Journalistisesta julkaisusuunnittelusta
Visuaalista journalismia Etenkin aikakauslehden sisältö koostuu kuvasta ja tekstistä, se on visuaalista journalismia. Visuaalisuus opastaa ja herättää kiinnostuksen. Visuaalisuuden tulee tukea tekstiä ja kertoa aiheesta lisää.
Tunnistettavuus Lehden ulkoasu kertoo ensi silmäyksellä, mistä lehdessä on kyse ja paljastaa, kenelle se on suunnattu. Lehden tulee erottua muista omalla ainutlaatuisuudellaan, jolloin lehden nykyinen ja tavoiteltu kohderyhmä / lukija löytää ja tunnistaa lehden omakseen. Hyvin suunniteltu ulkoasu vahvistaa lehden ja kustantajan brändiä ja viestii laadusta ja luotettavuudesta. Ensivaikutelmaa on hankalaa myöhemmin muuttaa toiseksi.
Konsepti (periaate, idea, toimintamalli, resepti) vastaa kysymyksiin: 1. Mikä. Mikä julkaisu on kyseessä, mitä se viestii. 2. Miksi. Miksi lehteä julkaistaan. Mikä on julkaisun tarkoitus, mitkä ovat sen tai julkaisijan tavoitteet, päämäärät ja arvot. Mihin tarpeeseen lehti vastaa. 3. Kenelle. Kohderyhmän määrittely. Mitkä tarpeet, arvot ja mediankäyttötavat lukijalla on. 4. Miten. Miten julkaisu julkaisu toteutetaan.
Konseptin vaikutus visuaalisuuteen Konseptin vaikutus tulisi näkyä koko julkaisussa lehden sisällöstä ulkoasun eri osiin (logo, typografia, kuvat, värit, tilan käyttö, formaatti ja materiaalivalinnat). Lehden konseptissa määritelty sisältö, tapa puhua, arvot, asenne ja ulkoasu luovat lehdestä oman erityislaatuisen lehtipersoonan. Lehdelle muodostuu identiteetti.
Sanomalehti ja Aikakauslehti (yleisölehti, järjestölehti, independent-lehti, asiakaslehti, sanomalehtien liitteet)
Sanomalehti ilmestyy yleensä monta kertaa viikossa ja se sisältää ajankohtaista uutistietoa sekä mm. reportaaseja, kulttuuria, urheilua, viihdettä. Koska printtilehti ei enää ole ensisijainen uutislähde, sanomalehtien printtiversiot ovat muuttuneet sisällöltään enemmänkin uutisia taustoittaviksi ja aikakauslehtimäistä materiaalia sisältäviksi julkaisuiksi. Kaikkien sanomalehtien tuloista valtaosa tulee ilmoittajilta.
Vaikka painetun lehden lukeminen on vähentynyt, sillä on vieläkin vahva rooli Suomessa. Se on edelleen ylivoimaisesti suosituin tapa sanomalehtien sisällön seuraamiseen. Vuoden 2016 kansalliseen mediatutkimukseen osallistuneista suomalaisista 89 % lukee viikoittain lehtien painettuja versioita. Tietokoneella, matkapuhelimella tai tabletilla lehtiä lukee viikoittain 70 % suomalaisista. Viikoittain matkapuhelimella lehtiä lukee jo 35 prosenttia suomalaisista ja tabletilla tai lukulaitteella 21 prosenttia. Mobiililukijoiden määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodessa, selviää KMT:sta. (Kansallinen mediatutkimus 2016)
Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (1771) ja ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomenkieliset Tieto-Sanomat (1776). Vanhin edelleen ilmestyvä suomalainen sanomalehti on Åbo Underrättelser (1824).
Sanomalehtiä ovat esimerkiksi: Valtakunnalliset lehdet Maakuntalehdet Aluelehdet Paikallislehdet Ilmaisjakelulehdet
Aikakauslehti on tilattava, irtonumeroina ostettava tai jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella saatu julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Lehti voi painettuna olla kooltaan, muodoltaan ja materiaaliltaan millainen tahansa ja digitaalisena luettavissa millä laitteella tahansa. (Aikakausmedian eli Aikakauslehtien liiton markkinointitinimin määrittely) Aikakauslehtiä on Suomessa ollut jo 1700-luvun lopulta saakka.
Melkein kaikilla lehdillä on sähköinen versio, joko näköislehti, joka muistuttaa rakenteeltaan printtiä, mutta jossa käytetään esim. videoklippejä ja muuta liikkuvaa kuvaa, tai jatkuvasti päivitettävä verkkolehti, johon syötetään uusia juttuja nopealla tahdilla sitä mukaa kun niitä valmistuu.
Printtiaikakauslehdet ovat pyrkineet tarjoamaan lukijoille vertaiskokemuksen ja samastumisen mahdollisuutta, ajankohtaista tietoa maailmasta ja ilmiöistä sekä neuvoja hankintoihin ja elämänvalintoihin. Ne ovat pyrkineet myös tarjoamaan lukijalle mahdollisuuden irrottautua arjesta omaan rauhalliseen hetkeen. Tätä on tukenut printtilehden konsepti, jossa rakenne, sisältö ja visuaalisuus ovat tarkkaan harkittuja ja jonka seurassa lukija on viihtynyt. Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros, Tapio Kivistön journalistiikan väitöskirja 2016
Aikakauslehtiin kuuluvat tilattavat ja irtonumeromyynnissä olevat yleisölehdet eri järjestöjen omat lehdet jäsenilleen yritysten asiakaslehdet sanomalehtien liitteet independent-lehdet ja muut pienlehdet. Osaa näistä julkaistaan vain sähköisesti. Samaan aikaan kuin kaupalliset valtavirtajulkaisut muistuttavat yhä enemmän toisiaan, syntyy uusia independent-lehtiä, joissa on usein kiinnostavaa graafista suunnittelua ja ennakkoluulotonta kokeilevuutta. Suomessa tällaisia julkaisuja on vähän koska kielialue on niin pieni.
Ulkoasusuunnittelun prosessi 1. Formaatti 2. Logo ja kansikonsepti. 3. Typografia. 4. Kuvamaailma. 5. Väripaletti. 6. Lehden sivun rakenne, palstoitus eli gridi. 7. Lehden rakenne ja sivukartta. 8. Materiaalit ja sidosasu.
Formaatti Lehden formaatin määrittää ensisijaisesti funktionaalisuus, miten ja missä tilanteissa lehteä luetaan, missä formaatissa sen kuvat ovat (pysty vai vaaka) sekä ilmoitusten koko. Formaatti on usein sidoksissa paperien standardikokoihin, A- tai B-sarjaan. Formaattia kannattaa kuitenkin muokata parhaiten lehden tarpeisiin ja ulkoasuun sopivaksi, jos siihen vain on mahdollisus.
Kansi Kansi on lehden tärkein sivu. Se on pakkaus, uteliaisuuden herättävä käärepaperi. Se paljastaa lehden persoonan. Se kertoo lehden sisällöstä ja tyylilajista. Sen tulisi viestiä, mikä lehti on kyseessä (vaikka logon peittäisi). Sen tulee olla nopeasti ymmärrettävä ja selkeä.
Logo Logo symboloi sitä, mitä lehti edustaa. Logo muotoillaan usein ainutkertaiseksi, jotta se tukee lehden persoonaa.
Typografia Typografian tärkein tehtävä on tehdä lukeminen vaivattomaksi. Luettavuuteen vaikuttavat kirjainten muodot, sanakuvan hahmottuminen, palstan leveys, tekstin koko, tekstin välistys, riviväli, tekstiä ympäröivä tila, tekstin ja taustan tummuusaste, tekstin ja taustan väri. Typografia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tekstiä hierarkian avulla. Lukijan tulee jo pelkällä silmäilyllä erottaa tekstiosioiden arvojärjestys ja tärkeys. Hierarkia opastaa erottamaan erilaiset tekstielementit toisistaan. Lehden kirjaintyypit määrittävät myös isolta osin lehden visuaalisuutta ja lehden lajityyppiä. Typografisen tyylin tulee sopia lehden tarkoitukseen ja olla sopiva myös sen kohderyhmälle. Lehdessä ei ole järkevää viljellä montaa eri kirjaintyyppiä. Liian montaa fonttia on vaikea hallita ja typografiasta voi tulla sekava ja vaikeasti hahmotettava.
Värit Värin tehtävä on herättää huomiota, toimia symbolina tai opasteena, luoda tunnelmaa ja vahvistaa visuaalisuutta.
Lehden sivun rakenne, palstoitus eli gridi Lehden gridi järjestää yksittäisen sivun elementit eli tekstin, kuvat ja tyhjän tilan johdonmukaisesti ja selkeästi. Gridin tarkoitus on säilyttää taitossa yhtenäinen linja ja taittotyyli numerosta toiseen. Numerokohtaista työprosessia helpottavat samanlaisina toistuville vakiosivuille valmiiksi luodut taittopohjat.
Tyhjä tila Tuo rytmiä ja rauhaa, korostaa sisällään olevaa elementtiä. Helpottaa lukemista Kuvat tarvitsevat tilaa ympärilleen.
Lehden rakenne ja rytmi Selkeän, samanlaisena toistuvan rakenteen avulla lukija oppii tietämään, mistä löytää haluamansa asiat. Lehden eri osat ovat visuaalisesti ja sisällöllisesti erilaisia ja laajuudeltaan eri kokoisia. Erilaisten juttujen järjestys luo lehdelle rytmin, jota ilman lehden rakenne ei toimi. Lehden perinteistä rakennetta verrataan usein ateriaan, jossa on alkupalat > herättää lukuhalun pääruoka > tuhti ja näyttävä osuus jälkiruoka. > jättää hyvän mielen ja halun lukea seuraavakin numero
Materiaalit ja sidosasu Paperi, kansimateriaali ja sidosasu ovat tärkeä osa lehden tyyliä, ne voivat esimerkiksi viestiä laadukkuudesta.
Kuvamaailma Erilaisia lehtikuvatyyppejä: - Realistinen, dokumentoiva kuva näyttää kohteen lukijalle sellaisena kuin se todellisuudessa on, esimerkiksi reportaasikuvat. - Henkilökuva - Rakennettu informatiivinen kuva on suunniteltu, aihetta avaava ja tietoa antava, esim. ohjekuva. - Symbolikuva / kuvituskuva perustuu ideaan. Se voi olla rakennettu valokuva, piirros tai kollaasi. - Tuotekuva - Infografiikka - Kansikuva
Konseptin ylläpito Konseptia täytyy pitää yllä, se kirjataan ylös ja pidetään huolta, että sitä noudatetaan. Tähän tarkoitukseen sopiva työkalu on tyylikirja, jossa on tarkka ohjeistus sisältöä, kokonaisulkoasua ja jokaisen juttutyypin taittoa varten.