1. Johdanto Uudessa vesilaissa (VL, 587/2011) yhteisön ja yhtiön käsitteet on korvattu vesioikeudellisen yhteisön käsitteellä hanketyypistä riippumatta (VL 12 luku) Vesioikeudellinen yhteisö voidaan muodostaa useita vesilain mukaisia hanketyyppejä varten Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9)
2. Yhteisön jäsenyys Vesioikeudellisen yhteisön jäseniä ovat hankkeesta hyötyä saavien kiinteistöjen omistajat, rakenteiden käyttäjät ja muut hyödynsaajat Keskiveden nostohankkeissa yksityisenä hyötynä pidetään vesialueen tai rantakiinteistön käyttöarvon nousua siinä tarkoituksessa johon sitä käytetään tai voidaan käyttää (VL 6:2)
3. Perustava kokous Aloitteentekijä kutsuu kaikki tiedossa olevat hyödynsaajat ja muut mahdolliset jäsenet perustavaan kokoukseen. Perustavassa kokouksessa yhteisölle on hyväksyttävä säännöt ja valittava toimitsija/t tai hallitus Ilmoitus kokouksesta paikkakunnan lehdessä ja kutsukirje tiedossa oleville jäsenille. Ilmoitus ja kutsu 14 pv ennen kokousta Aloitteentekijä voi olla kuka tahansa hankkeesta mahdollisesti hyötyä saava
4. Yhteisön säännöt Perustavassa kokouksessa yhteisölle hyväksyttävissä säännöissä tulee mainita mm: yhteisön nimi kotipaikka tarkoitus (esim. järven kunnostaminen) äänimäärän laskentaperusteet yhteisön kokousten koolle kutsuminen nimenkirjoitusoikeus toiminnan rahoituksen järjestäminen kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestäminen (mm. tilikausi ja tilitarkastajat) AVI vahvistaa säännöt hyväksyessään vesilain mukaisen luvan ja yhteisöstä tulee oikeustoimikelpoinen kun yhteisö merkitään vesiyhteisörekisteriin
5.Kustannusten jako yhteisössä Yhteisöllä on oikeus periä jäseniltään yhteisön toimintaan liittyviä kustannuksia Kustannukset jaetaan suhteellisen käyttöhyödyn mukaan Yhteisön ulkopuolille jäävien osalta AVI voi määrätä hakemuksesta hyötyä saavan osallistumaan hankkeen kustannuksiin vaikka hyötyä saava vastustaisi hanketta (VL 6:8)
6.Päätösvalta yhteisössä Päätösvaltaa käyttää yhteisön kokous. Yhteisön kokouksessa päätetään seuraavista asioista: jäsenyydestä päättäminen kiinteistön hankkiminen, luovuttaminen tai kiinnittäminen maksujen määrääminen jäsenille toimitsijan tai hallituksen valitseminen tai erottaminen tilinpäätöksen vahvistaminen yhteisön sääntöjen muuttaminen yhteisön purkautuminen Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä
7. Hallitus ja toimitsijat Yhteisöllä tulee olla joko hallitus tai toimitsija/t Hallitus vastaa siitä, että yhteisön hallinto on hoidettu asianmukaisesti Hallitus vastaa yhteisön kokousten valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta Hallitus ja toimitsijat käyttävät yhteisön puhevaltaa tuomioistuimessa
8. Yhteisön päätöksen moittiminen Jäsen voi moittia yhteisön kokouksen, hallituksen tai toimitsijain päätöstä, jos päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä tai se on lain tai yhteisön sääntöjen vastainen taikka päätös loukkaa hänen etujaan Asia on pantava vireille hakemuksella lupaviranomaisessa (AVI) 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä
9. Yhteisön kirjanpito- ja vahingonkorvausvelvollisuus. Yhteisö on kirjanpitovelvollinen (VL 12:5.1) Aineistoa säilytettävä kuusi vuotta Jäsenillä on oikeus tutustua kirjanpitoon Yhteisön hallitus, toimitsija tai tilintarkastaja on vahingonkorvausvelvollinen tahallisista tai tuottamuksellisista vahingoista yhteisölle (VL 12:16.1) Myös yhteisön jäsen voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos vahinko on tahallinen tai tuottamuksellinen ja loukkaa lakia ja/tai yhteisön sääntöjä
10. Yhteisön purkautuminen Yhteisö ei voi purkautua, jos sillä on vesilain mukaisia velvoitteita tai vastuita Yhteisöä koskevan sääntelyn avulla on tarkoitus varmistaa, että pitkäkestoisissakin hankkeissa on aina joku hankkeesta vastaava taho AVI voi hakemuksesta myöntää luvan hankkeen keskeyttämiselle (velvoitteista irrottautuminen), jos keskeyttäminen ei merkittävästi loukkaa yleistä tai yksityistä etua
Kiitokset..