Tilastotiedon hyödyntäminen, Tilastokeskuksen seminaari 12.11.2008

Tilastotiedon hyödyntäminen, Tilastokeskuksen seminaari 12.11.2008 Tilastotiedon hyödyntäminen alueanalyysissä ja käytännön aluekehitystyössä Aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, Pohjois-Savon liitto

Pohjois-Savon liitossa tehty varsinaisten taulukoiden ja kuvioiden lisäksi erilaisia tilastokoosteita ja vertailuja esim. maakuntasuunnitelman seurantaraportti maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman seurantaindikaattorit aluetalouskatsaukset t&k ja investointirahoitus alueellinen kehittyneisyys kunnittain kuntatalouteen liittyviä vertailut hyvinvointivertailut koosteita muuttoliikkeen taustoista asiointiin liittyviä koosteita ja karttoja vaikutusaluetutkimuksen pohjalta pendelöintitaulukoita ja karttoja väestöennusteet maakuntakaavoitus ym. alueidenkäyttöön liittyvä jne,

Esimerkkejä liitossa käytetyistä tietolähteistä. Tilastokeskus (maksuttomat ja maksulliset palvelut) Altika Liiketoiminnan kuukausikuvaaja uusimpana otettu käyttöön koulutukseen liittyvät sijoittumistilastot Stakes, mm. SotkaNet-tietokanta Kuntaliitto VM:n kuntaosasto OPH:n tietokannat Tekesin tilastot TE-keskuksen työllisyystilastot TEM:n rahoitustilastot Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä paikkatietopohjainen seurantajärjestelmä Ympäristöhallinnon tietoaineistot TNS Gallupin vaikutusalueaineistot Eläketurvakeskus/Kela Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu jne

Yleistä tilastojen käytöstä Analyyseissä tarvitaan useiden tietolähteiden yhdistämistä Tämän hetken suhdannesyöksyn analyysi ei onnistu millään tilastolähteellä (ehkä työllisyystilasto, suhdannekyselyt, kuluttajabarometri, rahoituksen kysyntä - ei perinteiset) Tilastokeskuksen maksuttomat tietokannat kehittyneet viime vuosina, usein tieto on maksuttomilla sivuilla ennen kuin maksullisissa palveluissa Työpaikkatietojen osalta suuri ongelma on tietojen aikaviive. Vuoden 2006 työpaikkatiedot ilmestyivät tänään. Väestönmuutosten ennakkotiedot ovat esimerkki tiedosta, jota media ja suuri yleisö osaa odottaa ilmestymispäivänä (vastaava työllisyystilasto TEMillä)

Suhdannetilanne nyt poikkeuksellisen vaikea ennustaa ETLAn ennustepäällikkö Pasi Sorjonen kertoi (puhelimessa tänään) ETLAn kaksi viikkoa vanha arvio Suomen suhdannenäkymästä ei ole ennuste vaan kaksi skenaariota Suhdanne-ennustetta ei nyt voi tehdä, koska siihen ei ole tietopohjaa Tiedetään teknologiateollisuuden tilauskanta ja EK:n suhdannebarometri Kaksi skenaariota, jotka johdetaan USA:n vuosien 2009 ja 2010 kasvun vaihtoehdoista hyvä ja huono (2009 = 0 % ja 2010 = 1,5 % tai 0 %) Suhdannekäänne oli syyskuussa 2008, kun USA:ssa investointipankki Lehman Brothers kaatui alkoi kriisitunnelma ja kriisi Finanssikriisi hellittää (korot alas, raha liikkuu), markkinahäiriö jatkuu Suomesta saadaan huonosti suhdanteita kuvaavaa tietoa, lähinnä vain epäluotettava tuotannon suhdannekuvaaja Suomen Yrittäjät teki syksyllä 2008 uuden suhdannekyselyn, kun entinen vanheni nopeasti

*4:33151;> 7?@;=4A>5+7>8B=57>!"#$"%&'&()"*+()(%*,-&-.-,&/0,1234564217+84499:;::<17,>52>45;6C4515+34C9>4C:D 3:27>55:2'+B>+=2>>A429>45117D 3>CC42+1518E4>+B>+8>>3>'>45117D?A968427@;>>74A:3217 Ilmaston muutos Raaka-aineiden ja energian hinnan vaihtelut, puutullit, lama Yritysten globaalit osaamis- ja tuotantoverkostot Kansainväliset vahvat osaamiskeskittymät Työvoiman tarjonnan rajoitteet 0:=77>;::2 (C:115+34C9>4C:3?3? 0?@;=4A>5+844776;??2 *)+,##""(-." ($,(("'"(-/"0')0$( 6+23&()% +4'3%',3%(3 1"+'"(-,&""23&)% #)&#3((425(!""#$%%"% &""'$()(("'$$&

Tilastokeskus/ väestöennuste Henkeä 265000 260000 255000 250000 245000 240000 235000 Pohjois-Savon väestökehitys v. 1980-2007 Tilastokeskuksen trendiennuste, Pohjois-Savon liiton omavaraisennuste sekä maakuntasuunnitelman tavoiteväestö vuoteen 2030 Toteutunut väestökehitys Maakuntasuunnitelma 2030 tavoite vuodelta 2006 Pohjois-Savon liiton omavaraislaskelma 2009-2030 Tilastokeskuksen trendiennuste (v. 2007) Maakunnan väestömäärän väheneminen jatkunut V. 2007-626 (-0,25%) 1990-2007 väestö kasvanut vain Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Karttulassa Väestötavoitteen saavuttaminen näyttää haastavalle, edellyttää 8000 10000 muuttovoittoa 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 Vuosi

Tilastokeskus/ väestöennuste Varkauden seutukunnan väestönmuutokset v. 1980-2006 sekä Tilastokeskuksen väestöennusteen (v. 2007) väestönmuutostekijät vuoteen 2040 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Väestönmuutos Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon liitto 2007

Tilastokeskus/Väestötilastot henk. 600 400 200 0-200 -400-600 -800 Pohjois-Savon seutujen nettomuutto v. 1980-2007 Kuopion seutu Ylä-Savon seutu Sisä-Savon seutu Koillis-Savon seutu Varkauden seutu Kuopion seutu on ollut muuttovoittoinen, mutta muuttovoiton määrä on ollut laskusuunnassa Muut seudut ovat lähes joka vuosi menettäneet väestöä Ylä-Savon väestömenetykset ovat raskaimmat Lähde: Tilastokeskus

Pohjois-Savon 2-asteen oppilaitoksista 2003-2006 valmistuneiden asuinalue vuonna 2006 (seutukunta, jonne eniten sijoitt.) Savonia ammattikorkeakoulusta 2002-2006 valmistuneiden asuinalue vuonna 2006 (seutukunta, jonne eniten sijoitt.) seutukunta: henk. % Kuopio 4372 39,0 Ylä-Savo 2098 18,7 Varkaus 1154 10,3 Koillis-Savo 564 5,0 Helsinki 467 4,2 Sisä-Savo 328 2,9 Jyväskylä 223 2,0 Joensuu 218 1,9 Tampere 162 1,4 Juva 143 1,3 Pieksämäki 129 1,1 Oulu 113 1,0 Mikkeli 112 1,0 seutukunta: henk. % Kuopio 2128 39,2 Helsinki 585 10,8 Ylä-Savo 564 10,4 Varkaus 373 6,9 Jyväskylä 216 4,0 Tampere 179 3,3 Joensuu 130 2,4 Koillis-Savo 117 2,2 Oulu 112 2,1 Kajaani 87 1,6 Lahti 67 1,2 Savonlinna 58 1,1 Lähde: Tilastokeskus sijoittumistiedot

Kuopion yliopistosta v. 2002-2006 valmistuneiden asuinalue vuonna 2006 (seutukunta, jonne eniten sijoittunut) seutukunta: henk. % Kuopio 1252 34,6 Helsinki 487 13,5 Jyväskylä 190 5,3 Joensuu 168 4,6 Tampere 166 4,6 Oulu 128 3,5 Ylä-Savo 90 2,5 Mikkeli 87 2,4 Lahti 66 1,8 Varkaus 58 1,6 Turku 57 1,6 Kouvola 49 1,4 Savonlinna 46 1,3 Kotka-Hamina 46 1,3 Lappeenranta 43 1,2 Seinäjoki 43 1,2 Kajaani 38 1,1 Rovaniemi 38 1,1

Tilastokeskus 2000-luvulla Pohjois-Savo on kuronut kiinni kasvueroa koko maahan 2000-2006 koko maan bkt:n kasvu 26 %, Pohjois- Savon 25 % Nopein kasvu Pirkanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla, Varsinais- Suomessa, Itä- Uudellamaalla, Keski- Pohjanmaalla ja Hämeessä Aluetuote 84 % koko maan tasosta (54090 ) Työllinen työvoima kasvanut keskimääräistä paremmin

Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos kaudella 1996-1999, 2000-2006 sekä v. 2007 ja tammi-kesäkuussa 2008 k e s k im. v u o s im u u to s % 15 10 5 1996-1999 2000-2006 2007 2008(1-6) 2000-2007 yritysten liikevaihto kasvoi meillä 5,5 % vuodessa, koko maassa 5,9 % 2007 kasvu 11 %, jatkui nopeana kesään 2008 Ylä-Savossa kasvu jatkunut pitkään, Kuopion seudulla oleellisesti kohentunut Varkauden seudulla palkkasumman kasvu hidastunut (3,3 %) 0 KOKO MAA P OHJOIS-SAVO KUOP ION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-S AVON SEUTU KOILLIS-SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Väestön hyvinvoinnin taso on heikoin Itä- Suomessa, paras ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja muilla nopean talouskasvun alueilla Pohjois-Savossa: Sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointi parasta: Siilinjärvi, Maaninka, Vieremä ja Kuopio Heikko hyvinvointi ja terveys reuna-alueen kunnissa Kaavi, Vesanto, Tuusniemi, Rautavaara, Rautalampi, Varpaisjärvi, Pielavesi, Suonenjoki, Sonkajärvi ja Tervo

Itä- Suomessa alhainen työllissyysaste Pohjois- Savossa paras työllisyysaste 5- tieakselilla ja Nilsiässä Työllisyysaste alhainen reunaalueilla

Tilastokeskus/ tuotannon ja työllisyyden aluetilit työllisiä 70000 50000 30000 10000-10000 -30000-50000 Työllisten määrän (henk.) ja arvonlisäyksen muutos (%) koko maassa v. 2000-2006 Työllisten määrän muutos 2000-2006 Arvonlisäyksen muutos 2000-2006 % 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 Työllisyys kasvanut eniten terveyspalveluissa 3800 henkeä, liikeelämän palv 2100-70000 -100 Liike-elämän palvelut Terveydeys- ja sos.palvelut Majoitus- ja ravitsemistoim. Rakentaminen Kauppa Muut palvelut Koulutus Julkinen hallinto Liikenne Teollisuus Maa- ja metsätalous Rahoitus ja vakuutus Lähde: Tilastokeskus, tuotannon ja työllisyyden aluetilit (työllisissä mukana osa-aika- ja pätkätyötä tekevät)

Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos Pohjois- Savossa ja koko maassa kaudella 2000-2007 20 Pohjois-Savo Koko maa 15 vuosimuutos % 10 5 0-5 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Palkkasumma, kaikki toimialat A- X: Pohjois-Savo ja koko maa 16 0 Liikevaihto, kaikki toimialat A-X: Pohjois-Savo ja koko maa 14 0 12 0 10 0 80 18 0 16 0 14 0 12 0 10 0 80 60 1 1995 1 19 9 6 1 19 9 7 1 1998 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 19 9 9 2000 20012002200320042005200620072008 Pohjois-Savo Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 60 40 1 19 9 5 1 1996 1 19 9 7 1 1998 1 19 9 9 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2000 200120022003 20042005 2006 20072008 Pohjois-Savo Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 16 0 14 0 12 0 10 0 80 60 40 20 Vienti, teollisuus D, Pohjois-Savo ja koko maa 1 19 9 5 1 1996 1 19 9 7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1998 19 9 9 2000 20012002200320042005200620072008 Pohjois-Savo Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

% 100 80 Myönnettyjen rakennuslupien muutos-% (rakennusten tilavuus, m3)/ tammi-elokuu 2008 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 78,3 60 40 20 0-20 -40-60 2,8-18,0-35,2-22,3-18,2 Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Liike-, toimisto-, teoll. ja varastorak. -35,2-12,7 Muut rakennukset Lähde: Tilastokeskus POHJOIS-SAVO KOKO MAA

Tilastokeskus tiede- ja teknologiatilastot + Tekes % 35 30 25 Tekesin rahoitusosuus maakunnissa yritysten koko T&K:sta ja koko julkisesta T&K:sta 2000-2007 Tekesin osuus yritysten T&K:sta Tekesin osuus julkisesta T&K:sta 20 15 10 5 0 Lähde: Tilastokeskus tiede- ja teknologiatilastot, Tekes 2006

Tilastokeskus Työpaikkojen määrä lisääntynyt 9 kunnassa, suht. eniten Kuopiossa ja Vieremällä, myös Iisalmella, Siilinjärvellä,Suonenjoella, Lapinlahdella, Karttulassa, Keiteleellä ja Sonkajärvellä Vahvin kuntatalous on 5- tieakselilla, missä myös paras kuntalaisten terveydellinen hyvinvointi ja väestöresurssit Pääsääntöisesti hyvin voivien asukkaiden kunnat voivat hyvin

Pohjois-Savon TE-keskus, työvoimaosasto henk. 3000 Pohjois-Savon työttömiä eri ammattialoilta v. 1994 ja 2007, suurimmat ryhmät 2500 2000 1500 1000 500 0 Myyntityö, kauppaed. Talonrakennus Maj., ravits. ja matk.ala Sihteeri- ja tstotyö Konepaja ja rak.metalli Terv. ja sairaanhoito Kiinteistönhoito ja siivous Sosiaaliala Insinöörit ym. Pakkaus ja varastointi Sähköasennus ym. Puusepät ym Metsätyö Kuljetusala Opettajat ym Vaatetusala Lasten päivähoito Maatilatal. ja eläintenhoito Puutarha- ja puistotyö 1994 2007 ' Lähde: Pohjois-Savon TE-keskus, työvoimaosasto

Työssäkäyntialueet työpaikkakeskittymien ympäristössä ovat laajenneet (Kuopio, Iisalmi, Vieremä, Keitele ja Varkaus) Eniten kasvanut Kuopion työssäkäynti-alue 5 keskittymän työssäkäyntialue peittää noin 2/3 Pohjois-Savosta Työpaikkojen määrä harventunut varsinkin maakunnan itäisellä rajaalueella

TNS Gallup, Vaikutusaluekysely

Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot

Eri tilastoista koottu indikaattorivertailu