Suomen aluekehittämisstrategia Marikki Järvinen Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen 25.3.

Samankaltaiset tiedostot
Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu

Suomen aluekehittämisstrategia. I Suomen aluekehittämisstrategia 2020

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta


Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Osaamiskeskusohjelma

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

EU:n rakennerahastokausi

Aluekehittäminen ja TKIO

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Innovaatiokeskittymät

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Keski-Suomen kasvuohjelma

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Suomen aluekehittämisstrategia 2020

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Mitä löytyy faktojen takaa?

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Kymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Maakuntaohjelman

Kaupunginvaltuusto

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Kohti seuraavaa sataa

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä. Pääkaupunkiseudun. hallitusohjelmatavoitteet

EK:n viestit. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Kuntajohdon seminaari

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

Minun tulevaisuuden kuntani

Biotalous-INKA

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Click to edit Master title style

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

SUOMEN ALUEKEHITTÄMISSTRATEGIA 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Transkriptio:

Suomen aluekehittämisstrategia 2020 Marikki Järvinen Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen 25.3.2010

Rakenne I Suomen aluekehittämisstrategia 2020 1. Aluekehityksen visio 2020 Teemavisiot 2. Perustelut visiolle Visiolle ja teemavisioille 3. Periaatteet strategian toteuttamiselle 4. Strategiset toimenpiteet II Taustamuistio Aluekehityksen keskeiset haasteet ja niiden alueelliset Vaikutukset Linjaukset ohjaavat kansallista aluekehittämistyötä lähivuosien aikana Marikki Järvinen 17.3.2010 2

Merkittävimmät haasteet 2010 luvulla Globalisaatio ja sen vaikutukset Ikääntyminen Ilmastonmuutos ja kohtuuhintaisen energian saatavuus Teknologian kehitys Hyvinvointivaltion ja työn muutos Keskeiset alueelliset trendit Suomessa: Väestönmuutos, Taloudellisen toiminnan keskittyminen, Alueellisten erojen pysyvyys tuotannon, työllisyyden ja työttömyyden suhteen Marikki Järvinen 17.3.2010 3

Vanhuushuoltosuhteen (64- / 15-64) kasvu seutukunnittain 2000-2030, ( 15 korkeinta ja matalinta vuonna 2030) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Itä-Lapin seutukunta P ielisen Karjalan seutukunta Jo utsan seutukunta To rnio laakso n seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta P ieksämäen seutukunta Sisä-Savo n seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Saarijärven-Viitasaaren Heino lan seutukunta Juvan seutukunta Sydösterbottens Ko illis-savo n seutukunta Savo nlinnan seutukunta Keuruun seutukunta Jämsän seutukunta Ä äneko sken seutukunta 2000 2010 2020 2030 Keski-Suo mi Kuo pio n seutukunta Jakobstadsregionens Koko maa Ro vaniemen seutukunta Seinäjo en seutukunta Lo hjan seutukunta Riihimäen seutukunta Turun seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta Jyväskylän seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Oulun seutukunta 0 20 40 60 80 100 Marikki Järvinen 17.3.2010 4

Kuinka vastata haasteisiin ja kehitystrendeihin? 1. Menestyminen edellyttää uusiutumiskykyä -> alueiden oppimis- ja uudistumiskapasiteettia tulee vahvistaa Asettaa haasteita koulutusjärjestelmälle; elinikäinen oppiminen; tehokas aikuiskoulutus tutkimus ja kehittämistoiminnalle työelämälle 2. Osaaminen on entistäkin tärkeämpää 3. Luonnonvarojen hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia 4. Kaikki olemassa oleva kehittämis- ja osaamispotentiaali on saatava tehokkaaseen käyttöön 5. Politiikan painopiste tulee siirtää suorista tuista aiempaa enemmän toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Paikallisen tason merkitys koko kansantalouden menestykselle voimistuu (kunnat/kaupunkiseudut) Marikki Järvinen 17.3.2010 5

Kuinka vastata haasteisiin ja kehitystrendeihin 5. Uudet energiaratkaisut Uudet innovaatiot ja teknologia mahdollistavat erilaisia ekotehokkaita ratkaisuja ja avaavat uusia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle, myös ekotehokkaalle maaseudulle ja muuttavat siten keskittymisen ja hajautumisen reunaehtoja 6. Julkista hallintoa kehitetään edelleen tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi Eri hallinnon tasojen sisäinen ja välinen koordinaatio nousee avainasemaan; tehty ministeriö- ja aluehallintouudistus luo hyvän pohjan kehitykselle Keskeisten ministeriöiden on tunnistettava omassa sektoripolitiikassaan (aluestrategiassaan) erityyppiset alueet ja niiden kehittämistarpeet. Lisäksi julkisen sektorin palvelut ja investoinnit/hankinnat tulevat tärkeäksi osaksi yritysten innovaatio- ja toimintaympäristöjen kehittämistä sekä uusien innovaatioiden luonnissa Marikki Järvinen 17.3.2010 6

Kuinka vastata haasteisiin ja kehitystrendeihin 7. Alueellisessa innovaatiopolitiikassa huomiota erityisesti kysyntäja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen 8. Samanlaistavasta politiikasta siirrytään alueen omista lähtökohdista ja vahvuuksista lähtevään räätälöityyn kehittämispolitiikkaan 9. Ohjelmapolitiikasta siirrytään vuorovaikutteiseen neuvottelupolitiikkaan 10. Aluerakennetta kehitetään ja keskittyvää kehitystä hillitään Tukemalla monikeskuksisen aluerakenteen kehittymistä, vahvistamalla kaupunkiseutujen asemaa vahvoina ja monipuolisina osaamis- ja innovaatioympäristöinä ja edistämällä niiden välisten kehityskäytävien muodostumista Kehittämällä pääkaupunkiseutua verkostometropolialueena ja vahvistamalla sen asemaa Itämeren alueen muiden metropolien joukossa Marikki Järvinen 17.3.2010 7

Kuinka vastata haasteisiin ja kehitystrendeihin Näkemällä maaseutu ja sen tarjoama tila, luonto ja luonnonresurssit merkittävänä resurssina ja hyödyntämällä niitä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävällä tavalla Mm. uudet energiamuodot kuten bioenergian tuotanto tai matkailuun, hoivaalalle ja kaivostoimintaan liittyvä yritystoiminta luovat maaseudulle uudenlaisia kehittymismahdollisuuksia Ympäristöystävällisen energian ja raaka-aineiden kysyntä ja hajautettu energiantuotanto vahvistavat maaseudun mahdollisuuksia 11. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta vahvistetaan yhdistämällä osaaminen ja luonnonresurssien kestävä hyödyntäminen Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutukseen. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus ja verkostoituminen saavat aikaisempaa vahvemman roolin. Marikki Järvinen 17.3.2010 8

9 29.3.2010 Marikki Järvinen 17.3.2010 9

Aluekehitysvisio 2020 Suomi tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja turvalliset elämän edellytykset, viihtyisän, ekotehokkaan ja toimivan elinympäristön, hyvät ja mielekkäät työ-, osallistumis- ja oppimismahdollisuudet. Ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on lisätty, Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajat on integroitu tasavertaisina kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomella on globaalissa kilpailussa oma erikoistunut roolinsa, jonka perustana on alueiden osaamisen ja muiden voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen. Suomi on vahva, uusiutumiskykyinen ja dynaaminen verkostoyhteiskunta, jossa oppivat alueet toimivat aktiivisesti ja joustavasti erilaisissa osaamis-, arvo- ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Maamme alueet tarjoavat yrityksille ja muille organisaatioille maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Alueiden sisäiset ja niiden väliset kehityserot ovat kaventuneet. Suomella on käytössä keinot siirtymiseksi vähäpäästöiseen ja kestävästi hyödyntävään talouteen erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon osalta. Suomen yhdyskunnat ovat valmistautuneet ilmaston muutoksen hillintään ja välttämättömään sopeutumiseen. Marikki Järvinen 17.3.2010 10

Yleisvisiota tarkentavat teemavisiot Alue- ja yhdyskuntarakenne ja saavutettavuus Alueiden elinkeinorakenne Alueelliset työmarkkinat Koulutusjärjestelmä Alueellinen innovaatiotoiminta Alueiden rooli kansantaloudessa Uudet energialähteet ja energian tuotanto Suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä Marikki Järvinen 17.3.2010 11

Periaatteet strategian toteuttamiseksi 1. Aluestrategiaa toteutetaan edistämällä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä 2. Lisätään eri toimijoiden ja alueiden laaja-alaista yhteistyötä ja verkottumista aluekehittämisen vaikuttavuuden parantamiseksi. 3. Erityishaasteisiin vastataan nopein kohdennetuin toimin ja toimenpiteitä eriytetään alueiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. 4. Edistetään alueiden vahvuuksiin perustuvaa erikoistumista ja yritysten kykyä hyödyntää niitä. Innovaatiotoiminnassa kiinnitetään enemmän huomiota käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyteen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä 5. Kohdennetaan resursseja alueiden ydinosaamisen vahvistamiseen, yritysrakenteen monipuolistamiseen sekä toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Hyödynnetään ja vahvistetaan alueiden huippuosaamista. 6. Vahvistetaan kaupunkiseutujen roolia talouden veturina ja vahvoina innovaatioympäristöinä sekä monikeskuksinen kaupunkiverkkoa kestävän yhdyskuntarakenteen perustana. Marikki Järvinen 17.3.2010 12

Periaatteet strategian toteuttamiselle jatkoa 7. Tuetaan kaupunkien läheisen maaseudun, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun vahvuuksia ja olemassa olevan kehittämispotentiaalin hyödyntämistä 8. Edistetään maaseudun aineellisten ja aineettomien voimavarojen, kuten luonnonvarojen, biodiversiteetin, luonnon- ja kulttuuriympäristöjen ja -maisemien, hiljaisuuden ja tilan kestävää käyttöä alueiden kehittämisessä 9. Vahvistetaan alueiden mahdollisuuksia vastata ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. 10. Vahvistetaan ihmisten mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. 11. Yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelytapoja ja vahvistetaan aktiivista kumppanuutta sektorirajojen yli kaikilla hallinnon tasoilla. 12. Vahvistetaan alueiden kykyä varautua globaalitalouden haasteisiin kehittämällä alueittaista tilasto-, ennakointi- ja seurantajärjestelmää. 13. Toimenpiteet aluestrategian toteuttamiseksi arvioidaan ja määritellään rullaavasti vuosittain osana alueiden kehityksen ja aluekehittämisen tehokkuuden arviointia Marikki Järvinen 17.3.2010 13

Välittömästi aloitettavat toimenpiteet 1. Käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan sisältö ja toimenpiteet määritellään ja otetaan osaksi kansallista aluelähtöistä innovaatiopolitiikkaa. 2. Metropolialueen kokonaisvaltaista kehitystä Suomen kansatalouden veturina ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä metropolialueena vahvistetaan edelleen verkostometropolin periaatteen mukaisesti valtion ja metropolialueen välisin sopimusmenettelyin. 3. Valtio, maakuntien liitot ja suurten kaupunkiseutujen toimijat tekevät sopimuksia siitä, miten kansallinen innovaatiostrategia jalkautetaan alueille ja miten alueita kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisinä innovaatioekosyysteemeinä. 4. Seutukaupunkeja vahvistetaan. Niiden elinkeinotoimintaa, osaamisperustaa, palvelu- ja kuntarakennetta rakennetta sekä älykkäitä liikenneratkaisuja kehitetään tavoitteena löytää seutukaupungeille ja niiden vaikutusalueella oleville maaseutualueille ratkaisuja ikääntymisen luomiin haasteisiin. 5. Aluekehittämisjärjestelmää kehitetään ja vahvistetaan edelleen keskushallinnon ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista kaikilla hallinnon tasoilla. 6. Vuosina 2011 2012 alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen integroidaan yhdeksi tehokkaaksi järjestelmäksi. Marikki Järvinen 17.3.2010 14

KIITOS HUOMIOSTA!! TAUSTA-AINEISTOA: Trendejä ja visioita 2010 luvun aluekehityksestä 15 noin 10 sivun artikkelia Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen 18/2010 Ilmestyy viikolla 13 www.tem.fi/julkaisut Muuta tausta-aineistoa: www.tem.fi/ Alueiden kehittäminen Kansallinen alueiden kehittäminen Aluestrategia 2020 www.tem.fi/aluestrategia2020 Marikki Järvinen 17.3.2010 15