Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Samankaltaiset tiedostot
Vesistökunnostusta niittämällä mitä tehdä järviruo olle? Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Tausta ja tavoitteet

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Umpeenkasvaneiden rantojen hoidon kustannustehokkaat keinot

Järviruo on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

TUUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

RUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS

NYT RAKENNETAAN viihtyisää ympäristöä!

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

jukka.leinonen~hotmail.com

Kaislaleikkurihankkeen vaiheita Sahajärvellä kesällä 2018 kirjannut Anna-Liisa Toivonen

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Yleisimmät vesikasvit ja niiden poisto. Jarkko Leka, Valonia

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu. Niitto- ja ruoppausopas

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

Kurtturuusun torjuntaohje

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Mihin järviruokoa voi käyttää? - Korjuuajankohdan vaikutus käyttöominaisuuksiin

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3.

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Rytinää ruovikoihin välkettä vesiin

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Metsätalouden vesiensuojelu

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

SOMPASEN NIITTOSUUNNITELMA

Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas

Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Pro Saaristomeri. Salonseutu-ryhmä

ristöjen hoito - Vesilinnut

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN

MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro)

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Transkriptio:

Ruovikon niittäminen jään päältä Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Talviniitto = Kuivan, ylivuotisen ruovikon niitto talvella jään päältä vesialueella tai lumen päältä routaantuneella maalla Hyvä tietolähde järviruo osta: http://www.ymparisto.fi/ruoko Järviruoko

Talviniitto Vesijärvellä Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden tukeminen Säkylän Pyhäjärvellä ja Lahden Vesijärvellä paikallista verkosto-osaamista yhteiseksi hyväksi (2015-30.9.2017) Rahoittaja: YM vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustusvarat (50 %) VHS-hankkeen osana: Liiallisesta vesikasvien kasvusta aiheutuvien ongelmien ja kasvihuonekaasujen vähentämisen yhdistäminen 1) Talviniiton menetelmien kehittäminen 2) Lisää näkemyksiä talviniittojen vaikutuksista 3) Niittojätteen jatkokäyttö, keruumenetelmät 4) Suositukset

Ruovikon hyödyt + Monen lajin elinympäristö (linnut, selkärangattomat). Ruovikkolajit runsastuneet. + Kutualueilta kaloille (ei tiheät ruovikot) + Suojapaikkoja (vesikirput, kalanpoikaset) + Ojien suulla biofiltteri : pidättää kiintoainesta, sitoo ravinteita + Juuristo tuo happea pohjasedimenttiin, vähentää pohjan sekoittumista + Torjuu (aallokko)eroosiota + Näkösuoja, melusuoja, tuulensuoja Ruovikon haitat - Haittaa avoimen elinympäristön lajistoa (rantaniityt, monilajiset ja -muotoiset vesikasvillisuus-avovesimosaiikit) - Heikentää veden virtausta, vähentää avovesialaa - Mätänevä ruoko tuottaa metaania (kasvihuonekaasu), kuluttaa rantaveden happea, aiheuttaa hajuhaittoja - Ruokoturve edistää umpeenkasvua - Esteettinen haitta, umpeuttaa näkymiä - Haitat virkistyskäytölle, kiinteistöjen arvolle - Jään katkomat ruokolautat teettävät töitä mökkikiinteistöillä

KUVA: Räikkönen N. 2007: Ruovikkoluokittelu ja ruovikon laatukartoitus bioenergia- ja rakennuskäyttöön. Teoksessa: Ruovikot ja merenrantaniityt. Luontoarvot ja hoitokokemuksia Etelä-Suomesta ja Virosta. Suomen ympäristö 37/2007.

Talviruo on ravinnepitoisuus Talviruo ossa typpi 29 % ja fosfori 17 % kesäruo'on keskipitoisuuksista Ajosenpää T. 2014: Suunnitelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHOhankkeesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 55/2014.

Talviniiton hyödyt - Ravinteet juurakossa => vaikutus seuraavan vuoden kasvuun ei niin taannuttava kuin kesäniitolla. Ruovikon kasvu jopa paranee => ravinteiden sitomiskyky paranee. - Vähentää ruokoturpeen muodostumista: torjutaan umpeenkasvua ja rantaviivan pakenemista kauemmas vesialueelle - Parantaa veden virtausta, vähennetään metaanipäästöjä ja hajuhaittoja - Voidaan niittää alueita, joihin ei kesällä ei pääse. Väyliä niittämällä voidaan monipuolistaa ruovikon rakennetta ja lisätä tärkeitä reunavyöhykkeitä (myös pohjana kesäniitoille). - Leikkuu ei sekoita pohjasedimenttiä tai häiritse vedenalaista eliöstöä - Ei jätä juurakkoa lahoamaan ilman kasvustoa - Rantaniityillä talviniitosta suuri hyöty, jos esim. karja laiduntamaan seuraavaksi kesäksi. Muuttolinnut, rantalinnut.

Lupa-asiat - Koneelliseen talviniittoon tarvitaan samat luvat kuin koneelliseen kesäniittoon: Niittoilmoitus ELY-keskukseen Vesialueen omistajien lupa Niittojätteen keruu tai käsittely sovittava rannanomistajan kanssa - Omassa rannassa käsin (viikate) tapahtuva niitto sallittua ilman ilmoitusta (vähäinen niitto < 0,1 ha). - Natura 2000 alue, lintuvesien- tai rantojensuojeluohjelman tai uhanalaisen lajin esiintymisalue: yhteys ELY-keskukseen.

Linnusto Suositus: Monipuolinen rakenne takaa monipuolisen linnuston - Ruovikoiden leikkaaminen kokonaan voi vähentää ruovikoista riippuvaisten lajien määrää haittaamalla niiden asettumista reviirille keväällä => osa ruovikoista säästetään - Tärkeää saada yhtenäiset ruovikot rakenteeltaan monipuolisemmiksi, sillä laajoissa yhtenäisissä ruovikoissa lajisto yksipuolistuu - Ruovikon maatuessa nisäkäspedot pääsevät kulkemaan pesille => laajojakin ruovikoita vaativat siirtyvät muualle - Ruovikon leikkuu porrastetusti vuorovuosittain vähentää merkittävästi kasvimassan määrää ja hidastaa umpeenkasvua.

Talviniitto - Kuinka usein? Ruovikon taannutus, alueen puhdistus talviniitto joka vuosi (8-10 vuotta) Ruovikot, joita ei haluta taannuttaa - Vesiensuojelullisesti tärkeät ruovikot, joissa halutaan ylläpitää ruovikon ravinteiden sitomiskyky - Linnustollisesti arvokkaat ruovikot, joissa halutaan pelkästään estää ruovikkosukkession eteneminen ja ylläpitää mosaiikkimainen rakenne Rotaatioleikkuu 3 5 vuoden välein ei taannuta ruovikkoa Rotaatioleikkuu 5 8 vuoden kierrolla, jos arvokkaan ruovikkolajiston pesimäympäristöä

Haasteena olosuhteet Talvien vaihtelevat sääolosuhteet: tuleeko kunnon jää? Lumi, sohjo, vesikerros jään välissä laitteiston kesto koetuksella!

Haasteena olosuhteet Ruovikoiden jäätymistä hidastavat mätänevästä karikkeesta tuleva lämpöenergia ja mahdolliset ojavedet Ruovikoiden reunoille tuuli kasaa helposti lunta, lakoontuminen Pitkällinen maatuminen: Puut ja pensaat

Jään katkomaa ruokoa Kajaanselällä

Vesijärvellä tyypillinen reunavalli, jossa kasvaa puita

Talviniittovälineistöä

Talviniittovälineistöä Risto Kauhala Hot Mill Oy, Hollola Argo 8x8 amfiajoneuvosta rakennettu niittokone. Nähtävillä pyydystalkoiden piha-alueella, Askonkatu 9!

Talviniittovälineistöä Hartwig Reuter, Jyväskylä http://www.youtube.com/watch?v=332qcal_ci0 BCS 622 sitova niittokone vm 70 Nähtävillä pyydystalkoiden piha-alueella, Askonkatu 9!

Talviniittovälineistöä Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämä rinnekoneyhdistelmä, jossa rinnekoneeseen kiinnitetty kaksoissilppuri leikkaa, silppuaa ja puhaltaa ruokosilpun toisen koneen vetämään, jalaksilla varustettuun kärryyn. Kuva: Ritva Kemppainen http://www.ymparisto.fi/fi-fi/ruoko/leikkuu/talvileikkuu

Talviniittovälineistöä Siim Sooster Reedfly oy, Viro Ruokoleikkuupuimuri Seiga 402 4WD BCS niputtava leikkuupää Päivän leikkuu: 3-4 ha; 1500-2500 nippua.

Talviniittovälineistöä Siim Sooster Reedfly oy, Viro Ruokoleikkuupuimuri Bandvagen BVH 292 (kumitelat) BCS niputtava leikkuupää Ruokoleikkuupuimuri Seiga 202 2WD BCS leikkuupää

Talviniittovälineistöä KARJALAINEN, Maakunta 7.4.2016 (verkkouutinen) http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/102062-onkamojarvilla-kokeillaanruovikon-niittoa-jaan-paalta-kuvagalleria Mikko Hirvonen, Rääkkylä Sarvitraktori

Niittojätteen keruu - Niittojäte on ehdottomasti kerättävä pois vesistöstä! - Sopiva tie => Nouto hyötykäyttöön - Kokeillaan keruumenetelmiä: siirtolava, paalaava kontti, jäteauto - Läjitys maalle, poltto? Talkoot apuun!

Talviruo on hyötykäyttö - Ilmastoystävällinen biopolttoaine, haasteena keveys => Silppuaminen, paalaus, pelletöinti, briketöinti - Rakennusmateriaali => ruokokatot, eristelevyt, seinäelementit - Maanparannukseen lisäämään humusainetta - Kateaine puutarhoihin - Kuivikkeeksi eläimille - Käsityömateriaali Hyötykäyttö edellyttää logistiikan toimivuutta! Paras korjuuaika on kevättalvi, jolloin kasvuston kosteuspitoisuus on alimmillaan, n. 18-20 %. Kevättalvella sääolosuhteet ovat usein myös soveltuvimmat korjuuseen.

Ruo on hyötykäyttö Rakennusbetoni ja Elementti Oy: Ruoko viherkatoilla korvaamassa muovista salaojalevyä Kuvat: Kirsi Kuoppamäki, HY

Tutkimusta viherkatoilla Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkia (Koneen säätiö) www.luomus.fi/viherkatot Järviruoko toiminut erittäin hyvin salaojana, vapauttaa myös hitaasti kasvustolle ravinteita => Ei lannoitustarvetta Urban Ecosystems Research Group www.helsinki.fi/urbanecosystems

Lisää näkemyksiä talviniittojen vaikutuksista Seuranta aloitettiin talvella 2016 - Yhteensä 10 kartoituslinjaa - n. 7 ruutua (m 2 )/linja - Mitattu: tiheys, pituus, paksuus Jatketaan talvella 2017 - Kohteita lisää - Kartoitetaan edellisvuotiset, joista osa niitetty, osa ei

Suositukset? Talviniitolle selvät tavoitteet eri alueilla: - Virkistyskäyttö? Taannutettavat ruovikot / rannan puhdistus - Vesiensuojelun biofiltterit? Ravinteiden sitomiskyvyn ylläpito - Linnusto? Umpeenkasvun ehkäisy, ruovikon monimuotoisuuden ylläpito - Jo maatuneet alueet? Puuston ja penkan poisto? - Ruo on hyötykäytön kannalta on tärkeää suunnitella ruovikon leikkuualueet niin, että taannuttavista, toistuvista ja rotaatioleikkuista saadaan laajoja korjuukokonaisuuksia, joiden toteutus on käytännössä järkevää ja kustannustehokasta

Kiitos!

Niittokoneet esillä pyydystalkoissa! x Oikeustalon uusi sisäänkäynti