Tutkittua tietoa oletusten tilalle

Samankaltaiset tiedostot
Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle

Suomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.

Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla

SUOMEN NORMILANTA laskentajärjestelmän kuvaus ja ensimmäiset tulokset

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

SUOMEN NORMILANTA (Normilanta)

ProAgria Maitovalmennus

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Turkiselinkeinon biotaloushankkeet. Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen #hiilineutraalihelsinki

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Yhteenveto MTT:n lantatutkimushankkeiden tuloksista

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0443(COD) Lausuntoluonnos Adam Gierek (PE v01-00)

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Lypsykarjanavetoiden ammoniakkipäästö

Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Nitraattiasetus (1250/2014)

PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen I 1 la kohta, yli 80 lihanaudan eläinsuoja.

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Peter Andersson ja Kjell Andersson (Vikas mfl äg. K & P Andersson) Herrgårdsvägen 14 A Liljendal

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämismahdollisuudet ja -kustannukset

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet

Karjanlannan hyödyntäminen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

ARK. Emolehmäpihatto, Anne-Marie Rosenlew. Kansi. Kartanonkuja 100, SIURO Nokia. Päiväys Muutos Tunnus

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä

Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Siipikarjanlannasta biokaasua

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kunnat ja kaupungit toimivat

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

Transkriptio:

Tutkittua tietoa oletusten tilalle Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannontutkimus Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin, Säätytalo

Lantamuotoja Sonta Virtsa Lanta Kuivalanta Kuivikelanta, -pohja Puolikiinteälanta (tahmalanta) Lietelanta Kuva: M. Hellstedt

Lantatiedon tuottamistavat Kirjallinen tieto Tilastot, esim. lanta-analyysidata Aiemmat tutkimukset, ruokintakokeet Tiloilta kerättävät tiedot Kyselyt, haastattelut Tietoa tilatyypeistä ja toimintatavoista Tilatason mittaukset ja näytteenotto Lantamäärät ja analyysit Mallinnus Kuva: M. Hellstedt Täydentävät toisiaan, eivät toisiaan poissulkevia

Mihin lantatietoa tarvitaan? Kaikessa lannan käytön suunnittelussa ja ohjaamisessa Lannan käsittelyketjun mitoittamiseen ja lannan hyödyntämisen optimointiin Varastointitilavuuden määrittäminen Lannan käyttö lannoitukseen Prosessointimahdollisuuksien arviointiin, esim. energiasisällön tehokkaampi hyödyntäminen Lannan ympäristövaikutusten arvioiminen ja vähentäminen Suomea sitovien päästövähennysten saavuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu (ammoniakki, kasvihuonekaasut, nitraatti, fosfori) päästömalleissa Kuva: M. Hellstedt

Mitä tietoa lannasta tarvitaan? Minkälaista lantaa syntyy ja millaisia määriä Tyyppi (sekä lanta- että eläinsuojatyyppi) Määrä Eri eläinlajeittain ja eläinkokoluokittain syntyvä lantamäärä Käytettävät kuivikkeet ja niiden määrä Lannan joukkoon päätyvät pesu- ym. vedet Miten lantaa käsitellään Tilojen lantaketju eläinsuojasta varastointiin ja levitykseen Miten lannankäsittely toimii; onko jokin pielessä, mitä pitäisi kehittää. Käsittelyn vaikutus lantamäärään Minkälaisia päästöjä ja missä lantaketjun vaiheessa erilaisista lannoista syntyy Kuva: Someron terästyö

Komission selvitys eri EU-maiden käytännöistä lantatietojen keruussa Selvityksen tulos: tietoa puuttuu; kaikkea tarvittavaa ei löydy valmiina/ helposti tieto perustuu arvioihin eikä todellisiin tutkittuihin / laskettuihin tuloksiin; Suomestakin toimitettu vanhentunutta/paikkansapitämätöntä tietoa ei koordinaatiota; eri tahoille toimitetaan samasta asiasta eri tietoja eri toimijoilta laskentatapoja ei harmonisoida millään tavoin

Lantatiedon käyttö päästöarviot ja päästöjen vähentämisstrategiat Päästöarviot Suomessa: MTT: maatalouden khk-päästöt SYKE: ilman epäpuhtauksien (mm. ammoniakki) päästöt oikeaa tietoa tarvitaan jotta päästöarviot mahdollisimman hyviä Kansainväliset sopimukset ja päästövähennysvelvoitteet: mm. EU:n päästövähennystavoitteet kansalliset laskelmat päästövähennysstrategioiden vaikutuksista IIASA:n laskelmat maakohtaisten päästökattojen takana oikeaa tietoa tarvitaan, jotta vaaditaan oikeita toimenpiteitä

Lantakyselyt - Lannan käsittely tiloilla Edellinen tutkimus 1980-luvun alussa, tilakysely 14.10.-11.11.2013 Tavoitteena: ajantasainen tieto Suomen lantojen käsittelystä eri tuotantotiloilla, lantatyyppien suhteellinen muodostuminen, mistä tilanteesta lähdetään kehittämistyössä todella liikkeelle Täydennetty huhti-toukokuussa 2014 erillisellä kyselyllä talleille. Täydentyy kyselyllä turkistarhoille loppuvuonna 2014. Tietoa päivitettävä aika-ajoin; tarvitaan pysyväisluonteinen järjestely kyselyjen toteuttamiseen

Miksi Normilanta Suomessa tiedot lannan ominaisuuksista perustuvat lantanäytteistä määritettyihin lanta-analyyseihin Epätarkka lantojen luokittelu, analyysimenetelmien erot Tarvitaan Suomen erilaiset lannat keskimääräistävää lantatietoa Mahdollisimman luotettava ja yksiselitteinen tieto Raportoinnin väline Lanta-asioiden raportointi EU-komissioon Vaatimukset Suomelle

Normilanta, lähtökohdat Siirtyminen eläinten ruokintasuositusten ja eritystietojen käyttöön Huomioidaan myös eläinsuojien tyypit, käytetyt kuivikkeet, lantatyypit, lantaan johdettavat vedet ja lannasta haihtuvat yhdisteet. Lantojen ominaisuudet suoraan eläimestä eläinsuojan jälkeen varastoinnin jälkeen levityksessä Kuva: M. Hellstedt

Normilantajärjestelmä - rakenne Eläinosio Eläimen kasvu ja rehunkäyttö Tuotostiedot Rehutiedot Päästökerroin- osio Valmiit päästökertoimet päästölaskentaohjeis ta Kirjallisuuden pohjalta lasketut kertoimet Raportointiosio Laskenta- osio Lantamäärät Lantojen ominaisuudet Päästöt Eläin- ja lantatyypeittäin Lannankäsittely - tieto- osio Kuivikkeiden ja veden käyttö eläimittäin ja lantatyypeittäin Lannankäsittelymenetelmät eläinryhmittäin Kuvio: Juha Grönroos

Normilantajärjestelmä tuottaa varsinainen päälaskenta tuottaa: lantamäärät (m3 ja t) eläinluokittain ja lantatyypeittäin (koko maa ja sitä yksityiskohtaisemmalla tasolla, esim. kunnittain) lantojen ominaisuustiedot eläinluokittain ja lantatyypeittäin omina taulukoinaan vuosikohtainen tulostus, myös aikasarjojen ajomahdollisuus (tarvitaan historiatietoja) päästötiedot eläinluokittain ja lantatyypeittäin noudattaen päästöinventaarioissa edellytettyjä raportointitapoja vuosikohtainen tulostus, myös aikasarjojen ajomahdollisuus (tarvitaan historiatietoja) mahdollisuus tilakohtaiseen laskentaan järjestelmään rakennetaan myös osio, jolla voidaan laskea lannan ominaisuustiedot tilakohtaisesti annettujen lähtötietojen pohjalta. Tämä osio olisi kenen tahansa käytettävissä.

Esimerkki laskentajärjestelmän ja tilatiedon yhteensovittamisesta

Normilanta, hyödyt Viranomaiset - ominaisuustiedot lannoitusohjeisiin ja määräyksiin - lannan käytön politiikkaohjaus tukien ja kannustimien luominen ja suuntaaminen Tutkimus - luotettava ja yhtenäinen lähtötieto - tietoa päästöinventaarioihin ja päästömalleihin Viljelijöille - laskennalliset lannan ominaisuustiedot lannoitussuunnitelma ilman lantanäytteenottoa. - lannan prosessoinnin kehittämisen työkalu

Normilanta Laskentajärjestelmä, jota päivitettävä säännöllisesti, koska eläinten ruokinta ja toimintatavat muuttuvat Resurssit säännölliseen päivittämiseen sovittava Tällöin saadaan Ajantasaiset tiedot EU raportointiin järjestelmän tuottamina Oikeat toimenpiteet ympäristönsuojeluun Suomi on päävastuullinen HELCOMin manure standard guidelines'ien luomisessa Itämeren maille Yhteistyöllä löydämme hyvät ohjeet ja näytämme toimintamallia

Kiitos Kuva: Maarit Hellstedt