VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Samankaltaiset tiedostot
Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Pellon kunnostus ja maanhoito

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Haku-tuhka märkä / våt aska Mäku-tuhka

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

tasaisella tahdilla Rakennekalkit tämän syksyn juttu Sänkikalkitus etenee

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

Päivitetty / Uppdaterad

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Peltomaan rakenteen arviointi

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Luomutilan ravinnehuolto

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Rikinpuute AK

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Nurmien fosforilannoitus

NORDKALK AITO KALKITUSOPAS

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Biohiili ja ravinteet

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

ls YMPARISTOPALVELUor

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Metsäteollisuuden ravinteet - Tuotekortit

Varastoravinteet Varastokalium

Transkriptio:

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017

Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla sopivassa ph-tasossa Happamuus on yleisempi ongelma kuin ravinteiden puutos Kalkitus parantaa erityisesti savi- ja hiesumaiden rakennetta Hyödylliset mikrobit eivät pysty toimimaan liian happamassa maassa, mikä vähentää orgaanisen aineksen hajotusta. Sopivan ph:n maassa hajotustoiminta on vilkasta, jolloin mm. viherlannoituksesta ja karjanlannasta saadaan hyöty paremmin irti. Juuriston kehitys on parempaa kalkituissa olosuhteissa, jolloin ravinteiden ja veden saanti kasville paranee

Kalkituksen toteutus Kalkitus vain tarpeen mukaan ei ylikalkitusta! ph 6,0-6,5 Onko viljavuustutkimuksen perusteella tarvetta ph:n nostoon? Jos liikaa Ca, vie se kationivaihtopinnan muilta ravinteilta Hivenaineiden liukoisuus heikkenee liian korkeassa ph:ssa, samoin fosforin käyttökelpoisuus Huomioi lohkon eri kohdat

Kalkituksen toteutus Tavoitteena tyydyttävä hyvä viljavuustaso ( leima vihreällä ) maalajista riippumatta. Eloperäisen aineksen määrä vaikuttaa phviljavuustasoihin.

Kalkituksen toteutus HUOMIOI viljeltävä kasvi. Eri kasvilajien optimaalinen ph asettuu eri tasolle. Useimmille kasveille sopii n. 6,0 6,5.

Kalkituksen toteutus Mikä on Ca/Mg-suhde, onko korjattavaa? Riittävästi Ca = kestävä mururakenne Paljon Mg = savespitoiset maat liettyvät herkästi (eroosio) Kalkitusaineen valinnalla on merkitystä Onko puutetta kaliumista?

Ravinteiden suhteilla on väliä (Mattila T.) Tavoite Ca 68% Mg 12 % K 4% Na 1% Muut 15%

Kalkituksen toteutus Kalkitusaineen valinta suoritetaan maanäytteen kalsium- ja magnesiumlukujen suhteen perusteella: Ca mg/l : Mg mg/l > alle 8 = kalkkikivijauhe ja vastaavat tuotteet > 8 13 = mikä kalkitusaine tahansa > yli 13 = magnesiumpitoiset kalkitusaineet Valitse oikea aine Kalkkikivi, kalsiitti (Mg alle 2%) -> jos Mg osuus viljavuustutkimuksen mukaan maassa jo yli 20% Mg-pitoinen kalkki (Mg 2-10%) Dolomiittikalkki (Mg yli 10%) -> jos Mg puutetta

Kalkituksen toteutus Kerralla tavoite noin viljavuusluokan korotus (0,4 ph-yksikköä) Ei kalkkia yli 10 tn/ha kerralla ph:n nousuhuippu on 2 3 vuotta levityksestä Mitä hienompi aine, sitä nopeavaikutteisempi Mitä karkeampi ja kovempi aine, sitä pidempi vaikutusaika http://kaytannonmaamiesfi.virtualserver27.hosting.fi/wpcontent/uploads/2013/12/nopeavaikutteinen_2012.pdf Jos ph on jo korkea ja liian vähän Ca tai liikaa Mg -> esim. Humuspehtoorin Rikkiviisas (Luomu) tai Soilfood luonnonkipsi kalsiumsulfaatti (Luomu?) Jos puutetta kaliumista ja ph kohtuullinen -> biotiitti

Yhden ph-yksikön nostoon tarvittava kalkkimäärä tn/ha Multavuus Karkea kiv. Savinen kiv. Savi Aitosavi vm 2 3 4 6 m 3 4 5 7 rm 5 6 7 8 erm 6 7 8 9 Turve, Mm 10 Huomioi aina maalaji kalkitusmäärää miettiessäsi

Biotiitti Pitkävaikutteiseen kaliumlannoitukseen (K 5%) kaliumista 75% liukenee viiden vuoden aikana Ei toimi odotetusti ylikalkituilla mailla Lisäksi jonkin verran kalkitusvaikutusta Kivennäismaissa noin 7-8 tonnia biotiittia vastaa yhtä tonnia kalkkia. Happamissa turvemaissa noin 4-5 tonnia biotiittia vastaa yhtä tonnia kalkkia.

Tuhka Huomioitava, että oltava rekisteröity lannoitekäyttöön Eviran lannoitelistaus! Luomuviljely esim. 4-9 t/ha 3-5 vuoden välein Tuotteesta riippuen kaliumia ja fosforia Usein mukana mukavasti hivenaineita Raskasmetallipitoisuuksien kanssa oltava tarkkana

Saatavuus ssa Saatavilla melkein mitä vain, mutta huomioitava kuljetuskustannukset jos hankitaan kauempaa Hankkija: Juuan dolomiitin Mg-pitoinen kalkki www.dolomiittikalkki.fi SMA:n Cresco Normal Mg 8 kalkki Pieksämäeltä www.smamimeral.fi Yara biotiitti (ja muut maanparannusaineet) www.yara.fi

Saatavuus ssa K-Maatalous SSAB/Ruukki: Masuunikuona Beston Ca28 Mg 6 Masuunikuona + kalkkikivi Beston Ca 32 Mg 2 Teräskuona Ca 32 Mg 3 Yara biotiitti Siilinjärvi Paltamon kalkkikivijauhe Nordkalk Aito kalsiitti SMA Cresco Normal Mg 8 dolomiittikalkki (isorakeinen)

Valmisteiden ominaisuuksia VALMISTE KOKONAIS- NEUTRAL. KYKY NOPEAVAIK. CA:NA CA % Beston Ca28 Mg6 (masuunik) 36 16 28 6 Beston Ca32 Mg2 (masuuni+kalk) 35 19 32 2 Beston Ca32 Mg3 (teräskuona) 35 25 32 3 Cresco Normal Mg 8 0-4 mm (rouhe) Cresco Special Kalsium (Tornio, kuiva) 30 5 19 8 MG % 38 35 37 <1 Paltamon kalkki 30 12 19 5 Juuan kalkki 23 5 15 8 Nordkalk Aito Kalsiitti (Kokkola) 37 22 37 <2 Yara Biotiitti (K 5%) 13 1-2 7 10 Haku-tuhka 37 26 19 1,6 Pehtoorin tuhka 25? 14 1,3