Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila
ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä ohjaavat strategiat Lähtökohta Salon seudulla ennen hanketta Hankkeen kehittämisprosessi Työskentely ja osallistuminen
MIELI 2009 ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 STM käynnisti (2007) mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelun 106 kansanedustajan (2005) tekemän aloitteen perusteella Työryhmä 18 ehdotusta mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015
PALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPAINOTTEISIA Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät /1000 asukasta (1263) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2003 2004 2005 2006 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Koko maa
PÄIHTEIDEN VUOKSI HOIDOSSA (74 %) MIEHIÄ Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä 14 12 10 8 6 4 2 0 2004 2005 2006 2007 Salo miehet Salo naiset Koko maa miehet Koko maa naiset
KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVIÄ NUORIA PALJON Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (Sotkanet 3219) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2004 2005 2006 2007 Salo miehet Salo naiset Koko maa miehet Koko maa naiset
KODINHOITOAPUA SAANEIDEN PERHEIDEN MÄÄRÄ ON ROMAHTANUT Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä 2,5 2 1,5 1 Salo Varsinais-Suomi Koko maa 0,5 0 2004 2005 2006 2007
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 65 vuotta täyttäneillä
ERITYISESTÄ EDISTÄVÄÄN Käynnistyi syksyllä 2008 TYKES rahoittama Pohjana Salon Seudun mielenterveysstrategia 2007-2012 keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi mielenterveysosaamisen vahvistaminen
HANKKEEN TARKOITUS Hankkeen tarkoituksena on luoda uudet yhteistoiminnalliset ja mielenterveyttä edistävät toimintamallit kunnan, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin palveluihin Tavoitteena on vahvistaa perhekeskeisen työtavan ja eri ammattiryhmien yhdessä toimimisen mallia Kaikkien yhteisenä visiona on avohoitopainotteisuuden lisääminen
HANKKEEN TAVOITTEET Mielenterveystyön toimintatapojen kehittäminen Mielenterveysosaamisen kehittäminen Mielenterveystyön toimintamallin jalkauttaminen
TYÖSKENTELYTAPA Hankkeen kohderyhmä: eri-ikäisten kuntalaisten kanssa toimivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, koulutoimen ja nuorisotoimen työntekijät sekä yksityiset kolmannen sektorin edustajat Lähtökohtana on todelliset työssä kohdattavat tilanteet toimintatapojen kehittäminen
Ohjausryhmä Caseryhmä lapset Lapset+Nuoret Projektiryhmä: Pekka Prusi Minna Näreharju Reijo Aunio Hekki Ellilä Johanna Huusko Arja Alm Vanhukset Projektiryhmä: Ritva Sarjomaa Jaana Mannonen Heikki Ellilä Projektiryhmä: Marita Päivärinne Pekka Makkonen Ulla Wiirilinna Liisa Anttila Irmeli Leino Aikuiset Projektiryhmä: Tiina Pelli Reijo Aunio Auli Rinne Case-ryhmä vanhukset Case-ryhmä nuoret Case-ryhmä erityisryhmät Case-ryhmä työikäiset Työskentelyn tulokset
CASE-TYÖPAJATYÖSKENTELY Case-työpaja työskentely on oppimisen, työnohjauksen ja kehittämisen väline
CASE-TYÖSKENTELY 3 tapaamisesta jokaisessa työpajakokonaisuudessa Hankkeessa yhteensä 42 tapaamista Osallistujia tapaamisessa noin 10-17 Tapaamisten kesto 3x1,5h (2 kk aikana) Case-työpajoissa on ollut yhteensä 200 osallistujaa 499 henkilöä osallistunut koko hankkeeseen Työpäiviä on kertynyt yhteensä 883
o 1 case 2 case 3 case Asiakastilanteen käsittely, ideariihi Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Välityöskentelyn täsmentäminen ja oppimistarpeiden kartoittaminen Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Katsaus näyttöön perustuvaan tietoon käsiteltävästä aiheesta Hyvien käytäntöjen ja ongelmakohtien täsmentäminen Katsaus näyttöön perustuvaan tietoon käsiteltävästä aiheesta Yhteenveto eri toimijoiden hyvistä käytännöistä ja kohtaamista ongelmista Case-työskentely, oppimisen, työnohjauksen ja kehittämisen välineenä
CASE-TYÖSKENTELY ARVIOINTI Sähköpostikysely viimeisen tapaamisen jälkeen Kyselyt toteutettu Digium ohjelman avulla Aineisto analysoitu sisällönanalyysilla Palautteet käsitelty projektiryhmässä sekä ohjausryhmässä ja palautteiden pohjalta on kehitetty edelleen caseryhmien toimintaa