Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen vaikutuksista vuokriin 2.7.217 Martti Hetemäki
Suomen (pl. Uusimaa) työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), 1987-215, % 95 Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste 85 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste 75 Keskiaste 65 55 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 45 35 Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste laskenut selvästi Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 2
Uudenmaan työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), 1987-215, % 95 Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste 85 75 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste Keskiaste 65 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 55 45 35 Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 3
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, 25-29-vuotiaat 3 Miehet Naiset 25 Uusimaa 25 2 15 Muu maa 2 15 Uusimaa 1 1 Muu maa 5 5 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 4
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, 3-34-vuotiaat Miehet Naiset 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 5
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, 35-39-vuotiaat Miehet Naiset 4 4 35 35 3 3 25 2 15 Uusimaa Muu maa 25 2 15 Uusimaa Muu maa 1 1 5 5 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 6
1987 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 1987 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 1987 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 1987 1991 1995 1999 23 27 211 215 18 16 14 12 1 8 Uudenmaan 18-64-v. miehet ja naiset koulutusasteen mukaan, 1987-215, henkilöä Ei perusasteen jälk. tut. Miehet Naiset 22 2 18 16 14 12 1 8 Keskiaste Miehet Naiset 16 14 12 1 8 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluas. Naiset Miehet 1 8 Ylempi korkeak. tai tutkijakoul.as. Naiset 6 6 6 6 Miehet 4 4 4 4 2 2 2 2 Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 7
Korkeakoulutettujen ja perusasteen koulutuksen varassa olevien suhde Uudellamaalla v. 215 (alimman, alemman tai korkeamman korkea-asteen koulutuksen omaavien määrä /ei perusasteen jälkeistä tutkintoa omaavien määrä) 3 2,5 2 1,5 1,5 Miehet Naiset Miesten koulutustaso selvästi naisia matalampi Uudellamaalla Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 8
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 Helsingin 25-39-v. väestöstä osuus, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, 1987-215,35,3,3,3,25. Miehet 25-29-v.,25 Miehet 3-34-v.,25 Miehet 35-39-v.,2,15 Naiset 25-29-v.,2,15 Naiset 3-34-v.,2,15 Naiset 35-39-v.,1,1,1,5,5,5 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 9
Heikon koulutuksen (vain perusaste) ja työttömyyden korrelaatio pääkaupunkiseudulla (PKS) 1. Jaetaan PKS:n asutut alueet 25x25 metrin (n. 6 ha) ruutuihin (6 64 ruutua 211) 2. Tarkastellaan peruskoulutuksen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatiota ruuduissa,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio,5,4,3,2,1 199 2 21 Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (215), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 8:6. 1
Heikon koulutuksen korrelaatiot työttömyyden ja mediaanitulojen kanssa PKS:lla,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio,4,2 -,2 -,4 199 2 21 Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (215), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 8:6. -,6 Vain peruskoulutuksen omaavien osuuden ja mediaanitulojen korrelaatio 11
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokra, /kk 19 17 PKS 6,6 15 13 11 9 7 5 3,2 3,1 Lähde: Tilastokeskus Muu maa 1. Korkeat vuokrat tekevät vähän koulutettujen työnteon sitä huonommin kannattavaksi, mitä täysimääräisemmin vuokrat maksetaan tuilla. 2. Mitä korkeampia vuokria maksetaan 1 %:sti tuilla, sitä korkeammaksi vuokrat nousevat. 12
Yksin vapaarah. vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot ja yleinen asumistuki, /kk, toukokuu 217 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) Lähde: Kela Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. yleinen asumistuki (keskihajonta = 32) VATT:n tutkimus*: Asumistuen vaikutukset vuokriin ovat pienempiä kuin Suomessa aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella on arvioitu. *Eerola, E. & Lyytikäinen, T. (217), Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. VATT WP 88. http://vatt.fi/documents/2956369/4541479/wp88.pdf/e5a42951-b75f-4c78-8f7-6e6283a86db
Yksin asuvan perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat ja vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskimääräiset asumismenot, toukokuu 217 /kk 7 6 Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat (keskihajonta = 79) 5 4 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra- asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) 3 2 1 Lähde: Kela
Helsingissä yleistä asumistukea säännöllisesti saavien yksin asuvien jakauma vuokran mukaan, maaliskuu 217* Yleisellä asumistuella korvattava enimmäisvuokra Helsingissä Perustoimeentulotuella korvattava enimmäisvuokra Helsingissä (675 /kk) Lähde: Kela *Tiedot alustavia.tuki valuu välittömästi vain vapaarahoitteisiin vuokriin, ei ARA-vuokriin. 15
Yksiöiden vuokrat ja hinnat sekä vuokrat/hinnat Helsingin neljällä alueella (1 kallein, 4 halvin) 21-216, 21=1 - Toimeentulotuen kautta korvattavan vuokran raja (675 /kk yksinasuvalle) sama kaikilla alueilla - Se voi selittää, miksi halvimman alueen (Helsinki 4) vuokra noussut eniten ja miksi myös sen vuokra/hinta noussut (1) Yksiöiden (vapaarah.) vuokra, 21=1 (2) Yksiöiden (vanha) hinta, 21=1 (3)=(1)/(2) Yksiöiden vuokra/hinta, 21=1 125 12 115 11 15 1 Helsinki 4 Helsinki 3 Helsinki 2 Hel 1 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus 135 13 125 12 115 11 15 1 Helsinki 2 Hel 1 Helsinki 4 Hel 3 21 211 212 213 214 215 216 16 14 12 1 98 96 94 92 9 88 Helsinki 4 Helsinki 3 Helsinki 4 Helsinki 3 21 211 212 213 214 215 216 16
Toimeentulotukimenot/asukas, euroa Helsingissä Kelan työttömyysturvaetuutta vuoden lopussa saaneet 26 Helsinki 3 24 22 25 2 18 16 14 12 1 Koko maa 2 15 Toimeentulotukitilastosta ei vielä ole saatavissa tietoa korvatuista vuokrista. Koko maassa 72 % toimeentulotuen saajista työttömiä (huhtikuu 217), joista valtaosa Kelan työttömyysetuutta saavia. 8 1 17
Lopuksi Ylemmän korkeakoulutuksen tai tutkijakoulutuksen saaneiden 18-64-v. työllisyysaste oli 86 % 215 Heitä oli 382 594, joista 328 332 töissä Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 18-64-v. työllisyysaste oli 43 % 215 Heitä oli 613 353, joista 261 82 töissä Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuuden kehitys 25-34-ikäisissä huono Heikon koulutuksen ja työttömyyden positiivinen korrelaatio sekä heikon koulutuksen ja tulojen negatiivinen korrelaatio näyttävät vahvistuneen (Kortteinen & Vaattovaara) Toimeentulotuen kautta korvattavia asumismenoja ei tilastoida, minkä takia toimeentulotuen vaikutusta vuokriin ei voida suoraan selvittää Epäsuora ja kuvioihin perustuva tarkastelu viittaa, että toimeentulotuki vaikuttaa vuokriin Toimeentulotuen asumismenojen tilastointi ja siihen perustuva kunnon tutkimus olisivat tärkeitä