Ohje henkilökunnalle 1 (11) Virtsateiden katetrointi Urologiset ohjeet kestokatetrointiin katetripotilaan hoitoon toistokatetrointiin huuhtelukatetrin käyttöön
Ohje henkilökunnalle 2 (11) Sisältö Kestokatetrointi 3 1. Yleistä katetroinnista 3 2. Katetroinnin valmistelu 3 2.1. Katetrin valinta 3 2.2. Katetrointivälineet 4 2.3. Potilaan valmistelu 4 3. Virtsateiden katetrointi 5 3.1. Miespotilaan katetrointi 5 3.2. Naispotilaan katetrointi 6 4. Kestokatetripotilaan hoidosta 7 4.1. Suljettu virtsankeräysjärjestelmä 7 4.2. Hygieniasta huolehtiminen 7 4.3. Kestokatetripotilaan virtsanäytteenotto ja virtsatietulehdusten hoito 7 4.4. Kestokatetrin huuhtominen 8 4.5. Kestokatetripotilaan ohjaus 8 5. Kestokatetrin poisto 9 5.1. Kestokatetrin poistoon liittyvät ongelmatilanteet 9 6. Toistokatetrointi 10 6.1. Katetrointivälineet 10 6.2. Katetroinnin suoritus 10 7. Huuhtelukatetrin käyttö 11 7.1. Katetrointivälineet 11 7.2. Katetroinnin suoritus 11 7.3. Potilaan seuranta rakkohuuhtelun aikana 11
Ohje henkilökunnalle 3 (11) Kestokatetrointi 1. Yleistä katetroinnista Laita katetri paikoilleen mahdollisimman hellävaraisesti, jotta et aiheuta virtsaputkivaurioita, jotka luovat infektioille otolliset olosuhteet. Rentouta ja rauhoita potilasta. Avustajan kanssa katetrointi on helpompaa, mutta se onnistuu yksinkin. Kestokatetria laitettaessa alapesu tehdään tehdaspuhtailla välineillä, mutta katetria käsitellään steriilisti. Urologisten leikkausten yhteydessä myös pesu tehdään steriilein välinein. Oikein suoritettu virtsatiekatetrointi on potilaalle helppo ja kivuton toimenpide. Se edellyttää katetroijalta virtsateiden anatomian tuntemista. 2. Katetroinnin valmistelu 2.1. Katetrin valinta Foley-katetri, jossa on vähintään kaksi kanavaa, toinen pallon täyttöä ja toinen virtsan kulkua varten Katetrimateriaali ja pitoaika Teflon- tai silikonpäällysteinen lateksikatetri lyhytaikaiseen käyttöön, vaihto vähintään kuukauden välein Hydrogeelipäällysteinen lateksikatetri pitkäaikaiseen käyttöön, vaihto vähintään kolmen kuukauden välein 100 % silikonkatetri pitkäaikaiseen käyttöön, vaihto vähintään kolmen kuukauden välein Katetrin koko Mahdollisimman ohut, jotta katetri ei aiheuta tarpeetonta painetta virtsaputkeen ja sallii virtsaputken normaalien eritteiden poistumisen Aikuisilla yleensä ch 12-16 ja lapsilla ch 6-12 lapsen koosta riippuen Katetrin kärjen muoto Nelaton-katetri on suorakärkinen ja käytetään normaaliin katetrointiin Tiemann-katetri on käyräkärkinen ja käytetään miehillä, kun katetrointi on hankalaa esim. suurentuneen eturauhasen vuoksi Couvelaire-katetrin pää on avoin ja sitä käytetään lähinnä rakon huuhteluun Katetripallon koko ja täyttöneste Pallon tilavuus vaihtelee 5-50 ml:aan katetrista riippuen Täyttöneste; aqua, hypertoninen 5,85 % NaCl (0,9 % NaCl voi kiteytyä ja tukkia pallontäyttökanavan) tai 10 % glyseroliliuos Aqua saattaa haihtua silikonkatetrin pallosta, siksi aqua on vaihdettava kerran kuukaudessa
Ohje henkilökunnalle 4 (11) 2.2. Katetrointivälineet Pesuvälineet: tehdaspuhdas pesukuppi ja -taitokset, pesunesteenä 0,9 % NaCl tai aqua Tehdaspuhtaat toimenpidekäsineet pesemiseen Steriilit suonenpuristimet / atulat (kerta- tai monikäyttöiset) katetrin asettamista varten Edellisten tilalla voi vaihtoehtoisesti käyttää valmista katetrointipakkausta Puudutusgeeliä Sopiva katetri Tehdaspuhdas takaiskuventtiilillä varustettu virtsankeräyspussi ja teline pussille Injektioruisku, lääkkeenottokanyyli ja neste pallon täyttöä varten Steriili liina yksin katetroitaessa 2.3. Potilaan valmistelu Kerro potilaalle mitä teet, miksi ja miten Selvitä potilaan aikaisempi kokemus katetroinnista ja anna tarvittaessa kipulääkettä etukäteen Selvitä potilaan mahdolliset aikaisemmat urologiset toimenpiteet tai traumat, jotka ovat voineet aiheuttaa virtsaputken ahtauman (strikturan). Jos tällaisessa tapauksessa katetri ei helposti mene rakkoon, luovu katetroinnista Selvitä potilaan mahdolliset allergiat Puudutusaineallergia; käytä parafiiniöljyä tai liukastusgeeliä esim. K-Y-geeliä virtsaputken liukastamiseen Latexallergia; käytä 100% silikonkatetria ja lateksittomia käsineitä Ohjaa potilas pesemään alapesu suihkuttamalla ennen katetrointia
Ohje henkilökunnalle 5 (11) 3. Virtsateiden katetrointi 3.1. Miespotilaan katetrointi Miehen virtsaputki on 15-20 cm pitkä, alle 1cm läpimittainen putki ja siinä on kaksi jyrkkää mutkaa (Kuva 1). Kuva 1. Miehen alavirtsateiden anatomia Kuva 2. Kestokatetri miehen virtsarakossa Kerää katetrointiin tarvittavat välineet Laita potilas hyvään katetrointiasentoon; selälleen makaamaan, jalat suorana ja kädet sivulla Ota reilusti käsihuuhdetta kuiviin käsiin, levitä sormenpäihin, peukaloon ja joka puolelle käsiin ja hiero kunnes kädet ovat kuivat Laita tehdaspuhtaat käsineet käteesi Pesun alkaessa ota tukeva ote peniksen varresta kolmella sormella samalla esinahkaa taakse vetäen ja nostaen penis pystyyn. Säilytä tämä ote koko katetroinnin ajan Pese kostutetuilla taitoksilla virtsaputken suu, terska ja esinahan alainen tila Puuduta ja liukasta virtsaputki puudutusgeelin avulla Laita puudutusruiskun kartionmuotoinen kärki virtsaputkeen (vähintään kaksi 10ml:n ruiskullista) Ruiskuta puudute hitaasti ja tarvittaessa pidä taukoa, jos puudute pursuaa ulos. Rauhoita ja rentouta potilasta samalla. On tärkeää, että puudute menee rakkoon asti. Purista virtsaputken suuta kevyesti kiinni, että puudute ei valu ulos Odota puudutteen vaikutuksen alkamista pari minuuttia Työnnä katetri hitaasti tyveä myöten rakkoon steriiliä suonenpuristinta tai atulaa apuna käyttäen Ensimmäisen mutkan ohitus onnistuu, kun otat peniksestä tukevan otteen ja nostat sen pystyyn. Eturauhasen kärjen alapuolella olevasta mutkasta pääset parhaiten läpi käyttämällä käyräkärkistä Tiemann-katetria. Huom. Tiemann-katetrin kärki ylöspäin potilaan nenää kohti Jos ulkoisen sulkijalihaksen kohdalla tuntuu vastusta, se usein antaa myöten kun työnnät katetria tasaisesti ja samalla pyydät potilasta rentoutumaan Suurentunut eturauhanen hankaloittaa katetrin sisäänviemistä. Silloin isompi katetri usein auttaa eikä katetrin kärki taivu mutkalle niin helposti Jos miehelle tulee erektio katetroinnin valmistelun yhteydessä tai katetroinnin aikana, katetroinnin voi suorittaa erektiosta huolimatta mikäli katetri menee esteettä ja kivutta. Vaihtoehtona on odottaa erektion laukeamista, sitä voi nopeuttaa esim. alavatsalle peniksen tyveen lai-
Ohje henkilökunnalle 6 (11) tettavalla kylmäpussilla. Selkäydinvammaisilla kylmäpussin käyttöön kannattaa suhtautua varauksella. Katetri on rakossa, kun sieltä valuu virtsaa. Geeli saattaa tukkia katetrin, joten odota vähän aikaa virtsan tulemista. Voit pyytää potilasta yskäisemään ja tarvittaessa voit imeä kevyesti ruiskulla. Täytä katetripallo vasta sen jälkeen, kun olet varmistanut, että katetri on rakossa (Kuva 2) Yhdistä katetri virtsankeräyspussiin Puhdista virtsaputken ympäristö geelistä Vedä esinahka paikoilleen eli terskan päälle parafimoosin välttämiseksi Kiinnitä katetri teipillä vatsanpeitteiden päälle virtsaputken hankaumien ja painevaurioiden ehkäisemiseksi Riisu käsineet ja hiero käsihuuhdetta käsiisi 3.2. Naispotilaan katetrointi Naisen virtsaputki on 3-5cm pitkä ja kaartuu loivasti ylöspäin (Kuva 3).Virtsaputkensuun löytäminen voi olla hankalaa, joten katetroi huoneessa, jossa on hyvä kohdevalo. Kuva 3. Naisen alavirtsateiden anatomia Kuva 4. Katetri naisen virtsarakossa Kerää katetrointiin tarvittavat välineet Laita potilas hyvään katetrointiasentoon; selälleen makaamaan, polvet koukussa ja jalat voimakkaasti levitettyinä Ota reilusti käsihuuhdetta kuiviin käsiin, levitä sormenpäihin, peukaloon ja joka puolelle käsiin ja hiero kunnes kädet ovat kuivat Pue tehdaspuhtaat käsineet käteesi Levitä peukalolla ja etusormella sekä isot että pienet häpyhuulet, jolloin virtsaputken ja emättimen suuaukot avautuvat. Säilytä tämä ote koko katetroinnin ajan Pese kostutetuilla taitoksilla ylhäältä alaspäin virtsaputken ja emättimen suu sekä isot ja pienet häpyhuulet Puuduta ja liukasta virtsaputki puudutusgeelillä Laita puudutusruiskun kartionmuotoinen kärki virtsaputkeen ja ruiskuta puudutetta (3-5ml) hitaasti Odota pari minuuttia puudutteen vaikutusta Työnnä katetri rakkoon steriiliä suonenpuristinta tai atulaa apuna käyttäen Jos katetri menee emättimeen, vaihda uusi steriili katetri
Ohje henkilökunnalle 7 (11) Katetri on rakossa, kun sieltä valuu virtsaa. Geeli saattaa tukkia katetrin, joten odota vähän aikaa virtsan tulemista. Voit pyytää potilasta yskäisemään ja tarvittaessa voit imeä kevyesti ruiskulla. Täytä katetripallo vasta sen jälkeen, kun olet varmistanut, että katetri on rakossa (Kuva 4) Yhdistä katetri virtsankeräyspussiin Puhdista virtsaputken ympäristö geelistä Kiinnitä katetri teipillä reiteen virtsaputken hankaumien ja painevaurioiden ehkäisemiseksi Riisu käsineet ja hiero käsihuuhdetta käsiisi 4. Kestokatetripotilaan hoidosta 4.1. Suljettu virtsankeräysjärjestelmä Yhdistä katetri aina suljettuun virtsankeräysjärjestelmään, sillä infektioriski lisääntyy, jos irrotat katetrin virtsankeräyspussista tai hanallisesta korkista Käytä sairaalassa pitkällä letkulla varustettua, pohjasta tyhjennettävää virtsankeräyspussia kiinnitettynä pussitelineeseen Potilaan kotiutuessa katetrin kanssa yhdistä katetri raajapussiin ja kiinnitä se tarranauhoilla sääreen tai reiteen Voit yhdistää katetrin myös katetriventtiiliin, mikäli potilaalla ei ole ylivenyttynyt virtsarakko ja hän osaa tyhjentää rakkonsa säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Älä kuitenkaan laita korkkia (tulppaa), joka joudutaan ottamaan pois joka kerta, kun rakkoa tyhjennetään Huolehdi virtsan vapaasta virtauksesta pitämällä keräyspussi rakon tason alapuolella ja varmistamalla, että katetri ei mene mutkalle 4.2. Hygieniasta huolehtiminen Hiero käsihuuhdetta käsiisi aina ennen ja jälkeen katetrin käsittelyä Käytä tehdaspuhtaita käsineitä katetria käsitellessäsi Huolehdi kestokatetripotilaan alapesusta päivittäin (pese myös katetri ulkoa päin) Virtsankeräyspussin vaihtoa määräajoin ei suositella. (Katso kohta 4.1 Suljettu virtsankeräysjärjestelmä) Huolehdi potilaan riittävästä nesteytyksestä (1,5-2 litraa/vrk ellei jonkin sairauden vuoksi ole toisin määrätty), jotta virtsatiet huuhtoutuvat 4.3. Kestokatetripotilaan virtsanäytteenotto ja virtsatietulehdusten hoito Ota virtsanäyte kestokatetripotilaalta vain, jos potilaalla on virtsatietulehdusoireita Sulje katetri ennen virtsanäytteen ottoa ainakin kahdeksi tunniksi Ota virtsanäyte virtsapussin letkusta sille varatusta kohdasta tai katetrin läpi ruiskulla ja neulalla. Puhdista näytteenottokohta 0,5 %:lla Klorhexol-liuoksella tai denaturoidulla alkoholilla esim. A12t:llä kostutetuilla tehdaspuhtailla taitoksilla. Katetrin vaihdon yhteydessä voit laskea virtsan näyteastiaan suoraan uudesta katetrista kontaminaatiota välttäen Kestokatetripotilaan oireellinen virtsatietulehdus (kuume, selkäkipu, kirvely, verivirtsaisuus, sakkainen ja haiseva virtsa) hoidetaan virtsaviljelyn herkkyysmäärityksen mukaisella mikrobilääkkeellä Ennen mikrobilääkkeen aloitusta katetri poistetaan. Jos tämä ei ole mahdollista, katetri vaihdetaan mahdollisimman pian (1-2 vrk) mikrobilääkehoidon aloittamisen jälkeen Mikrobilääkeprofylaksia ei ole tarpeen rutiinisti kestokatetripotilaalla
Ohje henkilökunnalle 8 (11) 4.4. Kestokatetrin huuhtominen Kestokatetripotilaan valittaessa virtsaamisen tunnetta tarkista, että katetri on auki Jos katetri on tukossa, huuhdo katetria 0,9 %:lla NaCl-liuoksella Käytä seuraavia huuhteluvälineitä: Steriili ruisku (100ml) ja steriili liuoskuppi huuhtelunesteelle 0,9 % NaCl-liuos huuhtelunesteeksi Tehdaspuhtaat käsineet huuhtelijalle Puhdas kaarimalja huuhtelunesteen rakosta valuttamista varten Ruiskuta huuhtelunestettä katetrin kautta rakkoon noin 50 ml kerralla ja anna nesteen valua kaarimaljaan tai voit myös kevyesti vetää nesteen takaisin ruiskuun. Tarkkaile, että sisään ruiskutetun nesteen määrä on sama kuin ulos tulleen. Rakkoa ei saa täyttää likaa. 4.5. Kestokatetripotilaan ohjaus Ohjaa kestokatetripotilasta huolehtimaan omatoimisesti katetrista Opeta potilaalle seuraavat asiat: Käsien pesu ennen ja jälkeen katetrin käsittelyn Alapesu kerran päivässä ja samalla katetrin pesu ulkoapäin Riittävä nesteiden juominen (1,5-2 litraa/vrk) Virtsankeräyspussin kuljettaminen rakon tason alapuolella Ohjaa kotiutuvalle kestokatetripotilaalle lisäksi: Virtsankeräyspussin/hanallisen korkin vaihto tarvittaessa Ongelmatilanteissa (esim. jos virtsaa ei tule katetrista, potilaalla on virtsatietulehduksen oireita, virtsa menee veriseksi tai katetri tulee ulos rakosta) yhteydenotto omaan terveyskeskukseen tai yksikköön, jossa katetri on laitettu Katetri vaihdetaan tai poistetaan yleensä omassa terveyskeskuksessa Virtsankeräyspussit/hanalliset korkit potilas saa omasta terveyskeskuksesta tai hoitotarvikejakelusta. Potilas tarvitsee hoitotiedotteen ilmaisjakelua varten Potilaan kotiutuessa anna hoitotarvikkeita mukaan (virtsankeräyspussit, hanalliset katetrikorkit) ja tarvittaessa tee hoitotiedote terveyskeskukseen apuvälineistä, jos kysymyksessä on pitkäkestoinen katetrihoito Suullisen ohjauksen lisäksi, anna potilaalle kirjallinen kotihoito-ohje
Ohje henkilökunnalle 9 (11) 5. Kestokatetrin poisto Katetri on poistettava heti, kun sitä ei tarvita Hiero käsihuuhdetta käsiisi ja laita tehdaspuhtaat käsineet Tyhjennä katetripallo ruiskulla imemällä pallo tyhjäksi täyttökanavan kautta. Vedä katetri ulos hitaasti Seuraa virtsauksen onnistumista katetrin poiston jälkeen Jos hankaluuksia virtsauksen aloituksessa, niin kipulääkitys, puudutusgeeliä virtsaputkeen, hyvä virtsaamisasento ja lämmin suihku voivat auttaa Jos potilas ei saa virtsattua, hänet tulee kertakatetroida. Kestokatetrin uudelleen laittamista vältetään 5.1. Kestokatetrin poistoon liittyvät ongelmatilanteet Jos katetri on karstoittunut, etkä saa sitä poistettua, voit laittaa puudutusgeeliä katetrin sisään sekä katetrin sivusta virtsaputkeen. Pyörittele katetria varovasti ja anna sen liukua ulos Jos pallon täyttöventtiili on rikki etkä saa pallon täyttönestettä ulos, voit katkaista katetrin täyttöventtiilin yläpuolelta ja mahdollisesti pallo tyhjenee itsestään vähitellen Jos pallo ei sittenkään tyhjene, lääkäri voi puhkaista pallon ultraääniohjauksessa neulalla vatsanpeitteiden läpi tai peräsuolen kautta
Ohje henkilökunnalle 10 (11) 6. Toistokatetrointi Toistokatetroinnilla virtsarakko tyhjennetään säännöllisesti 1-6 kertaa vuorokaudessa, jos virtsarakko ei tyhjene spontaanisti tai sinne jää runsaasti jäännösvirtsaa. Toistokatetrointi on tulehdusten ja komplikaatioden ehkäisyn kannalta parempi vaihtoehto katetrointiin kuin kestokatetri tai subrapubinen kystostomia katetri. Katetroinnin voi tehdä potilas itse, hänen läheisensä tai hoitaja. 6.1. Katetrointivälineet Vedellä liukastettava, hydrofiilinen katetri (sairaalassa liukasteena Aqua tai 0,9% NaCl ja kotona vesijohtovesi) Tehdaspuhtaat käsineet, jos muu kuin potilas itse katetroi ja lisäksi sairaalassa steriili suonenpuristin/atula katetrin sisään viemistä varten Pesuvälineet sairaalassa: tehdaspuhdas liuoskuppi ja pesusykeröt tai suihku Pesuvälineet kotona: suihku tai pesulaput ja vesijohtovesi Virtsankeräysastia tai -pussi virtsamäärän mittausta varten Naisille peili itsekatetroinnissa 6.2. Katetroinnin suoritus Kerää katetrointiin tarvittavat välineet Katetrointi tehdään joko istuen, seisten tai makuulla Käsien desinfiointi tai kotona pesu vedellä ja saippualla Katetrin valmistelu; laitetaan liukastusneste katetripussiin, niin että katetri ui nesteessä. Katetripussi kiinnitetään pussin yläreunassa olevan teipin avulla esim. pesualtaan reunalle. Nesteen annetaan vaikuttaa vähintään 30 sekuntia, jonka jälkeen katetri on valmis katetrointiin. Kodin ulkopuolella katetroidessa potilas voi käyttää katetria, jossa on vesi mukana. Käsineet käteen, jos joku muu kuin potilas itse katetroi Alapesu joko suihkuttamalla tai pesulapuilla/-sykeröillä. Kotona riittää alapesu 1-2 kertaa päivässä. Katetroinnin suoritus. Potilas katetroi paljain, puhtain käsin ja sairaalassa hoitaja käyttää tehdaspuhtaita käsineitä ja suonenpuristinta/atulaa katetrin sisäänviemisessä. o Katetrointiote Miehellä tukeva ote toisella kädellä peniksestä, jota nostetaan loivasti ylöspäin Naisella toisen käden peukalo ja keskisormi raottavat häpyhuulia ja itsekatetroinnissa peilin avulla haetaan virtsaputken suu o Katetri otetaan toisella kädellä pussista ja viedään tasaisesti ja rauhallisesti virtsaputken kautta virtsarakkoon katetrin kontaminaatiota välttäen o Annetaan virtsarakon tyhjentyä o Kun virtsarakko on tyhjä, vedetään katetri ulos ja katetrointi tarvikkeet hävitetään sekajätteisiin o Virtsamäärä mitataan tarvittaessa Käsien pesu/desinfionti katetroinnin jälkeen
Ohje henkilökunnalle 11 (11) 7. Huuhtelukatetrin käyttö Huuhtelukatetrilla tarkoitetaan 3-kanavaista katetria, jonka kautta on mahdollista juoksuttaa steriiliä keittosuolaa huuhtelemaan virtsarakkoa. Katetriballonki täyttää yhden kanavan kautta, nesteen sisään juoksutus on mahdollista toisen kanavan kautta ja kolmatta kanavaa myöten virtsa ja mahdollinen sisään juoksutettu neste tulevat ulos. Huuhtelukatetreja on kellertäviä 3-tiekatetreja (silikonipintainen latex-katetri) sekä jäykempiä kirkkaita hematuriakatetreja. Katetrien koot ovat Ch18-Ch22 (silikonipintainen huuhtelukatetri) ja Ch22 tai Ch24 (kirkas hematuriakatetri). Pääsääntöisesti voidaan laittaa pehmeämpi kellertävä 3-tiekatetri. 7.1. Katetrointivälineet Kuten kohdassa 2.2 Lisäksi tarvitaan huuhteluyhdistäjä, jolla luerlock-kantainen tippaletku voidaan yhdistää katetriin. 7.2. Katetroinnin suoritus Kuten kohdassa 3.1 ja 3.2 Metallista katetriohjainta ei pidä käyttää. Katetripalloon riittää yleensä 10-20 ml Aqua, vaikka katetrissa lukee 30 ml 7.3. Potilaan seuranta rakkohuuhtelun aikana Huuhtelunestettä (keittosuola) saa juoksuttaa rakkoon vain tippatelineessä olevasta tippapussista ilman painetta. Ruiskupumppuja, painepussia tai vastaavia ei saa käyttää. Tippalaskuria tai vastaavia ei käytetä. Ulos tulevan nesteen määrää on seurattava, ulos pitää tulla sisään menevä neste ja mahdollinen diureesi. Potilaan vointia ja huuhtelun toimintaa on seurattava tiheästi. Huuhtelu tulee välittömästi keskeyttää jos o potilas valittaa pahenevaa alavatsakipua tai kovaa virtsaamisen tarvetta o herää epäily että huuhteluneste ei tule ulos o potilaan tajunnan tason ollessa madaltunut tai tajuttomalla potilaalla todetaan alavatsan jännittyminen tunnustellen Välittömästi huuhtelun aloituksen jälkeen keittosuolan voi antaa valua vapaasti tippatelineessä olevasta pussista, ja sitten kun muutaman minuutin kuluessa ulos tulevan huuhtelunesteen väri on tasaantunut, voi huuhtelua hidastaa. Huuhtelun nopeus säädetään silmämääräisesti ulos tulevan nesteen värin perusteella, kun ulos tuleva neste on hennosti punertavaa, voi huuhtelunopeutta hidastaa ja tuntien kuluessa huuhtelun kokonaan lopettaa. Pienet hyytymät tulevat yleensä katetrista läpi itsestään tai varovaisesti poistopuolen letkusta pumpaten puristelemalla. Jos rakon tyhjeneminen tukkeilee toistuvasti esim. kookkaampien hyytimien takia, tulee rakon lavaatioon kokemusta omaavan henkilön huuhdella hyytymiä rakosta ruiskun avulla. Virtsan kirkastuttua huuhtelukatetria ei ole välttämätöntä vaihtaa ohuempaan katetriin mikäli katetrihoidon tarve on muutamia vuorokausia ja jos paksu katetri ei potilasta erityisesti haittaa.