TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016
1 1. YLEINEN KEHITYS JA TOIMINTA 1.1 Yleinen energiapolitiikka Valtion laatima kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on toiminut ohjenuorana myös paikallisessa lämmöntuotannossa. Ilmastotiekartta toimii strategisen tason ohjeena matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tiekartan mukaan asioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä, ovat mm. energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen kaikissa olosuhteissa, metsäbiomassan kannattavuus ja nollapäästöisyys. Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla ja kasvihuonekaasuja on pyrittävä vähentämään kaikilla sektoreilla. Energia- ja ilmastopolitiikassa on kolme perusulottuvuutta, joiden tasapainosta on jatkuvasti huolehdittava siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Energiajärjestelmän on oltava i) kustannustehokas sekä mahdollistettava kansantalouden kasvu ja suomalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla, ii) kasvihuonekaasupäästöjen ja ympäristön näkökulmasta kestävä ja iii) riittävän toimitusvarma. Näistä lähtökohdista kaukolämmön tuottajana on huolehdittava että; - polttoaineet ovat uusiutuvia ja kotimaisia - fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja etsitään korvaavia varapolttoaineita - tehostetaan lämmönjakelua siten että verkostoon häviävää energiaa vähennetään - edistetään myös kuluttajien energian säästötavoitteita ja ohjataan älykkääseen lämmönkäyttöön siten että kulutushuippuja voidaan leikata. - ympäristö ei kuormitu savukaasupäästöjen, pölyn, melun taikka toiminnasta syntyvien jätteiden vuoksi Toimintaympäristön muutos? Viime vuosina on ollut havaittavaa ulkolämpötilojen nopeatkin vaihtelut lämmityskauden aikana. Talvipakkaset palasivat tammi- ja helmikuissa, mutta tämän jälkeen säätila muuttuikin nopeasti leudommaksi. Kovat tuulet, nopeasti vaihtuva lämpötila ja sitä kautta vaihteleva lämmityksen tarve asettavat haasteita tehokkaalle lämmöntuotannolle. 1.2 Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana Tapahtumat 2016 tammikuussa tehtiin kuukauden myyntiennätys, 6529 MWh. Aikaisempi 2010 tammikuun ennätys myynti oli noin 5700 MWh. Uutta runkoverkkoa rakennettiin Rahatielle Hannila-Mätäsmaan kaava-alueen tarpeisiin. Plassilla jatkettiin runkoverkkoa Nahkiastien rivitaloille. Kalajoen Forum liikekeskus liitettiin myös kaukolämpöön. Lisäksi rakennettiin verkostoa uusien omakotitalo liittyjien tarpeisiin Kalajoella ja Hiekkasärkillä. Hiekkasärkillä Herrainhiekkain toinenkin kerrostalo liitettiin verkostoon, niin ikään keskusaukiolle rakenteilla olevat liike- ja asuinkiinteistöt. Verkoston korjauksiin panostettiin Kalajoella ja Himangalla.
2 Pellettilämpökeskuksen sisäänajoa tehtiin vielä kuluneen vuoden aikana. Kattilan automaatiossa havaittiin ohjelmavirheitä ja puutteita, eikä kattilasta ole saatu jatkuvaa 4 MW tehoa. Ariterm Oy on sitoutunut korjaamaan kattilassa käytön aikana havaitut puutteet. Vuoden tuotanto oli 3934 MWh, eli se mitä kannattavuuslaskelmissa arvioitiin, mutta enemmänkin olisimme voineet energiaa tuottaa. Pirkonsuon laitokselle otettiin käyttöön 300 kw generaattorilla varustettu varavoimalaitos sähkökatkosten varalle. Himangan biokattilassa havaittiin lokakuussa vesivuoto, minkä korjaus kesti lähes kaksi viikkoa. Kattila tullaan huoltamaan perusteellisesti 2017 vuoden kesänä, jotta toimintavarmuus säilytetään. Polttoaine siilo 2 pohja ja seinät päällystettiin muovilevyillä, minkä vähentää kitkaa ja kulumista polttoaineen kuljetusjärjestelmässä. Em. korjaukset ja muutokset näkyivät nousseina liiketoiminnan muina kustannuksina Lämpölaitoksen pihalle valmistui vuoden lopussa polttoaineen purkuvarasto. Polttoainetta voidaan nyt välivarastoida säältä suojattuna. Polttoaineesta maksetaan lämpöarvonmukainen hinta toimitushetkellä, mitä kuivempaa haketta sen kalliimpaa se on. Katoksen ansiosta hakkeen arvo ei laske varastoidessa. Tiedotus ja markkinointi Asiakastiedotuksessa ja varsinkin häiriöilmoituksissa olemme käyttäneet kotisivujamme aktiivisesti. Lisäksi alueittain on katkoista jaettu tiedotteita sekä tiedotettu tarvittaessa henkilökohtaisesti. Esitteemme on tarjolla rakennusvalvonnan tiloissa ja kaupungin palvelupisteissä Kalajoella ja Himangalla. Olemme osallistuneet paikallisten seurojen ja yhdistysten julkaisuihin mainosten muodossa.
3 Tuotanto Edelliseen vuoteen verrattuna laitosten yhteinen myynti nousi 3909 MWh. Myynninkasvu johtui pääosin siitä että 2016 oli keskilämmöltään kylmempi kuin edellisvuosi. Liittyjämäärän kasvu on myös lisännyt energian myyntiä. Biopolttoaineiden ja ostoenergian hintoihin ei tullut muutoksia kertomusvuoden aikana. Hakkeen ja turpeen hinnat tarkistetaan lämmityskausittain. Öljynhinta oli kertomusvuoden aikana vielä alhaisella tasolla. Vuoden 2016 veroton ostojen keskihinta oli 490 /tn. (vuonna 2015 se oli 526,8 /tn, vuonna 2014 679,7 /tn ja vuonna 2013 peräti 745,2 /tn) Puun ja turpeen käyttö on hyvässä tasapainossa, koska turpeen verotusraja 5000 MWh ei ylity Himangan laitoksella. Vuoden 2016 aikana turvetta käytettiin 3077 MWh (2015 2417 MWh). Keskustaajamassa kaukolämmön huipputehontarve on noin 10,5 MW. Junnikkala Oy:ltä ostettavalla 4 MW:n kaukolämpöteholla voitiin tyydyttää keskustan kaukolämpötarpeesta 78 %. Hiekkasärkillä huipputehontarve on 2,0 MW Himangalla huipputehontarve on 3,5 MW 1.3 Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Vuoden 2017 tammikuussa parannettiin laitosten etävalvontaa ottamalla käyttöön Tosibox etäyhteyspäätelaitteet lämpölaitoksille. Nyt valvomoita voidaan ohjata aikaisempaa helpommin eri laitosten välillä ja yhteyden voi muodostaa helposti älypuhelimella. Himangan valvomon uudistamisesta on tehty erillinen hankinta. 1.4 Arvio olennaisesta tulevasta kehityksestä Haasteena on varmistaa se että kaukolämpö on jatkossakin turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajama-alueiden lämmitysmuoto, jonka hinta on kilpailukykyinen ja vakaa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Kaukolämpöhuollon lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä tarkasteltaessa aluekohtaisesti, Himangan osalla verkoston laajentamistarpeet ovat vähäisiä, Hiekkasärkkien ydinalueella rakentaminen on vilkasta ja Kalajoen keskustaajamassa pyritään täydennysrakentamiseen olemassa olevien verkkojen varrella ja varaudutaan keskustan alueen uudistumiseen. Uusien asemakaava-alueiden osalta tutkitaan aina tapauskohtaisesti kannattaako kaukolämpöä alueelle tarjota. Kannattamaton investointi nostaa kaukolämmön kustannuksia kun taas kannattava puolestaan laskee niitä! Verkoston laajentamista pelkästään omakotitaloalueille vältetään. Vanhaa verkostoa uusitaan siellä missä lämpö- ja vesivuotoja esiintyy. Kehitys tulee olemaan edelleen vakaata ja hallittua, johon ei sisälly mitään erityisiä ja ennakoitavissa olevia riskitekijöitä. Riskien hallinnan näkökulmasta varavoimatuotantoa tulee vielä kehittää ja jopa hajauttaa etenkin Kalajoen taajamassa. Hiekkasärkkäin laajentuminen aiheuttanee tarvetta tuotantokapasiteetin lisäämiseksi.
4 1.5 Yhtiön talous TULOSLASKELMA Kalajoen Lämpö Oy:n vuoden 2014 tuloslaskelman mukaiset erät ja suluissa vuoden 2013 vastaavat erät. 2016 2015 - LIIKEVAIHTO 2.557.317,36 (2.385.462,48 ) - Liiketoiminnan muut tuotot 16.712,05 ( 31.760,23 ) - Materiaali- ja palvelukustannukset 1.427.930,95 (1.366.991,55 ) - MYYNTIKATE 1.146.098,46 (1.050.231,16 ) - Henkilöstökulut oheiskuluineen 256.931,03 ( 248.779,06 ) - Poistot 358.835,65 ( 320.512,37 ) - Liiketoiminnan muut kulut 413.431,63 ( 324.296,89 ) - LIIKEVOITTO 176.998,80 ( 156.642,84 ) - Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 7.409,84 ( 14.821,99 ) - Korko- ja rahoituskulut yhteensä 22.692,25 ( 25.040,98 ) - TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA 101.617,74 ( 146.423,85 ) - Tilinpäätössiirrot [ nk. EVL-poistot] 101.910,28 ( 148.099,72 ) - Arvioitu tulovero / veronpalautus 0 ( 669, 53 ) - TILIKAUDEN VOITTO - 292,54 ( - 1.006,34 ) Perusmaksutulot laskivat 23 899,69 ja energianmyyntitulot nousivat 194 156,09. Pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu seuraavasti: o Lainat rahoituslaitoksilta yms. - Kuntarahoitus Oyj 1.043.484,00 - Kalajoen kaupunki 175.000,00 [2016 velan lyhennys kirjattu vasta 2017] Yhteensä 1.218.484,00 o Muut velat (= liittymismaksut) 2.372.803,69 (2.295.719,04 ) Kaukolämmön liittymismaksutulot vuonna 2016 olivat yhteensä 77 084,65. Vuonna 2015 liittymismaksutulot olivat 68 783,17 MAKSUVALMIUS <---> VAKAVARAISUUS <--->KANNATTAVUUS Maksuvalmius Yhtiön käteisvarat ovat 805.262,15 Lyhytaikaiset saatavat ovat 428.625,54 Yhteensä 1.233.887,69 vs. Lyhytaikaiset velat ovat 475.622,93 Vakavaraisuus Oma pääoma on 1.070.754,69 vs. Vieraspääoma on 3.461.943,69 Kannattavuus Tilikauden tulos on 101.617,74 voitollinen ilman tilinpäätössiirtoja. Tulos siirtojen jälkeen -292,54. Toiminta on kannattavaa.
5 LIIKEVAIHDON KEHITYS VUOSINA 2002 2016 1.6 Omaisuuden ja toiminnan vakuutukset Kalajoen Lämpö Oy:n vakuutusturva muodostuu kolmesta osasta; yrityspalovakuutuksesta, omaisuusriskivakuutuksesta ja yritysvakuutuksesta erillisen turvaselvityksen mukaisesti. Yrityspalovakuutuksesta korvataan palon-, kuumuuden-, savun-, noen-, salamaniskun-, sähköilmiön-, räjähdyksen-, sammutuslaitteiston laukeamisen-, murron-, ryöstön-, vahingonteon-, anastamisen-, vuodon- ja myrskyn aiheuttamat vahingot. Omavastuu on 4000 euroa. Omaisuusriskivakuutus koostuu kahdesta osasta; omaisuusriskiturvasta ja toiminnan turvasta eli konekeskeytysturvasta. Omaisuusriskiturvavakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Omavastuu on 1000 euroa. Konekeskeytysturvavakuutuksen perusteella korvataan ylimääräiset kulut keskeytysvahinkotilanteessa, joka on suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta kohdanneesta esinevahingosta. Omavastuu on 7 vrk keskeytysvahingon alkamisesta.
6 YRITYSVAKUUTUS Yritysvakuutus sisältää ns. toimintaturvat; vastuuturvan, jossa korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu 1.000.000 asennustyöt 1.000.000 omavastuu 1000 hallinnonvastuuturvan, jossa korvataan taloudellinen vahinko, jonka vakuutettu on aiheuttanut toimiessaan vakuutuksenottajan hallinnossa ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa. Korvauksen enimmäismäärä varallisuusvahingossa on 200.000. Omavastuu 2.000 vahinkoa kohden. oikeusturvan, jossa korvataan yhtiön asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu 25.000 asennustyöt 25.000 omavastuu 15 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 600. Edellä mainitut vakuutukset ja ajoneuvovakuutukset ovat Pohjola- yhtiössä. Vuoden 2016 aikana vakuutuksiin lisättiin polttoaineen välivarasto Himangalla. Vakuutusturvan laajuus tarkastetaan seuraavan kerran huhtikuussa 2017. 2. LÄMPÖENERGIAN TUOTANTO JA MYYNTI 2.1 Lämpökeskukset KESKUSTAAJAMA Kertomusvuoden alussa keskustaajaman kaukolämmöntuotanto tapahtui pääosin Junnikkala Oy:n KPA- lämpölaitokselta 4,0 MW ostoteholla. Pirkonsuon POR- lämpökeskus toimi varalaitoksena ja huippukuormituksen tasaajana. Laitoksen kokonaisteho 14 MW muodostuu kolmesta öljykattilasta (4MW+4MW+2MW) ja pellettikattilasta teholtaan 4 MW. Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 75 m3. HIEKKASÄRKÄT Kertomusvuoden aikana Hiekkasärkkien 1,5 MW:n biolämpökeskuksen toiminta on ollut tavanomaista. Polttoaineen (kuori, sahanpuru ja puuhake) lämpökeskukselle toimittaa Junnikkala Oy. Biolämpökeskuksen varalaitoksena toimii v. 1990 rakennettu POR- lämpökeskus (1,5 + 1,5 MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 50 m3. HIMANKA Kaukolämpöenergia tuotettiin pääasiassa 2.5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla. Polttoaineena pääasiassa metsähake, palaturve toimii tukipolttoaineena kylmimmillä ilmoilla. Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 30 m3. Öljykattiloita, jotka toimivat huippu- ja varalaitoksina on kaukolämpölaitoksella 2MW:n POR kattila ja Kannuskylällä (0,7 + 1,5 MW) sekä Pirttihaantiellä 0,8 MW:n POK- kattilat.
7 2.2 Lämmöntuotanto ja -myynti Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä TUOTANTO Ostoenergia Junnikkalalta MWh 23 612 23 612 Oma pelletti tuotanto MWh 3 934 3 934 Oma KPA-tuotanto 5 916 8 240 14 156 Oma POR-tuotanto MWh 2 931 95 603 3 629 KL- TUOTANTO YHTEENSÄ MWh 30 447 6 011 8 843 45 330 Osuus koko tuotannosta % 67 13 20 100 MYYNTI MWh 25 077 5 210 7 945 38 232 Osuus koko myynnistä % 66 14 20 100 Verkostohäviö MWh 5 400 801 898 7 099 Verkostohäviöprosentti % 17,7 13,3 10,2 15,7 Kaukolämmön kokonaistuotannossa 45 330 MWh oli lisäystä vuoteen 2016 verrattuna 3611 MWh. Kokonaismyynnissä 38 232 MWh oli nousua vastaavasti 3 909 MWh. Verkostohäviö laski kaksi prosenttiyksikköä, eli 297 MWh edellisvuoteen verrattuna. Keskustassa bioenergiatuotannon osuus koko tuotannosta oli 90 % (89 %), Hiekkasärkillä 98 % (97 %) ja Himangalla vastaavasti 93 % (98 %). Valtakunnallisesti kaukolämpö on nyt 37-prosenttisesti hiilineutraalia ja 54-prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla tuotettua. Kalajoen Lämpö Oy:n lämmöntuotanto on 87 % hiilineutraalia ja 92 % kotimaisella energialla tuotettua. Suunta on hyvä, mutta vielä on vara parantaa! (Hiilineutraaliksi polttoaineeksi katsotaan metsästä saatu puuperäinen polttoaine, kuori, puru, puupelletit ja metsähake. Turve on kotimaista, mutta ei hiilineutraalia polttoainetta. Sillä korvataan kuitenkin tuontipolttoainetta, eli öljyä) OMAN TUOTANNON POLTTOAINEKÄYTTÖ POLTTOAINE Yksikkö Keskusta Hiekkasärkät Himanka Metsähake i-m3 10 500 Kuori, puru, lastu i-m3 9 800 Palaturve i-m3 2 200 Pelletti tn 867 Raskas polttoöljy (POR) kg 266 000 7 000 55 000
8 KAUKOLÄMMÖN VUOSITUOTANTOHISTORIA KESKUSTA HIEKKASÄRKÄT
9 HIMANKA KOKONAISTUOTANTO JA MYYNTI
10 2.3 Kuluttajat Vuoden 2016 aikana kaukolämpöön liittyi yhteensä 12 uutta kiinteistöä. Näistä on omakotitaloja 8 kpl, rivitaloja 1 kpl, kerrostaloja 2 kpl ja yksi liiketila. Näistä 10 kiinteistöä sijaitsee keskustan alueella, 2 kiinteistöä Hiekkasärkkäin alueella. Kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuuden lisäys on 27 288 r-m3 ja laskennallisen sopimustehon lisäys 454,5 kw. Vuoden 2016 lopussa liittyjiä / kaukolämpökuluttajia oli yhteensä 565 kpl, jotka jakautuivat eri toiminta-alueille seuraavasti: o Keskusta 388 kpl o Hiekkasärkät 17 kpl o Himanka 160 kpl Yhteensä 565 kpl Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on noin 816 913 r-m3 ja keskimääräinen ominaiskulutus 46,8 kwh/r-m 3 vuodessa. Vuonna 2015 vastaava luku oli 44 kwh/r-m3. Vuonna 2014 46 kwh/r-m3 ja vuonna 2013 49,4 kwh/r-m3 vuodessa. 600 Kuluttajamäärä, kpl 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2.4 Liittymis- ja perusmaksutariffit sekä energian hinta Taksat pysyivät ennallaan. Energiahinnat olivat vuonna 2016: - Keskustaajama 50,00 /MWh Alv 0% ja 62,00 /MWh Alv 24%. - Hiekkasärkät 52,00 /MWh Alv 0% ja 64,48 /MWh Alv 24%. - Himanka 52,00 /MWh Alv 0% ja 64,48 /MWh Alv 24%. Omakotitalon perusmaksu on 290 Alv 0% ja 359,60 Alv 24 % Omakotitalon liittymismaksu on 3300. Maksu on palautuskelpoinen ja siksi veroton.
11 2.5 Kaukolämpöverkosto Kalajoen kaupungin mittaustoimi suorittaa kaukolämpöverkon mittaukset ja dokumentoinnin. Kaukolämpöverkoston rakentamista tehtiin Kalajoen taajamassa ja Hiekkasärkillä. Suurin yksittäinen linjanrakennuskohde oli Rahatien alusta lähtevä Hannila Mätäsmaa kaavaa palveleva linja. Lisäksi rakennettiin linjaa Plassilla Nahkiaistien rivitaloille. Vesi-/lämpövuotoja korjattiin sekä Himangalla että Kalajoella. Vuotopaikkoja korjattiin ainakin kuudessa kohdassa ja vuotojen määrä on ollut lisääntymään päin. Yleisimmin kaukolämpölinjavuodot syntyvät putkiliitosten kohdilta, vanhakin linja yleensä on muuten käyttökelpoinen. Verkostorakentamisessa pyrimme tekemään itse jatkosten eristämisen, jotta voimme olla varmoja työn laadusta. VERKOSTON RAKENTAMINEN VUONNA 2016 (m) Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä Runkolinjat 956 68 0 1 024 Talohaarat 417 30 0 447 Yhteensä 1 373 98 0 1 471 VERKOSTON KOKONAISPITUUDET 31.12.2016 (m) Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä Runkolinjat 31 006 2 384 8 843 42 233 Talohaarat 10 349 263 3 281 13 893 Yhteensä 41 355 2 647 12 124 56 126 Vuonna 2016 kaukolämpöverkostoa rakennettiin 1 471 m. Kaukolämpöverkostojen kokonaispituus oli 56 126 m. Liittymämäärällä jaettuna (563 kpl), verkostoa on 99,69 m/ liittyjä. (2015, 98,96 m/ liittyjä)
12 3. OMISTUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Yhtiökokoukset ja omistussuhteet Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2016. Yhtiön hallitus kokoontui viisi kertaa. Osakepääoma on 170.879,61 euroa. Osakkeita on yhteensä 1.000 kpl. Osakkeiden nimellisarvoa koskeva määräys on poistettu yhtiöjärjestyksestä. Kalajoen kaupunki omistaa kaikki 1000 osaketta. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Kalajoen Lämpö Oy:n toimisto sijaitsee Himangan palvelutoimiston tiloissa. Yhtiön palveluksessa oli toimihenkilöinä toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. Toimistosihteeri hoitaa myös Kalajoen Satama Oy:n myyntilaskuksen. Tuotantotyöntekijöinä oli kolme lämpölaitoshoitajaa. Kesäkuusta syyskuun loppuun meillä oli töissä harjoittelija, jonka tehtävinä olivat laitoksen kunnossapito ja verkostotyöt. Päivystystehtäviä ulkoistettiin myös Putkiasennus T. Turvanen Oy:lle. Nuorimmankin työntekijämme täytettyä 50 on henkilöstön keski-ikä 55 vuotta. Henkilöstön opinto- ja virkistystapahtumat on pidetty yhdessä Kannuksen Kaukolämpö Oy:n henkilöstön kanssa. Toukokuussa tutustuimme Norrtällje Energi AB:n lämpölaitokseen, jossa käytössä oli uudehko 25 MW arinakattila. Voimalaitos tuotti sähköä ja lämpöä kaukolämpöverkostoon. Syyskuussa pidimme virkistyspäivän Kalajoella, jolloin pelasimme golfia. Yhteinen pikkujoulu vietettiin jääkiekon merkeissä Oulussa. Tärkein menestyksen avain on että henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja työhön omistautunutta. Yhtiössä vallitsee vahva yhteiseen biopolttoaineeseen puhaltamisen henki! Kirjanpidon ja palkkalaskennan on hoitanut ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungin taloudenohjaus- ja henkilöstöohjausyksiköt. Henkilöstö: Toimitusjohtaja Toimistosihteeri Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Markku Ojala Sonja Ventelä Tapio Isopahkala Timo Paavola Kari Rajaniemi Yhtiön hallituksen jäsenet: Pekka Märsylä pj Mikko Rahja vpj Vuokko Hilli Jarmo Ainali Eija Pahkala Varajäsenet: Marko Raiman Jouni Jyrinki Kalajoen kaupunginhallituksen nimeämänä yhtiökokousedustajana on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
13 3.3 Työterveyshuolto Kalajoen Lämpö Oy:n työterveyshuoltopalveluista on vastannut Terveystalo Oy. 3.4 Maksetut palkat ja palkkiot Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2016 yhteensä 208 072,04 (204.677,25 ), henkilösivukulut olivat 49 098,99 (44.101,81 ). Suluissa 2015 vuoden vertailulukemat. Henkilöstökulut sivukuluineen yhteensä 256 931,03 (248.779,06 ). 3.5 Tarkastustoimi Tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Ernst & Young Oy (y-tunnus 2204039-6). Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHTT Anne Räisänen. 4. VUOSIVOITTO / -TAPPIO Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilikauden tappion -292,54 kirjaamista vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Markku Ojala Toimitusjohtaja KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN 0,4 % 4,6 % 1,0 % 1,7 % 1,2 % 5,8 % 0,5 % Poltto ja käyttöaineet Henkilöstökustannukset 15% Poistot Henkilökunnan sivuk. Toimitilakulut 60% ATK ja ohjelmistot Korjaus ja huolto 10% ajoneuvokulut Hallintokulut Vakuutukset