SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO 1. KÄSITEMÄÄRITTELY 2. RISKIKARTTA JA VISIO 1 3. KEHITTÄMISKOHTEIDEN VALINTA 2 3.1 Päihdehaittojen ehkäisy oppimis- ja työkyvyn, terveyden ja turvallisuuden 2 ylläpitämiseksi 3.2 Väkivallan ehkäisy henkisen ja fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi 4 3.3 Syrjäytymisen ehkäisy arjen hallinnan oppimiseksi 5 3.4 Terveiden elämäntapojen edistäminen elintasosairauksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi 6 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7 4.1 Toimenpide-esitykset ensimmäiselle toimintavuodelle 2011 5. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JATKUVUUS JA SEURANTA 8 LIITE
ESIPUHE Valtioneuvoston periaatepäätös 8.5 2008 sisäisen turvallisuuden ohjelmasta asettaa Suomen tavoitteeksi olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää määrätietoista suunnittelua ja toimenpiteitä käytännössä kuntaja kaupunkilaisten turvallisuuden paranemiseksi. Turvallisuusriskejä ovat syrjäytymiskehitys, päihdehaitat, väkivalta sekä elintaso- ja elämäntapasairaudet. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoite on vähentää riskejä, ehkäistä niistä aiheutuvia vahinkoja ja lisätä turvallisuutta. Haasteena turvallisuussuunnittelussa ovat kunta- ja valtiontalouden kehitys, palvelujärjestelmän ylläpitäminen, kasvava polarisaatio eri ihmis- ja asukasryhmien välillä ja lisääntyvä maahanmuutto. Maahanmuuttajien onnistunut kotoutus on tärkeä tehtävä ja tavoite. Kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukaan turvallisuussuunnitteluun otetaan myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Lähtökohtana suunnittelussa tulee olla arjen turvallisuus, yksilön vastuu ja yhteisön eheä tuki. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmassa kehitetään turvallisuutta luovia yhteistyömalleja ja rakenteita. Turvallisuutta edistävien rakenteiden luomiseen liittyy olennaisesti turvallisuuseikkojen huomioonottaminen kunnan eri toiminnoissa. Erityishuomio kiinnittyy väkivallan vähentämiseen sekä päihdehaittojen, syrjäytymisen, tapaturmien ja elintasosairauksien ehkäisyyn. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman valmistelemista varten asetetut ohjausryhmä ja turvallisuustyöryhmä ovat tehneet tiiviillä aikataululla perusteellisen kartoitus- ja laatimistyön. Työn eri vaiheisiin on osallistunut työryhmien lisäksi myös muu laaja asiantuntijajoukko. Tämän työn lopputuloksena on syntynyt erinomainen asiakirja mainittujen kuntien muodostaman alueen turvallisuuden kehittämiseksi vuoteen 2015 ulottuvana tavoiteaikana. Turvallisuussuunnitelman toimenpideohjelma ja toimeenpanosuunnitelma ohjaavat jatkossa käytännön työtä. Parhaat kiitokset työryhmien puheenjohtajana toimineelle sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salmiselle ja kaikille jäsenille sekä muille valmistelutyöhön osallistuneille. Erityiset kiitokset myös kehittämissuunnittelija Saara Långille vaativan aineiston käsittelystä, turvallisuussuunnitelmatyön aikataulun mukaisesta koordinoinnista ja raporttien laadinnasta. Kokkolassa 8.1.2010 Antti Isotalus kaupunginjohtaja
JOHDANTO Valtion ohjaus Valtioneuvosto teki 8.5 2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmakaudella turvallisuussuunnittelulla puututaan erityisesti väkivallan ja tapaturmien vähentämiseen ja alkoholihaittojen torjumiseen. Paikallisyhteistyöllä ja alueellisella turvallisuussuunnittelulla on ohjelmassa keskeinen rooli. Periaatepäätöksessä suositetaan, että kunnilla tulee olla turvallisuussuunnitelmat, jotka valtuustot ovat hyväksyneet, vuoden 2010 loppuun mennessä. Alueellinen yhteistyö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa esittivät alueen kunnille, että Keski-Pohjanmaan maakunnalle (mukaan lukien Kruunupyyn kunta) laadittaisiin alueellinen turvallisuussuunnitelma vuosille 2010-2015. Yhteistyöhön kutsuttaessa aihepiireinä ajateltiin olevan rikollisuuden ja syrjäytymisen torjunta, kouluturvallisuus, päihteiden ongelmakäyttö, tapaturmat, onnettomuudet, tie- ja vesiliikenneturvallisuus sekä asumis- ja yritysturvallisuus. Turvallisuussuunnitelman edellytettiin erityisesti paneutuvan turvattomuutta ja ongelmia ehkäiseviin toimiin. Kannuksen ja Kokkolan kaupungit, Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos, Länsi-Suomen meripelastus, Keski-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos nimesivät edustajansa ohjaus- ja turvallisuustyöryhmän jäseniksi. Ohjaus- ja työryhmätyöskentely Turvallisuussuunnitelmatyön koordinointiin palkattiin kehittämissuunnittelija. Turvallisuussuunnitelman laatiminen aloitettiin Turva 2009 nykytilaselvityksen laatimisella, joka julkistettiin Turvallisuusseminaarissa Villa Elbassa. Turvallisuusseminaarissa oli esillä myös muita alueella tehtyjä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä tutkimuksia. Turvallisuusseminaariin osallistuivat ohjaus- ja työryhmien jäsenet. Seminaarissa laadittiin riskikartoitus, jonka pohjalta työryhmien työskentely alkoi. Riskikartoituksen pohjalta laadittiin Riskikartta. Turvallisuustyöryhmä kokoontui viikoittain marraskuun ajan ja työsti ohjausryhmälle turvallisuussuunnitelman painopistealueiden mukaiset tavoitteet, toimenpide- ja toimenpiteiden seurantaohjelman. Viranomaistoiminnalla on olemassa omat toimialakohtaiset suunnitelmat 1. Tämän vuoksi tavoitteita laadittaessa sovittiin, että keskitytään arjen turvallisuuden lisäämiseen ja poissuljetaan poikkeusoloihin varautuminen. Ohjausryhmä päätti turvallisuussuunnitelman lopullisen sisällön ja vie sen poliittisen päätöksentekoon. Ohjaus- ja työryhmän puheenjohtajana toimi Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen johtaja. Turvallisuussuunnitelman prosessikuvaus on suunnitelman lopussa ( liite 1) 1 Kunnan valmiussuunnitelmat, toimialakohtaiset suunnitelmat ( sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi), kansanhuoltosuunnitelma, pelastuspalvelusuunnitelma, suojelusuunnitelma, evakuointisuunnitelma, hyvinvointiohjelma, päihdeohjelma,, riskienhallintaohjelma, päihdestrategia, kuntastrategia, työsuojelusuunnitelma, kriisiviestintäohje
Ohjausryhmän jäsenet Kunnanjohtaja Kalevi Lindfors, Halsua Kaupunginjohtaja Terttu Korte, Kannus Kunnanjohtaja Arto Alpia, Kaustinen Kansliapäällikkö Timo Mämmi,Kokkola Kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka, Kruunupyy Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala, Lestijärvi Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri,Toholampi Kunnanjohtaja Ari Kinnunen, Perho Kunnanjohtaja Liisa Veiskola, Veteli Palomestari DI Jukka Kangasvieri Pelastusjohtaja Kari Koskela Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kokkolan merivarstiostoaseman päällikkö Kaj Liljekvist Länsi-Suomen merivartiosto Poliisipäällikkö Jouko Potinkara Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen - Nybacka Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Yhteyspäällikkö Kauppi Virkkala Keski-Pohjanmaan liitto Turvallisuustyöryhmän jäsenet Opinto-ohjaaja Taina Simpanen, Halsua Rakennustarkastaja Timo Himanka, Kannus Rakennustarkastaja Tero Uusitalo,Kaustinen Tekninen johtaja Eino Pihakari,Kokkola Terveystarkastaja Andreas Smeds, Kruunupyy Perusopetuksen rehtori Tarja Mäkelä, Lestijärvi Päivähoidon johtaja Terhi Elamaa, Toholampi Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Raija Sahlgren, Perho Koulutoimenjohtaja Juha Saari, Veteli Palotarkastaja Jari Nygård Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Luutnantti Kim Sthål Länsi-Suomen merivartiosto Rikoskomisario Jouni Rantanen Rikosylikonstaapeli Esa Saari Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Operatiivisen tulosalueen johtaja Pekka Nikula Palvelujohtaja Pekka Kauppinen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Työryhmien puheenjohtaja: sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, Kokkola Turvallisuussuunnitelman koordinoija: kehittämissuunnittelija Saara Lång
1. KÄSITEMÄÄRITTELY Turvallisuussuunnitelmassa on joitakin käsitteitä, jotka on hyvä kirjoittaa auki yhteisen kielen ja ymmärryksen lisäämiseksi. Käsitteiden päälähteenä on ollut tietosanakirja Wikipedia ja siinä käytetyt linkkitiedostot. Työryhmä on muokannut käsitteet kuvamaan suunnitelmassa tarkoitettuja sisältöjä. Turvallisuus on abstrakti käsite, jonka avulla kuvataan jonkin oletetun vaaran tai riskin poissaoloa tai näiden vaikutusten estämistä Turvallisuuden kokemus on henkilön subjektiivinen käsitys vaaran tai riskin poissaolosta Sosiaalinen pääoma on ihmisen kykyä ratkaista ongelmia hänelle itselleen tai yhteisölle myönteisellä tavalla. Ihmisen sosiaalinen pääoma kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tarvitsee kehittyäkseen yhteisön tuen. Sosiaalinen pääoma antaa yksilölle toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa ja sen avulla voidaan selittää yhteiskunnan, yhteisön tai yksilöiden menestystä ja hyvinvointia. Arjen hallinta on yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, käytännön taitoja ja tiedonhankinta- ja käsittelytaitoja, jotka auttavat yksilöä selviytymään elämässä. Hyvinvointi Hyvinvointi perustuu ihmisen elämänlaatuun ja sitä voidaan mitata objektiivisesti ( toimintakyky, elinolosuhteet) tai subjektiivisesti ( kokemus hyvinvoinnista, onnellisuudesta, henkilökohtaisesta tyytyväisyydestä omaan elämään, mahdollisuudesta toteuttaa itseään). Hyvinvoinnin perustalla ovat työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, sosiaalinen verkosto. Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Suomessa yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, tupakka, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Päihteidenkäyttö aiheuttaa päihderiippuvuutta, jossa päihteidenkäyttöä jatketaan päihteidenkäytöstä johtuvista sosiaalisista -, taloudellisista ja terveydellisistä haitoista huolimatta Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai rakenteellista väkivaltaa. Fyysinen väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. Henkinen väkivallalta on toisen ihmisen loukkaamista kielellisesti tai ei- kielellisesti. Lähisuhdeväkivalta on perheessä tai muissa sukulaisuus- ja tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista. Rakenteellinen väkivalta on epäsuoraa väkivaltaa, joka johtuu henkilöiden välisistä suhteista tai sosiaalisista rakenteista. Elintasosairaudet ovat korkean elintason mukanaan tuomia haittoja yksilölle ja yhteiskunnalle. Elintasosairauksien taustalla on elämäntavan muutos, joka ei lisää yksilön elämään tyytyväisyyttä ja suoritus- ja työkykyisyyttä. Syrjäytyminen tarkoittaa opiskelusta, työnteosta, harrastuksista, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisista vaatimuksista syrjään jäämistä. Syrjäytymistä leimaa yksilön kokema toivottomuus, joka ilmenee siinä että hän ei ole tyytyväinen tilaansa/ tilanteeseensa, mutta ei silti koe voivansa parantaa sitä millään tavoin. Syrjäytymistä voivat aiheuttaa mm elämän muutostilanteet, pitkäaikaistyöttömyys, syrjintä, mielenterveysongelma, päihteidenkäyttö. Mini-interventio on toimintamalli terveydenhuollossa, jossa kysytään potilaan alkoholinkäytöstä, tunnistetaan riskikulutus ja annetaan tieto alkoholin vaikutuksesta potilaan vaivaan tai oireeseen. Mini-interventio sisältää potilaan henkilökohtaisen tavoitteen asettamisen, motivoinnin, kirjaamisen ja seurannan muun hoidon yhteydessä
1 2. RISKIKARTTA JA VISIO Turvallisuustyöryhmä laati yhdessä ohjausryhmän kanssa riskikartoituksen turvallisuusuhkista. Tältä pohjalta laadittiin Riskikartta, joka kuvaa koetut turvallisuusuhat. Kartta toimi kompassina laadittaessa visiota ja valittaessa kehittämiskohteita. Riskikartan keskiössä on yksilön subjektiivinen turvallisuuden kokemus. Tätä kokemusta määrittävät ne riskit tai uhat, joita hän ajattelee itsellään olevan. Riskikartan siniset ulkokehät muodostavat todellisuuden, jossa elämme. Yhdessä vihreiden sisäkehien kanssa ne luovat kuvan, jonka on pohjalta nousee turvallisuuden tai turvattomuuden kokemus. Keskiössä olevat keltaiset sakarat kuvaavat turvallisuusriskejä, joita ovat päihteidenkäyttö, väkivalta, syrjäytyminen ja elintasosairaudet. Näitä riskejä ehkäisemällä tai vähentämällä lisätään väestön turvallisuudenkokemusta. Turvallisuussuunnitelman visio painottaa ihmisen turvallista elämää arjessa; yksilön vastuuta omasta itsestään ja valinnoistaan sekä yhteisön tukea ja myönteistä sosiaalista kontrollia. Visio on rakennettu talomalliin, jossa perusta muodostuu laajoista yhteiskunnan ja yhteisön arvovalinnoista ja toimivasta infrastruktuurista. Huonetiloina ovat yksilön psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus. Mallissa tunne kuulumisesta yhteisöön ja yhteisön tuki luovat turvallisuuden tunteen. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VISIO
2 3. KEHITTÄMISKOHTEIDEN VALINTA Kehittämiskohteet valittiin tehdyn riskikartoituksen pohjalta. Kohteet haluttiin kuvata visuaalisesti veneinä, joissa purjeet esittävät tavoitetilaa ja vene niitä kehittämiskohteita, jotka tulee yhteisesti arvioida ja joihin toiminta tulee suunnata tavoitteiden saavuttamiseksi. 3.1 Päihdehaittojen ehkäisy oppimis- ja työkyvyn, terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Päihdehaittojen ehkäisyn tavoitteena on vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siitä aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä, taloudellisia haittoja ja vähentää läheisten turvattomuuden kokemusta. Tavoitteena on ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä ja edistää päihteitä jo ongelmallisesti käyttävän toimintakykyä niin, että hän kykenee selviytymään arjestaan. Päihteiden saatavuuteen vaikuttaminen Tutkimustietojen perusteella alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin päihteiden saatavuuteen vaikuttamalla 1. Näitä keinoja ovat alkoholiveron korotus, alkoholin mainonnan rajoittaminen, alkoholin vähittäismyynnin monopolisointi, myyntiaikojen rajoittaminen, raittijuopumusten vastaisen työn lisääminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen tehostaminen. Maakunnallisessa päihdestrategiassa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA 2007-2011 olevat päihteiden saatavuuteen vaikuttavat toimintamallit; paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, yhteistyö- ja koulutustoiminta alkoholielinkeinon kanssa, PKV -lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn erikoistuneen Lääkefoorumin toiminta. Päihteidenkäyttöasenteisiin vaikuttaminen Päihteidenkäyttöasenteisiin vaikutettaessa tavoitteena on humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen lisäämällä päihteidenkäyttäjän tietoa päihteiden vaikutuksesta hänelle ja hänen lähiympäristölleen. 1 Sosiaali- ja terveysministeriö, Alkoholiohjelma: Alkoholipolitiikan kuluttajaopas
3 Vakiinnutetaan varhainen puuttuminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon pysyväksi toimintamalliksi; mini-intervention käyttöönotto. Vähennetään lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja määrätietoisella päihdepolitiikalla. Lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön puututaan lisäämällä lasten ja nuorten ongelmanratkaisutaitoja ja mielekästä vapaa-aikaa. Yhteisen- ja yksityisen omaisuuden suojaaminen ilkivallan ehkäisy Yhteiskunnan tehtävänä on suojata yhteistä ja yksityistä omaisuutta vahingonteoilta. Turvallisuustoimenpiteiden pitää olla lain mukaisia ja eettisesti hyväksyttäviä. Ilkivallan lisääntyminen ja vahingonteot aiheuttavat suuria kustannuksia kouluille ja alueen kiinteistöille sekä lisäävät alueen yleistä turvattomuutta. Ilkivalta kertoo lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Tavoitteena on ilkivallan vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen. Lisätään alueen toimijoiden yhteistyötä ja luodaan toimintamalli ilkivallan ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Parannetaan tiedon kulkua viranomaistoimijoiden kesken. Tuetaan vanhemmuutta ja vanhempien sitoutumista lasten ja nuorten tekemän ilkivallan ehkäisyyn. Resurssoidaan kameravalvontaan. Sosiaalisen pääoman lisääminen Ihmisten väliset jatkuvat sosiaaliset siteet ja yhteistyö lisäävät sosiaalista pääomaa. Keskinäinen luottamus edesauttaa tiedon ja ideoiden vaihtoa. Yhteisön ja yhteiskunnan yhteiset arvot ja normit tukevat ongelmanratkaisukykyä ja myönteisiä elämän valintoja. Vahva yhteisöllisyys ennustaa sitoutumista yhdessä valittujen arvojen ja asenteiden suuntaan. Sosiaalisen pääoman lisääminen on keskeistä ihmisen oman arjen hallinnassa ja turvallisuuden kokemisessa. Lapsia ja nuoria tuetaan luomaan turvallisia sosiaalisia verkostoja ja ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Perheitä tuetaan kasvatustehtävässään. Alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tuetaan vaikuttamalla väestön asenteisiin ja ylläpitämällä palvelujärjestelmää, joka tukee tätä tavoitetta.
4 3.2 Väkivallan ehkäisy henkisen ja fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi Suomalaiselle väkivallalle on ominaista voimakas yhteys humalahakuiseen alkoholin käyttöön. Vakavien henkirikosten kohdalla on kyse usein jo päihteiden vuoksi syrjäytyneistä väkivallan käyttäjistä. Lapsuudessa koetulla väkivallalla yhteys aikuisiän väkivaltaan. Lasten ja nuorten käyttämä ja heihin kohdistuva väkivalta on runsasta, mutta aikuisten välistä väkivaltaa keskimäärin lievempää. Lapsuudessa ja nuoruudessa opittu väkivaltainen käyttäytyminen ja lapsuudessa koettu väkivalta ovat yhteydessä aikuisiän vakavampaan väkivaltaan 2. Tuetaan vanhemmuutta ja edistetään yhteisöllisyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tunnistetaan paremmin lapsiin kohdistuva väkivalta sen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Vahvistetaan väkivaltakielteisyyttä asenteissa. Lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä esim. neuvolat, koulu ja vapaa-aikatoimi väkivallan ehkäisytyössä ja varhaisessa puuttumisessa. Kiusaamisen ehkäisy Kiusaaminen tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaamistilanteissa läsnäolevat ovat tietoisia kiusaamisesta. Näin olleen kiusaaminen ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma vaan tilanteessa läsnäolijoilla on erilaisia rooleja esimerkiksi apurin, vahvistajan, puolustajan ja ulkopuolisen roolit. Roolit syntyvät suhteessa ryhmän muiden jäsenten odotuksiin ja tarpeisiin, ja yksilö voi myös joutua tiettyyn rooliin tahtomattaan 3. Moniammatillinen työryhmä laatii tai esittää olemassa olevan yhtenäisen toimintamallin esim. Kivakoulu- toimintamalli tai ohjeen kiusaamisen minimoimiseksi ja siihen varhaiseksi puuttumiseksi päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. 2 www.rikoksentorjunta.fi 3 www.mll.fi
5 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Pari- tai lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, hengellistä, seksuaalista, omaisuuteen kohdistuvaa tai taloudellista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Väkivalta tähtää pelottelemiseen, alistamiseen, nöyryyttämiseen ja vahingoittamiseen. Myös laiminlyönti ja kaltoinkohtelu on väkivaltaa 4 Moniammatillinen työryhmä laatii tai esittää olemassa olevan yhtenäisen toimintamallin, jossa puheeksi ottamisen valmiuksia ja rauhanomaisia riitojen ratkaisukeinoja opetellaan eri ikävaiheissa. Toimintamallin avulla väkivallan vähentäminen ja ehkäisy, sekä varhainen puuttuminen siihen, juurrutetaan osaksi kaikkien toimintayksiköiden tavoitteita ja käytännön työtä. Työryhmä esittää myös toimintaehdotuksen hoito- ja palveluketjun parantamiseksi yli sukupolvien jatkuvan lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi. Katuväkivallan ehkäisy Katuväkivalta on summittaista väkivaltaa, jossa uhri voidaan valita hyvin satunnaisin perustein. Väkivallassa korostuu päihteidenkäyttö, osin syrjäytyminen, väkivalta voi olla raakaa ja siihen saattaa liittyä useita väkivallan tekijöitä. Katuväkivalta tapahtuu yleensä tietyillä alueilla, usein anniskeluoikeuden omaavien paikkojen läheisyydessä. Summittainen väkivaltarikollisuus, taloudellinen turvattomuus ja kansainvälistyminen näyttää lisäävän turvattomuuden tunnetta kadulla. Rikosuutisointi on jossakin määrin yhteydessä yleiseen pelkokehitykseen ja asenteisiin väkivaltaa kohtaan. Poliisin suorittama julkisten tilojen valvonta ja näkyminen katukuvassa lisää puolestaan turvallisuuden tunnetta. Kameravalvonta taajama-alueella lisää puuttumismahdollisuuksia katuväkivaltaan ja on myös selkeästi torjumassa ja ennaltaehkäisemässä väkivaltaista käyttäytymistä 5. Moniammatillinen työryhmä laatii tai esittää olemassa olevan yhtenäisen toimintamallin katuväkivallan vähentämiseksi alueella. Teknistä valvontaa lisätään väkivallan vähentämiseksi ja tekijöiden kiinnisaamisen lisäämiseksi. 3.3 Syrjäytymisen ehkäisy arjen hallinnan oppimiseksi Syrjäytymiskehitys alkaa hyvin varhain ja on nähtävissä lasta tai nuorta kohtaavissa 4 Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:7/ Helena Ewalds (toim.): Kenelle lyönnit kuuluu? Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn 5 www.haaste.om.fi/ Janne Kivivuori, Reino Sirén & Mikko Aaltonen: Kansallinen uhritutkimus/ Väkivaltaa kokeneiden määrä laskenut vuoden 2003 jälkeen
6 eri toimintayksiköissä kuten neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, nuorisotoimessa. Keskeisenä haasteena syrjäytymiskehitystä torjuttaessa on lapsen- ja nuoren sekä hänen perheensä riskitilanteen tunnistaminen, heidän tukemisensa ja tarvittaessa saattaminen palveluiden piiriin. Matalan kynnyksen ohjaus-, tieto- ja neuvontapalvelu on tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rooli ja tukeminen on tärkeää. Tähän liittyy liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen asianmukaisuus ja kunnossapito. Syrjäytymisen ehkäisyssä keskeistä on saada lapselle ja nuorelle valmiudet arjen hallintaan. Tämän vuoksi on tärkeää oppimisen, opintojen loppuunsaattamisen ja työllistymisen tukeminen. Tämä onnistuu parhaiten moniammatillisella ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. 3.4 Terveiden elämäntapojen edistäminen elintasosairauksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi Elintasosairaudet ovat korkean elintason mukanaan tuomia haittoja yksilölle ja yhteiskunnalle. Elintasosairauksien taustalla on elämäntavan muutos, joka ei lisää yksilön elämään tyytyväisyyttä ja suoritus- ja työkykyisyyttä. Elämäntavoilla, joihin liittyy ravitsemus ja liikunta, hyvät sosiaaliset suhteet ja kohtuullinen nautintoaineiden käyttö on tärkeä merkitys elintasosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Alueella on sekä olemassa oleva TERVE KUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011 että suunnitteilla oleva Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia, jotka vastaavat osaltaan elintasosairauksien ehkäisyyn. Tämän lisäksi on KASTE -ohjelman tukema ja rahoittama Tervein mielin Pohjoissuomessa hanke, joka tukee ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä alueella. Elintasosairauksien vähenemistä varten moniammatillinen työryhmä laatii tai esittää olemassa olevan yhtenäisen toimintamallin, jossa on tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen mallin lisäksi suositus päiväkoti- ja kouluruokailujen järjestämistä varten. Vaikutetaan elintarvikeketjun terveellisen ruuan tarjotaan, väestön ruokailutottumuksiin ja lähiruuan saatavuuteen. Tupakkalain toteutumista valvotaan tiukemmin. Alueen kuntiin suositellaan yhtenäisiä ohjeita tupakointiin liittyen julkisilla paikoilla sekä energiajuomien myyntiin nuorille.
7 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Turvallisuustyöryhmässä ja ohjausryhmässä on edustus sosiaali- ja terveystoimesta (mukaan lukien erikoissairaanhoito), kulttuuri-, nuoriso- ja sivistystoimesta, teknisestä toimesta, poliisitoimesta, pelastuslaitokselta, merivartiostosta ja Keski-Pohjanmaan liitosta. Työryhmä on laatinut omien sektoreidensa osalta valittuihin painopistealueisiin vastaamisen matriisimuodossa, joka on kirjattuna erillisessä toimenpideohjelmassa. Toimenpideohjelmassa ovat myös valitut, seurattavat indikaattorit. Työryhmässä todettiin, että turvallisuustyöryhmän ulkopuolella on useita toimijatahoja, jotka ovat ensisijaisen tärkeitä turvallisuussuunnitelman rakentamisessa ja turvallisuuden lisäämisessä. Turvallisuustyössä laaja verkostoituminen eri toimijatahojen kesken on tärkeää. Työryhmä ehdottaa työskentelyn laajentamista koskemaan myös seurakuntien, elinkeinoelämän, median ja kolmannen sektorin toimijoiden mukaantuloa turvallisuussuunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Yhteiskunnassa on näkyvissä ilmiö, jossa edustuksellinen demokratia vähenee ja tilaa saa sosiaalinen media internetin välityksellä. Tämä foorumi tulee saada mukaan turvallisuustyöhön. 4.1 Toimenpide-esitykset ensimmäiselle toimintavuodelle 2011 1. Vähennetään nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä niin, että jokainen alle 25- vuotias on jonkin aktiivitoimenpiteen piirissä 2. Tupakka- ja päihdehaittojen minimointi - savuttomat työpaikat - työpaikkojen päihdeohjelmat - kehitetään yhteistyötä anniskeluoikeudenomaavien yritysten, poliisin ja alkoholivalvonnan kanssa niin, että anniskeluajat alueella ovat yhtenäiset 3. Vaikuttaa asenteisiin tapaturmien vähentämiseksi - maakunnallinen tapaturmapäivä - teemana koti- ja vapaa-ajalla tapahtuvat tapaturmat 4. Teknisen valvonnan lisääminen - valaistus - kamerat 5. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JATKUVUUS JA SEURANTA Turvallisuussuunnitelmaa seuraa suunnitelman laatinut työryhmä ja ohjausryhmä. Seurantaa tehdään valittujen indikaattorien avulla. Seurannassa huomioidaan myös kustannusvaikututtavuusnäkökulma.turvallisuussuunnittelussa mukana olevat kunnat hyväksyvät turvallisuussuunnitelman valtuustotasolla. Kunnat toimittavat vuosittain raportin seurantatyöryhmälle kunnan toteuttamista toimenpiteistä. Seurantakuukausi on huhtikuu. Seurantatyöryhmän tehtävänä on vuosittain esittää tarkennetut toimenpide-ehdotukset kunnan päätöksen tekoon. Seurantatyöryhmän kutsuu kokoon Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen johtaja. Seurantaraportti toimitetaan tiedoksi yhteistyötahoille.
8 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN, JUURRUTTAMINEN JA VIEMINEN POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEKOON Turvallisuusseminaari Villa Elbassa 21.10 2009 - toimeksianto - alueellisen tutkimusja indikaattoritiedon sekä nykytilaselvityksen TURVA 2009 esittely - Riskikartoituksen tekeminen Turvallisuustyöryhmä työstää suunnitelmaluonnoksen 1.11-30.11 2009 Ohjausryhmä käsittelee suunnitelmaluonnoksen ja tekee siihen tarvittavat poistot ja lisäykset 2.12.2009 Turvallisuusseminaari Kokkolan kaupungintalolla 11.12 2009 - seminaariin kutsutaan suunnitelman teossa mukana olleet ja suunnitelmassa mainitut yhteistyötahot - suunnitelmaluonnos esitellään seminaarissa - seminaari suunnittelee suunnitelman juurruttamisen Suunnitelmaluonnos korjataan ja lähetetään lausuntokierrokselle 3.12-10.12 2009 Valtuustokäsittelyt 4/ 2010 Valmis suunnitelma viedään kunnan- ja kaupunginhallitusten käsittelyyn 3/ 2010 Lausuntopyynnöt 2/ 2010 Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen ruotsinkielinen jaosto Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen poliisilaitos Keski-Pohjanmaan liitto Järjestöt/ Kanto Valmis suunnitelma toimeenpanoa varten Turvallisuusseminaari ja tiedotustilais uus 5/ 2010