Säännöt Surunauha ry, Sorgbandet rf

Transkriptio

1 1 / 6 Säännöt Surunauha ry, Sorgbandet rf Jäsenkokouksen hyväksymät Sisällysluettelo 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ja toiminta-alue Tarkoitus Tarkoituksen toteuttaminen Jäsenyys Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen Jäsenmaksu Hallitus Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Varsinainen kokous Yhdistyksen jäsenyys muissa yhdistyksissä Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Yhdistyslaki... 6

2 2 / 6 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Surunauha ry. Yhdistyksen ruotsinkielinen nimi on Sorgbandet rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimina-alueena koko maa. 2. Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on tukea itsemurhan tehneiden läheisiä jakamalla tietoa sekä luomalla mahdollisuuksia kokemusten ja tunteiden vaihtoon. Toiminta on luonteeltaan itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä ja eheytymistä edistävää sekä sairastumista, työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevää. 3. Tarkoituksen toteuttaminen Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää vertaistukea ja tukihenkilötoimintaa pitää yhteyttä jäseniinsä säännöllisillä jäsentiedotteilla tiedottaa toiminnasta ja kertoo läheisen itsemurhasta selviytymisestä järjestää koulutusta, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimii yhteistyössä omaisjärjestöjen sekä mielenterveys- ja hoitoalan järjestöjen ja muiden, yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa tukevien tahojen kanssa toimii yhteistyössä vastaavien kansainvälisten järjestöjen kanssa voi palkata toimintaansa varten henkilökuntaa ja tehdä sopimuksia tuottamistaan ja ostamistaan palveluista kuntien ja kuntayhtymien sekä yksityisten palvelutuottajien ja yritysten kanssa voi perustaa ja ylläpitää voittoa tavoittelematta toipumiskoteja itsemurhan tehneiden läheisille sekä järjestää sopeutumisvalmennusta ja sitä tukevaa muuta toimintaa voi muilla vastaavilla tavoilla edistää tarkoituksen toteuttamista Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa sekä järjestää maksullisia kursseja ja koulutustilaisuuksia 4. Jäsenyys Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, ainaisjäsenet, yhteisöjäsenet, kannatusjäsenet ja kunniajäsenet.

3 3 / 6 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi, yhteisöjäseneksi tai ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys, muu oikeustoimikelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys, muu oikeustoimikelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. Edellä mainitut jäsenet hallitus hyväksyy hakemuksen perusteella. Hallitus voi nimetä kirjallisen esityksen perusteella kunniajäseneksi henkilön, joka on tehnyt erityisen ansiokasta työtä yhdistyksen, itsemurhien ehkäisytyön tai itsemurhan tehneiden läheisten aseman parantamisen hyväksi. Kunniajäsen voi olla myös kansainvälisesti tunnustettu henkilö. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksuista. Kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ennen kunniajäsenyyttään ole ollut yhdistyksessä varsinaisena jäsenenä. 5. Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden ajalta huomautuksesta huolimatta. Jäsen, joka tarkoituksella toimii yhdistyksen tarkoitusta vastaan tai muulla tavoin on aiheuttanut yhdistykselle huomattavaa vahinkoa, voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksellä. 6. Jäsenmaksu Syyskokous päättää vuosittain jäsenmaksujen suuruudesta. Maksu voi olla erisuuruinen kohdan 4 mukaisesta jäsenyyden lajista riippuen. Hallitus voi kirjallisessa hakemuksessa perustellusta syystä antaa jäsenelle vapautuksen jäsenmaksusta pitkäaikaisen sairauden, työttömyyden tai muun painavan syyn johdosta. 7. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, neljä (4) muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Vuosittain erovuorossa ovat kaksi varsinaista ja yksi varajäsen. Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kaksi kautta peräkkäin. Sama henkilö ei voi toimia puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana yhtäaikaisesti.

4 4 / 6 Hallitus voi käyttää apunaan asiantuntijoita. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti perustellen vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi sen jäsenistä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä. Varajäsenten kutsuminen tilapäisesti poissaolevan varsinaisen jäsenen paikalle tapahtuu siinä järjestyksessä, missä heidät on valittu. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai varapuheenjohtaja kaksi yhdessä, tai muu hallituksen erikseen nimeämä henkilö yhdessä jonkun edellä mainitun kanssa. 9. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 10. Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella kyseisen vuoden jäsenvelvoitteensa suorittaneella, 16 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, ainaisjäsenellä ja yhteisöjäsenellä yksi ääni.

5 5 / 6 Kunniajäsenellä on kokouksissa äänioikeus, mikäli hän on ennen kunniajäsenyyttään ollut yhdistyksen varsinainen jäsen. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Jokaisella jäsenvelvoitteensa suorittaneella jäsenellä on oikeus siirtää äänioikeutensa toiselle äänioikeutetulle jäsenelle antamalla tälle valtakirja. Kullakin jäsenellä voi kokouksessa kuitenkin olla vain yksi valtakirja ja näin siis enintään kaksi ääntä. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille ilmoittamalla siitä kaikille jäsenille jaettavassa jäsentiedotteessa tai kirjeellä. 12. Varsinainen kokous Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään vuosikertomus 6. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

6 6 / 6 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle sekä annetaan hallitukselle valtuudet tarvittaessa sopeuttaa budjetti ja toimintasuunnitelma vahvistuneen tulorahoituksen mukaisesti 6. valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja vuosittain erovuorossa olevat muut hallituksen jäsenet, kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. 7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 14 vuorokautta ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 13. Yhdistyksen jäsenyys muissa yhdistyksissä Yhdistys voi liittyä jäseneksi muihin rekisteröityihin yhdistyksiin, joiden toiminta ja tarkoitus ovat sopusoinnussa yhdistyksen tarkoituksen kanssa. 14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen kokous päättää sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Jos yhdistys puretaan, yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 15. Yhdistyslaki Muilta osin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.