YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(13) Nro A 2022 Dnro KAS 2006 Y 325 131 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2006 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Helena ja Mauno Pesonen Näpinmäenkatu 4, 56800 SIMPELE. Yhdyshenkilö Helena Pesonen 040 7602735 HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Rautjärven kunnan Simpeleen kylässä tilalla Näpinmäki, Rn:o 1:497 rakennettavaa lypsylehmille tarkoitettua eläinsuojaa, eläinsuojan yhteyteen tulevaa uutta lietelantasäiliötä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelulainsäädännön toimeenpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkastamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen eläinsuojan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Puh. 020 490 105 Faksi 020 490 4300 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland Tfn +358 20 490 105 Fax +358 20 490 4300 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Puh. 020 490 105 Faksi (05) 624 3298 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland Tfn +358 20 490 105 Fax +358 5 624 32 98 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 2 Hakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 30.8.2006, ja sitä on täydennetty 10.11.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Mauno Pesonen on tehnyt viisi peltoalaa koskevaa vuokrasopimusta, pinta ala yht. 14,21 ha, sekä Helena Pesonen kaksi lannanluovutussopimusta, pinta ala yht.36,09 ha. Alue on taajaman läheisyydessä olevaa maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. TOIMITETUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Hakemukseen on liitetty asemapiirros sekä uutta navettarakennusta, lietesäiliötä ja laakasiiloa koskevat pääpiirustukset. Hakemukseen liitetyistä kartoista käyvät ilmi peltoalueet, joille lanta on tarkoitus levittää. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa taajaman läheisyydessä olevaa maatalousaluetta. Hakemuksen mukaan eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lannan levitykseen tarkoitetusta peltoalasta 7,45 ha sijoittuu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pysyvä vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Nykytilanteessa tilalla on eläinpaikat 24 lehmälle, 19 hieholle ja 10 alle 8 kk:n ikäiselle vasikalle. Rakennettavaan uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 48 lypsylehmälle, 29 hieholle ja 22 alle 8 kk:n ikäiselle vasikalle. Vedenhankinta Vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely toteutetaan lietelantamenetelmällä (48 lehmää, 29 hiehoa ja 22 vasikkaa). Uuden navetan yhteyteen rakennetaan 1661 m 3 lietelantasäiliö. Olemassa olevat 285 m 3 virtsasäiliö jää käyttöön. Lietesäiliön tilavuuden muutos on tehty 9.11.2006. Muutos johtuu sadevesien laskennan määrästä. Aiemmin oli laskettu työtehoseuran Virako ohjelmalla lietesäiliön koko, (uuden lietesäiliön tilavuus 1431 m 3 ), mutta laskennassa on sadevesien osalla virhe, eli ohjelma laskee sadevesimäärät liian pieneksi. Uuden laskelma mukaan rakennettavan uuden lietesäiliön tilavuuden kokonaistarve on 1661 m 3.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 3 Laidunnus ja jaloittelutarhat Laitumilla on juottoaltaat, jotka täytetään letkulla vesijohtovedestä. Nautoja laidunnetaan yhteensä noin 77 kappaletta. Eläinsuojan yhteyteen ei rakenneta jaloittelutarhaa. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on n. 78 ha. Lanta levitetään peltoon lannoitteeksi viikkojen 17 18 välisenä aikana lantamäärästä 70 % ja viikkojen 37 38 välisenä aikana lantamäärästä 30 %. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietelantala katetaan turpeella tai muulla soveltuvalla katteella. Lietettä ilmastetaan sekoittamalla muutamia päiviä ennen levitystä. Näin lietteestä saadaan tasalaatuisempaa ja osa rikkakasvinsiemenistä tuhoutuu. Lietelanta levitetään letkulevittimin varustetulla lietevaunulla ja mullataan heti tai multaimin varustetulla lietevaunulla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2000 2007. Jätevedet ja päästöt Maidonkäsittelytilojen pesuvedet 206 m 3 vuodessa johdetaan lietesäiliöön. Nykyisen eläinsuojan WC vedet ja muut pesuvedet johdetaan virtsasäiliöön. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maito haetaan meijeriin joka toinen päivä, se on ylivoimaisesti suurin liikenteen aiheuttaja. Rehukuljetuksia tulee tilan ulkopuolelta noin kerran kuukaudessa. Säiliörehu haetaan tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevasta laakasiilosta, joten yleisillä teillä ei sen takia tarvitse liikkua. Lannan kuljetukset tapahtuvat noin viikon aikana sekä keväällä että syksyllä. Säiliörehun teko ajoittuu kesäkuun alkuun ja elokuun puoleenväliin, silloin traktoriliikennettä on enemmän. Teuraskuljetukset tarvittaessa, noin 15 kpl/vuosi. Välitysvasikkakuljetuksia noin 10 20 kpl/vuosi. Päästöt ilmaan Olemassa olevan virtsasäiliön kiinteä kate, ja rakennettavan lietesäiliön kattaminen turpeella tai muulla soveltuvalla katteella pienentävät mahdollisia hajuhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 4 Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat kuolleet eläimet (noin 2 kpl/v) muovit, ongelmajätteet ja pilaantunut rehu. Kuolleet eläimet toimitetaan pääsääntöisesti raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Paalimuovit toimitetaan energiajätteeksi. Ongelmajätteet varastoidaan erikseen niille varatussa paikassa ja toimitetaan säännöllisesti ongelmajätekeräykseen. Pilaantunut rehu sekoitetaan lannan joukkoon kuivikelantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Tilalla on oma 1000 litran polttoainesäiliö. Lisäksi tilalla on Markku Pesosen omistama ja käyttämä polttoainesäiliö tilavuus 3000 litraa. Muita öljytuotteita säilytetään tilan varastossa. Toiminnassa syntyvät tavanomaiset jätteet lajitellaan ainakin energia ja kaatopaikkajätteisiin, sekä lasinkeräysjätteisiin. Jätteenkuljetusauto käy tilalla 1 2 kertaa kuukaudessa. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Eläinsuojan toiminnassa varaudutaan mm. tulipalon vaaraan minimoimalla riskit jo suunnittelu ja rakennusvaiheessa. Suurimmat riskit liittyvät valumisiin lähellä sijaitsevaan järveen. Lietekaivo rakennetaan teräsbetonielementeistä ja sen alapuolelle tulee tarkastuskaivo, joten valumia ei tule. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Rautjärven kunnan ilmoitustauluilla 22.9 23.10.2006. Kuulutus on julkaistu Kaakkoisseutu nimisessä lehdessä 22.9.2006. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta pidettiin 4.12.2006. Rautjärven kunnan ympäristölautakunta 25.10.2006 Lautakunnan lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Lehmien pääsy Kivijärveen on estettävä, mm. kunnan uimaranta sijaitsee aivan vieressä. Lantalasta ja jaloittelualueelta tulevien valumavesien pääsy Kivijärveen tulee estää. Lannan, virtsan ja puristenesteen käsittelyssä on huomioitava se, että rakentaminen sijoittuu pohjavesialueen välittömään läheisyyteen ja kunnan vedenottamo sijaitsee aivan
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 5 lähellä. Nitraattipitoisuus on huomattavasti luonnonarvoa korkeampi (4 16 mg/l ) tilaa lähimpänä sijaitsevassa kaivossa. Lannan, virtsan ja puristinnesteen levityksessä tulee noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja levitysajankohtia. Kaakkois Suomen TE keskuksen lausunto Kaakkois Suomen ympäristökeskus on pyytänyt Kaakkois Suomen TE keskukselta ympäristönsuojelulain 36 :n mukaista lausuntoa koskien Mauno ja Helena Pesosen ympäristölupahakemusta Rautjärven kunnassa toteutettavasta lypsykarjatalouden toiminnan laajennuksesta. Kaakkois Suomen TE keskus on tutustunut lausuntopyynnön mukana toimitettuihin asiakirjoihin ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Tilan lypsykarjataloutta on tarkoitus laajentaa merkittävästi. Nykyiseen eläinmäärään verrattuna lypsylehmien määrä laajennuksen jälkeen olisi kaksikertainen. Hiehojen ja nuorkarjan määrä lisääntyisi lähes samassa suhteessa. Laajennushanke on tyypillinen toimintaansa kehittävillä kotieläintiloilla erityisesti Etelä Karjalan alueella. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt asema ja rakennuspiirrokset ovat asialliset. Lannan varastointitilat on laskettu nitraattiasetuksessa olevien ohjetilavuuksien mukaan. Viljelijän on tarkoitus käyttää lannan varastoinnissa myös vanhaa lietesäiliötä. Suunnitelmasta ei selviä, miten lanta on tarkoitus siirtää uudesta navetasta vanhaan säiliöön. Hakemuksesta ei täysin selviä, mihin navetassa syntyvät pesuvedet on tarkoitus johtaa. Jos kaikki maitohuonevedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön, on lietesäiliön mitoitus ehkä liian pieni, jos sadevesien määräksi arvioidaan n. 150 m3 vuodessa. Jonkinasteinen ristiriita syntyy siitä, että rakennussuunnitelmissa esiintyy jaloittelutarha, mutta ympäristölupahakemuksessa todetaan, ettei sitä tulisi. Suunnitelmassa jää siten epäselväksi, onko mahdollisesta jaloittelutarhasta tulevat vedet tarkoitus johtaa lietesäiliöön. Jos näin olisi, on suunnitelmassa esitetty lietesäiliö todennäköisesti liian pieni. Jos jaloittelutarhaa ei tehdä, ei tätä ongelmaa luonnollisestikaan ole. Viljelijä on sitoutunut maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Ympäristötuen tukiehdot asettavat maatiloille tiukemmat rajoitukset lannan käytölle kuin nitraattiasetus. Lannan levitysalaa on riittävästi, koska viljelijä luovuttaa osan lannasta tilan ulkopuolelle. TE keskus toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa Mauno ja Helena Pesosen ympäristölupahakemukseen. Hanke on normaali lypsykarjatalouden laajennushanke, jolla tilat parantavat kannattavuuttaan ja elinkelpoisuuttaan. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee lupapäätöksessään varmistaa se, että suunnitelmissa esitetyt lantavarastot ovat nitraattiasetuksen ohjearvojen mukaiset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei määräajassa jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 6 Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden tutustua lupahakemuksen käsittelyn aikana tulleisiin lausuntoihin ja tulla kuulluksi. Antamassaan vastineessa on Helena Pesonen todennut seuraavaa: Lietesäiliön tilavuuden muutoksesta on rakennusmestari Ari Vatanen lähettänyt muutosilmoituksen 9.11.2006. Lypsykarjapihaton pesuvedet on tarkoitus johtaa lietesäiliöön, muutoksen jälkeen lietesäiliön tilavuuden pitäisi riittää. Vanha säiliö jää varalle, tarvittaessa uudesta säiliöstä siirretään vanhaan säiliöön lietteet lietevaunulla. Rakennussuunnitelmissa on varattu tilaa jaloittelutarhalle, mutta suunnitelmissa olleen, kiinteänpohjaisen jaloittelutarhan rakentaminen tulisi tässä vaiheessa liian kalliiksi. Jos jaloittelutarha joskus rakennetaan, johdetaan sieltä tulevat vedet lietesäiliöön. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Helena ja Mauno Pesosen eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 48 lypsylehmää, 29 hiehoa ja 22 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lannan varastotilavuudet tulee mitoittaa 12 kk:n varastotarpeen mukaisesti. Varastointitilavuutta tulee olla lietelannan osalta 1697 m 3 kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. Kattamattomissa varastoissa tulee lisäksi huomioida sadevedet. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 7 Avoin lietelantasäiliö on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suojaaidalla. Lietelantasäiliön kuormauspaikan tulee olla tiivispohjainen. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 42 ha ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei säiliöiden täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja alue, joille ei lantaa levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maitohuoneen pesuvedet voidaan johtaa lietelantasäiliöihin tai ne on käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Mikäli karjan jaloittelutarha rakennetaan myöhemmin, niin siltä kertyvät vedet on johdettava hallitusti niin, etteivät ne valu maastoon. Suunnitelma vesien johtamisesta ja käsittelystä on esitettävä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustyön aloittamista. 13. Karjan pääsy laitumelta järveen on estettävä.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 8 14. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juomaastioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja varattava asianmukainen välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on toteutettava, siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. 15. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee säilyttää tiiviillä alustalla tai varustaa suoja altailla siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 16. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 17. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Rautjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Rautjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 19. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 20. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 9 ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopintaala. Eläinjätteen käsittelystä annettu määräys perustuu keskeisesti Etelä Suomen lääninhallituksen samaa kokoluokkaa olevien eläinsuojien toimintaa koskeviin lausuntoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lietelannan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 10 paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 10., ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei, lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia.(määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Lupamääräyksellä on haluttu antaa toiminnanharjoittajalle mahdollisuus rakentaa jaloittelutarha joskus myöhemmin. Tarhan sijainti on sellainen, että tarhan alueelta kertyvä vesi on johdettava pois hallitusti, jotta se ei valuisi läheiseen järveen. Kun suunnitelmat toimitetaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle etukäteen, niin viranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä vesien johtamisesta. (Määräys 12.) Karja likaa vesistöä, jos se pääsee kahlaamaan järveen. Läheisen uimarannan takia karjan pääsy järveen on estettävä. Lisäksi kirkasvetinen Simpelejärvi halutaan paikkakunnalla suojella mahdollisimman tehokkaasti. (Määräys 13.) Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, sekä alueelliset TE keskukset, sekä kunnan ja läänineläinlääkärit. (Määräys 14.)
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 11 Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräys 15.) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 16.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 17.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 18.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 19.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Määräys 20.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2017. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 12 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1200. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Rautjärven kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Kaakkoisseutu nimisessä lehdessä. Hakija, saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Rautjärven kunnanhallitus Rautjärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois Suomen TE keskus, maaseutuosasto Etelä Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 )
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 15.12.2006 13 Valitusosoitus on liitteenä. Lupa ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Tarkastaja Jouko Hytti