1(15) FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen PL 62 Antopäivä Kokouspäivä 30101 FORSSA ja pykälä puh. 03-41411 18.12.2012 11.12.2012 89 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Matti Kjonsaaren eläinsuojaa. Kyseessä on olemassa olevan yhdistelmäsikalan laajennus. Matti Kojonsaari Hirvikoskentie 95 31110 Matku TOIMINNAN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Forssan kaupungin Kojon kylän Haapala nimisellä tilalla 61-403-11-39, osoitteessa Hirvikoskentie 95, 31110 Matku. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Forssan kaupungissa toimii ympäristölautakunta, käsittelee eläinsuojan ympäristölupa-asian. (YSA 7 kohta 11a) Hakemus on jätetty 26.3.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Ympäristölautakunta on 19.8.1997 51 myöntänyt toiminnan laajentamiselle ympäristölupamenettelylain mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Ympäristölautakunta on velvoittanut hakemaan ympäristölupaa 31.8.2012 mennessä. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 12,4 ha. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, meneillään oleva sopimuskausi on 2007 2013. Eläinsuoja on liitetty Forssan kaupungin vesijohtoverkkoon.
2(15) ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Forssa kaupungin kattavassa, 28.12.2007 voimaan tulleessa, Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Tilakeskuksen alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella noin 15 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva talo sijaitsee noin 100 m päässä. Lähin vesistö on Koijoki, noin 800 metrin etäisyydellä etelässä. Tilakeskuksen alueelta ojat johtavat Haukamonojaan, joka laskee Koijokeen. Eläinsuoja ei ole pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä pohjoisessa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lannan varastointi Sikala on peruskorjattu ja laajennettu 2002. Sikalassa on ollut tilat 70 emakolle, 94 lihasialle ja 2 karjulle. Lupaa haetaan 60 emakolle ja 290 lihasialle nykyisissä rakennuksissa. Kaikki eläimet ovat lietelantajärjestelmässä eli 60 emakkoa ja 290 lihasikaa. Kattamattomien lietesäiliöiden tilavuudet ovat 260 m 3, 400 m 3 ja 530 m 3 sekä lietekuiluja 120 m 3. Lietesäiliötilavuutta on yhteensä 1 310 m³. Kaikkien säiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia. Eläinmäärän 12 kk aikana tuottama laskennallinen lietelantamäärä on 1 000 m 3. Kun lisätään pesuvesien vaikutus noin 30 m 3 vuodessa ja sadeveden vaatima tila 122 m 3, on tilan yhteenlaskettu lietesäiliötilantarve 1 152 m 3. Lisäksi kolmesta porsituskarsinasta tulee noin 25 m 3 /a kuivalantaa. Kattamattoman kuivalantalan tilavuus on 120 m 3. Lantalassa on 50 cm korkea ajoluiska. Lannan levitys Tilalla on lannanlevitykseen peltoa yhteensä noin 58 ha, josta omaa peltoa noin 46 ha ja vuokrapeltoa noin 12 ha. Eläinmäärän mukaan laskennallinen lannan peltolevitykseen tarvittava peltopinta-ala on 55 ha. Tilan pellot sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä ja Kojon kylässä. Peltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Valtaojiin rajoittuvilla pelloilla on yhden metrin suojakaistat.
3(15) Lanta levitetään kasvukauden aikana. Lietelanta levitetään urakoitsijan toimesta maahansijoittavalla laitteella tai letkulevittimellä. Kuivalanta levitetään hajalevittimellä. Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Sikalarakennukset lämmitetään öljyllä. Tilalla on öljysäiliötilavuutta yhteensä 8 m 3. Säiliö sijaitsee betonilaatalla ja on varustettu laponestolaitteella ja ylitäytönestimellä. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa, säilytetään betonilattialla lukitussa varastossa. Jos kasvinsuojeluaineita jää kasvukaudelta yli, niin niitä säilytetään lukitussa tilassa. Keinolannoitteet säilytetään ulkona lavojen päällä ja pressulla peitettynä. Vesihuolto Jätevedet Eläinsuojaan otetaan Forssan vesijohtoverkosta. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojassa ei ole vesivessaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sikalan ilmastointi toteutetaan koneellisesti tuulettimilla. Lietelanta levitetään maahansijoittavalla laitteella tai letkulevittimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Rakennusten ilmanvaihto toimii alipaineperiaatteella. Ilmanpoistohormit on sijoitettu katolle ja ne ulottuvat noin metrin katonharjaa korkeammalle. Asuinrakennusten läheisyys otetaan huomioon suunniteltaessa lietteen levitystä ja näin vähennetään levitysalueen naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä varastoissa ja sikalassa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään.
4(15) Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehua kuljettava rekka ja teurasauto käyvät noin kaksi kertaa kuukaudessa. Raatoja kuljettava auto käy noin 2 kertaa vuodessa. Vilkkainta liikenne on lannan levityksen aikaan. Jätteet Sekajätteen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Tilalla kuolleet eläimet säilytetään keräilyä varten pakastinkaapissa tai -arkussa, josta ne toimitetaan Honkajoki Oy:n laitokselle. Emakon kuoltua, soitetaan välittömästi hakijalle. Eläinraatoja tulee noin kaksi tonnia vuodessa. Vaaralliset jätteet (ennen ongelmajätteet) viedään Kiimassuon jäteasemalle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ja öljysäiliö tarkastetaan silmämääräisesti käytön yhteydessä. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa ainetta voidaan pumpata toiseen säiliöön. Kaivinkoneella voidaan tehdä suojavalleja ja tukkia kiinteistöltä vesistöön johtavia ojia. Lietteen kuormauksen tai kuljetuksen aikana mahdollisesti maahan valunut liete imeytetään puruun tai turpeeseen ja levitetään pellolle tai varastoidaan kuivalantalaan. Öljysäiliöin vuodot estetään käyttämällä öljyn säilytykseen hyväksyttyä öljysäiliötä ja asentamalla se kiinteälle alustalle, jolloin mahdollisten vuotojen havaitseminen on helpompaa ja valumat maaperään voidaan estää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitus taululla 10.8. 10.9.2012. Kuulutus asian vireilletulosta on 12.8.2012 julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuk sesta on 9.8.2011 päivätyllä kirjeellä erikseen an nettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Tilalla on suoritettu tarkastus ympäristölupatarpeen arvioinnin yhteydessä 12.4.2011. Tarkastuksen aikana esiin tulleet asiat on esitetty toiminnan kuvausosassa ja tarkastusmuistiossa. 5(15) Lausunnot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja on toimittanut Matti Kojonsaaren eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta seuraavan 9.10.2012 päivätyn lausunnon: Kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen tulee tehdä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista lupa-asioista sekä valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1193/2011 eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1192/2011 eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä. Sivutuoteasetus EY no 1069/2009 ja EY No 142/2011. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, joka on tullut voimaan 15. päivänä marraskuuta 2000. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Terveydensuojelulaki 1994/763 Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Terveydensuojelulaki 1994/763 Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten eläinten pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläintautilaki 55/80 Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Sikojen lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 18/EEO/96: Nisäkäsja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ja asetus 5/EEO/2000:
6(15) Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttaminen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002: Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 18.10.2012 päivätyllä kirjeellä, mutta ei ole toimittanut vastinetta. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Matti Kojonsaaren eläinsuojalle Forssan kaupungin Kojon kylän Haapala nimisellä tilalla 61-403-11-39, osoitteessa Hirvikoskentie 95, 31110 Matku. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. (YSL 6, 42 ja 43, YSA 19 ) Vastaukset lausuntoon FSTKY:n lausunnosta on otettu huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät asiat lupamääräyksissä nro 2, 4, 5, 7, 8, 10, 11 ja 15. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Tilalla Lehtinen, 61-403-11-39, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 60 emakkoa ja 290 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupaa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin
harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 7(15) 2. Lannan varastointi Toiminnassa syntyvä liete on varastoitava vesitiiviissä varastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Lietelannan varastotilaa on oltava vähintään 7 m 3 /emakko ja 2 m 3 /lihasika. Kuivikelantalaa on oltava vähintään 8,3 m 3 /emakkopaikka. os lantavarastoja ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen lietesäiliö-m 2 ja 0,1 m 3 /kuivikelantala-m 2. Tilan laskennallinen lietesäiliötilantarve 1 152 m 3 ja kuivikelantala tarve 31 m 3. (YSL 43 ja 45 ) Hakijan tulee huolehtia, että varastoista ei tapahdu ylivuotoja. Hakijan on myös tarkkailtava varastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Selvitys nykyisten lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvityksen tekemiseksi lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti yhden kerran. Selvityksen perusteella ympäristölautakunta voi antaa lisämääräyksiä. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet ja mahdollistaa eläinten ikäjakaumakohtaisten määrien vaihtelun. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. Säiliöitä koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 3. Lantavarastojen tyhjennys Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai
8(15) jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta tai on välittömästi korjattava talteen. (YSL 4, 5, 7, 43, 45 ja 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristölautakunnalle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. Mikäli lantaa luovutetaan sopimuspelloille levitettäväksi, toiminnanharjoittajan on edellytettävä sopimuskumppaneilta tässä luvassa lannanlevityksestä annettujen määräysten noudattamista. Vain ne sopimuspellot, joiden osalta määräyksiä noudatetaan, luetaan mukaan levitysalaan. (YSL 43 ja 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan ympäristöministeriön 29.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan levitysalaa 55 ha. Hakemuksen mukaan hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. 5. Pohjavesialueet I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 ja 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella
muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- tai kaivovesien pilaantumisriskin. 9(15) Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 6. Jätevesien käsittely Eläinsuojan pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. (YSL 7 ja 43 ) Eläinsuojan pesuvesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely kuten johtaminen lietesäiliöön. 7. Hajuhaitat Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa 31.10.2013 mennessä. Lietesäiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. (YSL 43, NaapL 17 ) Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten hajuja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee hajuja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen.
10(15) 8. Eläinjäte Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45, JäteL 4, 6, 12 ja 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. ns. sivutuoteasetus EY nro 1039/2009 ja 142/2011. 9. Jätteiden käsittely Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (YSL 43 ja 45, JäteL 4 ja 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on tarvittavat luvat toimintaan. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa voidaan polttaa kohtuullisia määriä paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puuta. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 10. Kemikaalien ja jätteiden varastointi Kemikaalit, keinolannoitteet, polttonesteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä,
11(15) roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina ja vesitiiviillä alustalla. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa laponja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 11. Haittaeläinten torjunta Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, on torjuttava tarvittaessa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 19 ) Haittaeläimien torjunta auttaa rehuhygienian ja yleisen viihtyvyyden ylläpidossa sekä ehkäisee eläinsuojan rakenteiden rikkoutumista. 12. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.
12(15) 13. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Kemikaalivahingoista tulee välittömästi tehdä ilmoitus Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 14. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan varastointitilavuuksista ja rakenteiden kunnosta tiedot lannan levitysalasta, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 51 ja 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 15. Kuivatusvedet ja niiden laadun tarkkailu Vesinäytteen ottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan ja lantavarastojen kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy lantavarastoihin voidaan estää poikkeuksellisissakin sääolosuhteissa ja lannan ja virtsan pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. (YSL 7 ja 43 )
13(15) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää päästöt myös poikkeustilanteissa. 16. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 81 ja 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen
14(15) asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella kohtuutonta haittaa naapureille toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. (YSL 6 ja 42, NaapL 17 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 ) Toiminnanharjoittajan tulee 31.1.2023 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 ) Tämä päätös korvaa Forssan kaupungin ympäristölautakunnan 19.8.1997 51 myöntämän ympäristöluvan.
15(15) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1, 4, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30 ja 37 Terveydensuojelulaki 763/1994: 24 Jätelaki 1072/1993 (JäteL): 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus 1390/1993 (JäteA): 3, 3a, 5, 6, 8 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL): 17 Luonnonsuojelulaki 1096/1996: 65 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv 8.6.2000, 45; muutos ymla 14.9.2010, 60) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta; Eläinsuojat ja kalankasvatus, YSA 7 1 mom. 11 kohta: 1 000. (YSL 105 ) Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.12.2012. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Matti Kojonsaari Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hämeen ELY-keskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä Forssan kaupunginhallitukselle.
Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä 16(15) MUUTOKSENHAKU Forssan kaupunki tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 96 ja 105 ) Valitusaika päättyy 17.1.2013.