Imetyksen ensihetket Varhainen aloitus ja kuuden kuukauden täysimetys voivat pelastaa yli miljoonan vauvan hengen! Kansainvälisen imetysviikon 2007 (World Breastfeeding Week) toimintakansio, WABAn (The World Alliance for Breastfeeding Action) materiaalista vapaasti kääntänyt ja lyhennellyt Kristiina Myyrinmaa
Esityksen sisältö Kansainvälisen imetysviikon 2007 tavoitteet Elämän hätkähdyttävä ensimmäinen tunti Optimaalinen imetys Imetysoikeudet Miksi ihokontakti ja ensi imetys tunnin kuluessa syntymästä on niin tärkeää? Riittääkö imetyksen aloittaminen ensitunnin aikana takamaan täysimetyksen jatkumisen? Ohjelmilla on vaikutusta Kuinka saada imetys käynnistettyä ensitunnin aikana Vääriä uskomuksia: Normaalin imetyksen aloituksen esteet Toimintaehdotuksia Lähteet
Kansainvälisen imetysviikon 2007 tavoitteena on: Tuoda koko maailman tietoisuuteen, että miljoonan vauvan henki voidaan pelastaa antamalla vauvalle mahdollisuus imetykseen elämänsä ensitunnin aikana Edistää välitöntä äidin ja vauvan ihokontaktia ja täysimetyksen jatkamista kuuden kuukauden ikään Rohkaista terveysministeriöitä ja muita viranomaisia tunnustamaan, että imetyksen aloittaminen tunnin sisällä syntymästä on ennaltaehkäisevän terveydenhoidon avaintekijä Taata, että perheet saavat tietoa siitä, mitä merkitystä on ensi imetyksellä tunnin kuluessa synnytyksestä, jotta he pystyvät varmistamaan, että heidän vauvansa saa tähän mahdollisuuden Tukea hiljattain tarkistettua ja täydennettyä YK:n erityisjärjestö WHO:n sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelmaa (Baby Friendly Hospital Initiative, BFHI)
Elämänsä ensitunnin aikana vauva löytää äidin rinnan. Äidillä ja vauvalla ovat tähän kaikki valmiudet, jos heille annetaan mahdollisuus toteuttaa luonnollista käyttäytymistään. Tästä alkaa elämää ylläpitävä imetyssuhde äidin ja lapsen välillä. Se alkaa syntymästä. Ensimmäinen toimintamme syntymän jälkeen on imeä äitiemme maitoa. Se on hellyyden ja myötätunnon teko. Ilman sitä emme selviä hengissä. Se on selvää. Se on elämää. Se on totuus. Dalai Lama ja Howard C. Cutler, The Art of Happiness A Handbook for Living.1998
Elämän hätkähdyttävä ensimmäinen tunti Kun terve vastasyntynyt asetetaan ihokontaktiin äitinsä vatsalle tai rintakehälle heti syntymän jälkeen, hän osaa jo hämmästyttävän paljon. Hän on tarkkaavainen. Hän osaa ryömiä äidin kosketuksen stimuloimana vatsan yli rinnalle. Vauva alkaa kosketella ja hieroa rintaa. Tämä vauvan käden hellä ensikosketus stimuloi ja käynnistää oksitosiinin muodostumisen äidin elimistössä, mikä sekä käynnistää maidon herumisen että vahvistaa äidin tunnesidettä vauvaan. Sitten vauva haistelee, kokeilee ja nuolee äidin nänniä. Viimein vauva ottaa rinnan suuhunsa ja alkaa imeä. Tämä tapahtumaketju on elintärkeä ihmislapsen selviytymiselle. Vaikka useat alan teokset ovat kuvanneet näitä tavanomaisia vastasyntyneen toimintoja, olemme vasta ymmärtämässä, kuinka tärkeää on antaa äidille ja lapselle mahdollisuus tähän kokemukseen. Tutkijat ovat ensi kertaa arvioineet ensi imetyksen ajankohdan vaikutusta vastasyntyneiden kuolleisuuteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että imetyksen aloittaminen ensimmäisen tunnin aikana saattaa laskea kuolleisuutta.
Optimaalinen imetys WHO:n ja UNICEFin maailmanlaajuinen strategia vauvojen ja lasten syöttämisestä (Global Strategy for Infant and Young Child Feeding) suosittelee täysimetystä ensimmäisten kuuden kuukauden ajan ja osittaisimetystä muun sopivan ruoan ohella kaksivuotiaaksi tai yli. Imetyksen normaali käynnistyminen alkaa ensiminuuttien tai tuntien aikana ihokontaktissa, ja antaa äidille ja lapselle parhaan mahdollisen alun imetykselle. WHO:n Sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelma (Baby Friendly Hospital Initiative, BFHI), ja erityisesti WHO:n ja UNICEFin 10 askelta onnistuneeseen imetykseen ohjelman neljäs askel edellyttävät tällaista menettelyä.
Imetysoikeudet Lapsen oikeuksien julistus (The Convention on the Rights of the Child) tunnustaa, että jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään, ja se pyrkii turvaamaan heidän selviytymistään ja kehittymistään. Imetys ensimmäisen tunnin aikana auttaa tämän tavoitteen toteutumisessa. Naisilla on oikeus tähän tietoon ja oikeus saada tarvittavaa tukea voidakseen aloittaa imetyksen näin.
Miksi ihokontakti ja ensi imetys tunnin kuluessa syntymästä on niin tärkeää? 1/4 1. Äidin ruumiinlämpö auttaa pitämään vauvan sopivan lämpimänä, mikä on erityisen tärkeää pienille ja pienipainoisille vauvoille. 2. Vauvat ovat vähemmän stressaantuneita, rauhallisempia ja heidän hengityksensä ja sydämensykkeensä ovat tasaisempia. 3. Vauva altistuu ensin äitinsä bakteereille, jotka ovat enimmäkseen harmittomia, tai joita vastaan äidinmaito sisältää vastaaineita. Äidin bakteerit valloittavat vauvan suoliston ja ihon, taistelevat ympäristön vaarallisempia bakteereita vastaan ja näin ehkäisevät infektioita.
Miksi ihokontakti ja ensi imetys tunnin kuluessa syntymästä on niin tärkeää? 2/4 4. Ensi imetyksillä vauva saa kolostrumia nestemäistä kultaa Kolostrumissa on runsaasti immunologisesti aktiivisia soluja, vastaaineita ja suojaavia proteiineja. Se on vauvan ensimmäinen vastustuskyvyn lähde. Se suojaa monia infektioita vastaan. Se auttaa vauvaa säätelemään omaa, kehittyvää immunijärjestelmäänsä. Se sisältää kasvun aineksia, jotka auttavat vastasyntyneen suolistoa kypsymään ja toimimaan tehokkaasti. Tämä vaikeuttaa mikroorganismien ja allergeenien pääsyä vauvan kehoon. Se on A vitamiinipitoista, mikä suojaa silmiä ja vähentää infektioita Se stimuloi vauvan suolta liikkeeseen, mikä nopeuttaa mekoniumin (lapsenpihkan) poistumista suolistosta. Tämä vähentää kellastumisen riskiä Sitä erittyy pienissä määrissä, juuri oikealla tavalla uudelle vauvalle
Miksi ihokontakti ja ensi imetys tunnin kuluessa syntymästä on niin tärkeää? 3/4 5. Koskettelu, suulla tunnustelu ja imeminen rinnalla kiihdyttävät oksitosiinin vapautumista äidin elimistössä, mikä on tärkeää monesta syystä: Oksitosiini saa kohdun supistelemaan. Tämä saattaa auttaa istukan syntymistä ja vähentää äidin verenvuotoa synnytyksen jälkeen Oksitosiini stimuloi muita hormoneja, jotka auttavat äitiä tuntemaan itsensä rauhalliseksi, rennoksi ja saavat hänet rakastumaan vauvaansa Oksitosiini kiihdyttää maidon herumista rinnoista
Miksi ihokontakti ja ensi imetys tunnin kuluessa syntymästä on niin tärkeää? 4/4 6. Useimmat naiset kokevat uskomatonta iloa tavatessaan lapsensa ensi kertaa ja isät jakavat tämän riemun! Äidin ja lapsen välinen vahva side alkaa kehittyä. Ylipäätään ihokontakti ja varhaiset kolostrum imetykset ovat yhteydessä laskeneeseen kuolleisuuteen ensimmäisen kuukauden aikana, täysimetyksen todennäköisyyteen ja imetyksen pidempään kokonaiskestoon, mistä seuraa positiivisia terveysvaikutuksia ja pienempää kuolleisuutta myös myöhemmin.
Riittääkö imetyksen aloittaminen ensitunnin aikana takamaan täysimetyksen jatkumisen? Ei todellakaan. Äidit tarvitsevat jatkuvaa tukea onnistuakseen kuuden kuukauden täysimetyksessä. Perhe, terveydenhoitohenkilökunta, ystävät ja muu ympäröivä yhteiskunta ovat kaikki äidin tukiverkoston tärkeitä jäseniä. Terveydenhoitohenkilöstöllä on oltava koulutuksen kautta saatua osaamista arvioida imetystä, tunnistaa ongelmia sekä tietoa ja taitoja auttaa äitiä ratkaisemaan ongelmia. Ammattilaisen tekemä seuranta 48 72 tunnin jälkeen synnytyksestä, uudelleen viikon kuluttua ja myöhemminkin tarjoavat mahdollisuuden puuttua mahdollisiin ongelmiin ajoissa. Se myös kannustaa ja rohkaisee äitiä, kun asiat sujuvat hyvin.
Ohjelmilla on vaikutusta Ei tiedetä tarkkaan, kuinka monet vauvat saavat kokea ihokontaktin ja ensiimetyksen tunnin kuluessa syntymästään. Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen ohjelma (The 10 Steps for Successful Breastfeeding), joka kuuluu sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelmaan, sisältää askeleen, jossa edellytetään auttamaan äitiä imetyksen aloittamisessa ensitunnin aikana. Hiljattain tarkistetut sairaaloiden vauvamyönteisyysmateriaalit tarkentavat tätä askelta selventämällä tarvetta välittömään ihokontaktiin ja jatkuvaan tukeen, jotta ensi imetys saavutettaisiin tunnin kuluessa syntymästä. Nykyisin ymmärretään, että vauvojen tulisi saada olla ihokontaktissa heti syntymän jälkeen sekä mahdollisuus imetykseen heti, kun vauva osoittaa olevansa siihen valmis. Muut askeleet käsittelevät täysimetyksen jatkumisen todennäköisyyden lisäämistä: Äidin auttamista vauvan saamisessa rinnalle (asento ja imuote); vierihoitoa synnytyksen jälkeen; lapsentahtista imetystä; tuttipullon ja huvitutin käytön välttämistä; lisämaidon välttämistä, mikäli siihen ei ole lääketieteellistä syytä. Imetyksen aloitus, täysimetys ja imetyksen kesto ovat lisääntyneet Sairaaloiden vauvamyönteisyys ohjelmaan kuuluvissa synnytyssairaaloissa. Ohjelmilla on vaikutusta.
Kuinka saada imetys käynnistettyä ensitunnin aikana Synnyttäville äideille tarjotaan tarkoituksenmukaista, kulttuuriset ja henkilökohtaiset seikat huomioivaa ja tukevaa hoitoa Rohkaistaan äitejä käyttämään enemmän ei lääketieteellisiä hoitokeinoja synnytyksessä (hieronta, aromaterapia, liikkuminen) Annetaan äidin synnyttää haluamassaan asennossa Kuivataan vastasyntynyt nopeasti, säästäen lapsen ihoa suojaava kinakerros Asetetaan vauva alastomana äidin paljaalle rintakehälle kasvokkain peiteltynä Annetaan vauvan etsiä rintaa. Äiti stimuloi vauvaa kosketuksellaan ja voi auttaa vauvaa lähemmäs nänniä (vauvaa ei saa kuitenkaan pakottaa) Pidetään vauvaa ihokontaktissa vähintään siihen saakka, kun ensi imetys on päättynyt Myös sektiolla syntyneet vauvat pääsevät ihokontaktiin syntymän jälkeen Viivästetään häiritseviä ja stressaavia hoitotoimenpiteitä. Vauva tulisi punnita, mitata ja hänelle antaa ennaltaehkäisevät lääkkeet/rokotukset imetyksen jälkeen Lisämaitoa ei anneta ilman lääketieteellistä syytä
Vääriä uskomuksia: Normaalin imetyksen aloituksen esteet 1/3 1. Kolostrum ei ole hyvää tai se on jopa haitallista vauvalle väärin! Kolostrum on elintärkeää normaalille kasvulle ja kehitykselle: Ensimmäiset immuunitekijät antaa suojaa suolisto ja muita infektioita vastaan Suolta puhdistava vaikutus (toimii ulostuslääkkeenä ) ja näin vähentää kellastumisen riskiä 2. Vastasyntynyt tarvitsee muita nesteitä ennen imetystä väärin! Muut vauvalle annetut nesteet (annettuna ennen imetyksen aloitusta) lisäävät vastasyntyneen riskiä saada infektio, vähentävät täysimetyksen onnistumisen todennäköisyyttä ja lyhentävät imetyksen kokonaiskestoa. 3. Vauva ei saa tarpeeksi ruokaa tai nestettä vain kolostrumista ja rintamaidosta väärin! Kolostrum riittää vauvan ensitarpeisiin. Normaalisti vastasyntyneet menettävät 3 6 % syntymäpainostaan. Siksi heidän kehossaan on varastoituna vettä ja sokeria.
Vääriä uskomuksia: Normaalin imetyksen aloituksen esteet 2/3 4. Vauva kylmettyy väärin! Vauvat ovat turvallisessa lämpötilassa ollessaan ihokontaktissa äitinsä kanssa. Hämmästyttävää kyllä, äidin rintojen lämpötila nousee 0.5 C astetta kahden minuutin sisällä siitä, kun hän on saanut vauvan rinnalleen. 5. Äidit ovat liian uuvuksissa synnytyksestä, eivätkä voi imettää vauvaa heti väärin! Oksitosiinin purkaus, joka seuraa ihokontaktista vauvan kanssa, ja imetys auttavat äitiä rauhoittumaan vauvan syntymän jälkeen. 6. On tärkeää imeä vauvan suu, nenä ja nielu ennen ensihenkäystä, jotta estettäisiin vauvaa hengittämästä sisään lapsivettä väärin! Normaalin, terveen vastasyntyneen imeminen ei ole tarpeen. Se saattaa vaurioittaa suun limakalvoja, kurkkua tai äänihuulia. Vatsalaukun imeminen häiritsee myös imetystä.
Vääriä uskomuksia: Normaalin imetyksen aloituksen esteet 3/3 7. K vitamiinipiikin anto on välttämätöntä heti syntymän jälkeen väärin! The American College of Obstetrics and Gynaecology and the Academy of Breastfeeding Medicine toteaa, että tämä tärkeä ennaltaehkäisevä toimenpide voidaan siirtää jopa tunnin päähän, ja tehdä vauvan imetyksen jälkeen ilman riskiä vauvalle. Tämänkään toimenpiteen ajaksi äitiä ja vauvaa ei tulisi erottaa. 8. Naiset tarvitsevat lääkkeitä selvitäkseen synnytyskivuista ei välttämättä! Puudutus ja nukutuslääkkeet voivat lamauttaa vauvan estäen rinnanhamuilukäyttäytymistä ja viivästyttää imetyksen alkua tunneilla tai päivillä. Täydentävien terapiamuotojen käyttö ja kumppanin mukanaolo synnytyksessä auttaa naista kestämään kipua. 9. Äidin auttaminen näillä ohjeilla on liian työlästä väärin! Vauvan ollessa äidin rinnalla kätilö voi jatkaa äidin ja vauvan muuta normaalia arviointia ja tehdä muita tehtäviä. Vauva löytää tiensä rinnalle.
Toimintaehdotuksia 1/2 Imetyksen aloittamisella ensitunnin aikana voisi olla valtava vaikutu maailman lasten terveyteen. Imetystä tukevien ohjeiden ja toimintatapojen on muututtava paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Synnytyssairaaloille Arvioidaan synnytyspaikkoja mitkä tekijät estävät ideaalisen imetyksen aloittamista? Kehitetään toimintasuunnitelmia, joiden avulla pureudutaan havaittuihin esteisiin Rohkaistaan laitoksia pitämään kirjaa siitä, alkaako imetys ensitunnin aikana vai ei Järjestetään kuukausittaisia palavereita, joissa mietitään, mitä voidaan tehdä ohjelmien ja ohjeistusten suhteen ja käytännön toimintatapojen suhteen, jotta tuloksia voitaisiin parantaa Käyttöönotetaan hiljattain tarkistetut ja tarkennetut Sairaaloiden vauvamyönteisuus ohjelman materiaalit Tarkistetaan synnytyksen hoidon menettelytavat, jotta imetyksen käynnistymiseen haitallisesti vaikuttavia menettelytapoja voidaan muokata.
Toimintaehdotuksia 2/2 Terveydenhuoltohenkilöstölle Opetetaan kätilöitä ja terveydenhoitajia fasilitoimaan imetyksen aloitusta ensitunnin aikana Tue vähintään yhtä äitiä joka päivä! Perheenjäsenille ja yhteisölle Tarjotaan perheille koulutusta ja tietoa imetyksen tärkeydestä odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Otetaan isovanhemmat ja muut merkittävät perheenjäsenet mukaan keskusteluun Tunnistetaan yhteisöjen sellaiset jäsenet, joilla on vaikutusmahdollisuuksia ja tahtoa välittää viestiä eteenpäin, tukea äitejä imetyksen aloittamisessa ja täysimetyksessä Pyritään saamaan media mukaan välittämään viestiä. Päätöksentekijöille Rohkaistaan ministereitä, viranomaisia ja muita vaikutusvaltaisia tahoja sisällyttämään imetyksen varhainen aloitus äitiyshuollon best practise mittariksi.
Lähteet American College of Obstetrics and Gynecology. (2007). Breastfeeding: Maternal and infant aspects. Special report from ACOG. ACOG Clin Rev, 12(supp), 1s 16s. Bergstrom, A., Okong, P., & Ransjo Arvidson, A. (2007). Immediate maternal thermal response to skin to skin care of newborn. Acta Paediatr, 96(5), 655 658. Dimkin, P., & O'Hara, M. (2002). Nonpharmacologic relief of pain during labor: Systematic reviews of five methods. American Journal of Obstetrics and Gynecology, 186(5, Supp), S131 S159. Fransson, A., Karlsson, H., & Nilsson, K. (2005). Temperature variation in newborn babies: Importance of physical contact with the mother. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed, 90, F500 F504. Hanson, L. (2004). Immunobiology of Human Milk: How Breastfeeding Protects Infants. Amarillo, TX: Pharmasoft Publishing. Kramer, M., Chalmers, B., Hodnett, E., & PROBIT Study Group. (2001). Promotion of breastfeeding intervention trial (PROBIT): A randomized trial in the republic of Belarus. JAMA, 285, 413 420. Kroeger, M., & Smith, L. (2004). Impact of birthing practices on breastfeeding: Protecting the mother and baby continuum. Boston: Jones and Bartlett. Lauer JA, Betran AP, Barros AJ, de Onis M. (2006). Deaths and years of life lost due to suboptimal breast feeding among children in the developing world: a global ecological risk assessment. Public Health Nutr, 9(6):673 85. Matthiesen, A., Ranjo, A., Nissen, E., & Uvnas Moberg, K. (2001). Post partum maternal oxytocin release by newborns: Effects of infant hand massage and sucking. Birth, 28, 13 19. Sobhy, S. M., NA. (2004). The effect of earl initiation of breastfeeding on the amount of vaginal blood loss during the fourth stage of labor. Egypt Public Health Association, 79(1 2), 1 12. The Academy of Breastfeeding Medicine Protocol Committee. (2003). Protocol #5: Peripartum breastfeeding management for the healthy mother and infant at term. Retrieved May 1, 2007, from www.bfmed.org Vaidya, K., Sharma, A., & Dhungel, S. (2005). Effect of early mother baby close contact over the duration of exclusive breastfeeding. Nepal Medical College Journal, 7(2), 138 140. Widstrom, A., Ransjo Arvidson, A. B., Christensson, K., & et al. (1987). Gastric suction in healthy newborn infants: Effects on circulation and developing feeding behaviour. Acta Paediatr, 76, 566 572.
Ohjelmat Breastfeeding protocols: www.bfmed.org BFHI & revisions: www.unicef.org/nutrition/index_24850.html Global Strategy for Infant and Young Child Feeding: www.who.int/child adolescenthealth/publications/pubnutrition.htm Low birth weight babies: www.who.int/reproductive health/publications/kmc/text.pdf and www.who.int/childadolescent health/new_publications/nutrition/isbn_92_4_159509_4.pdf Synnytys Midwifery: www.internationalmidwives.org Doula: www.dona.org Maternity Services: www.motherfriendly.org Imetyksen suojelu Code: www.ibfan.org Imetyksen tuki Lactation Consultant: www.ilca.org Mother Support: www.lalecheleague.org Suomessa: www.imetys.fi
Kiitokset Written by: Arun Gupta. Edited by: Sallie Page Goertz and Radha Holla Bhar. Many thanks to reviewers: Alice Barbiere, Elaine Petitat Cote, Felicity Savage, Fernando Vallone, Lida Lhotska, Liew Mun Tip, Linda Parry, Luann Martin, Michael Latham, Miriam Labbok, Nicette Jukelevics, Pamela Dunne, Pamela Morrison, Pauline Kisanga, Rebecca Magalhães, Nutrition Section UNICEF, and Departments of Child and Adolescent Health and Development (CAH) and Nutrition for Health and Development (NHD) at World Health Organization. Production: Liew Mun Tip and Adrian Cheah. This project is funded by the Dutch Ministry of Foreign Affairs (DGIS). The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) is a global network of individuals and organisations concerned with the protection, promotion and support of breastfeeding worldwide based on the Innocenti Declarations, the Ten Links for Nurturing the Future and the WHO/UNICEF Global Strategy for Infant and Young Child Feeding. Its core partners are International Baby Food Action Network (IBFAN), La Leche League International (LLLI), International Lactation Consultant Association (ILCA), Wellstart International and Academy of Breastfeeding Medicine (ABM). WABA is in consultative status with UNICEF and an NGO in Special Consultative Status with the Economic and Social Council of the United Nations (ECOSOC). WABA does not accept sponsorship of any kind from companies producing breastmilk substitutes, related equipment and complementary foods. WABA encourages all participants of World Breastfeeding Week to respect and follow this ethical position. OVERALL COORDINATION WABA Secretariat P O Box 1200 10850 Penang, Malaysia Fax: 60 4 657 2655 waba@streamyx.com www.waba.org.my www.worldbreastfeedingweek.org