Euroopan lentoturvallisuusvirasto sääntelyosasto Lausunto 4/2013 EASAn ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan kehysten yhteensovittaminen SES2+-aloitteen avulla 17/5/2013 TIIVISTELMÄ Tässä lausunnossa käsitellään tulevan SES2+-aloitteen vaikutusta EASAn järjestelmään. Aloitteella pyritään yksinkertaistamaan ja nykyaikaistamaan yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan (SES) liittyvää lainsäädäntöä sekä sovittamaan EASAn ja SES:n kehyksiä yhteen. SES2+-aloite sisältää useita ehdotuksia, kuten esimerkiksi ehdotus muuttaa asetusta (EY) N:o 216/2008 yhteistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta (perusasetus). EASAn järjestelmä on eurooppalainen ilmailukehys, joka kattaa kaikki ilmailun osa-alueet (lentokelpoisuuden, lentotoiminnan, ohjaamomiehistön lupakirjat, ilmaliikenteen hallinnan, lennonvarmistuspalvelut ja lentoasemat). Sen tavoitteena on varmistaa yhtenäinen ja korkea turvallisuustaso, luoda tasavertaiset toimintaedellytykset ilmailuteollisuudelle, edistää vapaata liikkuvuutta ja sääntelyn tehokkuutta sekä auttaa jäsenvaltioita täyttämään ICAO:n velvoitteet. Järjestelmä sisältää toimenpiteet, joiden avulla voidaan suoraan laatia sitovia sääntöjä ja luoda menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi, valvoa sääntöjen täytäntöönpanoa, toimia valvovana elimenä sekä analysoida turvallisuusriskejä ja ryhtyä tarvittaessa riskejä lieventäviin toimiin. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (SES) päätavoitteena on parantaa eurooppalaisen ilmatilan organisoinnin ja hallinnan tehokkuutta. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on luotu kahdella säädöspaketilla (SES I ja II), ja paketissa SES II EASAn toimivaltuuksia laajennettiin koskemaan ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuuden varmistamista. Siksi SES:n ja EASAn kehykset ovat hyvin riippuvaisia toisistaan, ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan kehitys vaikuttaa suoraan EASAn järjestelmään. Kun SES II hyväksyttiin ja tiettyjä toimivaltuuksia siirrettiin EASAlle, SES-säädökset jätettiin ennalleen, jolloin syntyi sääntelyn päällekkäisyyttä. Euroopan unionin lainsäätäjä ratkaisi kysymyksen lisäämällä perusasetukseen uuden 65 a artiklan, jossa komissiota velvoitetaan ehdottamaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeviin asetuksiin muutoksia, jotta perusasetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen vaatimukset otetaan huomioon. SES2+-aloitteella pyritään poistamaan tällainen päällekkäisyys ja muuttamaan perusasetusta sen mukaisesti. Lisäksi tarkoituksena on yhtenäistää ilmaliikenteen hallinnan ja muiden ilmailun alojen sääntelyä, jotta turvallisuus paranee, sääntelyn tehokkuus lisääntyy ja oikeusvarmuus voidaan taata. Muilla ilmailun aloilla tekninen sääntely sisältyy EASAn kehykseen, jotta määritetyt tavoitteet voidaan toteuttaa, kun taas taloudellisesta sääntelystä vastaa komissio. Ilmaliikenteen hallinnan alalla tilanne on osin toinen, sillä tekniset säännöt ovat peräisin useista eri lähteistä. SES2+-aloitteessa lähestymistapana on sisällyttää kaikkien ilmailun alojen tekninen sääntely EASAn kehykseen. SES2+-aloitteessa ehdotetaan myös EASAn kehyksen vahvistamista, jotta kaikkia ilmailun aloja koskevan SESAR-aloitteen puitteissa tehdyn teknisen tutkimuksen synnyttämät erilaiset tekniset innovaatiot ja erityisesti ilmassa ja maassa käytettävät varustukset ja menetelmät voidaan ottaa koordinoidusti käyttöön. Tässä lausunnossa esitetään viraston näkemykset SES2+-aloitetta tukevista periaatteista ja komission ehdotuksesta muuttaa perusasetusta kyseisten periaatteiden täytäntöönpanoa varten. Sovellettavuus Menetelmäkartta Asetukset ja päätökset, joita muutos koskee: Sidosryhmät, joita muutos koskee: Alkuperä: Viite: Asetus (EY) N:o 216/2008 (perusasetus) Kaikki perusasetuksen piiriin kuuluvat ilmailun aluat Euroopan komission Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila 2+ -aloite (SES2+) Komission kirje Ares(2013)983268, 30/4/2013 Mietintö: Sääntöjenlaadintaryhmä: RIA-tyyppi: Tekninen kuuleminen NPA:n laatimisen aikana: NPA:n julkaisupäivä: NPA-kuulemisen kesto: Tarkastelutyöryhmä: Kohdennettu kuuleminen: Lausunnon julkaisupäivä: Päätöksen julkaisupäivä: Ei Ei Ei ole Ei - - - - 2013/Q2 - Intranet-sivuilta. Sivu 1/11
Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Tietoa menettelystä... 3 1.1. Sääntöjenlaadintamenettely... 3 1.2. Lausunnon ja siihen liittyvien asiakirjojen rakenne... 3 1.3. Menettelyn seuraavat vaiheet... 3... 4 2.1. Käsiteltävät asiat... 4 2.2. Tavoitteet... 4 2.3. Yhteenveto ehdotetuista muutoksista... 4 2.3.1. Soveltamisala (1 artikla)... 4 2.3.2. Tavoitteet (2 artikla)... 5 2.3.3. Määritelmät (3 artikla)... 6 2.3.4. Perusperiaatteet ja soveltaminen (4 artikla)... 6 2.3.5. Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut (8 b artikla)... 7 2.3.6. 9, 10, 11, 13, 14, 17, 19, 21, 33 ja 52 artikla... 8 2.3.7. Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut (22 a artikla)... 8 2.3.8. Talousarvio (59 artikla)... 9 2.3.9. Keskeiset vaatimukset (liite V b)... 9 2.4. Päätelmät... 10 3. Viitteet... 11 3.1. Asetukset, joita muutos koskee... 11 3.2. Päätökset, joita muutos koskee... 11 3.3. Viiteasiakirjat... 11 Intranet-sivuilta. Sivu 2/11
1. Tietoa menettelystä 1. Tietoa menettelystä 1.1. Sääntöjenlaadintamenettely Euroopan lentoturvallisuusvirasto ( virasto ) laati tämän lausunnon asetuksen (EY) N:o 216/2008 1 ( perusasetus ) mukaisesti ja Euroopan komission nimenomaisesta pyynnöstä 2. Perusasetuksessa määritetään viraston yhdeksi tehtäväksi antaa komissiolle teknistä tukea tarvittaessa sekä kehittää ja hyväksyä lausuntoja, joiden pohjalta komissio laatii omat siviili-ilmailun turvallisuutta koskevat säädösehdotuksensa. Lausunnon tarkoituksena on esitellä viraston näkemyksiä Euroopan komission SES2+-aloitteesta ja tukea kyseisen aloitteen toimeenpanoa. Virasto ei ole noudattanut tavanmukaista sääntöjenlaadintamenettelyä tämän lausunnon laatimisessa, sillä komissio hallinnoi aloitetta kokonaisuudessaan. Kolmen kuukauden julkinen kuuleminen SES2+-aloitteesta järjestettiin syyskuusta joulukuuhun vuonna 2012 liikenteen ja liikkumisen pääosaston verkkosivustolla. Komissio on myös tehnyt kattavan sisäisen vaikutusten arvioinnin SES2+-aloitteesta. Nimenomaista kuulemista ei kuitenkaan ole järjestetty EASAn kehykseen liittyvistä muutoksista. 1.2. Lausunnon ja siihen liittyvien asiakirjojen rakenne Tämän lausunnon luvussa 1 on tietoa tähän tehtävään liittyvästä menettelystä. Luvussa 2 Selittävä huomautus selitetään tekninen ydinsisältö. Lausuntoon kuuluu muistio, jossa selitetään viraston näkemyksiä SES2+-aloitetta tukevista periaatteista ja komission perusasetuksiin ehdottamista muutoksista kyseisten periaatteiden täytäntöönpanoa varten. Tämä lausunto on julkaistu viraston verkkosivustolla 3. 1.3. Menettelyn seuraavat vaiheet Tämä lausunto on suunnattu Euroopan komissiolle, joka käyttää sitä teknisenä perustana laatiessaan säädösehdotusta. 1 2 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteistä siviiliilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi 8. tammikuuta annetulla komission asetuksella (EY) N:o 6/2013 (EUVL L 4, 9.1.2013, s. 34). Komission kirjeen viite: Ares(2013)983268, 30.4.2013. http://easa.europa.eu/agency-measures/opinions.php Intranet-sivuilta. Sivu 3/11
2.1. Käsiteltävät asiat Tässä lausunnossa käsitellään tulevaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien säädösehdotusten eli SES2+-aloitteen vaikutusta EASAn järjestelmään. SES2+aloitteeseen sisältyy perusasetuksen muuttaminen. EASAn järjestelmä on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan turvallisuuspilari, joten nämä kehykset ovat nivoutuneet tiukasti yhteen. Tässä lausunnossa selitetään viraston näkemyksiä SES2+-aloitetta tukevista periaatteista ja komission perusasetuksiin ehdottamista muutoksista kyseisten periaatteiden täytäntöönpanoa varten. 2.2. Tavoitteet EASAn järjestelmän yleiset tavoitteet on määritetty perusasetuksen 2 artiklassa. Tämä ehdotus edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi ehdotuksessa käsitellään tässä luvussa esitettyjä kysymyksiä. Tämä ehdotuksen päätavoite on SES2+-aloitteen tavoitteiden mukaisesti EASAn ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan kehysten yhteensovittaminen, jotta näiden kahden sääntelyjärjestelmän väliset päällekkäisyydet ja epäjohdonmukaisuudet voidaan karsia. Tässä ehdotuksessa pyritään myös yhdenmukaistamaan yhteisten ilmaliikenteen hallintaa koskevien teknisten sääntöjen kehittämistä muiden EASAn järjestelmään kuuluvien ilmailun alueiden kanssa. Tämä edellyttää, että sääntöjenlaadintamenettely yhtenäistetään (perusteellinen kuulemismekanismi mukaan lukien) ja että uusilla säännöillä on samat tavoitteet ja yhdenmukainen rakenne. Näin voidaan tukea eri sääntelytoimien välisten puutteiden ja päällekkäisyyksien poistamista ja vähentää sääntöjen soveltamisesta vastaavien ja soveltamista valvovien työmäärää. Tällainen yhdenmukainen lähestymistapa sääntöjenlaadintaan helpottaisi myös kaikkia ilmailun aloja koskevan SESAR-aloitteen puitteissa tehdyn teknisen tutkimuksen synnyttämien erilaisten teknisten innovaatioiden ja erityisesti ilmassa ja maassa käytettävien varustuksien ja menetelmien koordinoitua käyttöönottoa. 2.3. Yhteenveto ehdotetuista muutoksista Tässä ehdotetut muutokset noudattavat perusasetuksen yleistä rakennetta. 2.3.1. Soveltamisala (1 artikla) Tällä hetkellä EASAn ja yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien säännösten soveltamisala poikkeaa hieman ilmaliikenteen hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Nämä erot liittyvät lähinnä sotilasjärjestöjen siviileille tuottamiin lennonvarmistuspalveluihin. Virasto on täysin samaa mieltä siitä, että tällaiset erot on hyvä poistaa, jotta näiden kahden kehyksen täysi yhdenmukaisuus voidaan taata. Nykyään ilmaliikenteen hallinnan alaan liittyvien sääntelytoimien soveltamisala on rajoitetumpi yhtenäisen ja korkean turvallisuustason osalta kuin esimerkiksi taloudellisen sääntelyn osalta. EASAn perusasetus ja sen täytäntöönpanosta annetut yleissäännöt eivät tätä nykyä koske sotilashenkilöstön ja -järjestöjen tuottamia ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuksen palveluita tai lentopaikkoja, jotka ovat puolustusvoimien valvonnassa ja käytössä. Jäsenvaltiot on kuitenkin velvoitettu huolehtimaan siitä, että ilma-alukset ovat tarvittaessa erotettavissa tai että yleisölle avointen puolustusvoimien lentopaikkojen tai Intranet-sivuilta. Sivu 4/11
puolustusvoimien yleisölle tarjoamien palvelujen turvallisuustaso vastaa vähintään perusasetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaista tasoa. SES-järjestelmässä soveltamisala on määritetty eri tavalla eli se koskee kaikkia palveluntarjoajia, jotka palvelevat ensisijaisesti siviililiikennettä. Virasto ei tiedä tarkalleen, miten tätä säädöstä on tulkittu ja toteutettu, mutta se olettaa, että ensisijaisuudella tarkoitetaan vähintään 50 prosenttia kaikesta ilmaliikennepalvelujen alaisesta liikenteestä. Tämän oletetaan myös kattavan koko palveluvalikoiman, kuten aluelennonjohtopalvelut ja lentoaseman palveluntarjoajat. EASAn ja SES:n kehysten ero tarkoittaa, että tietyiltä organisaatioilta vaaditaan sertifiointia nykyisten SES-sääntöjen mukaan, mutta niillä ei ole suoranaista velvoitetta siihen perusasetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaan. Tämä on todistettavasti jo aiheuttanut joissakin jäsenvaltioissa ongelmia koskien sotilaallisten toimijoiden hyväksymistä siviililiikenteen tarjoajiksi. Sotilaallisen ilmatilan käyttäjien osalta SES-kehyksessä erotetaan ICAO:n standardien mukaiset lennot (esim. yleinen ilmaliikenne GAT) 4 ) ja operatiivisten sääntöjen mukaiset lennot (esim. operatiivinen lentoliikenne OAT). Tällä erolla pyritään toisaalta varmistamaan (siviili)ilmaliikenteen turvallisuus ja toisaalta suomaan sotilaallisille toimijoille tarvittavaa joustoa operatiiviseen lentoliikenteeseen liittyvien tehtävien hallinnassa ja huomioimaan niiden erilaiset operatiiviset tarpeet. EASAn perusasetus poikkeaa tästä hieman, sillä se ei koske puolustusvoimien sotilaallista toimintaa eikä puolustusvoimien tarjoamia palveluita, mutta jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisessa toiminnassa huomioidaan perusasetuksen tavoitteet asianmukaisesti. Kun otetaan huomioon, että EU:n toimivaltuuksilla on hyvin samankaltaiset tavoitteet SES:n ja EASAn kehyksissä ja että täytäntöönpanosääntöjen kehittämistä ja hyväksymistä koskevat menettelyt ja menetelmät perustuvat kummassakin tapauksessa samanlaisiin periaatteisiin (mukaan lukien jäsenvaltioiden kuuleminen), virasto katsoo, että soveliain ratkaisu olisi muuttaa EASAn perusasetuksen sovellusalan määritelmää sotilaallisen ilmatilan hallinnan ja lentopaikkapalvelujen osalta ja noudattaa SES:n kehyksen nykyistä tilaa (kuten jo komission SES II -paketista vuonna 2008 antamissa säädösehdotuksissa). On myös pantava merkille, että tämä muutos vaikuttaa sääntelyyn vain vähän, sillä tilanne vain palautuu samaksi kuin vuosina 2004 2009, ennen kuin perusasetusta oli laajennettu koskemaan ilmaliikenteen hallintaa ja lennonvarmistuspalveluita. Vaikka muutoksen konkreettinen vaikutus on vähäinen, virasto ymmärtää asian arkaluonteisuuden ja on valmis käsittelemään sitä yksityiskohtaisemmin, jotta asianomaisilla sidosryhmillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa EASAn toimintaan ennakoivasti, jos Euroopan komissio ja asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi. 2.3.2. Tavoitteet (2 artikla) Perusasetuksen 2 artiklassa määritetään EASAn järjestelmän päätavoitteeksi yhtenäisen ja korkean siviili-ilmailun turvallisuuden tason luominen ja ylläpitäminen. Siinä määritetään myös muita tavoitteita, kuten tasavertaisten toimintaedellytysten luominen, vapaan liikkuvuuden helpottaminen, sääntelyn tehokkuuden edistäminen ja jäsenvaltioiden auttaminen ICAO:n velvoitteiden noudattamisessa. Näiden tavoitteiden voidaan katsoa jo sisältävän ja kattavan SES-ohjelman yleiset tavoitteet Euroopan ilmatilan ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmän toiminnan ja suorintakyvyn parantamisesta. Virasto on kuitenkin 4 Määritelmä on annettu asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 26 kohdassa. Intranet-sivuilta. Sivu 5/11
täysin tietoinen ja samaa mieltä siitä, että tiettyjä SES-tavoitteisiin liittyviä seikkoja olisi hyvä käsitellä tarkemmin. Esimerkiksi SESARin ja ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleissuunnitelman tulosten käyttöönotto edellyttää virastolta toimia useissa ilmailuun liittyvissä aihepiireissä ja sitä kautta myös hyvää koordinointia, ja teknisen sääntöjenlaadinnan yhdenmukaisen laadun varmistamisen tärkeys kaikilla ilmailun aloilla kasvaa. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteentoimivuutta koskevan asetuksen täytäntöönpanoon, sillä asetuksessa käsitellään useita näkökohtia, kuten teknistä yhteentoimivuutta eri järjestelmien ja niihin liittyvien menettelyjen välillä, uusien käsitteiden synkronoitua käyttöönottoa ja maailmanlaajuista yhteentoimivuutta. Nämä esimerkit tukevat selvästi perusasetuksessa määritettyjen tavoitteiden selventämistä, jotta ne kattavat SES-tavoitteet. Tällainen muutos korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja kaikkien ilmailun alojen yhtenäistämistarvetta ja selventää viraston tavoitetta tukea komissiota laatimalla teknisiä sääntöjä, joiden tarkoitus on (myös) helpottaa EU:n ilmailupolitiikkaa ja yleistä tarvetta Euroopan ilmailujärjestelmän kehittämisestä. 2.3.3. Määritelmät (3 artikla) Virasto on samaa mieltä siitä, että komission SES2+-ehdotukset edellyttävät joitakin muutoksia myös perusasetuksen määritelmiin, ja hyväksyy komission ehdotusluonnoksessa esitettyjen, ilmaliikenteen hallintaa ja lennonvarmistuspalveluita ja sitä kautta SES2+-aloitetta koskevien muutosten sisällön ja tarkoituksen. Virasto katsoo kuitenkin, että joidenkin komission yleisluontoisempiin määritelmiin ehdottamien muutosten tarpeellisuutta ja vaikutusta koko järjestelmään on arvioitava uudelleen. Tällaisia määritelmiä ovat jatkuva valvonta, ilmoitus ja pätevä yksikkö. Virasto auttaisi luonnollisesti mielellään Euroopan komissiota lopullisessa yksityiskohtaisessa lainopillisessa tarkastelussa. Asetuksen (EY) N:o 1108/2009, jossa EASAn perusasetus laajennetaan koskemaan ilmaliikenteen hallintaa ja lennonvarmistuspalveluja (ja lentopaikkoja), tultua voimaan on tarpeen tehdä pieniä muutoksia määritelmiin, joita virasto kehottaa komissiota tarkastelemaan. Virasto toteaa erityisesti, että ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen määritelmä ei tällä hetkellä kata ilmatilan suunnittelua perusasetuksen liitteen V b 2 kohdan i alakohdan keskeisten vaatimusten mukaisesti. Virasto ehdottaa yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi, että komissio harkitsee, voiko tämä seikka rajoittaa täytäntöönpanotoimien kehittämistä näitä tärkeitä turvallisuustavoitteita varten ja olisiko kyseistä määritelmää tarpeen muuttaa. 2.3.4. Perusperiaatteet ja soveltaminen (4 artikla) Virasto yhtyy komission ehdottamaan pieneen muutokseen. Edellä mainitun lisäksi virasto on havainnut, että perusasetuksessa ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista käytettyjä termejä ei ole yhtenäistetty koko asetuksessa. Siinä puhutaan organisaatioista, jotka tarjoavat ilmaliikenteen hallintapalveluja tai lennonvarmistuspalveluja ( organisations providing ATM/ANS ), ilmaliikenteen hallintapalvelujen ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ( ATM/ANS providers tai providers of ATM/ANS ) sekä palveluntarjoajista ( service providers ). Viraston äskettäin antamassa ilmoituksessa ehdotetusta muutoksesta, jossa ehdotetaan Intranet-sivuilta. Sivu 6/11
täytäntöönpanotoimia näitä organisaatioita ja niiden valvontaa (ja sertifiointia) varten, on käytetty johdonmukaisesti termiä ATM/ANS providers. Vaikka tämä ratkaisu on koordinoitu etukäteen teknisellä tasolla komission kanssa, virasto ehdottaa, että nämä termit yhtenäistetään myös perusasetuksessa yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi. Virasto ymmärtää, että SES2+-aloitteeseen sisältyy pyrkimys ehdottaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan ilmatila-asetuksen soveltamisalan laajentamista siten, että se koskisi myös joitakin NAT-alueen avomerialueita, sillä tällä hetkellä asetuksessa viitataan vain AFI- ja EUR-alueisiin. Virasto on yhtä mieltä tämän laajennuksen perusteluista ja katsoo, että olisi loogista yhtenäistää perusasetuksen ilmatilaan liittyviä soveltamisehtoja, jotta kattava ja yhdenmukainen EU:n ilmailujärjestelmä voidaan varmistaa. 2.3.5. Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut (8 b artikla) Perusasetuksen 8 b artiklassa määritetään ilmaliikenteen hallintaa ja lennonvarmistuspalveluja sekä niiden tarjoajia koskevan sääntelyn perusperiaatteet. Näitä tarjoajia koskevat liitteessä V b määritettyjen keskeisten vaatimusten mukaiset yhteiset turvallisuussäännöt, ja vaatimustenmukaisuus varmistetaan tavallisesti hyväksyntätodistuksella. Kansalliset valvontaviranomaiset myöntävät hyväksyntätodistuksia alueellaan asuville lentotoiminnan harjoittajille, ja perusasetuksen 22 a artiklan mukaan virasto myöntää hyväksyntätodistuksia ulkomaisille ja yleiseurooppalaisille organisaatioille, jotka tarjoavat palveluita eurooppalaisessa ilmatilassa. Nykyisten SES-säännösten mukaan palveluiden tarjoaminen edellyttää, että palveluntarjoaja osoittaa täyttävänsä turvallisuusvaatimukset, ja sen lisäksi vaaditaan hyväksyntä (pätevän ilmaliikennepalvelujen tarjoajan tekemä nimeäminen tai valinta). Ensimmäisellä vaatimuksella pyritään varmistamaan, että palveluntarjoajat pystyvät täyttämään turvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa, ja toinen vaatimus liittyy lähinnä markkinasääntelyyn. Kumpikin prosessi voi olla erillinen, ja kumpikin on olennainen palveluntarjoajien kannalta. Virasto yhtyy täysin nykyiseen lähestymistapaan, jossa palveluntarjoajien turvallisuuteen liittyvä hyväksyntä kuuluu EASAn järjestelmään ja markkinanäkökohtia säännellään SES-säännöillä. Päällekkäisten hyväksyntätodistuksia koskevien vaatimusten poistaminen SES-säännöksistä ei edellytä perusasetuksen muuttamista lukuun ottamatta toimituksellisia muutoksia, joilla varmistetaan tekstien täydellinen yhdenmukaisuus. Tähän liittyen komissio saattaa haluta tarkistaa, että SESkehyksen alaisissa nimeämistä koskevissa säädöksissä noudatetaan samaa periaatetta, ja varmistaa erityisesti lentopaikan lentotiedotuspalveluiden (AFIS) tarjoajiin liittyvän yhdenmukaisuuden, sillä perusasetuksen mukaan niiden voidaan sallia osoittaa valmiutensa. Ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmät ja rakenneosat on jo katettu kummassakin kehyksessä, ja niitä koskevat yhteiset vaatimukset, jos oleellisissa täytäntöönpanosäännöissä on niin määritetty. Tässä yhteydessä virasto toteaa, että nykyisessä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yhteentoimivuuskehyksessä saattaa kuitenkin olla hieman epäselvyyttä siinä, mitä vaatimuksia järjestelmille ja rakenneosille on asetettu ja minkä kriteerien perusteella asiaa koskevia vakuutuksia (järjestelmien tarkistamisesta ja rakenneosien vaatimustenmukaisuudesta tai käyttöön soveltuvuudesta) annetaan. Lisäksi yhteentoimivuutta koskevat näkökohdat eivät välttämättä kuulu selkeästi Intranet-sivuilta. Sivu 7/11
valvontajärjestelmään ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten täytäntöönpanoa koskevaan valvontaan. Virasto ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yhteentoimivuuskehyksessä määritetyt prosessit ja on samaa mieltä pyrkimyksestä yhdistää ne EASAn kehykseen. Itse annettu vaatimustenmukaisuusvakuutus, jota voidaan tukea vastuullisten tahojen tekemällä tarkastuksella, on vakiintunut käytäntö unionin maailmanlaajuisessa lähestymistavassa sääntelyyn. Siksi virasto katsoo, että 8 b artiklaa on muutettava siten, että yhteentoimivuutta koskevan asetuksen periaatteita ja käsitteitä voidaan tarvittaessa jatkaa. Tällä perusteella voidaan poistaa myös ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien nykyinen rajoitus turvallisuuden kannalta keskeisiin. Yhdistämällä nämä kaksi järjestelmää voidaan poistaa toinen näiden kahden kehyksen välinen merkittävä päällekkäisyys ja epäyhtenäisyys sekä selventää toimivaltaisten viranomaisten valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevia velvollisuuksia. Virasto toistaa toiveensa Euroopan komission auttamisesta ehdotettujen säännösten lainopillisessa tarkastelussa. 2.3.6. 9, 10, 11, 13, 14, 17, 19, 21, 33 ja 52 artikla Näissä artikloissa on komission ehdottamia pieniä muutoksia, joilla on tarkoitus varmistaa yhdenmukaisuus toisiin artikloihin tehtyjen isompien muutosten kanssa, kuten edellä on selitetty. Virasto yhtyy täysin näiden muutosten pyrkimykseen ja auttaa mielellään komissiota niiden yksityiskohtaisessa lainopillisessa tarkastelussa, jos mahdollista. Komissio ehdottaa 11 artiklassa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tehtävien tueksi foorumia, jossa on tarkoitus vaihtaa tietoja ja asiantuntemusta. Virasto tukee tätä tavoitetta täysin, mutta haluaa myös korostaa, että se aiheuttaa lisää työtä ja että mahdollisia päällekkäisyyksiä viraston olemassa olevien neuvoa-antavien foorumien kanssa on vältettävä. Virasto haluaa myös tiedustella, pitäisikö viraston toimivaltuuksia käsittelevää 18 ja 19 artiklaa muuttaa, jotta teknisen sääntelyn tarve ilmaliikenteen hallinnan alalla voidaan huomioida. Tällainen sääntely saattaa sisältää teknisten eritelmien antamisen ja mahdollisesti tunnustettujen teollisuusstandardien tukemisen huolimatta siitä, johtuuko se yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yhteentoimivuuden tarpeista tai 8 b artiklan täytäntöönpanosta. Tällaisia teknisiä eritelmiä voidaan pitää EASAn hyväksyntäeritelmiä vastaavina, mutta koska niitä ei käytetä hyväksyntätarkoituksiin, tämä on huomioitava nimessä. Teknisten eritelmien hyväksyminen olisi suositeltavaa lisätä viraston tehtäviin. 2.3.7. Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut (22 a artikla) Komission ehdotus sisältää kaksi merkittävää muutosta. Ensinnäkin siinä annetaan virastolle valtuudet toimia toimivaltaisena viranomaisena ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalveluiden alalla, jos jäsenvaltio sitä pyytää. Muilla ilmailun aloilla (lentokelpoisuus) perusasetus sallii jäsenvaltioiden pyytää virastoa myöntämään tai uusimaan myös omalla alueellaan sijaitsevien organisaatioiden hyväksyntätodistuksia (esim. tuotanto-organisaation hyväksynnät). Tätä vaihtoehtoa ei nykyään ole ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalveluiden alalla. Virasto katsoo, että tämän vaihtoehdon ulottaminen myös ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalveluiden alalle hyödyttäisi jäsenvaltioita ja tehostaisi sääntelyjärjestelmää. Toiseksi virasto voisi ehdotuksen mukaan toimia toimivaltaisena viranomaisena sellaisten ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalveluiden järjestelmien ja rakenneosien Intranet-sivuilta. Sivu 8/11
osalta, joita käytetään sen hyväksymissä organisaatioissa, kun 8 b artiklan 4 ja 5 kohdan täytäntöönpano niin edellyttää. Virasto tukee myös tämän ehdotuksen yleisiä perusteluja. Virasto pitää ehdotusta hyvin tärkeänä, mutta haluaa silti korostaa, että tällaiset lisätoimet vaativat riittäviä resursseja. Virasto suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen tarkastella asiaan liittyvää (hyvin monimutkaista) lainopillista luonnosta yhteistyössä. Virasto haluaa myös kiinnittää komission huomion muutamiin seikkoihin, jotka liittyvät odotettuun siirtymään kohti keskitetympiä palveluita ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalveluiden alalla. Tällaisia palveluja tarjoaa todennäköisesti taho tai organisaatio, kuten esimerkiksi verkon hallinnoija. Virasto katsoo, että keskittämistarpeille on määritettävä riittävät hyväksyntä- ja valvontaprosessit, näiden palveluiden tarjoamiseen liittyvien tehtävien ja vastuiden on oltava selkeästi määritetty ja tehtävät on jaettava selkeästi kansallisten ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien ja keskitettyjen organisaatioiden välillä. Keskitetyt palvelut ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia, mikä tarkoittaa, että virasto on asianmukainen toimivaltainen viranomainen. Hyväksyntä- ja valvontajärjestelmät edesauttavat siirtymää tällaisiin palveluihin ilman, että olemassa olevia säännöksiä täytyy muuttaa tai uusia säännöksiä laatia. 2.3.8. Talousarvio (59 artikla) Virasto suhtautuu erittäin myönteisesti komission ehdotukseen ulottaa viraston mahdolliset tulot reittimaksuihin, joita maksetaan asianomaisten SES-säännösten mukaisesti asiaankuuluvista ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuksen viranomaistehtävistä. 2.3.9. Keskeiset vaatimukset (liite V b) Koska edellä ehdotettiin, että ilmaliikenteen hallintaan tarkoitettujen järjestelmien ja rakenneosien tekninen sääntely sisällytetään yksinomaan perusasetukseen, on tärkeää varmistaa, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yhteentoimivuutta koskevan asetuksen keskeiset vaatimukset katetaan jatkossakin täysin. Kyseiset vaatimukset ovat hyvin samankaltaisia kuin perusasetuksen liitteen V b kohdassa 3 määritetyt vastaavat keskeiset vaatimukset. Siksi virasto hyväksyy ehdotuksen siitä, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yhteentoimivuutta koskevan asetuksen liitteiden asiaankuuluvien säännösten tekstiä sisällytetään perusasetukseen (lähinnä liitteeseen I ja II). Tällöin on pidettävä huolta, että kaikki mahdolliset päällekkäisyydet ja epäyhtenäisyydet karsitaan. Ehdotetaan, että liitteen V b kohdan 2 alakohdan c iv keskeisen vaatimuksen tarkoitusta selvennetään sen mukaan, mitä oleellisissa ICAO:n standardeissa ja olemassa olevassa SERA-asetuksessa määrätään lennonjohdon vastuusta estää törmäyksiä esteisiin. Virasto ymmärtää tämän muutoksen perusteet ja hyväksyy ehdotuksen. Virasto tukee myös SES- ja EASA-sääntöjen yhteensovittamista verkon hallinnoijan valvonnan osalta sekä tästä johtuvia muutoksia liitteen V b kohdan 2 alakohdan g keskeisiin vaatimuksiin ilmaliikennevirtojen säätelystä. Sama koskee muutoksia, joita on ehdotettu ilmatilan hallintaa koskevan kohdan 2 alakohdan h keskeisiin vaatimuksiin ja joiden tarkoituksena on selkiyttää ilmatilan joustavaa käyttöä. Virasto haluaa myös tiedottaa komissiolle muistakin mahdollisista muutoksista liitteen V b keskeisiin vaatimuksiin. Ne perustuvat tähän mennessä saatuun asiantuntemukseen täytäntöönpanosta. Keskeisten vaatimusten kohdan 5 alakohdan b iii termiä kognitiiviset valmiudet voitaisiin selventää tai se voitaisiin poistaa. Sen toteuttaminen on osoittautunut Intranet-sivuilta. Sivu 9/11
hyvin hankalaksi täytäntöönpanoasetuksen tasolla, sillä termi on erittäin monimutkainen ja tämän vaatimuksen täytäntöönpanon seuraukset saattavat olla suhteettoman suuret alkuperäiseen tarkoitukseen verrattuna. 2.4. Päätelmät Virasto suhtautuu myönteisesti komission SES2+-aloitteeseen ja pitää sitä Euroopan ilmailujärjestelmän tärkeänä edistysaskeleena. Virasto painottaa tarvetta yhdenmukaistaa EASAn ja SES:n kehykset, kuten Euroopan unionin lainsäätäjä jo ennakoikin lisätessään 65 a artiklan perusasetukseen. Tässä lausunnossa esitellään viraston näkemyksiä komission perusasetukseen ehdottamista muutoksista, jotka on esitetty komission kirjeessä Ares(2013)983268, 30/4/2013. Virasto tukee komission ehdottamien muutosten yleisiä periaatteita ja tarkoitusta ja on valmis antamaan kaiken tarvittavan teknisen avun, jolla edistetään SES2+-aloitteiden sujuvaa edistystä ja hyväksyntää. Virasto kuitenkin korostaa kaikkein tärkeimpänä sitä, että riittävät resurssit on varmistettava myös ehdotetuista muutoksista johtuviin uusin tehtäviin, jos SES2+aloitteen tavoitteet halutaan saavuttaa. Annettu Kölnissä 17. toukokuuta 2013. P. GOUDOU Pääjohtaja Intranet-sivuilta. Sivu 10/11
3. Viitteet 3. Viitteet 3.1. Asetukset, joita muutos koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 8. tammikuuta annetulla komission asetuksella (EY) N:o 6/2013 (EUVL L 4, 9.1.2013, s. 34). 3.2. Päätökset, joita muutos koskee Ei ole. 3.3. Viiteasiakirjat Update to the second package of the Single European Sky initiative (SES2+), with accompanying implementing measures and a recast of Regulations 549-552/2004 and a complementary update to Air Safety Regulation (EC) No 216/2008 (SES2+-paketin päivitys, siihen liittyvät täytäntöönpanotoimet ja asetusten 549 552/2004 uudelleenmuotoilu sekä ilmaturvallisuutta koskevan asetuksen (EY) N:o 216/2008 päivitys) saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/governance/impact/planned_ia/docs/2014_move_001_single_eu ropean_sky_en.pdf Single European Sky 2+ (yhtenäinen eurooppalainen ilmatila 2+), saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/transport/modes/air/single_european_sky/ses2plus_en.htm Intranet-sivuilta. Sivu 11/11