A JI Puukauppa veromuodoittain 2003 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Jukka Torvelainen 19.3.2004 715 Myyntituloverotukseen siirtyneiden puukauppa väheni lähes kolmasosan vuonna 2003 Teollisuuden ostot yksityismetsistä veromuodoittain Yksityismetsistä ostettiin vuonna 2003 noin 33 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pinta-alaverotilojen osuus näistä ostoista oli 62 prosenttia, eli lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Osuus oli korkeampi kuin kertaakaan vuosina 1997 2002 ja selvästi suurempi kuin tilojen osuus yksityismetsien pinta-alasta tai hakkuumahdollisuuksista. Vuonna 1997 pinta-alaverotilojen osuus metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puusta oli 56 prosenttia. Seuraavina vuosina pinta-alaverotukseen jääneiden myymä määrä ja osuus pienenivät hieman, kunnes ne kasvoivat vuonna 2002 puukaupan yleisen piristymisen myötä. Vuonna 2003 puukauppa väheni 5 miljoonaa kuutiometriä, mutta pinta-alaverotuksen piiristä myyty puumäärä kasvoi edelleen. Myyntiverotukseen siirtyneet metsänomistajat sitä vastoin vähensivät myyntejä lähes kolmasosan edellisvuodesta (kuva 1). Metsänomistajat selvästikin valmistautuivat metsäverotuksen siirtymäkauden päättymiseen. Ilmeisesti suuri osa myyntiverotukseen siirtyneistä metsänomistajista ennakoi puun hintojen nousevan vuoden 2005 jälkeen niin paljon, että puukauppoja kannattaa siirtää. Pintaalaverotukseen jääneiden taas on taloudellisesti kannattavaa myydä puunsa vaikka hieman alemmilla hinnoilla, sillä mahdollisen hinnannousun tulisi olla niin suuri, että se kompensoisi puun myyntitulojen verotuksen. Tukki- ja kuitupuun ostot veromuodoittain Pinta-alaverotiloilta myytiin vuonna 2003 sama määrä kuitupuuta ja noin neljä prosenttia enemmän tukkipuuta kuin edellisvuonna. Myyntiverotuksen piiriin siirtyneissä metsälöissä tukkipuun myynnit pienenivät kuitenkin noin kolmasosan ja kuitupuun myynnit hieman yli neljäsosan (kuva 2). Tämän seurauksena pintaalaverotiloilta ostetun tukkipuun osuus kaikesta tukista kasvoi 10 prosenttiyksikköä 65 prosenttiin ja kuitupuun osuus lähes yhtä paljon 58 prosenttiin. Mänty- ja kuusitukin kantohinnat pysyivät vuonna 2003 suunnilleen edellisen vuoden tasolla, mutta koivutukin ja kuitupuutavaralajien nimelliset kantohinnat putosivat 4 6 prosenttia. Tukkipuun hintakehitys oli siis parempi kuin kuitupuun, mutta myyntiverotuksen piirissä olevat metsänomistajat vähensivät tukkipuun myyntejä enemmän kuin kuitupuun myyntejä. Ilmeisesti siirtymäkauden päättymisen ennakoidaan nostavan tukkipuun hintatasoa enemmän kuin kuitupuun, tai harvennusmetsien käsittelyä ei haluta lykätä muista syistä. Myyntiverotukseen siirtyneillä tiloilla on tyypillisesti paljon taimikoita ja harvennusmetsiä. Niiltä myydystä puusta on ollut kuitupuuta selvästi yli puolet ja vuonna 2003 kuitupuun osuus kasvoi 56 prosenttiin.
2 Ostot kauppatavoittain, alueittain ja veromuodoittain Metsäteollisuus osti vuonna 2003 puuta pystykaupoilla lähes 27 miljoonaa kuutiota, mikä vastasi 81 prosenttia teollisuuden yksityismetsien ostoista. Pystykauppapuusta ostettiin pinta-alaverotiloilta 64 prosenttia. Alueittaiset erot olivat kuitenkin melko suuria. Etelärannikolla ja Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella pinta-alaverotuksen osuus oli vain noin puolet ostoista. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla osuus taas oli selvästi keskimääräistä suurempi eli neljä viidesosaa. Pystykaupoissa pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus nousi kaikissa puutavaralajeissa noin 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tukkipuusta ostettiin pintaalaverotuksen piiristä kaksi kolmasosaa, mutta koko maan tasolla osuus vaihteli koivutukin 62 prosentista mäntytukin 68 prosenttiin. Kuitupuulajeista ostettiin pinta-alaverotiloilta 62 63 prosenttia. Nämäkin osuudet vaihtelivat huomattavan paljon alueittain. Hankintakaupoissa pinta-alaverotilojen osuus puumäärästä kasvoi kuusitukissa ja kuusikuitupuussa neljä prosenttiyksikköä ja muissa puutavaralajeissa vähemmän. Kaikesta hankintapuusta ostettiin pinta-alaverotiloilta 48 prosenttia, tukkipuusta 50 ja kuitupuusta 48 prosenttia. 25 Milj.m³ 12 Milj. m³ 20 Pinta-alaverotus 10 15 8 10 5 Myyntiverotus 6 4 2 Pinta-alaverotus Tukkipuuta Kuitupuuta Myyntiverotus Tukkipuuta Kuitupuuta 0 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 1. Puun ostomäärät veromuodoittain 1997 2003 Kuva 2. Tukki- ja kuitupuun ostomäärät veromuodoittain 1997 2003 Kuvat perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuosilta 1997 2003. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. Taulukkoluettelo 1. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuudet tukki- ja kuitupuun kokonaisostoista 1997 2003 2. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pystykaupoissa 2003 3. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus hankintakaupoissa 2003 4. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pysty- ja hankintakaupoissa 2003
Taulukko 1. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuudet tukki- ja kuitupuun kokonaisostoista vuosina 1997 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Tukkipuu Kuitupuu Ainespuu yhteensä 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Koko maa 57 55 55 55 53 54 65 55 53 52 53 50 50 58 56 54 53 54 51 52 62 1 Rannikko Etelärannikko 48 48 49 46 44 49 59 45 46 46 44 41 50 59 46 47 47 45 42 49 59 Pohjanmaa 60 60 61 60 57 47 61 54 55 56 55 51 44 55 56 57 58 57 53 45 57 2 Lounais-Suomi 56 54 54 55 51 56 64 50 47 48 48 44 47 53 53 50 51 51 47 51 58 3 Häme-Uusimaa 44 43 43 43 40 41 54 41 41 40 39 35 34 44 43 42 41 41 38 38 50 4 Kaakkois-Suomi 52 48 51 49 46 50 63 46 43 44 41 38 44 53 49 46 48 45 42 47 58 5 Pirkanmaa 53 52 53 51 48 54 64 48 45 46 45 41 46 54 51 49 49 48 45 50 60 6 Etelä-Savo 51 48 47 49 49 49 60 47 44 44 45 43 43 52 49 46 46 48 46 46 56 7 Etelä-Pohjanmaa 68 66 65 64 61 62 73 62 60 59 57 55 53 64 65 63 62 60 58 57 68 8 Keski-Suomi 57 54 55 52 49 54 63 53 50 49 47 43 47 54 55 52 52 50 46 51 59 9 Pohjois-Savo 63 62 60 62 60 58 69 59 56 55 56 53 52 62 61 59 58 59 57 55 65 10 Pohjois-Karjala 62 60 58 59 58 62 70 59 56 56 56 54 57 63 60 58 57 57 56 59 66 11 Kainuu 81 79 71 75 76 77 81 76 74 68 69 66 69 69 78 76 69 71 70 72 74 12 Pohjois-Pohjanmaa 74 70 69 71 72 72 80 69 65 64 66 64 65 72 70 66 65 67 66 66 74 13 Lappi 74 70 72 75 71 65 74 71 67 68 71 67 58 70 72 68 69 72 68 60 71 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuosilta 1997 2003. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. 3
4 Taulukko 2. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pystykaupoissa vuonna 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Ainespuu tukit tukit tukit keskimäärin kuitupuu kuitupuu kuitupuu keskimäärin keskimäärin Koko maa 68 66 62 66 62 63 62 62 64 1 Rannikko Etelärannikko 56 47 61 52 52 45 45 48 50 Pohjanmaa 65 63 58 64 58 61 54 59 61 2 Lounais-Suomi 66 66 58 66 58 61 58 59 63 3 Häme-Uusimaa 56 55 54 55 46 50 45 48 52 4 Kaakkois-Suomi 64 66 65 65 58 62 60 60 63 5 Pirkanmaa 65 67 60 66 55 61 54 58 63 6 Etelä-Savo 62 61 61 61 54 57 56 56 59 7 Etelä-Pohjanmaa 74 76 67 75 66 74 64 68 71 8 Keski-Suomi 62 65 62 64 54 61 56 58 61 9 Pohjois-Savo 69 70 64 70 62 68 63 65 68 10 Pohjois-Karjala 72 71 68 71 64 67 62 65 68 11 Kainuu 82 84 82 82 77 83 75 78 80 12 Pohjois-Pohjanmaa 82 84 83 83 77 81 77 78 79 13 Lappi 75 77-75 73 77 72 74 74 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta 2003. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.
Taulukko 3. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus hankintakaupoissa vuonna 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Ainespuu tukit tukit tukit keskimäärin kuitupuu kuitupuu kuitupuu keskimäärin keskimäärin Koko maa 51 50 45 50 48 47 49 48 48 1 Rannikko Etelärannikko 70 67 67 68 63 70 78 69 69 Pohjanmaa 46 45 40 45 42 46 40 42 43 2 Lounais-Suomi 51 48 41 49 43 43 40 43 44 3 Häme-Uusimaa 42 45 40 44 31 35 31 33 37 4 Kaakkois-Suomi 44 37 38 40 33 35 34 34 36 5 Pirkanmaa 48 44 40 45 40 38 39 39 41 6 Etelä-Savo 44 42 44 43 40 41 38 40 40 7 Etelä-Pohjanmaa 55 55 63 55 50 48 53 51 52 8 Keski-Suomi 41 44 48 44 38 42 41 40 40 9 Pohjois-Savo 56 58 55 57 47 53 47 49 50 10 Pohjois-Karjala 53 53 49 52 49 55 48 50 51 11 Kainuu 49 66 100 53 43 61 50 46 46 12 Pohjois-Pohjanmaa 51 49 67 51 61 72 65 63 62 13 Lappi 63 46-61 59 72 57 59 59 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta 2003. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. 5
6 Taulukko 4. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pysty- ja hankintakaupoissa vuonna 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Ainespuu tukit tukit tukit keskimäärin kuitupuu kuitupuu kuitupuu keskimäärin keskimäärin Koko maa 66 64 60 65 57 60 58 58 62 1 Rannikko Etelärannikko 61 57 62 59 58 58 64 59 59 Pohjanmaa 62 61 54 61 53 60 49 55 57 2 Lounais-Suomi 64 64 54 64 52 55 51 53 58 3 Häme-Uusimaa 54 54 51 54 42 47 41 44 50 4 Kaakkois-Suomi 62 63 61 63 50 56 52 53 58 5 Pirkanmaa 63 65 58 64 52 57 50 54 60 6 Etelä-Savo 61 60 59 60 50 55 51 52 56 7 Etelä-Pohjanmaa 72 74 67 73 61 73 60 64 68 8 Keski-Suomi 61 64 61 63 50 59 52 54 59 9 Pohjois-Savo 68 70 63 69 58 66 58 62 65 10 Pohjois-Karjala 70 70 66 70 61 66 59 63 66 11 Kainuu 80 83 83 81 64 81 68 69 74 12 Pohjois-Pohjanmaa 80 82 80 80 70 81 72 72 74 13 Lappi 74 76-74 69 77 69 70 71 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta 2003. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.
7 Puukauppa veromuodoittain Tilastossa esitetään, miten yksityismetsistä ostetut puumäärät jakautuvat puun myyntituloverotuksessa ja pinta-alaverotuksessa olevien tilojen kesken. Tilasto laaditaan kalenterivuosittain, puutavaralajeittain ja kauppamuodoittain. Aluejakona käytetyt metsäkeskukset esitetään oheisessa kartassa. Veromuodoittaisen puukauppatilaston tavoitteena on antaa taustatietoja mm. puumarkkinoita, metsäpolitiikkaa ja tutkimusta varten. Aihetta käsittelevä ensimmäinen Metsätilastotiedote (626/10.6.2002) sisälsi vuodet 1997 2001, jonka jälkeen tilasto muuttui vuosittain tehtäväksi. Tilasto täydentää Metlan muita puumarkkinatilastoja, joita julkaistaan kuukausittain puun ostomääristä ja hinnoista sekä markkinahakkuista. Lisäksi Metla laatii vuosittain laskelmat verokuutiometrin rahaarvosta metsien pinta-alaverotusta varten (viimeksi julkaistu Metsätilastotiedote 701/8.12.2003). Metsäverojärjestelmät Metsäverotuksessa siirryttiin vuoden 1993 alussa puunmyyntitulojen verotukseen. Kukin metsänomistaja sai itse valita, siirtyikö myyntitulojen verotukseen heti vaiko 13 vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2006 alusta. Meneillään olevan siirtymäkauden ajan Suomessa on siis käytössä kaksi erilaista metsätalouden tuloverojärjestelmää: keskimääräiseen arvioituun tuottoon perustuva pinta-alaverotus sekä todellisiin tuloihin perustuva puunmyyntitulojen verotus. Verohallituksen maatilarekisterin mukaan myyntitulojen verotukseen siirtyi noin kaksi kolmasosaa metsänomistajista ja 62 prosenttia yksityismetsien pintaalasta. Pinta-alaverotukseen jäi siten 38 prosenttia yksityismetsistä, mutta keskimääräistä runsaamman puuston vuoksi arviolta 45 prosenttia hakkuumahdollisuuksista (Pesonen ja Räsänen 1994, s. 18). Yhteisöt siirtyivät heti myyntituloverotukseen. Siirtymäkauden jälkeen myyntituloverotus on ainoa metsäverojärjestelmä. Metsien pinta-alaverotus perustuu metsämaan pintaalan, puuston keskimääräisen kasvun, kasvun raha-arvon ja tilakohtaisten vähennysten perusteella laskettuun puhtaaseen tuottoon. Pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän mukainen metsätalouden puhdas tulo verotetaan ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Puunmyyntitulojen verotuksessa metsänomistajaa verotetaan metsätaloudesta saatujen todellisten tulojen ja menojen perusteella. Niiden erotus on metsätalouden puhdasta pääomatuloa, johon kohdistuu muiden pääomatulojen tapaan kiinteä veroaste (tällä hetkellä 29 prosenttia). Metsätalouden pääomatuloista keskeisimmän osan muodostavat puunmyyntitulot. Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista kaikki niiden Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Vähennykset koostuvat mm. palkoista, matkoista, koneista, rakennuksista ja teistä. Eri veromuotojen piirissä olevien tilojen puukauppaosuuksien kehittymistä on voitu seurata sekä erilaisten metsänomistaja-aineistojen että vuodesta 1997 alkaen kolmen suurimman puunostajan ilmoittamien puukauppatietojen perusteella. Siirtymäkauden alussa ja keskivaiheilla pinta-alaverotilojen puunmyynnit lisääntyivät voimakkaasti niiden omistajien alkaessa realisoida hakkuukypsiä puustoja. Myyntiverotukseen siirtyneet myivät puuta pinta-alaosuuteensa suhteutettuna vähemmän mutta kutakuinkin entiseen tapaan (Ovaskainen ja Ripatti 1998, 2000). Muut keskeiset käsitteet Veromuodoittaisen puukauppatilaston tiedot koskevat yksityismetsistä ostettua puuta. Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Pystykauppa tarkoittaa ostajan metsänhakkuuoikeutta erikseen sovittujen puiden korjaamiseksi. Hankintakaupassa puun myyjä puolestaan vastaa puiden hakkuusta ja korjuusta sovitulle varastopaikalle. Menetelmät Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin. Vuosina 1997 2003 em. puu- 9 6 4
8 nostajien osuus vaihteli 78 ja 85 prosentin välillä koko maan yksityismetsien markkinahakkuista. Tukkipuussa kattavuus vaihteli näinä vuosina välillä 72 76 prosenttia ja kuitupuussa osuus oli 85 93 prosenttia. Vuosia 1997 2001 koskevat tiedot perustuivat kahden puunostajan osalta puukauppasopimuksiin kirjattuihin puumääriin, mutta yksi puunostaja ilmoitti puumäärät lopullisten vastaanottomittausten perusteella. Puukauppasopimuksissa puumäärät yleensä aliarvioidaan ja vastaanottomittauksissa puumäärät ovat keskimäärin 5 10 prosenttia suurempia. Vuoden 2002 ja 2003 tiedot ilmoitettiin kaikista kolmesta yhtiöstä puukauppasopimusten perusteella. Tulokset perustuvat yhtiöiden ilmoittamiin kuuden pääpuutavaralajin ostomääriin, eivätkä erikoispuutavaralajit ole laskennassa mukana. Erikoispuiden osuus on kuitenkin ollut vain 2 3 prosenttia yksityismetsien kokonaisostoista. Luotettavuus Aineisto kattaa koko maan tasolla noin 80 prosenttia yksityismetsien puukaupasta. Kattavuus on paras Itäja Pohjois-Suomessa ja heikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vaikka tilasto ei sisällä koko yksityismetsien puukauppaa, tiedot ovat edustavia veromuodoittaisten prosenttijakaumien esittämiseksi. Vuosina 1997 2001 osa tiedoista perustui puukauppasopimuksiin, osa vastaanottomittauksiin. Aineiston "sekaluonteen" vuoksi myyntiverotuksen esitetyt osuudet voivat olla kyseisinä vuosina lievästi yliarvioita. Vuosina 2002 ja 2003 tätä ongelmaa ei ollut. Etelärannikon puunostojen veromuodottainen jakauma perustuu vuosien 2002 ja 2003 osalta vain kahden ostajan tietoihin, koska kolmannen puunostajan tätä aluetta koskevissa tiedoissa havaittiin epätäsmällisyyksiä. Kirjallisuutta: Metsien pinta-alaverotus 2003. Metsätilastotiedote 701. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 18 s. Metsäverojärjestelmän uudistaminen. 1999. Tarkastuskertomus 2/99. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 85 s. Ovaskainen, V. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos ja puuntarjonta. Teoksessa Hänninen, H. (toim.) 1998. Puuvarojen käyttömahdollisuudet: 142 147. Metsälehti ja Metsäntutkimuslaitos. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1998: 179 194. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 2000. Metsäverotuksen siirtymäkausi näkyy puunmyynneissä. Metsäntutkimus. Metlan asiakaslehti 2/2000: 16 17. Pesonen, M. & Räsänen, P. 1994. Yksityismetsänomistajien verovalinnat ja arvioita metsäverokertymistä 1993 2005. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 535. 57 s. Puukauppa veromuodoittain 1997 2001. Metsätilastotiedote 626. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 8 s. Puukauppa, joulukuu 2003. Metsätilastotiedote 706. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s.
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote