MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2001 MEK E:44 2002

Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266 Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki Puh. 09-4770 330 Fax 09-4770 3399 ISBN 952-5079-39-2 ISSN 0782-4432

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 1 SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2001 3 MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2001 5 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2001 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 5 Statistical information about visitors, calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 10 Trend in number of visitors Kapasiteetin käyttöasteen kehitys 13 Trend in capacity utilization rate Kävijämäärien kuukausivaihtelut 15 Monthly variation in number of visitors Ulkomaiset kävijät 31 Foreign visitors Pääsymaksut vuonna 2002 31 Entrance charges in 2002 Suhdannenäkymät vuodelle 2002 32 Outlook for visitors in 2002 KULTTUURIKOHTEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN KÄVIJÄMÄÄRÄKEHITYS 35 LONG-TERM TREND IN NUMBER OF VISITORS TO CULTURAL ATTRACTIONS Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET KEY TO SYMBOLS Taulu 3 Matkailukohteiden kävijämäärät kohteittain 1998-2001 Table 3 Number of visitors to tourist attractions, 1998-2001 Taulu 4 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain 1998-2001 Table 4 Number of visitors to tourist attractions by region, 1998-2001 Taulu 5 Matkailukohteet, joiden kävijämäärä ylitti 100.000 henkeä 2001 Table 5 Tourist attractions with over 100,000 visitors, 2001 Taulu 6 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohteittain 2001 Table 6 Monthly visitors to tourist attractions, 2001 Taulu 7 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain 2001 Table 7 Monthly visitors to tourist attractions by region, 2001 Taulu 8 Kulttuurikohteiden kävijämäärien kehitys 1985-2001 Table 8 Trend in the number of visitors to cultural atttractions in 1985-2001 Taulu 9 Table 9 Matkailukohdehakemisto Index of attractions Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 3 NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2001 The Finnish Tourist Board has surveyed numbers of visitors to tourist attractions since 1985. Included in the survey are all-year, summer and winter attractions. In addition to regular tourist attractions, we have also included Finland Festivals because of their importance to tourism. In the survey material, the tourist attractions have been classified by both attraction type and region. This survey covers the number of visitors to tourist attractions between 1998 and 2001. In addition, it shows trends in the number of visitors to cultural attractions from 1985 to 2001. The cultural attractions are cultural history and provincial museums and castles, monasteries and churches. The database currently comprises 420 attractions, 89% of which supplied the Finnish Tourist Board with their visitor statistics for 2000. Some of the attractions that failed to answer were closed last year or have closed down altogether. Since the number of visitors is obtained directly from the tourist attractions, the reliability of the data depends on the methods of calculation used and is therefore not entirely comparable. Some of the attractions base their calculations on income from admission tickets or counters, which is very exact, whereas others largely use staff estimates. The calculation methods used are indicated in Appendices 3-5. The attractions that responded to the survey were visited by a total of almost 27.1 million people. Roadside attractions and information centres had the most visitors. However, these are not actual attractions, and are therefore not fully comparable with the others. The most popular attractions were spas and leisure centres, with a total of almost 2.5 million visitors last year. Amusement parks had a total of over 2 million visitors last year. Other attractions to pass the million-visitor mark included Finland Festivals, churches, art museums, ski resorts, specialized museums and castles. The attractions to show the most growth in the number of visitors were animal parks (not zoos), scientific and educational attractions and amusement parks. The steepest fall was evident in the number of visitors to art exhibitions, special buildings and zoos. Long-term monitoring shows that there has been a growth in the number of visitors to cultural attractions with the exception of provincial museums, where the average number of visitors has fallen slightly. The number of visitors to cultural attractions has otherwise been rising very steadily. The appeal of individual attractions has been increased by exhibitions with different themes, and repairs and development of attractions. The average growth expectation for 2002 is four per cent. 40% of the attractions expect growth in the number of visitors and 47% expect the number to remain at last year's level. Nine per cent of attractions, which is slightly higher than last year, expect the number of visitors to fall compared with last year. The number of visitors to the attractions varies greatly from one season to another. In terms of tourism, the summer months, particularly July, are very important. Family and animal attractions and Finland Festivals are largely attractions for the summer season, whereas roadside attractions and spas tempt visitors more evenly throughout the year. Although most visitors are Finns, attractions recorded over three million foreign visitors. The number of foreign visitors went up by over 200,000 compared with the previous year. The tourist icebreaker Sampo in Kemi, the large churches in Helsinki, i.e. Helsinki Cathedral, Uspensky Cathedral and Temppeliaukio Church, are all favoured by foreign visitors. Over 70% of the visitors to these attractions are foreign, compared with an average of just over ten per cent for the other attractions. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 5 MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2001 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2001 Matkailun edistämiskeskuksen matkailukohteiden kävijämääräselvitystä on julkaistu vuodesta 1985. Tietokantaan otetaan vuosittain uusia kohteita tai kohderyhmiä ja osa kohteista jää tietojen puutteiden tai toiminnan lopettamisen vuoksi kannasta pois. Kannassa oleville matkailukohteille lähetettiin kysely vuoden 2001 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietonsa. Kannassa on tällä hetkellä 420 matkailukohdetta. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia tai kesäkauden kohteita. Viime vuonna ensimmäistä kertaa mukaan tulleista 10 suurimmasta hiihtokeskuksesta saatiin tänä vuonna myös kuukausikohtaiset kävijämäärätiedot. Hiihtokeskusten laskennan perustana on nyt muiden kohteiden tapaan kalenterivuosi. Varsinaisten matkailukohteiden lisäksi mukana ovat Finland Festivals -tapahtumat, joiden matkailullinen merkitys on suuri. Kantaan saatiin tänä vuonna mukaan 21 uutta kohdetta. Merkittävän uuden alaryhmä muodostavat kartanot, joita otettiin aluksi mukaan kymmenen. Niin ikään uusia, yksittäisiä kohteita otettiin mukaan kymmenkunta. Näistä Helsingin Gardenia avattiin viime vuonna. Museokantaa täydennettiin mm. Mannerheim - ja Lenin -museoilla. Tänä vuonna jatkettiin viime vuonna käyttöön otettua, valikoitujen kohderyhmien pitkän aikavälin kävijämääräseurantaa. Tällä kertaa tarkastelun kohteina olivat suurimmat kulttuurihistorialliset ja maakuntamuseot, linnat, luostarit sekä kirkot. Kannassa olevista matkailukohteista suurin osa vastaa kävijämääräkyselyyn vuosittain. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 373 matkailukohteelta ja vastausprosentiksi tuli 89. Osa vastaamatta jättäneistä kohteista oli kiinni tai on lopettanut toimintansa vuoden 2001 aikana. Liitetiedoissa olevaan Matkailukohdehakemistoon (Taulu 9) otettiin mukaan myös kohteiden internet -osoitteet. Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Statistical information about visitors, calculation and reliability Kävijämäärätiedot liitetauluissa ovat vuosilta 1998-2001. Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka jättivät vastaamatta tai olivat koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kohteet ilmoittavat itse kävijämääränsä ja tietojen luotettavuuteen vaikuttaa kussakin kohteessa käytetty laskentapa. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla, osa määrittelee kävijämäärätietonsa henkilökunnan arvion perusteella. Kohteiden kävijämäärälaskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Kohdeluokkittaiset kävijämäärätiedot ovat kuitenkin keskenään varsin vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa etenkin hotelliasiakkaiden allasosaston käyttö. Näiden kohdalla allasosaston käyttöä onkin monasti jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä, eli kävijämäärät koskevat laskettelijoita. Taulukoissa 3-5 on ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kävijämäärälaskenta perustuu osassa kohteista eri menetelmien yhdistelmiin. Menetelmistä käytetyin on pääsylippujen myyntiin perustuva kävijämäärälaskenta. Tätä menetelmää käyttää noin 60 % kohteista. Luotettavuuden lisäämiseksi lähes kolmasosa käyttää pääsylippujen ohella myös muita laskentamenetelmiä. Esimerkiksi ilmaiskävijät kirjataan useissa kohteissa erikseen. Kolmas kannassa olevista matkailukohteista käyttää kävijämäärälaskennan perustana ainakin osittain kassatapahtumia. Kassatapahtuman muodostaa tavallisesti oheistuotteiden myynti (esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti), mutta joillakin kohteilla kassatapahtumaksi kirjautuu myös pääsylippujen myynti. Optisia laskureita on käytössä joka kymmenellä kohteella. Yhdeksällä prosentilla kohteista kävijämäärien seuranta on pelkästään tukkimiehen kirjanpidon varassa. Samoin yhdeksällä prosentilla kohteista kävijämääräseuranta perustuu ainakin osittain henkilökunnan arvioon. Kolme prosenttia kohteista ei yksilöinyt laskentamenetelmäänsä. Matkailukohteita pyydetään antamaan arvio myös kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa 3-5. Kaksi kolmesta kannassa olevasta kohteesta pitää kävijämäärätietojensa luotettavuutta hyvänä. Tällöin kohteen ilmoittama kävijämäärä poikkeaa alle 5 % todellisesta kävijämäärästä. Kohtuullisena (ero 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta piti vajaa neljännes kohteista ja tyydyttävänä (ero 11-20 %) joka kymmenes kohteista. Tätä huonompana kävijämääriensä luotettavuutta pitää ainoastaan yksi kohde. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan pitää yleensä luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat on muutettu kävijämääriksi. Arvioon perustuvat kävijämäärät eroavat luonnollisesti jonkin verran todellisista kävijämääristä. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole pääsymaksua ja kävijämärät niissä nousevat suuriksi. Kävijämäärien laskenta näissä kohteissa perustuu useimmiten kassatapahtumiin. Osa matkailukohteista ei halua kävijämäärätietojaan julkaistavan. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa. Liitteissä ei-julkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuus- sekä laskentatapatiedot on peitetty. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 7 Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksella mahdollistetaan toiminnoiltaan saman tyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Matkailukohteista uutena ryhmänä otettiin tämän vuoden selvitykseen mukaan kartanot rakennusten pääryhmään. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRACTIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 3 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Finland Festivals Finland Festivals 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA MYYMÄLÄT ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES AND SHOPS 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres 52 Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 6 NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt Art galleries 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 73 Kartanot Mansions 79 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums and ja maakuntamuseot provincial museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions Kävijämäärätilaston matkailukohteiden alueellista jakaumaa on tarkasteltu maakunnittain seuraavan sivun kartalla. Matkailukohteet jakautuvat eri puolelle Suomea, mutta selviä keskittymiä on suurten kaupunkien kohdalla. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 9 Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Vuonna 2001 kävijämääräkyselyyn vastanneissa matkailukohteissa vieraili yhteensä 27,1 miljoonaa kävijää. Eniten kävijöitä vetävät tienvarsien opastus- ja matkailukohteet, kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset sekä huvipuistot. Kylpylöiden viime vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä oli runsaat 2,5 miljoonaa ja huvipuistoissa kävi hieman yli 2 miljoonaa kävijää. Muita yli miljoonan kävijän ylittäneitä kohderyhmiä olivat Finland Festivals -tapahtumat, kirkot, taidemuseot, hiihtokeskukset (10 suurinta), erikoismuseot sekä linnat. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2001 Number of visitors to tourist attractions in 2001 Kohteiden lkm Number of attractions Kävijät Kävijät per 2001 yhteensä kohde Yhteensä Vastanneet Visitors Visitors per Together Answered together attraction 11 Huvipuistot Amusement parks 4 4 2 052 713 513 200 12 Puuhamaat Theme parks 12 10 598 950 59 900 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 7 6 224 463 37 400 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 10 10 1 400 000 140 000 21 Eläintarhat Zoos 3 3 686 930 229 000 22 Muut Eläinkohteet Other animal parks 8 8 908 215 113 500 31 Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 26 21 2 534 139 120 700 32 Casinot Casinos 1 1 230 452 230 500 33 Finland Festivals Finland Festivals 60 46 1 603 408 34 900 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific attractions 9 9 898 622 99 800 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 13 13 360 286 27 700 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside service centres 9 7 2 796 254 399 500 52 Erikoismyymälät Specialized shops 4 3 846 195 282 100 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 3 2 3 213 850 1 606 900 54 Viinitilat Vineyards 15 9 174 737 19 400 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 10 9 240 708 26 700 62 Taidenäyttelyt Art galleries 6 5 140 424 28 100 63 Automuseot Car museums 6 3 44 004 14 700 64 Laivat Ships 4 4 108 570 27 100 71 Näkötornit Lookout towers 4 4 369 852 92 500 73 Kartanot Mansions 10 10 84 004 8 400 79 Erityisrakennukset Architectural buildings 12 9 887 461 98 600 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 7 7 1 043 571 149 100 82 Kulttuurihistorialliset museot ja maakuntamuseot Cultural history museums 59 55 972 596 17 700 83 Ulkomuseot Open-air museums 12 11 198 331 18 000 84 Erikoismuseot Specialized museums 57 56 1 286 443 23 000 85 Taidemuseot Art museums 40 39 1 354 935 34 700 91 Luostarit Monasteries and convents 2 2 183 700 91 900 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churhces and other religious attractions 7 7 1 628 100 232 600 Kaikki kohteet All attractions 420 373 27 071 913 72 600 Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 11 Tienvarsien opastuskeskukset ovat matkailukohteista suurimpia myös yksittäisinä kohteina, sillä yhdessä tienvarsikohteessa käy vuosittain keskimäärin yli 1,6 miljoonaa kävijää. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, eläintarhat, casinot, kirkot ja muut kirkolliset kohteet sekä erikoismyymälät, joissa kaikissa käy keskimäärin yli 200.000 kävijää vuosittain. Edellisvuosien tapaan suurimmat yksittäiset varsinaiset matkailukohteet olivat viime vuonna Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Korkeasaaren eläintarha, Uspenskin katedraali sekä Tiedekeskus Heureka. Näissä kaikissa kävi vuoden aikana yli 400.000 vierailijaa. Kävijämääräselvityksessä ensimmäistä kertaa mukana olevista kohteista eniten kävijöitä oli Tampere -talolla vajaat 290.000 kävijää sekä Forssan Vesihelmellä vajaat 190.000 vuotuista kävijää. Kartanokohteiden kävijämäärät jäivät pääosin alle 10.000 kävijään. Poikkeuksen tästä tekivät Mustion linna, jossa kävijöitä oli viime vuonna runsas 30.000 sekä Louhisaaren kartanolinna ja Liedon Vanhalinna, joiden kävijämäärä oli noin 13.000. Kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat auto-, kulttuurihistorialliset- ja ulkomuseot sekä viinitilat. Näissä alaryhmissä on keskimäärin alle 20.000 kävijää vuosittain. Vuoden 2001 selvityksen uusien kohteiden, kartanoiden, keskimääräinen kävijämäärä jäi alle 10.000. Selvityksessä mukana olevien kohteiden keskimääräinen kävijämäärä vuonna 2001 oli noin 72 000. Matkailukohteiden kävijämäärien kehitysanalyysissä vertailtiin keskenään niitä kohteita, joista on saatu tietoa molemmilta edellisiltä vuosilta. Kehitystietoa saatiin 337 matkailukohteesta. Kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta puolessa matkailukohteista ja ne pysyivät ennallaan kahdeksassa kohteessa. Laskua kävijämäärissä oli 48 prosentilla kohteista. Suurimman kävijämääräkasvun kirjasivat viime vuonna muut eläinkohteet, joilla kasvua oli 30 %. Tiede- ja opetuskohteissa vieraili noin 20 % ja huvipuistoissa noin kymmenyksen suurempi kävijäjoukko. Eniten kävijämääriään edellisvuoteen ovat menettäneet taidenäyttelyt, erityisrakennukset ja eläintarhat, joilla laskua oli kymmenyksen verran. Myös taidemuseot ja erikoisnäyttelyt kirjasivat edellistä vuotta pienemmät kävijämääräsaldot. Yksittäisistä kohteista kävijämääriään eniten kasvatti Heureka Tiedekeskus Vantaalla, jolla kävijämäärät olivat kasvaneet yli 100.000 kävijällä edellisestä vuodesta. Särkänniemen kasvaneet kävijämäärät eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, mikä johtuu kohteen kävijämäärien laskutavan muutoksesta. Muita kävijämääriään yli 40.000 matkailijalla edellisestä vuodesta kasvattaneita kohteita olivat mm. Särkänniemen delfinaario, Pirkanmaan aluetaidemuseo, kylpylähotelli Rauhalahti Kuopiossa, Turun taidemuseo sekä Kotkan meripäivät. Suurista kirkoista Helsingin tuomiokirkon kävijämäärät kasvoivat 38.500 kävijällä ja Temppeliaukion kirkon kävijämäärät 21.500 kävijällä. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 1 Kävijämäärien kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2001 Change in number of visitors from 2000 to 2001 Muut eläinkohteet, Other animal parks 30 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions 18 % Huvipuistot, Amusement parks 13 % Viinitilat, Vineyards Näkötornit, Lookout towers 7 % 6 % Finland Festivals Ulkomuseot, Open-air museums Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres 4 % 4 % 4 % Erikoismuseot, Specialized museums 3 % Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres 3 % Automuseot, Car museums Harrastuskohteet, Recreational attractions 3 % 3 % Kirkot ja muut kirkolliset k., Churches and other religious attractions 3 % Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Luostarit, Monasteries and convents 2 % 2 % Erikoismyymälät, Specialized shops 1 % Casinot, Casinos Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 1 % 0 % Laivat, Ships -1 % Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres -2 % -3 % Puuhamaat, Theme parks Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions -4 % -5 % Taidemuseot, Art museums -8 % Eläintarhat, Zoos Erityisrakennukset, Architectural buildings -9 % -10 % Taidenäyttelyt, Art galleries -11 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 13 Kapasiteetin käyttöasteen kehitys Trend in capacity utilization rate Matkailukohteiden käyttöastetta ja sen kehitystä on arvioitu aukiolokuukausien mukaan. Seurannassa tarkastellaan ainoastaan kohteiden aukiolokuukausia, koska näin saadaan oikeampi kuva kohteiden kapasiteetin käytön kehityksestä. Kapasiteetin käyttöasteen kehitys on yhtä suuri kuin kokonaiskehitys, mikäli kohteiden aukiolokuukausien määrä ei ole muuttunut. Muutosta kuitenkin tapahtuu aina, sillä osa kohteista saattaa olla osan vuodesta suljettuna esim. remontin vuoksi. Lisäksi uusia kohteita avataan ja vanhoja suljetaan, mikä vaikuttaa kohdeluokkien aukiolokuukausien määrään. Kapasiteetin käyttöasteen kehitys on laskettu ainoastaan sellaisista kohteista, joista on saatavissa tiedot molemmilta vuosilta 2000 sekä 2001. Tällaisia kohteita oli kannassa tänä vuonna 337 kpl, mikä on 80 prosenttia koko kannasta. Kun kaikki kohteet lasketaan yhteen, ovat kävijämäärät aukiolokuukautta kohden nousseet hieman edellisvuodesta. Vuonna 2001 matkailukohteissa kävi keskimäärin noin 8.600 kävijää yhtä aukiolokuukautta kohden. Taulussa 9 on ilmoitettu vuoden 2001 aukiolokuukaudet kohteittain. Aukiolokuukaudet on ilmoitettu täysinä kuukausina. Yhdeksi täydeksi kuukaudeksi lasketaan kuukausi, jolloin kohde on ollut auki vähintään 14 kalenteripäivää. Varsinaisista matkailukohteista ylivoimaisesti korkeimmat kapasiteetin käyttöasteet on huvipuistoilla. Huvipuistoissa käy keskimäärin 114.000 kävijää aukiolokuukautta kohden, kun seuraavina tulevilla kirkoilla ja muilla kirkollisilla kohteilla kapasiteetin käyttöasteet ovat noin 23.000 kävijää aukiolokuukautta kohden. Varsinaisista matkailukohteista poikkeavilla Finlands Festivals- tapahtumilla sekä tienvarsien matkailukohteilla oli runsaat 33.000 kävijää aukiolokuukautta kohden. Kaikkien edellä mainittujen luokkien kapasiteetin käyttöasteet ovat nousseet edellisvuodesta. Huvipuistojen sekä Finlands Festivals -tapahtumien parhaat kapasiteetin käyttöasteet selittynevät pitkälti näiden kohteiden aukiolokuukausien rajoittuessa parhaimpaan kesäsesonkiaikaan. Lisäksi Finland Festivals -kohteiden aukioloajanjaksoksi on merkitty yksi kuukausi siinäkin tapauksessa, vaikka tapahtuma kestäisi alle 14 vuorokautta. Ohikulkevaan liikenteeseen tukeutuvien tienvarsien opastuskeskusten käyttöasteet olivat jälleen viime vuonna yli 130.000 kuukausittaisen kävijän tasolla. Suurimman käyttöasteen kasvun kirjasivat tänä vuona muut eläinkohteet, Finland Festivals -kohteet, tiede- ja opetuskohteet sekä huvipuistot. Nämä kaikki pystyivät parantamaan käyttöastettaan reilusti edellisvuoden tasosta; muut eläinkohteet jopa 30 %. Huvipuistojen käyttöasteen nousuun vaikutti mm. Särkänniemen elämyspuiston laskentatavan muutos, josta johtuen Särkänniemen elämyspuiston vuoden 2001 kävijämäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna. Kapasiteetin käyttöaste on pudonnut eniten erityisrakennuksilla, taidenäyttelyillä, taidemuseoilla ja eläintarhoilla, kullakin noin kymmenyksen edellisestä vuodesta. Myös kuusi muuta kohderyhmää kirjasi kapasiteetin käyttöasteen laskua, tosin näillä lasku jäi alle viiteen prosenttiin. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 3 Keskimääräisten kävijämäärien kehitys aukiolokuukautta kohden vuonna 2001 Average growth in number of visitors in 2001, excluding the months attractions were closed Muut eläinkohteet, Other animal parks 30 % Finland Festivals 24 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions Huvipuistot, Amusement parks 13 % 19 % Viinitilat, Vineyards Näkötornit, Lookout towers Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Ulkomuseot, Open-air museums Erikoismuseot, Specialized museums Harrastuskohteet, Recreational attractions Kirkot ja muut kirkolliset k., Churches and other religious attractions Luostarit, Monasteries and convents Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres Erikoismyymälät, Specialized shops Casinot, Casinos 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 0 % Laivat, Ships Puuhamaat, Theme parks Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Automuseot, Car museums Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Eläintarhat, Zoos Taidemuseot, Art museums -1 % -2 % -2 % -2 % -3 % -5 % -9 % -9 % Taidenäyttelyt, Art galleries Erityisrakennukset, Architectural buildings -11 % -13 % -25 % -15 % -5 % 5 % 15 % 25 % 35 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 15 Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly changes in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat kuukausittain. Matkailullisesti vilkkain sesonki ajoittuu kesään ja etenkin heinäkuulle kesäloma-aikaan. Kannassa olevissa kohteissa käy kesäkuukausien (kesäkuu - elokuu) aikana puolet kaikista vuoden vierailijoista ja yksinään heinäkuun osuus koko vuoden kävijämääristä on viidennes. Kohteista eläin- ja näyttelykohteet painottuvat selvimmin kesäkaudelle. Touko-elokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijämääristä on eläinkohteissa noin 90 % ja näyttelykohteissa 80 %. Kesän merkitys on hieman pienentynyt aiemmista vuosista, koska kantaan on tänä vuonna saatu mukaan myös suurimpien hiihtokohteiden kuukausitilastot. Hiihtokeskusten kuukausitilastojen mukaan tulon ansiosta perhe- ja harrastuskohteiden kävijämäärät tasoittuvat paremmin koko vuodelle, etenkin alkuvuoden kävijämäärät ovat viime vuotta korkeammat. Tienvarsikohteiden, kylpylöiden, museoiden sekä tiede- ja opetuskohteiden kävijämäärät jakaantuvat muita tasaisemmin koko vuodelle. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset Finland Festival -tapahtumat houkuttelevat matkailijoita sen kuun tai sen tietyn viikon aikana, jolloin tapahtuma maakunnassa järjestetään. Heinäkuussa kävijämääriä kasvattaa Satakunnassa Porin Jazz, Kymenlaaksossa Kotkan Meripäivät, Etelä-Savossa Savonlinnan Oopperajuhlat, Etelä-Karjalassa Imatran Big Band Festivaali, Etelä-Pohjanmaalla Tangomarkkinat sekä Keski- Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festival. Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Touko-elokuun osuus koko vuoden kävijöistä jää näissä maakunnissa alle puoleen. Keski-Suomessa sijaitseva Laukaanhovi sekä Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäsesongin ulkopuolella. Vaikka Kainuussa heinäkuu nousee kävijämäärissä muita korkeammalle, tasoittavat maakunnassa sijaitsevat kylpylät kuukausikävijämääriä muiden kuukausien osalta. Lapissa Kemin lumilinna sekä hiihtolomamatkaajat kasvattavat kevään kävijämääriä etenkin maaliskuussa. Lisäksi joulumatkailu ja etenkin Joulupukin kammarin/pajakylän vierailijat näkyvät Lapin korkeassa kävijämääräluvussa joulun aikaan. Kuukausikohtaisissa tauluissa 3-11 ovat mukana vain ne julkiset kohteet, jotka ovat ilmoittaneet kuukausikohtaiset kävijätietonsa. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen Finland Festivals -tapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon pääosa tapahtumasta on ajoittunut. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2001 sekä keskiarvot vuosilta 1998-2001 Monthly visitors to tourist attractions in 2001 and average for 1998-2001 Kuva 3 Figure 3 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Family and recreational attractions, monthly visitors 2001 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 400 000 200 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4 Figure 4 ELÄINKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Animal parks, monthly visitors 2001 700 000 600 000 500 000 400 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 300 000 200 000 100 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 17 Kuva 5 Figure 5 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA SUURTAPAHTUMAT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Leisure centres and events, monthly visitors 2001 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 600 000 400 000 200 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 6 Figure 6 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Scientific and educational attractions, monthly visitors 2001 240 000 200 000 160 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 120 000 80 000 40 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 7 Figure 7 TIENVARSIKOHTEET JA MYYMÄLÄT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Roadside tourist service centres and shops, monthly visitors 2001 800 000 600 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 400 000 200 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 8 Figure 8 NÄYTTELYKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Exhibitions, monthly visitors 2001 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 80 000 60 000 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 19 Kuva 9 Figure 9 RAKENNUKSET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Buildings, monthly visitors 2001 300 000 250 000 200 000 150 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 10 Figure 10 MUSEOT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Museums, monthly visitors 2001 900 000 800 000 700 000 600 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

20 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 11 Figure 11 250 000 LUOSTARIT JA KIRKOT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Monasteries, convents and churches, monthly visitors 2001 200 000 150 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 21 Kuvat 12-31 Kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain vuonna 2001 sekä keskiarvot vuosilta 1998-2001 Monthly visitors to tourist attractions in 2001 and average for 1998-2001 Kuva 12 Figure 12 UUSIMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Uusimaa, monthly visitors 2001 1 400 000 1 200 000 1 000 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 800 000 600 000 400 000 200 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 13 Figure 13 ITÄ-UUSIMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Itä-Uusimaa, monthly visitors 2001 160 000 140 000 120 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

22 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 14 Figure 14 VARSINAIS-SUOMI Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Varsinais-Suomi, monthly visitors 2001 300 000 250 000 200 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 150 000 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII * Keskiarvon poikkeama vuonna 2001 toteutuneista kävijämääristä johtuu Naantalin Muumimaailman poisjäännistä tämän vuoden tilastoista. Kuva 15 Figure 15 180 000 SATAKUNTA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Satakunta, monthly visitors 2001 160 000 140 000 120 000 100 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 80 000 60 000 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 23 Kuva 16 Figure 16 KANTA-HÄME Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Häme, monthly visitors 2001 300 000 250 000 200 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 150 000 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 17 Figure 17 PIRKANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Pirkanmaa, monthly visitors 2001 900 000 800 000 700 000 600 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

24 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 18 Figure 18 PÄIJÄT-HÄME Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Päijät-Häme, monthly visitors 2001 180 000 160 000 140 000 120 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII * Keskiarvon poikkeama vuonna 2001 toteutuneista kävijämääristä johtuu Heinolan Tähtihovin poisjäännistä viime ja tämän vuoden tilastoista. Kuva 19 Figure 19 KYMENLAAKSO Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Kymenlaakso, monthly visitors 2001 300 000 250 000 200 000 150 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 25 Kuva 20 Figure 20 ETELÄ-KARJALA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 South Karelia, monthly visitors 2001 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 20 000 10 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 21 Figure 21 ETELÄ-SAVO Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 South Savo, monthly visitors 2001 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

26 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 22 Figure 22 POHJOIS-SAVO Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 North Savo, monthly visitors 2001 140 000 120 000 100 000 80 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 60 000 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 23 Figure 23 POHJOIS-KARJALA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 North Karelia, monthly visitors 2001 250 000 200 000 150 000 100 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 27 Kuva 24 Figure 24 KESKI-SUOMI Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Cetral Finland, monthly visitors 2001 350 000 300 000 250 000 200 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 150 000 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 25 Figure 25 ETELÄ-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 South Ostrobothnia, monthly visitors 2001 300 000 250 000 200 000 150 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

28 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 26 Figure 26 POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Ostrobothnia, monthly visitors 2001 120 000 100 000 80 000 60 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 27 Figure 27 KESKI-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Central Ostrobothnia, monthly visitors 2001 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 29 Kuva 28 Figure 28 POHJOIS-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 North Ostrobothnia, monthly visitors 2001 300 000 250 000 200 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 150 000 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 29 Figure 29 KAINUU Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Kainuu, monthly visitors 2001 120 000 100 000 80 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 60 000 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

30 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 30 Figure 30 LAPPI Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Lapland, monthly visitors 2001 350 000 300 000 250 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 200 000 150 000 100 000 50 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 31 Figure 31 AHVENANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Åland, monthly visitors 2001 80 000 60 000 keskiarvo 1998-01 average 1998-01 40 000 20 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 31 Ulkomaiset kävijät Foreign visitors Matkailukohteiden vierailijoista suurin osa on kotimaan matkailijoita. Kohteita pyydetään kuitenkin ilmiottamaan myös ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista kävijöistä. Kolme neljästä ilmoitti ulkomaisten kävijöiden osuuden viime vuodelta. Ulkomaalaisten osuuden selvittäminen on hankalaa ja tiedot perustuvat usein arvioon. Tulokset ovat siten suuntaa antavia. Vuonna 2001 tietokannassa olevissa matkailukohteissa vieraili yhteensä runsaat 3,2 miljoonaa ulkomaista kävijää, mikä on yli 10 % kaikista matkailukohteiden kävijöistä. Ulkomaisten matkailijoiden suosimia kohteita ovat etenkin Kemissä sijaitseva Matkailujäänmurtaja Sampo sekä Helsingin suuret kirkot Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali sekä Temppeliaukion kirkko. Näiden kohteiden viime vuoden kävijöistä kolme neljästä oli ulkomaalaisia. Muita kohteita, jotka houkuttelivat ulkomaisia matkailijoita kotimaisia enemmän olivat Rovaniemen Santapark, Joulupukin kammari/joulupukin pajakylä sekä Arktikum, Ahvenanmaan Önningebymuseet, Porvoon tuomiokirkko, Kirkkonummen ateljeekoti Hvitträsk, Muuramen saunakylä, Jyväskylän Alvar Aalto -museo sekä Finlandia -talon infoshop Helsingissä. Absoluuttisesti mitattuna ylivoimaisesti eniten ulkomaalaisia matkailijoita kävi Temppeliaukion kirkossa sekä Uspenskin katedraalissa, molemmissa yli 300.000 kävijää. Muita yli 100.000 ulkomaalisen kävijän kohteita olivat Joulupukin kammari Rovaniemellä, Suomenlinna sekä Helsingin ja Porvoon tuomiokirkot. Tienvarsikohteista Tähtihovin kävijöistä arvioidaan olleen 7 % ulkomaalaisia ja näin ollen se ylsi yli 100.000 ulkomaisen kävijän joukkoon. Pääsymaksut vuonna 2002 Entrance charges in 2002 Kohteiden pääsymaksut koskevat kuluvaa vuotta 2002. Osaan kohteista on vapaa sisäänpääsy, osaan riittää pelkkä sisäänpääsylippu ja joissakin kohteissa matkailija saattaa pääsymaksun lisäksi joutua lunastamaan erillisiä lippuja kuten esimerkiksi huvipuistojen laitelippuja. Pääsymaksujen vuosittaiset muutokset ovat olleet maltillisia. Selvityshetkellä, alkuvuodesta 2002, eivät etenkään kaikki kesäkohteet olleet vielä tehneet hinnoittelupäätöksiään, joten osan kohdalla hinta puuttui tai sille oli annettu tietty liukumaväli. Euroon siirtyminen nosti hieman pääsylippujen hintoja, nousu on ollut kuitenkin normaalin vuotuisen hintakorotuksen suuruinen. Taulussa 2 on esitetty vuonna 2002 aikuisilta perittävien pääsymaksujen vaihteluvälit kohdetyypeittäin. Luvuissa ei ole mukana ilmaiskohteita, joihin lukeutuvat tienvarsien opastuskeskukset, kansallispuistot, luontokeskukset (poikkeuksena Kolin kansallispuisto/ luontokeskus Ukko), viinitilat sekä kirkot Turun tuomiokirkon kirkkomuseota sekä Keuruun vanhaa kirkkoa lukuun ottamatta. Myöskään hiihtokeskusten hissilippuja ei ole sisällytetty tarkasteluun. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

32 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Taulu 2 Matkailukohteiden sisäänpääsymaksujen vaihteluväli vuonna 2002, aikuisten lippu euroa Range of adult entrance charges to tourist attractions in 2002, EUR Huvipuistot Amusement parks 2,50-15 Puuhamaat Theme parks 4-20 Harrastuskohteet Recreational attractions 0-7 Eläintarhat Zoos 5-12 Muut eläinkohteet Other animal parks 3,50-5 Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 4,20-15 Pelikasinot Casinos 5 Finland Festivals Finland Festivals 0-173 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 3,50-12,50 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres Erikoismyymälät Specialized shops 1,5 Viinitilat Vineyards 5-15 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 2-7 Taidenäyttelyt Art galleries 5-15 Automuseot Car museums 3,50-5,50 Laivat Ships 3-156,41 Näkötornit Lookout towers 2-4 Kartanot Mansions 2,50-12 Muut rakennukset Other buildings 5-10 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 2-5 Kulttuurihistorialliset museot Historical and cultural museums 1-20 Ulkomuseot Open-air museums 1,50-4,50 Erikoismuseot Specialized museums 1,50-20 Taidemuseot Art museums 1-8 Luostarit Monasteries and convents 3,5 Suhdannenäkymät vuodelle 2002 Outlook for visitors in 2002 Matkailukohteita pyydetään vuosittain arvioimaan oman kohteensa kävijämääräkehitystä tulevana kautena eli tässä tapauksessa vuonna 2002. Kävijämääräkyselyyn vastanneista 91 % antoi oman arvionsa tälle kaudelle, joten suhdannetarkastelu on kattava. Matkailukohteet ennustavat vuodelle 2002 keskimäärin neljän prosentin kasvua. Runsaat 40 % vastanneista kohteista odottaa kävijämääriensä kasvavan ja 47 % kohteista odottaa kävijämääriensä pysyvän edellisvuoden tasolla. Yhdeksän prosenttia matkailukohteista odottaa kuluvan vuoden kävijämäärien laskevan edellisestä vuodesta, mikä on hieman suurempi joukko kuin viime vuonna. Suhdannekatsauksessa tarkastellaan lähemmin myös kohteiden kävijämääräodotuksia alaluokittain ja maakunnittain. Tarkasteluun otettiin mukaan vain kohteet, joilta saatiin ennuste vuodelle 2002. Syynä suureen kasvuun tai laskuun ennusteissa ovat usein mm. aukiolokuukausien muuttuminen, remontti, erikoisnäyttely tai juhlavuosi. Suurinta kävijämäärien kasvua ennustavat tänä vuonna kartanot ja eläintarhat, jotka odottavat reilun kymmenyksen kasvua. Muutoin kasvuodotukset ovat edellisvuotta maltillisempia. Tänä vuonna kolmannes kohdeluokista odottaa yli 5 % kasvua, kun viime vuonna vastaavaa kasvua odotti yli puolet kohdeluokista. Kuudessa kohdeluokassa kävijämäärien odotetaan kääntyvän laskuun kuluvana vuonna. Suurinta laskua odottavat tiede- ja opetuskohteet. Tähän vaikuttanee pitkälti Vantaan Tiedekeskus Heurekan ennustama kävijämäärien lasku viime vuoden huiman suosion saavuttaneen Dinosaurus -näyttelyn jälkeen. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 33 Kuva 32 Kävijämääräennustukset kohdeluokittain vuodelle 2002 Outlook for visitors in 2002 Kartanot, Mansions Eläintarhat, Zoos 12 % 12 % Puuhamaat, Theme parks Harrastuskohteet, Recreational attractions Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Viinitilat, Vineyards Finland Festivals Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres 7 % 7 % 6 % 5 % 5 % 5 % 5 % 4 % Casinot, Casinos Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres Taidemuseot, Art museums Ulkomuseot, Open-air museums Kirkot ja muut kirkolliset k., Churches and other religious attr. Erikoismyymälät, Specialized shops Automuseot, Car museums Taidenäyttelyt, Art galleries Erikoismuseot, Specialized museums Luostarit, Monasteries and convents Erityisrakennukset, Architectural buildings Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Huvipuistot, Amusement parks Laivat, Ships Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres -1 % -1 % -2 % Näkötornit, Lookout towers Muut eläinkohteet, Other animal parks -3 % -3 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions -12 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

34 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kävijämäärien ennakoidaan viime vuosien tapaan kasvavan suurimmassa osassa maakuntia. Puolessa maakunnista kasvua ennustetaan kuitenkin olevan alle 5 %. Suurimmat kasvuodotukset ovat Itä-Uudellamaalla sekä Satakunnassa, joissa kohteiden kävijämäärien odotetaan kasvavan lähes viidenneksellä. Muita yli 5 % kasvua ennustavia maakuntia ovat Kymenlaakso, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Vaasan rannikkoseutu. Uudellamaalla kävijämäärien ennustetaan pysyvän vuoden 2001 tasolla ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa kävijämäärien ennakoidaan hieman laskevan edellisestä vuodesta. Kuva 33 Kävijämääräennustukset maakunnittain vuodelle 2002 Outlook for visitors by region in 2002 Itä-Uusimaa Satakunta 18 % 18 % Kymenlaakso 10 % Keski-Pohjanmaa, Central Ostrobothnia 7 % Vaasan rannikkoseutu, Coastal Vasa 6 % Pohjois-Pohjanmaa, North Ostrobothnia 5 % Etelä-Karjala, South Karelia 4 % Pohjois-Savo, North Savo 3 % Lappi, Lapland 3 % Kainuu 3 % Etelä-Pohjanmaa, South Ostrobothnia 2 % Etelä-Savo, South Savo 2 % Häme 1 % Ahvenanmaa, Åland 1 % Keski-Suomi, Central Finland 1 % Varsinais-Suomi 1 % Uusimaa 0 % Pohjois-Karjala, North Karelia -1 % Pirkanmaa -2 % Päijät-Häme -4 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 35 KULTTUURIKOHTEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN KÄVIJÄMÄÄRÄKEHITYS LONG-TERM TREND IN NUMBER OF VISITORS TO CULTURAL ATTRACTIONS Matkailukohteiden kävijämääriä on kerätty vuodesta 1985 lähtien. Näistä tiedoista syntynyt tietokanta mahdollistaa kävijämääräkehityksen tarkastelun pidemmällä aikavälillä. Viime vuonna alkaneessa kävijämäärien pitkän aikavälin kehitystarkastelussa olivat huvipuistot, eläinkohteet sekä kylpylät. Tänä vuonna tarkastelun kohteena ovat kulttuurikohteet, joita tässä yhteenvedossa ovat kulttuurihistoriallisten ja maakunnallisten museoiden lisäksi linnat ja linnoitukset, luostarit sekä kirkot. Osa kulttuurikohteista on tietokannassa luokiteltu muihin kohdeluokkiin, joten ne jäävät tarkastelun ulkopuolelle (mm. Turun linna, Arktikum ja Siida) Museoiden ja linnojen kävijämäärätietoja on alusta asti, muiden kulttuurikohteiden tiedot ovat lyhyemmältä ajanjaksolta. Tietoja on kuitenkin siinä määrin, että niillä voidaan kuvata kulttuurikohteiden kiinnostavuutta matkailukohteina sekä sitä, miten kiinnostus niitä kohtaan on vuosien aikana muuttunut. Kannassa on nykyisin noin 90 kappaletta kulttuurihistoriallisia kohteita. Noin kolmannes on ollut mukana alusta lähtien. Kulttuurikohteita tarkasteltiin myös niiden alueellisen sijoittumisen mukaan. Tarkastelussa olevat kulttuurikohteet sijaitsevat suurelta osin vanhoissa kaupungeissa ja kulttuuriympäristöissä. Museoita on muita kulttuurikohteita määrällisesti enemmän ja ne sijaitsevat tasaisemmin ympäri maan kaupunkeja ja kuntakeskuksia. Lapin museot on luokiteltu muihin erikoismuseoihin eivätkä näy kuvassa. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

36 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Linnojen kävijämäärätietoja on vuodesta 1985 lähtien. Aineistossa hallitsevana on ollut Suomenlinnan kävijämäärät. Linnojen kokonaiskävijämäärä pysytteli 700.000 kävijän tasolla vuoteen 1996 asti. Vuonna 1997 Suomenlinnassa tehtiin korjaustöitä, eikä kohteen kävijämääriä siltä vuodelta laskettu. Korjaustöiden jälkeen linnojen kokonaiskävijämäärät nousivat Suomenlinnan kasvaneen kävijämäärän ansiosta yli miljoonaan vuotuiseen kävijään. Tämän jälkeen linnojen kävijämäärät ovat pysytelleet hyvin tasaisesti miljoonan kävijän tasolla. Kuva 34 Linnojen ja linnoitusten kävijämääräkehitys vuodesta 1985 vuoteen 2001 Trend in the number of visitors to castles and fortresses from 1985 to 2001 1 100 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 kävijää, visitors 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Hämeen linna Olaviin linna Turun kaupungin historiallinen museo Suomenlinna * Suomenlinnassa tehtiin korjaustöitä vuonna 1997. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 37 Tietokannassa on 23 kulttuurihistoriallista museota. Kävijämäärältään merkittävimmät näistä ovat Suomen kansallismuseo sekä Amurin työläismuseokortteli Tampereella. Myös Museokeskus Vapriikissa sekä Luostarinmäen käsityöläismuseossa vuotuiset kävijämäärät ylittivät yli 50.000 kävijän. Museoiden kävijämäärät ovat vaihdelleet jossain määrin vuosittain, mutta suurimpien kulttuurihistoriallisten museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä on pysytellyt pitkään samalla tasolla. Kokonaiskävijämäärään vaikutti selvästi Suomen kansallismuseon lähes kolme vuotta kestänyt kunnostustyö. Kansallismuseon kävijämäärät kasvoivat heti yli 100.000 vuotuiseen kävijään kunnostustyön valmistuttua vuonna 2000 ja seuraavana vuonna kävijämäärä lähestyi jo 150.000 kävijää. Myös muiden kulttuurihistoriallisten museoiden suosio on viime vuosina lähtenyt kasvuun. Kuva 35 Kymmenen suurimman kulttuurihistoriallisten museoiden kävijämääräkehitys vuodesta 1989 vuoteen 2001 Trend in the number of visitors to the ten largest cultural history museums from 1989 to 2001 550 000 kävijää, visitors 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Museokeskus Vapriikki Kuopion museo Ainola Savonlinnan maakuntamuseo Hvitträsk Ålands museum Rauman museo Amurin työläismuseokortteli Luostarinmäen käsityöläismuseo Suomen kansallismuseo * Museokeskus Vapriikin toiminta käynnistyi vuonna 1996. Suomen kansallismuseota peruskorjattiin vuosina 1997-2000. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002