22.6.2010 yleiskaavan laatimisesta tuulivoimarakentamista varten. Lapin liiton 14.1.2011 antaman lausunnon mukaan Kemijärven tuulipuistohankkeet ovat seudullisesti merkittäviä ja niiden osoittaminen maakuntakaavatasolla on lähtökohtaisesti tarpeen. Kaavoituksen aikataulu: 08/2011: kaavaluonnoksen nähtävillepano 09-10/2011: kaavaehdotuksen laatiminen 11 12/2011: kaavaehdotus nähtävillä 3/2012: kaavan hyväksyminen Ympäristöministeriö on myöntänyt Kemijärvelle valtionavustuksen vuonna 2011 tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimisen. Perusteena valtionavustuksen myöntämiselle on ollut Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa asetettu tavoite, jonka mukaan Suomen tulisi tuottaa tuulivoimaa kuusi terawattituntia vuonna 2020. "Tällä hetkellä Suomessa on vain 130 tuulivoimalaa. Jotta tuulivoimaa voidaan lähivuosina rakentaa voimakkaasti lisää, on kaavoituksen edettävä ripeästi maakuntien liitoissa ja kunnissa. Laadukkaan kaavoituksen avulla selvitetään, minne uudet voimalat on järkevintä sijoittaa." Hankkeen ja kaavoituksen yhteensovittamisen tarkempi aikataulu on esitetty luvussa 4.2. Kaavoituksen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mitä suoremmin kaava ohjaa toteutumista ja mitä merkittävimmistä vaikutuksista on kyse, sitä yksityiskohtaisempi selvitysten ja arviointien tulee olla. (Ympäristöministeriö 2011) Tuulivoimarakentamisessa yksityiskohtaisten selvitysten piiriin kuuluvat asemakaava, tuulivoimayleiskaava, YVA-menettely ja lupamenettelyt. 27 (241)

YVA-menettelyn ja kaavoitusmenettelyn yhteensovittaminen on suotavaa. Kaavan valmisteluaineisto voidaan asettaa nähtäville yhtä aikaa YVA-selostuksen kanssa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, kun yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta on saatavilla. 2.8.2 Tuulivoimapuistojen nykyinen suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet esittävät periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita maankäytön suunnitteluun, osayleiskaavan osalta seuraavasti: Alueiden käytön suunnittelussa elinympäristön laadun kannalta on tärkeää; yleiskaavoitus varautuu lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto; edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin energiaverkostojen alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava sään ääri-ilmiöt, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja maiseman erityispiirteet 2.8.3 Hankkeiden suhde voimassa olevaan Itä-Lapin maakuntakaavaan Itä-Lapin maakuntakaava kattaa Kemijärven kaupungin sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Maakuntakaavalla on merkittävät oikeusvaikutukset ja se ohjaa sekä yleiskaavoitusta että asemakaavoitusta näitä laadittaessa ja muutettaessa. Maakuntakaava esittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoittaa kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat maakuntakaavaan, joka ohjaa kuntakaavoitusta. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovittaa ne yhteen paikallisten tavoitteiden kanssa. (Itä-Lapin maakuntakaavaselostus 2004) Itä-Lapin maakuntakaavaselostuksessa, kohdassa energiahuollon alueet, todetaan tuulivoimasta seuraavasti: Tuulivoimaa ei käsitellä tässä maakuntakaavassa, vaan siitä tehdään myöhemmin vaihekaava. Mikäli maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa, voi tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja tuulivoimahakkeiden toteutus perustua kuntakaavoituksen luparatkaisuihin. Tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa voidaan käyttää asemakaavaa tai yleiskaavaa, johon on otettu määräys rakennuslupien myöntämisestä yleiskaavan perusteella. (Ympäristöministeriö 2011) Muutoin Itä-Lapin maakuntakaavaselostuksessa todetaan, että energiahuollon valtakunnalliset tarpeet pyritään turvaamaan sovittaen ne yhteen muun yhdyskuntarakenteen, maiseman ja luonnonarvojen kanssa. Tavoitteena on tuontienergian korvaaminen paikallisilla energiavaroilla. Maakuntakaavaselostuksessa sanotaan, että tuulivoiman käyttöä energiantuotannossa edistetään varaamalla alueet tuulivoimapuistoille ja annetaan suositukset yksittäisten tuulivoimaloiden 28 (241)

sijoitusperusteista energiataloudellisin ja maisemallisin perustein. Tuulivoimalat sijoitetaan rakennettuun ympäristöön tai sen lähelle, ei erämaahan. (Itä-Lapin maakuntakaavaselostus 2004) Kemijärven tuulipuistohankkeita on kokonaisuutena pidettävä seudullisesti merkittävänä. Siksi Kemijärven kaupunki ei vie hankealueiden kaavoitusta eteenpäin ennen kuin Lapin liiton selvitys tuulivoiman sijoittumisesta valmistuu. (Kemijärven kaupunki, Pöyliö 29.3 puhelin keskustelu) Hankealueita koskevan kaavamuutoksen hyväksyy Kemijärven kaupunginvaltuusto. Kaava voidaan hyväksyä myös osittain, mikä tarkoittaa, että jonkin hankealueen kaavamuutos hyväksytään ja jonkin toisen alueen muutosta ei hyväksytä. Hanke vastaa Itä-Lapin maakuntakaavan vaatimuksiin tuottaa energiaa omavaraisesti, paikallisin raaka-ainein. Hankealueiden sijoittuminen lähelle rakennuttuja ympäristöjä, etäisyys Kemijärven keskustasta 20 27 kilometriä, mutta tarpeeksi etäällä herkistä alueista sekä teknistaloudellisesti tuulivoimatuotantoon soveltuville alueille, sopii yhteen maakuntakaavoituksen tavoitteiden kanssa. Itä-Lapin maakuntakaavassa Untamoselän-, Kummun-, Kangaslammin-, Mikon- sekä Outovaaran alueet on osoitettu metsätalousalueeksi (M4514), joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Näiden alueiden väliin jää ns. Barentsin käytävä, jota kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava korkealuokkaisen maantien, rautatien ja lentoliikenteen sekä energia- ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Kummun-, Kangaslammin- ja Outovaaran pohjoispuolella, noin 4 kilometrin etäisyydellä, on Tynnyriaavan luonnonsuojelualue (SL4289), joka on eteläisen Peräpohjolan tärkeä aapasuokohde. Kuusivaara-Mömmövaaran alue on Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu metsätalousalueeksi (M4514), joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueen pohjoispuolella on matkailun vetovoima-alue sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Kuusivaara- Mömmövaaran eteläpuolella on Ottavaaran luonnosuojelualue (SL4289), joka on tärkeä vanhan metsän alue. 2.8.4 Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista Lapin liitto on aloittanut Itä-Lappia koskevan tuulivoimaselvityksen, jonka tavoitteena on määrittää parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Selvitys on valmis loppuvuodesta 2011, mutta tähän YVA-selostukseen on saatu selvityksen aineistoa ja sitä on hyödynnetty vaikutusten arvioinnissa. Lapin liitossa on laadittavana Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Lapin eteläisistä osista (Länsi-Lapin maakuntakaava-alue sekä Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaava-alue) kohteita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotannolle sekä täsmentää vireillä olevien merituulipuistohankkeiden YVA-selvitysten pohjalta Lapin merialueille osoitettujen tuulivoima-aluevarausten rajauksia. Selvitys tulee toimimaan pohjana maakuntakaavoitukselle ja muulle maankäytön suunnittelulle. Selvitys laaditaan maakuntakaavatasoa vastaavaksi. Selvityksellä ei ole tarkoitus poistaa hankekohtaista tarkempien selvitysten tarvetta eikä kaavoitukseen kiinteästi kuuluvaa vuorovaikutus- ja osallistumismenettelyä. Tavoitteena on, että selvitys on valmis loppuvuodesta 2011. 2.9 Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin YVA-lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittami- 29 (241)

seksi. Kemijärvelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka oikeuttaa myöntämään rakennusluvan suoraan tuulivoiman osalta. Arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen on esitetty Taulukossa 3. Kaavaehdotus voidaan asettaa nähtäville, kun yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta on käytettävissä. Yhteysviranomaisen lausunnossa otetaan kantaa kaavoitukseen vaikuttaviin asioihin. Hankeyleiskaavaa koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty 29.6.2011. Taulukko 3. YVA -menettelyn ja kaavoituksen aikataulut YVA menettelyn aikataulu 12/2010: YVA-ohjelman yleisötilaisuus 01 06/2011: YVA-selostuksen laadinta 02/2011: Lapin ELY-keskuksen lausunto YVA-ohjelmasta 07/2011: YVA-selostus Lapin- ELY keskukselle 07 09/2011: YVA-selostus nähtävillä 08/2011: YVA-selostuksen yleisötilaisuus 10/2011: Lapin ELY-keskuksen lausunto YVA-selostuksesta Kaavoituksen aikataulu 12/2010: osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja kaavan vireilletulon kuuluttaminen, yleisötilaisuus 06/2011: Viranomaisneuvottelu (Lapin ELY, ympäristöministeriö, Kemijärven kaupunki) 08/2011: kaavaluonnoksen nähtäville pano 09-10/2011: kaavaehdotuksen laatiminen 10 11/2011: kaavaehdotus nähtävillä 3/2012: kaavan hyväksyminen 2.10 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin WPD Finland Oy suunnittelee Kuusivaara-Mömmövaara tuulipuistohankealueen lähelle Ailangantunturin ja Askantunturin alueelle 11 yksikön tuulivoimapuistoa. Tuulipuistohankkeet sijaitsevat noin 3 5 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Ailangantunturin turbiinien koko tulisi olemaan 2 3 MW. Tuulivoimaloiden arvioidaan tuottavan sähköä 50 75 GWh vuodessa. Tuulivoimaloiden arvioitu tornikorkeus on 90 120 metriä ja roottorin halkaisija 100 120 metriä. Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt helmikuussa 2011. (WPD Finland Oy) Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee kolmen tuulivoimapuiston rakentamista myös Sallan kunnan alueella sijaitseville Suvastunturille, Jaurutunturille ja Jalkavaaralle. Sallan tuulipuistohankkeet sijoittuvat noin 30 kilometrin etäisyydelle itään Kemijärveltä. Tuulipuistohankkeisiin liittyvät alustavat selvitykset ovat vielä kesken ja lopullista päätöstä hankkeiden toteuttamisesta ei ole vielä tehty. Mikäli hankkeet päätetään toteuttaa, tulevat ne vaatimaan YVA-menettelyn. Lapin liitto on tilannut selvitykset tuulivoima-alueiden sijoittamisesta Länsi-Lappiin, Rovaniemen seudulle ja Itä-Lappiin. Selvityksen on määrä valmistua syksyllä 2011. Alustavia tuloksia Kemijärven osalta on saatu ja niitä on hyödynnetty selostuksen vaikutusarvioinneissa. 30 (241)

Ympäristöministeriön käynnistämä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi suoritetaan Lapissa vuoden 2011 aikana. Inventointi keskittyy maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen ja vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön ja mahdollisesti jonkun muun elinkeinon synnyttämiin maisemiin. (Ympäristö 2011) Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT, on käynnistänyt selvityksen tuulipuistojen vaikutuksesta ilma- ja merivalvontaan. Selvitys valmistuu syksyllä 2011. Selvityksen tarkempia tuloksia ei ole tätä YVA-selostusta kirjoitettaessa vielä käytettävissä. 2.11 Hankkeen aikataulu YVA-menettelyn jälkeen tuulipuistoille haetaan tarvittavat luvat hankkeiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että alustavia rakennustöitä päästäisiin tekemään keväällä 2012, jolloin ensimmäiset tuulivoimalat olisivat tuotannossa 2013. Alustava aikataulu on esitetty Taulukossa 4. YVA-menettelyn kanssa yhtäaikaisesti toteutetaan hankkeen muuta suunnittelua sekä kaavoitusta. Kaavoituksessa tullaan hyödyntämään YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä (mm. linnusto, kasvillisuus, maisema). Hankeaikataulu tulee tarkentumaan suunnittelun edetessä. Tuulivoimapuistohankkeen etenemisaikataulu Kemijärven yhteismetsän osalta on esitetty Liitteessä 3. Taulukko 4. Lupahakemusten ja rakentamisen aikataulut. Rakennuslupahakemus 12/2011 01/2012 Teiden rakentaminen Kevät 2012 Syksy 2013 Tuulivoimaloiden perustukset ja pystytys Keskijänniteilmajohdon ja sähköasemien rakentaminen Kevät 2012 Syksy 2013 Kesä 2012 Kesä 2013 Tuotanto 2013 2038 Toiminnan lopettaminen 2038 2040 tai mikäli voimalat uusitaan n. 2062 31 (241)

3 HANKE 3.1 Yleiskuvaus hankkeesta Oxford Intercon Finland Oy on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimapuistoille Kemijärvellä. Oxford Intercon Finland Oy vie läpi hankkeen YVA-menettelyn sekä hakee tuulipuistojen rakentamiseen tarvittavat luvat. Tämän jälkeen tuulipuistojen toteuttaminen siirtyy investoijalle, joka vastaa tuulipuistojen rakentamisesta ja toiminnasta sekä toiminnan päätyttyä tuulipuistojen purkamisesta. 3.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Suomi on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan 38 % tarvittavasta energiasta. (TEM 2010) Tuulivoima on kustannustehokkain ja nopeimmin kasvava fossiilista energiaa korvaava uusiutuvan sähköenergian tuotantomuoto. Tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoiman rakentamista tuetaan syöttötariffilla, jonka Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2010. Syöttötariffi saatettiin voimaan maaliskuussa 2011. Myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella, joka yksinkertaistaa tuulivoima alueiden kaavoitusta, helpotetaan tuulivoiman rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus astui voimaan huhtikuussa 2011. Hanke täyttää osaltaan Suomen ja Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin, jossa uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna 2020. (2009/28/EY) Hankkeen tarkoituksena on myös hajauttaa Suomen tuulivoimatuotantoa. Tuulivoimatuotannon hajauttaminen vähentää ennustevirheitä, miksi puolestaan pienentää säätösähkön tarvetta ja siten myös kustannuksia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) 3.3 Hankealueiden nykytila Suunnitellut hankealueet ovat rakentamattomia, havupuuvaltaisia vaara-alueita, joilla harjoitetaan metsätaloutta. Paikoitellen esiintyy lehtipuita ja suokosteikkoja. Untamovaaralla ja Kangaslamminvaaralla on vanhan metsän alueet, joita luonnehtii varttunut puusto sekä rehevämpi aluskasvillisuus. Untamovaaralla pesii vanhan metsän indikaattorilaji, sinipyrstö. Vanhojen metsien alueita lukuun ottamatta hankealueiden luontoarvot ovat vähäiset. Uhanalaisia kasveja ei hankealueiden kasvillisuuskartoituksessa löytynyt. Hankealueilla tai niiden lähellä pesii uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi luokiteltuja lintulajeja. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran hankealueet ovat Kemijärven yhteismetsän omistuksessa ja metsätalouskäytössä. Hankealueille sijoittuu hirven- ja pienriistan sekä metsäkanalintujen metsästysmaita. Virallisia ulkoilureittejä ei kulje suunniteltujen tuulipuistoalueiden läpi, mutta muuhun virkistyskäyttöön lukeutuu marjastus ja sienestys. Kuusivaara-Mömmövaaran hankealue on yksityisten maanomistajien metsätalouskäytössä. Hankevastaava on tehnyt vuokrasopimukset maanomistajien kanssa tuulivoimaloiden sijoittamisesta alueelle. Myös tällä hankealueella harjoitetaan metsätaloutta ja alueelle tai sen läheisyyteen sijoittuu sekä pienriistan- että hirvenmetsästysmaita. 32 (241)

3.4 Hankkeen alueellinen merkitys Lappi voi osaltaan vaikuttaa Suomen kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumiseen. On mahdollista, että Lapissa vähennetään sähkön- ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 30 40 % vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä. Lappi on jo nyt hyvin pitkälle energiaomavarainen, mutta uusiutuvien energiahankkeiden toteuttaminen ja paikallisten polttoaineiden käytön lisääminen parantavat omavaraisuutta entisestään. Vaikutus on merkittävä myös koko Suomen energiaomavaraisuuden kannalta. (Lapin energiastrategia 2009) Tuulivoiman osalta Lappi voi profiloitua arktisen tuulivoiman osaajaksi. Tällöin koulutukseen ja tutkimukseen tulee panostaa alueen tutkimus- ja oppilaitoksissa sekä saada yritykset mukaan kehitykseen. Lappi ja Kemijärvi hyötyvät tuulivoimasta, kun alueelta löytyy osaamista rakentamiseen, alihankintaan ja muihin palveluihin sekä käytössä olevien tuulivoimaloiden kunnossapitotöihin. (Lapin energiastrategia 2009) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, VTT, mukaan arktisen tuulivoiman markkinat ovat alan kokonaisvolyymista 10 20 %. Vuonna 2015 markkinoiden arvioidaan olevan 10 20 mrd.. Arktisen tuulivoimaosaamisen eri osa-alueita ovat jäätävissä olosuhteissa toimivat anturit, lapojen jäätymisen esto, kylmäkäynnistysominaisuudet, voitelu- ja muut materiaalit. Vuoristoissa on hyvät tuulisuusolosuhteet ja rakentaminen on kustannustehokkaampaa kuin merituulivoimaloissa. Arktisen tuulivoimaosaamisen markkina-aluetta Pohjoismaiden lisäksi on Pohjois-Amerikan keskilänsi ja Kiinan pohjoisosat. (VTT 2011) Hanke tuo Kemijärven kaupungille verotuloja kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotulojen muodossa. Hankkeella on myös kemijärveläisiä työllistävä vaikutus. Tuulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin, kuten uusien teiden rakentaminen lisää alueen työllisyyttä. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana alueiden ylläpito, kuten teiden aurausm, työllistää paikallisia yrityksiä. Myös voimaloiden ennakoiviin huoltotoimenpiteisiin voidaan kouluttaa paikallista työvoimaa. Hankkeen alueellista merkitystä on käsitelty tarkemmin luvusta 14 alkaen. 3.5 Hankkeen valtakunnallinen merkitys Hanke on osa Suomen energiapoliittista linjausta ja edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tuulivoimaan tehtävien investointien kokonaismääräksi arvioidaan 3,5 miljardia euroa. Tästä kotimaisen työn osuus voi olla 1,9 2,5 miljardia euroa. Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri on valitun teknologian kotimaisuusaste: tuulivoimaloissa ulkomailla valmistetut turbiinit, joissa ei suomalaista teknologiaa, kotimaisuusaste 30 40 % tuulivoimaloissa ulkomailla valmistetut turbiinit, joissa suomalaista teknologiaa mukana, kotimaisuusaste 50 % tuulivoimaloissa Suomessa valmistetut turbiinit, joissa suomalaista teknologiaa, kotimaisuusaste 80 % (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa tuulivoimarakentamiseen siten, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat 33 (241)

alueet ja tuulivoimalat ovat ensisijaisesti sijoitettava useamman voimalan yksiköihin. (Ympäristöministeriö 2011) Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoimarakentaminen ja muut alueiden käyttötarpeet on huomioitava ja yhteen sovitettava. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on huomioitava alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat maisemaa ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista, lentoturvallisuutta, saamelaisten kotiseutua ja poronhoitoa. (Ympäristöministeriö 2011) Alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus tuli voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta aiempaa vahvemmin. Alueidenkäytön keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Maankäytön suunnittelussa tulee pyrkiä energiaa säästäviin ratkaisuihin ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen sekä turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Alueidenkäyttötavoitteissa huomioidaan myös maaseudun tarve saada lisää pysyviä asukkaita. Kemijärvi on viime vuodet ollut muuttotappiokunta ja trendin odotetaan jatkuvan vielä joitakin vuosia. Jotta muuttovirta kaupungista pois saadaan käännettyä, tulee asukkaille tarjota todellisia vaihtoehtoja työn- ja koulutuksen osalta. Samalla tulee huomioida yhdyskuntarakenteen toimivuuden, elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen. Yhdyskunnan eheyttämisen ja toimintojen turvaamisen ohella alueidenkäyttötavoitteet pyrkivät säilyttämään kulttuuri- ja luonnonperintöä, alueiden virkistyskäyttöä sekä luonnonvaroja. Alueiden luonne pyritään säilyttämään, niin elollisen kuin elottomankin luonnon osalta. Luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla edistetään moninaiskäyttöä. Matkailun kehittämisessä huomioidaan myös matkailun tukialueet ja kehitetään matkailua suojelutarpeita vaarantamatta. Maakuntakaavoituksessa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat, joihin alueilla tapahtuva toiminta suhteutetaan. 3.5.2 Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Hanke toteuttaa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyä energian säästämisen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja valtakunnallisten energiatarpeiden turvaamista. Tuulivoima ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä, joten tuulivoimalla tuotettu energia ei nopeuta ilmastonmuutosta. Jos tuulivoimalla tuotettu energia korvaa fossiilisia polttoaineita, voidaan ilmastonmuutosta hillitä. Tuulipuistojen sijoittuminen kaavoituksessa osoitetuille maa- ja metsätalousalueille, etäälle valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, ei aiheuta ristiriitaa tuulivoiman sijoittumisen ja alueidenkäyttötavoitteissa mainittujen maisema- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen välille. Hankealueilla tuulivoimalat sijoittuvat useamman voimalan yksiköihin, jolloin hajasijoituksesta aiheutuvaa haittaa ei muodostu. 3.5.3 Tuulivoiman syöttötariffi Syöttötariffi tarkoittaa tariffiin perustuvaa tuotantotukea. Syöttötariffi on tuki, joka maksetaan verkkoon syötetystä sähköstä ja joka kerätään sähkön käyttäjiltä. Euroopan unionin eri jäsenmaissa käytössä olevien syöttötariffijärjestelmien tarkoituksena on edistää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrää ja erityisesti tuotantokapasiteettia. Syöttötariffijärjestelmä on käytössä EU-maista Itävallassa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Sloveniassa, Virossa, Kreikassa, Slovakiassa, Kyproksella, Tšekissä, Ranskassa, Irlannissa, Portugalissa, Saksassa, Espanjassa 34 (241)

ja Unkarissa. Lisäksi syöttötariffijärjestelmä toimii monissa muissa EU-maissa jonkin muun järjestelmän osana. Suomessa syöttötariffi on 83,50 euroa megawattitunnilta maatuulivoimaloille. Vuonna 2013 käynnistyvät tuulivoimalat saavat syöttötariffia 105,30 euroa megawattitunnilta ja korotettua tukea maksetaan korkeintaan kolme vuotta. Suomen tavoite on tuottaa 2 500 MW sähköä tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Syöttötariffia myönnetään hankkeille, jotka mahtuvat tämän 2 500 MW:n tuotantomäärän sisään. Tämän jälkeen rakennettavat tuulivoimalaitokset eivät saa syöttötariffia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) 35 (241)

4 VAIHTOEHDOT 4.1 Tarkasteltavat hankevaihtoehdot Hankevaihtoehtoina tarkastellaan tuulivoimapuistojen rakentamista Untamovaaran, Kangaslamminvaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran alueille. Jokaiselle alueelle on esitetty kaksi eri tuulipuistovaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan tuulivoimaloiden määrän osalta. Lisäksi huomioidaan niin sanottu nollavaihtoehto eli tuulivoimaloita ei rakenneta. Hankevaihtoehdot ovat: Vaihtoehto VE1 Untamovaara 9 tuulivoimalaa Kangaslamminvaara 13 tuulivoimalaa Kuusivaara-Mömmövaara 8 tuulivoimalaa Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho olisi noin 90 MW. Vaihtoehto VE2 Untamovaara 11 tuulivoimalaa Kangaslamminvaara 15 tuulivoimalaa Kuusivaara-Mömmövaara 9 tuulivoimalaa Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho olisi noin 105 MW. Vaihtoehto VE0 Tuulivoimaloita ei rakenneta, alueet säilyvät muuttumattomina YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tarkasteltavat hankevaihtoehdot ovat muuttuneet siten, että Untamovaaran vaihtoehto VE2 koostuu enää 11 voimalasta, ohjelmassa esitetyn 12 sijaan. Kangaslamminvaaran VE2 koostuu enää 15 voimalasta, ohjelmassa esitetyn 17 sijaan. Hankevaihtoehtojen muodostuminen on esitelty tarkemmin luvussa 4.2. Kaikissa vaihtoehdoissa tuulivoimaloiden nimellisteho tulee olemaan noin 3 MW. Voimaloiden napakorkeus ja roottorin halkaisija vaihtelevat turbiinivalmistajasta riippuen. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on vaikutusarvioinnin lähtötietoina käytetty tuulivoimalaa, jonka nimellisteho on 3 MW, napakorkeus on 120 metriä ja roottorin halkaisija 109 metriä. YVAselostuksessa esitetyt mallinnukset on tehty edellä mainitun tuulivoimalamallin mukaan. Tuulipuistojen turbiinimallin valitsee lopulta investoija, joka jatkaa hankkeen kehitystä sen jälkeen, kun hankkeen YVA -menettely on päättynyt ja tarvittavat luvat on haettu. 4.1.1 Tarkastelusta poisjätetyt hankealueet YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tarkastelusta on jäänyt pois Iso Severivaaran ja Tunturipalon hankealueet. Hankealueet jätettiin pois YVA-selostuksesta Fingridin selvityksen perusteella, jonka tuloksena Koillis-Lapin Sähkö Oy:n verkkoon voidaan liittää ainoastaan noin 50 MW:n tehoa vastaava määrän tuulivoimaloita. Tämä perustuu valtakunnan siirtoverkon rajalliseen siirtokykyyn. Tunturipalon tuulipuiston liittäminen Kangaslammin ja Untamovaaran lisäksi Koilis-Lapin Sähkö Oy:n alueverkkoon ylittäisi yhteisteho 50 MW rajoituksen. Iso Severivaaran tuulipuisto liitetään valmistuttuaan PVO:n alueverkkoon. Iso Severivaaran ja Tunturipalon tuulipuistoille on meneillään yhteinen luontotyyppiselvitys, joka toteutuu kesällä 2011. Tämä viivyttäisi Kemijärven muiden tuulipuistohankkeiden YVA- 36 (241)

menettelyä, joten Tunturipalon ja Iso Severivaaran hankkeet päädyttiin irrottamaan nykyisestä YVA-menettelystä. Päätös tehtiin Lapin ELY-keskuksen yhteysviranomaisen suostumuksella. Iso Severivaaran ja Tunturipalon YVA-menettely jatkuu omana hankkeenaan ja näitä alueita koskevan YVA-selostuksen on määrä valmistua syksyllä 2011. 4.1.2 Tarkastelusta poisjätetyt tuulivoimalavaihtoehdot YVA-ohjelmassa esitettiin Kangaslamminvaaran hankealueelle, vaihtoehdolle VE2, voimalat 15 17 sijoitettaviksi Mäntyvaaran ja Pietarinselän väliselle alueelle. Yhteysviranomaisen lausunnossa sijoituspaikkaa pidettiin epärealistisena, koska lähellä on asutusta, sotahistoriallinen Salpalinja ja vanha joukkohauta. Kuvassa 2 on esitetty Kangaslamminvaaran vaihtoehdosta VE2 poistetut tuulivoimalat sekä uudet, vaihtoehtoiset voimalasijainnit. 37 (241)

Kuva 2. Kangaslamminvaaran vaihtoehdosta VE2 poistetut voimalat ja uudet voimalavaihtoehdot. Kuvassa 3 on esitetty Untamovaaran vaihtoehdosta VE2 poistettu tuulivoimala, joka sijoittui Untamoaholle. Poistettu tuulivoimala sijoittui lähelle asuinkiinteistöjä sekä läheistä poronhoitoaluetta. 38 (241)

Kuva 3. Untamovaaran vaihtoehdosta VE2 poistettu voimala. 4.2 Vaihtoehtojen muodostuminen ja alueiden valintaperusteet Vaihtoehto VE1 esittää hankealueille pienemmän määrän tuulivoimaloita, joka maanomistus, maastonmuodot, tuulisuus ja muut ympäristölliset ja teknistaloudelliset seikat huomioiden muodostaa järkevän kokonaisuuden. Vaihtoehdossa VE2 on samoilla perusteluilla toteutettu laajempi kokonaisuus, joka suuremmalla tuulivoimaloiden määrällä tuottaa suuremmat hyötyvaikutukset mm. työllisyyden ja tehokkaamman maankäytön muodossa ja samalla pienentää hankkeen yksikkökustannuksia. On kuitenkin huomioitava, että kaikille VE2-vaihtoehtojen turbiinipaikoille ei ole tehty rakentamiseen oikeuttavia maankäyttösopimuksia. 39 (241)

Hankealueiden valinnassa on myös pyritty minimoimaan luonnonympäristöön kohdistuvat haitat. Luontoarvoja selvitettiin kesällä 2010 kasvillisuus- ja linnustokartoituksin. Selvityksen tuloksia on esitelty tarkemmin luvussa 8. Hankealueiden maaperää on selvitetty kairauksin ja maatutkaluotauksin. Tulosten perusteella hankealueiden maaperä soveltuu tuulivoiman rakentamiseen. (KAT 2011) Hankealueiden valintaan vaikuttivat niiden soveltuvuus tuulivoimatuotantoon, sijainti kohtuullisella etäisyydellä sähkönsiirtoverkoista sekä alueellisesti hyvä tieinfrastruktuuri. Alueiden tuuliolosuhteet ovat kohtuullisen hyvät ja teknistaloudelliset näkökohdat tukevat rakentamista. Valitut hankealueet sijoittuvat matkailun kehitysvyöhykkeen ulkopuolelle. Kemijärven keskustaajamasta katsottuna hankealueet sijoittuvat kaakkoon ja itään, vaaraalueille. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulivoimayksiköt sijoittuvat noin 20 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta itään. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimapuisto sijoittuu noin 27 kilometrin etäisyydelle kaakkoon. Turbiinien alustavat sijainnit suunnittelualueella on optimoitu käyttäen WAsP-ohjelmistoa ja Tuuliatlaksen lähtötietoja, joilla alueella vallitsevat tuuliolot voidaan mallintaa ja löytää parhaat paikat sijainneille. Turbiinit on sijoitettu niin, että ne eivät varjosta toisiaan ja puistohävikki ei ole liian suuri suhteessa puiston tuotantoon. Sijoittelun aikana on myös huomioitu maanomistus, selvitetyt luontoarvot, alueen rakennettavuus ja muut tekniset seikat. (Empower 2011) Tuuliatlaksen (2010) tietojen perusteella vallitsevat vuosittaiset keskituulennopeudet 200 metrin korkeudessa, 2,5km * 2,5km hilakoolla tarkasteltuna, ovat hankealueilla 7,2 7,7 m s 1. Tuuliatlaksen mukaan jokaisella hankealueella vallitseva tuulen suunta on lounaasta. Alueiden tuuliruusut on esitetty Kuvissa 4 6. Hankealueilla on tehty tuulimittauksia 12 kuukauden ajan. Mittausmenetelmänä on ollut perinteinen mittaus mastosta anemometrien avulla, lisäksi 1 3 kuukautta kestävä varmistus SODAR-menetelmää käyttäen. 40 (241)

Kuva 4. Kangaslamminvaara tuuliruusu (Suomen Tuuliatlas 2010) Kuva 5. Untamovaara tuuliruusu (Suomen Tuuliatlas 2010) 41 (241)

Kuva 6. Kuusivaara Mömmövaara tuuliruusu (Suomen Tuuliatlas 2010) 4.3 Hankealueiden vaihtoehdot VE1 4.3.1 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran hankealue muodostuu neljästä vaarasta, jotka ovat Mikonvaara, Kummunvaara, Kangaslamminvaara ja Outovaara. Vaihtoehto VE1 koostuu 13 tuulivoimalaitosyksiköstä, jotka ovat nimellisteholtaan 3 MW:n. Tuulivoimalat sijoittuvat alueelle noin 500 2240 metrin etäisyyksille toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 4,5 km. Tuulivoimaloiden sijoittuminen on esitetty Kuvassa 7. 42 (241)

Kuva 7. Kangaslamminvaaran hankealueelle sijoitettavat tuulivoimalat vaihtoehto VE1. Outovaaran laelle sijoittuu kolme tuulivoimalaa (nrot 1 3) korkeustasoille 225 280 mmpy, Kangaslamminvaaralle sijoittuu kuusi tuulivoimalaa (nrot 4 9) korkeustasoille 245 310 mmpy. Kummunvaaran laelle sijoittuu kaksi voimalaa (nrot 10 12) korkeustasoille 240 245 mmpy ja Mikonvaaran laelle on tarkoitus sijoittaa yksi tuulivoimalaa (nro 13) korkeustasolle 245 250 mmpy. 43 (241)

Kangaslamminvaaran tuulivoimalat liitetään maakaapeleita pitkin uuteen sähköasemaan, esitetty Kuvassa 8. Sekä Kangaslamminvaaran että Untamovaaran tuulipuistot liitetään sähköverkkoon Isokero-Kursun 110 kv:n voimajohtolinjan kautta. Liityntä vaatii sähköaseman rakentamisen Isokero-Kursu voimajohtolinjan pylväsvälille 72 73. Uutta 110 kv voimajohtolinjaa ei tarvitse rakentaa. Kuva 8. Kangaslamminvaaran tuulipuiston maakaapelointi vaihtoehto VE1. Kangaslamminvaaran hankealueelle tullaan rakentamaan uusia teitä sekä parantamaan nykyisiä teitä, yhteensä 21 kilometrin matkalta. Nykyisten teiden osuus on 8,8 km ja uusien 12,2 km. Kuvassa 9 esitetyt uudet tielinjaukset ovat alustavia. 44 (241)

Kuva 9. Kangaslamminvaaran hankealueelle rakennettavat uudet tiet (harmaalla). Nykyisiä tielinjauksia hyödynnetään mahdollisimman paljon ja uusia teitä rakennetaan vain niille kohdin, joilla nykyisiä linjauksia ei voida hyödyntää joko liian jyrkkien mutkien tai nousukulmien takia. Näin minimoidaan myös ympäristöön kohdistuvaa haittaa, mutta varmistetaan tuulivoimaloiden komponenttikuljetusten turvallinen kuljetus perustuspaikoille. Alustavat tiesuunnitelmat perustuvat Kemijärven yhteismetsältä saatuun tietoon uusille tielinjauksille parhaiten soveltuvista kohdista sekä KAT Oy:n esisuunnitelmiin, jotka pohjautuvat tuulivoimaloiden toimittajien tievaatimuksiin. Uusissa tielinjauksissa on pyritty siihen, että niitä rakennetaan vain alueille, joilla ei ole nykyisiä linjauksia ja aina luontoarvot huomioiden. 4.3.2 Untamovaara Untamovaaran hankealueen vaihtoehto VE1 koostuu yhdeksästä 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuvat kolmen vaaran alueelle noin 600 1400 metrin päähän toisistaan. Kauimmaisten tuulivoimalayksiköiden etäisyys tulisi olemaan noin 3,9 kilometriä. Tuulivoimaloiden sijoittelu on esitetty Kuvassa 10. 45 (241)

Kuva 10. Untamovaaran hankealueelle sijoitettavat tuulivoimalat vaihtoehto VE1. Tuulivoimaloista viisi (nrot 4 8) sijoittuu Untamovaaran laelle korkeustasolle 300 340 mmpy. Voimaloista kolme sijoittuu Paloselän alueelle (nrot 1 3) korkeustasolle 255 280 mmpy. Kiimavaaran alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi yksi voimala (nro 9) korkeustasolle 290 mmpy. Untamovaaran tuulivoimaloiden maakaapelit yhdistyvät 20 kv keskijännitejohtoon kytkinjakokaapin (kaapin koko noin 1 m (k) x 1 m (l) x 0,5 m (s)) kautta. Untamovaaralta rakennetaan 20 kv keskijännitelinjaa noin 6 7 km, joka yhdistetään Isokero Kursun 110 kv:n voimajohtolinjaan pylväsvälillä 72 73, yhdistymispaikalle rakennetaan uusi sähköasema, joka on yhteinen Kangaslamminvaaran tuulipuiston kanssa. 46 (241)

Untamovaaran 20 kv keskijänniteilmajohto on ainut uusi ilmajohto, joka rakennetaan. Kangaslamminvaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistot yhdistetään maakaapeleita pitkin uusille, rakennettaville sähköasemille. Untamovaaran 20 kv keskijänniteilmajohdon reittivalinnan on tehnyt hankkeen sähkönsiirrosta vastaava Empower Oy karttatarkastelun perusteella. Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat molemmat yhtä todennäköisiä vaihtoehtoja johdon todelliseksi reitiksi. Lopullinen reitti suunnitellaan maastotarkastelun perusteella. Lisäksi reittiin vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen omistajien kanssa käytävät maankäyttösopimusneuvottelut sekä luontoarvot. Kuvassa 11 on esitetty Untamovaaran maakaapelit ja liityntäkohta 20 kv:n keskijänniteilmajohtoon. Kuva 11. Untamovaaran VE1 maakaapelit ja 20 kv keskijänniteilmajohto. Untamovaaran hankealueelle tullaan rakentamaan uusia teitä sekä parantamaan nykyisiä teitä, yhteensä 17 kilometrin matkalta. Nykyisten teiden osuus on 9,3 km ja uusien 7,7 km. Kuvassa 12 esitetyt uudet tielinjaukset ovat alustavia. 47 (241)

Kuva 12. Untamovaaran hankealueelle rakennettavat uudet tiet (harmaalla). Nykyisiä tielinjauksia hyödynnetään mahdollisimman paljon ja uusia teitä rakennetaan vain niille kohdin, joilla nykyisiä linjauksia ei voida hyödyntää joko liian jyrkkien mutkien tai nousukulmien takia. Näin minimoidaan myös ympäristöön kohdistuvaa haittaa, mutta varmistetaan tuulivoimaloiden komponenttikuljetusten turvallinen kuljetus perustuspaikoille. Alustavat tiesuunnitelmat perustuvat Kemijärven yhteismetsältä saatuun tietoon uusille tielinjauksille parhaiten soveltuvista kohdista sekä KAT Oy:n esisuunnitelmiin, jotka pohjautuvat tuulivoimaloiden toimittajien tievaatimuksiin. Uusissa tielinjauksissa on pyritty siihen, että niitä rakennetaan vain alueille, joilla ei ole nykyisiä linjauksia ja aina luontoarvot huomioiden. 4.3.3 Kuusivaara-Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaara hankealueen vaihtoehto VE1 koostuu kahdeksasta 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimayksiköt tulisivat sijaitsemaan kolmen vaaran päällä noin 500 1000 metrin päässä toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 2,9 km. Tuulivoimaloiden sijoittuminen on esitetty Kuvassa 13. 48 (241)

Kuva 13. Kuusivaara-Mömmövaaralle sijoitettavat tuulivoimalat vaihtoehto VE1. Mömmövaaran alueelle sijoittuu kolme tuulivoimalaa (nrot 1 3) korkeustasoille 280 310 mmpy. Kuusivaaran laelle sijoittuu neljä tuulivoimalaa (nrot 4 7). Nämä voimalat tulisivat sijaitsemaan korkeustasolla 325 335 mmpy. Välivaaralle sijoittuu yksi tuulivoimala (nro 8). Voimala tulisi sijoittumaan korkeustasolle 320 mmpy. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimalat liitetään maakaapeleita pitkin Jumisko Pirttikosken 110 kv:n voimajohtolinjaan, esitetty Kuvassa 14. Liityntä vaatii uuden sähköaseman pylväsvälille 16 17. Uutta 110 kv voimajohtoa ei tarvitse rakentaa. 49 (241)

Kuva 14. Kuusivaara-Mömmövaara maakaapelointi VE1 ja uusi sähköasema. Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueelle tullaan rakentamaan uusia teitä sekä parantamaan nykyisiä teitä, yhteensä 10 kilometrin matkalta. Nykyisten teiden osuus on 1,5 km ja uusien 8,5 km. Kuvassa 15 esitetyt uudet tielinjaukset ovat alustavia. 50 (241)