Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Energian tuotanto ja käyttö

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Puun energiakäyttö 2007

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Puutavaraseminaari Vaasa Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Maatalouden energiapotentiaali

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Koneyrittäjien Energiapäivät , Hotelli Arthur, Helsinki

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Keski-Suomen energiatase 2016

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuleminen

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Metsäbiomassan energiakäyttö

Puun energiakäyttö 2012

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Energiaa ja elinvoimaa

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen ylijohtaja Riku Huttunen Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Energiaa ja elinvoimaa

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano kuntien näkökulmasta. ylijohtaja Riku Huttunen Energiavaikuttajaseminaari, Turku

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Transkriptio:

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta

Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet Muita energiamuotoja on paljon: Kivihiili, maakaasu, öljy ja turve Ydinvoima Aurinko- ja tuulienergia, vesivoima, aaltovoima Maalämpö, geoterminen lämpö, hukkalämpö, Metsäenergiaa on monessa muodossa: Metsähake (hakkuutähteet, kannot, pieniläpimittainen runkopuu ja kokonainen pienpuu) Sivuvirrat (jäteliemet, kuori, puru ja sahahake) Ainespuun läpimittainen runkopuu 2 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineet ja energian kokonaiskulutus 3 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineiden kulutus 4 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineet lämpö- ja voimalaitoksissa 2015 (1000 m 3 ) 8 000 7 000 6 000 5 000 1000 m 3 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Pienpuu Hakkuutähde Kannot Järeä puu Kuori Puru Hake Metsähake Metsähake Metsähake Metsähake Sivuvirta Sivuvirta Sivuvirta Pelletit Kierrätyspuu Huom. Pelletin energiatiheys n. 3-kertainen Lähde: http://stat.luke.fi/puun-energiakaytto 5 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Metsähakkeen tuotantokustannuksista Kokopuu latvusmassa Kannot Lähde: Laitila ym. (2010) VTT tiedotteita 2564 6 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Metsähakkeen tuotantokustannuksista Kokopuu latvusmassa Kannot Lähde: Laitila ym. (2010) VTT tiedotteita 2564 7 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Polttoaineiden hinnat sähköntuotannossa (ei veroa) Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat 8 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Polttoaineiden hinnat sähköntuotannossa (ei veroa) Metsähake kallista Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat 9 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puuenergian ongelmia Metsähakkeen suhteellisen korkeat tuotantokustannukset ja siten hinta Soveltuu rajoitetusti olemassa oleviin pölypolttolaitoksiin Tarvitsee jalostusta: pelletit, torrefiointi Jalostuksesta lisää kustannuksia Soveltuvasta tuotantokapasiteetista lisää kustannuksia Alhainen energiatiheys Muut käytettävyyskysymykset, esim. korroosio-ongelmat 10 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Miksi puuenergiaa - sivuvirrat? Syitä: Luonteva käyttö tuotantoprosesseissa energianlähteenä Jäte-eränä edullinen polttoaine 11 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Miksi puuenergiaa - metsähake? Syitä: Kotimaisuus Ilmastopolitiikka Poliittinen ohjaus: Polttoaineiden verotus Uusiutuvan energian tukipolitiikka Sähkön tuotantotuki Ilmastopolitiikka Puuenergia on päästötöntä päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla (ETS- ja ESD-sektorit) 12 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Polttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa (vero vaikuttaa) Metsähake edullista Tuotantotuki tasaa eroa (CHP) Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat 13 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineet ja muut ETS- ja ESD-sektoreilla päästöttömät energiantuotantomuodot (säädettävyys) Puuenergian tuotanto on säädettävää Tuuli- ja aurinkoenergia vaihtelevat sään mukaan Ydinvoima tuottaa tasaista perusvoimaa Vesivoimaa voidaan säätää, muttei lisätä Säädettävyyttä rajoittaa puun käyttö CHP-laitoksissa Päästöttömiä lämmöntuotantomuotoja voidaan säätää(?) Maalämpö, geoterminen lämpö ja hukkalämpö Säädettävyys on puun etu, kunnes älykkäät sähköverkot ja sähkön varastoimisratkaisut yleistyvät 14 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineet ja muut ETS- ja ESD-sektoreilla päästöttömät energiantuotantomuodot (liikenteen polttonesteet) Suomessa satsataan puupohjaisiin polttonesteisiin Kritiikkiä on esitetty: sähköautot tekevät jo tuloaan Toisaalta raskaassa kumipyöräliikenteessä ja lentoliikenteessä polttonesteitä tarvittaneen vielä pitkään Panostus biopolttonesteisiin voi osoittautua tarpeelliseksi, kun pyritään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa? 15 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineet ja muut ETS- ja ESD-sektoreilla päästöttömät energiantuotantomuodot (ilmastovaikutukset) Metsänhoidon ja metsien käytön ilmastovaikutukset ovat ilmeiset (ks. esim. tutkijoiden julkilausuma 24.3.2017) Ilmastopolitiikassa puun käyttö: Päästötöntä päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla (ETS ja ESD) Päästöt kirjataan maankäyttösektorilla (LULUCF) hiilivarantojen pienenemisenä Kun maankäyttösektorilla aletaan hinnoitella hiilipäästöjä: Puun hinta muilla päästösektoreilla kasvaa Metsäenergian kannattavuus heikkenee Pitkän aikavälin puuntarjontavaikutukset positiivisia? 16 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Puupolttoaineet ja muut ETS- ja ESD-sektoreilla päästöttömät energiantuotantomuodot (ilmastovaikutukset) Metsäenergia + hiilidioksidin talteenottoon (BECCS) Metsäenergialla saataisiin hiiltä pois ilmakehästä BECCS oleellinen osa ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioissa Metsäenergialla merkittävä rooli tulevaisuudessa? 17 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Kansantaloudelliset kysymykset: työllisyys, vaihtotase ja omavaraisuus Työllisyys: Metsäenergian korkeat tuotantokustannukset osin seurausta työvoiman tarpeesta Onko työvoima pois muilta työvoimaa tarvitsevilta? Vaihtotase: Vaihtotaseen ylijäämä ei ole itsetarkoitus (nollasummapeli) Toiminnan tehokkuus vs. kotimaisuus Energiaomavaraisuus: Vaikea arvottaa Satsausten määrän tulisi perustua energiajärjestelmän riskeihin ja niiden todennäköisyyksiin 18 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma

Kiitos! jussi.lintunen@luke.fi 19

20 Jussi Lintunen: Ekonomistin näkökulma