Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Lahti, 30.9.2015
EPÄKOHDAT JA KALTOINKOHTELU LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLOSSA 1930-LUVULTA 1980 LUVULLE Sosiaali- ja terveysministeriön selvityspyyntö 2013, kilpailutuksen jälkeen työ käyntiin elokuussa 2014 Rajaus: ensimmäinen lastensuojelulaki 1937-1983
Tavoitteet Tiedollinen tavoite: tiedon tuottaminen lastensuojelun epäkohdista Moraalinen tavoite: kaltoinkohtelun tunnistaminen ja tunnustaminen Oppiminen ja kehittäminen: kaltoinkohtelua estävien rakenteiden ja käytänteiden luominen
Tutkimuksen kohteet Kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö sijaishuollossa Kasvattiperheet, koulukodit, lastenkodit ym. laitokset, viranomaisten toiminta Vähemmistöt: romanit, kielivähemmistöt
Toteutus Kokemus, muisti ja muistaminen keskeisiä lähtökohtia: henkilökohtaisten kokemusten kuuntelu / mahdollisuus puhua Ajallinen kontekstointi Monitieteinen tutkijaryhmä: historia, etnologia ja sosiaalityö Noin 12 haastattelijaa + koordinaattori. Haastattelijoiden koulutus ja perehdytys, Ruotsin esimerkki ja kokemus
Ajallinen kontekstointi Ensimmäisen lastensuojelulain raamit: mikä oli mahdollista, mikä kiellettyä? Kasvatuskäsitysten muuttuminen Lain kehitys, esim. 1965 ruumiillinen väkivalta kielletyksi koulukodeissa Kasvatusalan lehdet ja eduskuntakeskustelut osoittavat, että epäkohtiin puututtiin ja valvontaa tehostettiin Ristiriita kokemusten kanssa?
Haastattelujen toteutus Noin 300 haastateltua Vapaaehtoiset yhteydenotot (median rooli) Ilmoittautumiset puhelimitse, sähköpostilla, kotisivun lomakkeella Kaltoinkohtelun uhrit, silminnäkijät, tekijät Ensin puhelinyhteys, haastattelu haastateltavien kotona tai mahdollisimman lähellä heitä, myös puhelinhaastatteluja Tutkimusetiikan suuri rooli
Syntymävuosi (N=260) 1925-1929: 3 (1%) 1930-1939: 22 (8,5%) 1940-1949: 75 (29%) 1950-1959: 84 (32,5%) 1960-1969 52 (20%) 1970-1979: 24 (9%) Haastateltavat Sukupuolijakauma (N=275): naisia 153, miehiä 122
Asuinpaikka (N=275) Uusimaa 90 (33%) Keski-Suomi 31 (11%) Varsinais-Suomi 29 (10,5%) Pirkanmaa 26 (9,5%) Häme 22 (8%) Pohjanmaa 21 (7,5%) Savo 19 (7%) Karjala 13 (5%) Ruotsi 12 (4%) Satakunta 5 (2%) Lappi 4 (1,5%) Muut 2 (1%)
Alustavia tuloksia Yhteys biologiseen perheeseen: sisarukset saatettiin erottaa toisistaan eikä sukuun pidetty / saanut pitää yhteyttä Valvonnan tehottomuus laitoksissa, kasvattiperheissä jopa valvonnan puute Palauttaminen kotiin saattoi pahentaa lapsen ongelmia Sosiaalitoimi ei aina puuttunut biologisten perheiden ongelmiin
Erityisesti laitoksissa Lasten ja nuorten keskinäisen väkivallan yleisyys: pelon ilmapiiri ja aikuisten puuttumattomuus, resurssit Päihteiden käytön yleistyminen nykypäivää lähestyttäessä Lastenkodeissa huoltoa, muttei hoivaa
Erityisesti perhesijoituksista Ongelmat kasvattiperheissä nousevat jopa yllättävässä määrin esiin Kaksinkertainen kaltoinkohtelu lapsi pyysi sosiaalitoimistosta apua mutta ei saanut. Avunpyynnöstä voi olla merkintä lapsen asiakirjoissa. Sijoitus sukulaisperheeseen ei välttämättä taannut turvaa.
Mitä me opimme? Haastattelut tärkeitä haastateltaville. Vaikka traumoja nousee pintaan, myös hyviä asioita tapahtuu. Osa haastateltavista käsitellyt kokemuksiaan paljon, osa vaiennut täysin Vaikutukset myöhempään elämään Huono itsetunto, vaikeudet ihmissuhteissa, mielenterveysongelmat, päihteet Pärjäämisen pakko / luovuttaminen Epäluottamus viranomaisiin
Mitä historiasta voi oppia? Asiat muuttuvat eikä yhteiskunta ole koskaan valmis Emme ole tulleet aikakauden päätöskohtaan: olemme jälleen kerran etsimässä uusia suuntia Toimintaympäristöt muuttuvat Jokainen sukupolvi joutunut etsimään ratkaisunsa vajavaisen, epävarman, mutta parhaan saatavilla olevan informaation perusteella. Kun tiedämme, miten tähän on tultu, osaamme ehkä paremmin etsiä uutta suuntaa. Jos emme tiedä, mistä olemme tulleet, emme voi tietää, viekö käännös meitä eteenpäin vai taaksepäin.
Selvitystyö etenee Haastattelut päätökseen syksyn 2015 aikana STM:n raportti ilmestyy maaliskuussa 2016 Aineiston tallennus Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (ilman tunnistetietoja) Yhteydenotot: lastensuojeluhanke@jyu.fi Hankkeen johtaja Pirjo Markkola (pirjo.markkola@jyu.fi) https://www.jyu.fi/lastensuojelu