ATK yrittäjän työvälineenä



Samankaltaiset tiedostot
ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

TCP/IP-protokollat ja DNS

Verkkoposti selkokielellä

ATK yrittäjän työvälineenä

Opas fi-verkkotunnuksen hankkimiseen

TIEDEJUTTUKURSSI FM VILLE SALMINEN

1 YLEISKUVAUS Verkkoturvapalvelu Verkkoturvapalvelun edut Palvelun perusominaisuudet... 2

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10

Palvelukuvaus

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa

URL-osoitteiden suunnittelu

Webkoulutus

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

SÄHKÖPOSTIOHJE Mikkelin ammattikorkeakoulu

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

1 www-sivujen teko opetuksessa

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

YHDISTYKSEN DIGITAALINEN VIESTINTÄ

Tietoliikenne II (2 ov)

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

VIRPI SÄHKÖPOSTI JA KOTISIVU

Palvelukuvaus

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Kymenlaakson Kyläportaali

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

SÄHKÖPOSTIN SALAUSPALVELU

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen

Kirje -tasolla viestiliikenne suojataan automaattisesti SSL-salauksella, sekä viesti lukitaan Deltagon MessageLock -tekniikalla.

Tietoturva. opettaja Pasi Ranne Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pasi Ranne sivu 1

ATK yrittäjän työvälineenä

iphone ja ipad

Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Pienyrityksen verkkotyökalut

Salatun sähköpostipalvelun käyttöohje

ProNetti -sähköpostijärjestelmä

Sähköposti ja uutisryhmät

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

Pikaviestinnän tietoturva

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Tietoliikenne II (2 ov)

Julkaiseminen verkossa

v4.0 Palvelukuvaus

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen

Palvelu sisältää tietyn määrän ominaisuuksia riippuen ostetusta palvelupaketista.

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla

Fi-verkkotunnus - miksi ja miten?

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

Jotta voit käyttää Facebookia täytyy sinun ensiksi luoda sinne käyttäjätili. Käyttäjätilin luominen onnistuu noudattamalla seuraavia ohjeita.

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA

Tietokoneen peruskäyttö

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

SKYPE ILMAISET INTERNETPUHELUT

Selkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Google Cloud Print -opas

Numerohakupalvelut KL Kuntahankinnan sopimusasiakkaille

BusinessWeb Kotisivupalvelu

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

SKYPE-OHJE LATAUS- JA KÄYTTÖOHJEET

Luottamuksellinen sähköposti Lapin yliopistossa. Ilmoitusviesti

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

ATK yrittäjän työvälineenä

1 HTML HyperText Markup Language

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

IHTE-1900 Seittiviestintä

Webmailin käyttöohje. Ohjeen sisältö. Sähköpostin peruskäyttö. Lomavastaajan asettaminen sähköpostiin. Sähköpostin salasanan vaihtaminen

INTERNET-SIVUT. Intercity Uusikaupunki H. Cavén

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

Käyttöohje Planeetta Internet Oy

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Sisältö. Päivitetty viimeksi Sivu 2 / 14

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

Verkkoliiketoiminnan palvelut

SeuraKIPA. inteques Finland. Seurakilpailujen julkaisupalvelu

Tikon ostolaskujen käsittely

Pikaopas. Viestitehtävien hallinta viestiluettelossa Luokittele, merkitse tai poista viestejä suoraan viestiluettelossa.

Yritysturvallisuuden perusteet. 11. Luento Tietotekninen turvallisuus

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Fi-verkkotunnus - miksi ja miten?

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Uovision UM565 ohjelmistoversio V2.04

Transkriptio:

ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008

Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita. Tietoverkon käyttäjät voivat esim. käyttää yhteisiä oheislaitteita, ohjelmia ja tietokantoja sekä välittää viestejä. Tietoverkot vähentävät ihmisten ja materiaalin kuljetuksen tarvetta sekä tehostavat ajankäyttöä.

Internet Internet = maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko (tiedonsiirtoverkko). Se on muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja toisiinsa. Historiaa: 1970-luvun alussa USA:n puolustusministeriö halusi rakentaa toimintavarman tietoverkon esim. pommitusten varalle -> ARPAnet-verkko

Internetin historiaa ARPAnet toimi pakettivälityksen periaatteella. Tieto pilkottiin paketteihin, jotka sisälsivät lähettäjän ja vastaanottajan osoitteet. Paketti haki verkossa reittinsä vastaanottajalle. Yliopistoilla oli omat vastaavat järjestelmänsä.

Internetin historiaa 1970-luvulla Ethernet-lähiverkko. 1984 NSF eli Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö rakensi viisi supertietokonekeskusta ja yhdisti ne tietoverkon avulla toisiinsa. Yliopistojen tietoverkot yhdistettiin tähän verkkoon, jolloin Internet alkoi kasvaa. 1970-luvulla verkossa kymmeniä koneita, 1980- luvulla tuhat, 1990-luvun puolivälissä 1 500 000 ja kesällä 2004 16 000 000 konetta Internetverkossa. Tällä hetkellä Internetin käyttäjiä on laskettu olevan n. 1,5 miljardia.

Internetin toimintaperiaate Internetin rungon muodostavat palvelinkoneet. Ne sisältävät ja välittävät käyttäjille tarkoitetut palvelut ja etsittävän tiedon. Jokaisella Internetiin kytketyllä tietokoneella on oma IP-osoite (esim: 212.50.147.11). Sille voidaan määritellä myös selväkielinen nimi (esim: www.kemi.fi)

Internetin toimintaperiaate Tiedonsiirto Internetissä tapahtuu TCP/IPprotokollan avulla. Protokolla kertoo, miten koneiden tulee keskustella keskenään. Tieto liikkuu verkossa paketteina, joiden mukana kulkee lähettäjä- ja vastaanottajatieto. Verkkoon voidaan kytkeä millainen kone tahansa. Internetiä ei hallinnoi kukaan.

Internetiin kytkeytyminen Modeemiyhteys Kaapelimodeemi ISDN-yhteys ADSL-yhteys Kiinteä yhteys Langaton yhteys Internet-operaattori

Internetin palvelut World Wide Web (www) on hypertekstiin pohjautuva informaatiojärjestelmä. Wwwdokumentti voi sisältää tekstin lisäksi multimediaelementtejä. Hyperteksti on toisiinsa linkitettyjä sivuja. Www-sivunkuvauskieli on html (Hypertext Markup Language). Erikoistoimintoja sisältävät sivut voivat sisältää muitakin tekniikoita esim. Java- ja Flashtoteutuksia.

Internetin palvelut Www sivut siirtyvät palvelimelta asiakaskoneelle käyttäen HTTP-protokollaa. Www-dokumentit yksilöidään URL-osoitteiden avulla. URL koostuu kolmesta osasta: protokollasta (esim. http), koneen nimestä (esim. f4u.fi), hakemistopolusta (esim. galleria) ja tiedoston nimestä (esim. sampo.html). HTTPS on salattu protokolla.

Internetin palvelut Www-sivuja voidaan esittää selainohjelman avulla. Selainohjelmia ovat esim. Internet Explorer ja Mozilla Firefox. Muita protokollia: FTP tiedostonsiirto, SMTP sähköposti, Telnet tekstipohjainen pääteyhteys ja SSH salattu tekstipohjainen pääteyhteys. Uutis- eli keskusteluryhmät, IRC (Internet Relay Chat), Internet-puhelut (esim. Skype, Messenger), vertaisverkot (P2P eli peer to peer).

Palveluiden käyttäminen Rekisteröityminen: tietojen syöttäminen, käyttäjätunnus ja salasana. Pankkipalvelut Verkkokaupat Hakukoneet Sähköposti

A-ajokortti: Internet A-ajokorttikoulutuksen Internet-osion asioita: Sähköpostiviestin lähetys Saman viestin lähetys moneen osoitteeseen Sähköpostiviestiin vastaaminen Viestin lähettäminen eteenpäin Liitetiedoston lähetys, vastaanotto ja jatkokäsittely Sähköpostiohjelman osoitekirjan ylläpito Sähköpostiviestien hallinta Sähköpostiohjelman perusasetusten määrittäminen Www-sivun löytäminen URL-osoitteen perusteella

A-ajokortti: Internet A-ajokorttikoulutuksen Internet-osion asioita jatkoa Pankkiyhteyksien käyttö Www-lomakkeiden käyttö Www-tietokantapalvelujen käyttö Hakukoneiden käyttö Hakusanojen käyttö Hakutulosten arviointi Selainohjelman perusasetusten määrittäminen Tekstin ja kuvien kopiointi www-sivuilta

Yrityksen sivut verkkoon Verkkosivujen rakentaminen alkaa palveluntarjoajan valinnalla. Sivut tulee saada Internetiin kytketylle palvelinkoneelle. Tarjolla on useita ns. Webhotellipalveluita. Webhotellit tarjoavat esim. nimipalvelua, kotisivutilaa, sähköpostiosoitteita, tiedonsiirtokaistaa, domain-nimiä ja erilaisia palveluita.

Yrityksen sivut verkkoon Domain-nimi (verkkotunnus): IP-osoitteen selväkielinen nimi esim. www.kemi.fi. Fi-päätteisiä domain-nimiä hallinnoi viestintävirasto. ICANN päättää verkkotunnuksista. Ylätason tunnuksia ovat esim. com, net, edu, mil, gov ja org. Maatunnuksia ovat esim. fi, se, de, fr ja ru.

Yrityksen sivut verkkoon Kun palvelintilaa on tarjolla, voidaan sivut rakentaa esim. verkkosivueditorilla (mm. Microsoft Frontpage ja ilmainen NVU) ja siirtää palvelimelle. Tiedonsiirto palvelinkoneelle esim. FTP:llä tai SSH:lla. Verkossa voit myös rakentaa ja julkaista sivut vaikka saman tien. Silloin et yleensä saa hyvää domain-nimeä. Esim. Google-pages.

Verkkokaupan perustaminen Verkkokaupan perustamisen voi jättää ammattilaisen huoleksi tai kaiken voi tehdä itse. Valmiita verkkokauppaohjelmistoja on sekä ilmaisia että maksullisia. Ohjelmistoa valittaessa voi miettiä ohjelmistojen hinnoitteluperiaatteita, käytettävyyttä, ulkoasua, hakukonepotimoitavuutta ja päivitettävyyttä. Asiakkaalle tarjottavat maksuvaihtoehdot voivat muodostua kaupan pitäjälle kalliiksi.

Muita keinoja yrityksen markkinointiin verkossa Yrityksen markkinointikanavina voivat toimia myös monet suositut viime vuosina julkaistut verkon palvelut kuten YouTube, MySpace ja Facebook. Kumppanuusohjelmat (esim. Google AdSense). Erilaiset hakemistot (esim. Inoa.fi). Ulkoinen mainonta tukikeinona.