Delfiinit maksavat Särkänniemelle yli 5 000 euroa päivässä olisiko niiden lopettaminen inhimillisin vaihtoehto? Eläimet vaativat edelleen vähintään viiden työntekijän jatkuvaa hoitoa, vaikka eivät enää esiinny. KOTIMAA 14.8.2016 13:21 Jukka Harju HELSINGIN SANOMAT JUKKA RAPO Särkänniemen delfiinien kohtalo on edelleen auki. Fakta Delfiinit etsivät uutta kotia Särkänniemi päätti lokakuussa 2015, että delfinaario suljetaan. Näytöksiä ei enää pidetä, mutta delfiinit asuvat edelleen delfinaariossa. Särkänniemelle on myönnetty delfiinien siirtolupa Kreikassa sijaitsevaan Attica Zoological Parkiin. Selvitystyöt delfiinien uuden kodin löytämiseksi ovat kuitenkin edelleen kesken. Lähde: Särkänniemi
TAMPERE ENSIN kaikki tapahtui nopeasti, sitten on ollut hiljaisempaa. Kun Särkänniemi viime syksynä ilmoitti sulkevansa delfinaarion, moni saattoi yllättyä päätöksestä. Särkänniemen delfinaario oli vuosia erilaisten eläinoikeusryhmien hampaissa, mutta yleisempikin mielipide oli alkanut kääntyä älykkäiden merinisäkkäiden tarhausta vastaan. Särkänniemi toimi ennen kuin oli liian myöhäistä. Sulkemispäätöksessä mainittiin nimenomaan yleinen asenneilmasto, mutta iso osa syystä oli myös laitoksen kannattamattomuus. Se, mikä vielä 1990-luvulla kuului luontevasti huvipuistoreissuun, ei ole sitä enää 2010-luvulla. NYT neljän delfiinin tilanne on ratkaisematon. Kohta on vuosi kulunut, mutta järkevää esitystä delfiinien sijoitukselle ei ole kuultu. Niistä on tullut kallis kustannuserä Särkänniemelle. Niiden ylläpito maksaa huvipuistolle vuodessa jopa kaksi miljoonaa euroa, ja ne vaativat edelleen vähintään viiden työntekijän verran jatkuvaa hoitoa, vaikka eivät enää esiinny. Viime syksynä kerrottiin, että jo tänä kesänä entisen delfinaarion tiloissa avautuisi sisäaktiviteettipuisto skeittiramppeineen. Ei avautunut. TOINEN yllätys koettiin heinäkuussa, kun Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen sanoi lehdessään ääneen sen, mitä jokainen iäkkään lemmikin omistaja joutuu pohtimaan: Jossain vaiheessa ei vain enää ole muita vaihtoehtoja ja eläimen lopettaminen on joskus parasta eläinsuojelua. Tästä olisi saattanut seurata somemyrsky vailla vertaa, vaan ei syntynyt. Jokinen sanoo yllättyneensä palautteen positiivisuudesta. Odotin negatiivista ryöppyä, mutta sitä ei tullut ollenkaan. Palautetta tuli paljon, hän sanoo. Ajatus koko Suomen tuntemien Veeran, Delfin, Leevin ja Eevertin piikittämisestä on ikävä ja vastenmielinen, kun ne ensin ovat vuosikymmeniä ilahduttaneet lapsia ja vanhempia. Mutta jostain kertoo se hiljaisuus, joka seurasi Jokisen Lopullinen ratkaisu -otsikoitua artikkelia. LÄHES tai koko ikänsä altaassa Tampereella asunut delfiini on erittäin vaikea sijoitettava, varsinkin kun Särkänniemikin on korostanut eläimen kannalta parasta ratkaisua. Se ei tarkoita halpaa ja helppoa, joita on jo ollut tarjolla. Kreikkalainen eläinpuisto on ollut kiinnostunut, mutta miten tamperelaiset delfiinit selviäisivät siirrosta ja miten merivesialtaista taivasalla? Keskusteluissa esiin on myös noussut toive delfiinien vanhainkodeista, mutta sellaisia ei ole, ja mereenkään niitä ei voi päästää. Sitten on vielä niiden ikä: kaksi vanhinta lähenevät neljääkymmentä, kaksi nuorinta ovat yli kaksikymmentä. Odotettavissa oleva elinikä on noin viisikymmentä vuotta. Ne ovat laumaeläimiä, joten mitä sitten, kun ne yksi kerrallaan alkavat kuolla betoniseen altaaseensa Tampereella? YHTÄLÖ on vaikea. Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä on luvannut esittää ratkaisua elo syyskuussa, ja sitä haetaan nyt ympäri maailman. Kaksi miljoonaa euroa vuodessa seuraavien kolmenkymmenen vuoden ajan on kova hinta huvipuistovetonaulasta, josta päätettiin joskus 1980-luvulla. Sattumoisin se on lähes saman verran kuin Särkänniemi teki viime vuonna tappiota.