ELÄMÄÄ JA ESTEITÄ VAI ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ? Yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari Setlementtiliitto Parkano

Samankaltaiset tiedostot
IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄÄNTYNEEN TOIMIJUUS ARJESSA

TOIMIJUUS, ARKI (JA VANHUSTENHOITO)

OSALLISUUS JA ARKIELÄMÄ: Näkökulmana toimijuus

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

TOIMIJUUDESTA. OVIA YHTEISTYÖHÖN Ovet-projektin päätösseminaari Helsinki, Jyrki Jyrkämä

GERONTOLOGIAN ROOLIT, HYVINVOINTITEKNOLOGIA HOIVATYÖSSÄ. EETTISYYS

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

ASUMINEN: VANHUSTYÖN SEMINAARI IKÄIHMINEN TOIMIJANA ROVANIEMI, Jyrki Jyrkämä. Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia

ELÄMÄNKULKU, IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

TOIMIJUUS JA IKÄÄNTYNEIDEN ARKIELÄMÄ

HYVINVOINTITEKNOLOGIA Arki- ja käyttäjänäkökulma

TOIMIJUUS, ARKI JA VANHUSTENHOITO

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

ARVIOINTI JA EETTISYYS VANHUSTENHOIDON ARKITILANTEISSA

TEKNOLOGIA: ITSEMÄÄRÄÄMISEN VAI HOLHOAMISEN VÄLINE. Ikääntyvien äänitorvi Vanhuspalvelujen kehittämisen etiikka -seminaari Pori, 15.9.

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Mitkä tekijät rajaavat toimijuutta iäkkäiden laitoskuntoutuksessa?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous Ohjelmapäällikkö Reija Heinola

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

Muistikylä projekti

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Ikäihmisten arjen turvaa

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Mielenterveys voimavarana

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

M a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

MAPOLIS toisenlainen etnografia

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Ikä ei ole ongelma, elleivät muut siitä sellaista tee. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2018

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus!

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Vanhenemisen tutkimus

Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset. Luennon tavoitteena: Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi,

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Keski-Suomen vammaisstrategia

Ikä, vammaisuus ja palvelut

Juhlavuoden työpaja Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Kehittäminen Lapin seniori- ja

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Transkriptio:

Yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari Setlementtiliitto Parkano 29.9.2014 ELÄMÄÄ JA ESTEITÄ VAI ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrkama@yfi.jyu.fi

ESTEETTÖMYYS (1) YK:n vammaisten oikeuksien sopimus: Esteettömyys (universal design, accessibility) tarkoittavan sitä, että esineet, ympäristöt, palvelut ja tuotteet ovat mahdollisimman suuressa määrin kaikkien käytettävissä ilman tarvetta yksilölliseen mukauttamiseen. Vaasan yliopisto: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa

ESTEETTÖMYYS (2) Esteettömyys / esteellisyys Fyysinen esteettömyys entä psyykkinen, sosiaalinen, kulttuurinen, emotionaalinen, Objektiivinen vs. subjektiivinen? Aineellinen vs. kokemuksellinen? Absoluuttinen, suhteellinen Lähikäsitteitä: Saatavuus, käytettävyys, osallisuus

OSALLISUUS Eläminen, mukana-, läsnäolo ja vaikuttaminen oman elämän arjessa, vuorovaikutuksessa läheisiin ja lähiympäristöön, paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan asuinpaikasta ja asumisen tavasta riippumatta! Yksilöinä, osana yhteisöjä, väestöryhmänä Aktiivinen, passiivinen / aktuaalinen, potentiaalinen Valtioneuvosto (2002): Tieto-, suunnittelu-, päätös-, toimintaosallisuus

IKÄIHMISET Kuka, miten vanha on ikäihminen? Miten käsitteellistää: Ikääntyvä, iäkäs, ikääntynyt, seniorikansalainen, vanhus? Valtava kirjo: Hyväkuntoisuus, krooniset sairaudet, muistisairaudet, aivo-, ym. infarktit, tapaturmat, HR-oireyhtymä Stereotypiat, ikäsyrjivät yleistykset! Miten ikäihmiset nähdään? Millaisina tunnistetaan ja tunnustetaan?

VANHEMINEN PROSESSINA

TOIMIJUUS Inhimillisen toimijuuden periaate: (Mukaillen Elder, Kirkpatrick & Crosnoe 2003) Ikääntyvät ihmiset tarkkailevat, pohtivat ja rakentavat elämänkulkuaan, elämäntilanteitaan ja vanhenemistaan toimien ja tehden tulkintoja ja valintoja niissä rakenteellisissa ja kulttuurisissa - niin rajoja, esteitä kuin mahdollisuuksiakin luovissa - ajallispaikallisissa puitteissa, joissa he elämäänsä ikääntyessään elävät. Muistisairas? Liikuntakyvytön? Kuoleva? Tunnistaminen/tunnustaminen?

TOIMIJUUS ANALYYSIVÄLINEENÄ Kolme perspektiiviä, näkökulmaa: Elämänkulku Rakenteet Tilanteelliset modaliteetit Sisäkkäisyys/sisäisyys: aika -> paikka -> tilanne Elämänkulun ja rakenteiden läsnäolo arjessa ja arkitilanteissa!

ELÄMÄNKULKU Eletty elämä Ajallis-paikallinen sijainti Linkittyneet elämät Rajoitukset, esteet Reflektoiva, toimiva yksilö tässä ja nyt Mahdollisuudet, kannusteet Ennakoitu tuleva (Mukaillen Giele ja Elder 1998)

ELÄMÄNKULKU JA ESTEELLISYYS Esteellisyys / esteettömyys: suhteessa mihin? Ulkopuoliset tapahtumat, omat valinnat, satunnaisuus Elämänkulullinen hyötyjen ja haittojen kasautuminen Theory of cumulative inequalities Elämänkulullinen esteettömyys/esteellisyysmaisema

RAKENNEKOORDINAATIT (PAIKANTAMINEN) Ikä Sukupuoli Ajankohta sukupolvi Kohortti, TOIMIJUUS Ympäristö Yhteiskuntaluokka Kulttuurinen tausta, etnisyys

RAKENTEET JA ESTEELLISYYS Anthony Giddens: rakenteiden kaksinaisuus rajoittavat ja tukevat Fyysiset rakenteet, resurssirakenteet Institutionaaliset rakenteet Kulttuuriset rakenteet Rutinoituneet, itsestään selvät rakenteet Ulkoiset / sisäiset Missä määrin rakenteet luovat esteitä? Ylittäminen, kiertäminen

TILANTEELLISET MODALITEETIT Ruumiilliset kykenemiset Taidot, tiedot Pakot, välttämättömyydet, esteet, rajoitteet Tavoitteet, päämäärät, motivaatiot Mahdollisuudet, vaihtoehdot Tunteet, arviot, arvostukset

ARKITILANTEET JA ESTEELLISYYS Objektiivisuus, subjektiivisuus Esteellisyys reaalimaailmana / mielen maisemana Koettu, ennakoitu: En minä kykene, en minä osaa, Tulkinnallisuus, mutta kuka tulkitsee: Ei tuo kykene, ei tuo osaa, Tunteet esteinä Esteettömyyskuntoutus?

REFLEKSIIVISYYS POHDINNALLISUUS Margaret Archer: No reflexivity, no society Kommunikatiivinen refleksiivisyys, autonominen refleksiivisyys, metarefleksiivisyys, särkyvä (fractured) refleksiivisyys Elämänkulku-, rakenne-, tilannerefleksiivisyys Refleksiivisyyden tunnistaminen ja tunnustaminen Refleksiiviset interventiot

KOTIANALYYSI Kyetä Koti fyysisenä, teknologisena, tilallisena ympäristönä Osata Koti tiedollisena ja taidollisena ympäristönä Täytyä Koti arkisten välttämättömyyksien ja pakkojen ympäristönä Haluta Koti toiveiden, tavoitteiden ja päämäärien ympäristönä Voida Koti mahdollisuuksien, vaihtoehtojen ja valintojen ympäristönä Tuntea Koti arvioinnin, arvotusten, kokemisen ja tunteiden ympäristönä

TEKNOLOGINEN TOIMIJUUS? ELÄMÄNTILANNEANALYYSI Arkitilanne, elämäntilanne? Toimijuusongelmat? Toimijuusstrategian neuvottelu ja valinta? Tilanteeseen soveltuvan teknologian käyttöönotto?

TEKNOLOGINEN TOIMIJUUS? TEKNOLOGIA-, LAITEANALYYSI Ruumiilliset kykenemiset? Taidot, tiedot? Tavoitteet, päämäärät? Rajoitteet, esteet? Vaihtoehdot, mahdollisuudet? Tunteet? Ikkunahaaste, -ongelma?

TEKNOLOGINEN TOIMIJUUS SEURAUSANALYYSI Käyttöönoton, käytön seuraukset: tarkoitetut, tarkoittamattomat? näkyvät, näkymättömät Arkivaikutukset, elämäntilannevaikutukset: välittömät, lyhyet, pitkät Uudet mahdollisuudet, second chances? Toimijuuden tukeminen, vahvistaminen?

PALVELUTARVE JA TOIMIJUUS TOIMIA-HANKE Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan asiakkaan toimijuutta, arjesta suoriutumista ja elämäntilannetta laaja-alaisesti ja moniulotteisesti. Toimijuus viittaa asiakkaan kyvykkyyteen ja mahdollisuuksiin käyttää jäljellä olevaa toimintakykyään arkielämässään, tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja ja näin elää toimintakyvyn heiketessäkin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaista elämää. www.thl.fi/toimia/tietokanta/

ESTEETTÖMYYS JA TOIMINTA Ei elämää ilman esteitä! Miten elää esteiden kanssa? Joustavuus ja avoimuus: minäkuva, päämäärät, suunnitelmat Autonomia ja keskinäinen riippuvuus (interdependence) Second chances / toiset mahdollisuudet!

VIITTEITÄ Jyrkämä, J (2013) Vanheneminen, arkitilanteet ja toimijuus. Teoksessa: Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.) Gerontologia. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Jyrkämä, J (2013) Kolmas ikä, sukupuoli ja toimijuus. Teoksessa: Ojala, Hanna & Pietilä, Ilkka (toim.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere: Tampere University Press. Jyrkämä, J (2013) Muistisairaus, arkitilanteet ja toimijuus. Teoksessa: Virjonen, Kaija (toim.) Muistisairauksien palvelukokonaisuus kehittämisestä toimivaan arkeen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Jyrkämä, J (2014) Ikäihmiset, teknologia ja toimijuus. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Koivula R (2013) Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla. Tutkimus toimijuudesta. Tutkimus 108. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Virkola E (2014) Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja. Muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. 491. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

KIITOS!