NURMIJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimi Vanhustyö ja laitoshoito OMAISHOIDON TUEN OHJEET Pysyväisohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.10.2012 Päivitetty 8.5.2017
2 OMAISHOIDON TUEN PERUSTEET Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tuesta säädetään laissa omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 1. Yleiset myöntämisedellytykset Omaishoitolain 3 sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Lain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö (esim. hoidettavan avo-/aviopuoliso tai läheinen ystävä, joka on käytännössä jo ennen sopimuksen tekoa osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon) on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, laaditaan omaishoidon tuesta kunnan ja omaishoitajan välille omaishoitosopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma (8 ). Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoidettava on nurmijärveläinen, jolla on kunnassa väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka. 2. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan kunnan ja hoitajan välillä toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on tarvittaessa hoito ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen laatinut henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tuesta hoitajan ja kunnan välillä laadittavassa sopimuksessa tulee sopia: 1) hoitajalle maksettavasta hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta 3) hoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin ja vapaan järjestämistavasta 4) hoidon arvioidusta kestosta määräaikaisissa sopimuksissa Omaishoitosopimus on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena (esim. jos hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä ole tietyn määräajan jälkeen mahdollista, hoidon tarve on etukäteen tarkasti määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla). Hoitosopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tapahtuu muutoksia.
3 Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua (9 ). Jos omaishoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Laissa ei ole säädetty irtisanomisperusteita. Koska lain lähtökohtana on hoidettavan edun mukaisen hoidon toteuttaminen, tulee sopimus irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua. Mikäli sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa omaishoitosopimuksen välittömästi. 3. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma (7 ). Suunnitelmaan on aina kirjattava: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata muita hoitoa koskevia tietoja. Hoito- ja palvelusuunnitelma on laadittava siten, että varmistetaan hoidettavan edun mukaisen hoidon toteuttaminen muiden riittävien palvelujen avulla. Myös omaishoitajan tarvitsema tuki on arvioitava huolella. Omaishoitolain 7 :n mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi tai tarvittaessa useammin. Hoito- ja palvelusuunnitelma astuu voimaan siitä päivästä alkaen, kun hoidettava saa myönteisen omaishoidon tuen päätöksen ja omaishoitosopimus on allekirjoitettu. 4. Hoitopalkkio Lakisääteiseen omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vähimmäishoitopalkkio edellyttää, että omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Omaishoitolain mukaan omaishoidon tukena maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2012 on 364,35 euroa kuukaudessa. Omaishoitolain mukaan hoitopalkkio on vähintään 728,69 euroa kuukaudessa v. 2012 hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana edellyttäen, että omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Nurmijärvellä korkein omaishoidon tuen hoitopalkkio on 1457,32 /kk v. 2012, jota voidaan maksaa omaishoitajalle, joka on jäänyt pois ansiotyöstään hoitamaan omaistaan/läheistään (esim. saattohoito, kotiutuminen pitkäaikaishoidosta, vaikeasti vammaiset, syöpäsairaat lapset). Korkeimman hoitopalkkion maksaminen edellyttää, että hoitajalta ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia työtuloja, oikeutta sairasvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella (indeksikorotus). Hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta riippumatta hoitopalkkio voidaan hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmäksi. Hoitajan esittämä erityinen syy voi olla esim. se, että vähimmäismäärää pienemmän hoitopalkkion vastaanottaminen on hänelle ja hänen perheelleen taloudellisesti edullisin vaihtoehto.
4 5. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Nurmijärvellä 1.1.2017 lukien: Ryhmä I: Hoitopalkkio: 392,01 /kk (omaishoitolain määrittämä alin hoitopalkkio) Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat useita kertoja päivittäin tai jatkuvaluonteisesti hoivaa ja huolenpitoa tai valvontaa päivittäisissä toiminnoissa (kuten liikkuminen, hygienian hoito, pukeutuminen, peseytyminen ja syöminen). Hoidettavat voivat tarvita jonkin verran apua tai valvontaa öisin. Hoidettavat voivat olla osan päivästä yksin, mutta eivät voi yleensä asua yksin. Hoitotyö on sitovaa ja vaativaa fyysisesti ja/tai psyykkisesti. Pelkästään esimerkiksi asiointi- ja kodinhoitoapu ei täytä omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä, vaan avun katsotaan olevan huolenpitoa lähimmäisestä. Omaishoitajan antaman hoivan ja huolenpidon tulee pääsääntöisesti korvata muita kunnallisia palveluja, kuten esim. säännöllinen päivittäinen kotihoito, henkilökohtainen avustaja, lasten päivä- tai iltapäivähoito. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve tulee pääasiallisesti järjestetyksi kunnallisin palveluin tai hoidettava on keskimäärin yli 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. RaVa-indeksi pääsääntöisesti 2.00 2.99 MMSE on pääsääntöisesti 18 23 Lasten osalta tuen piiriin voidaan ottaa pääsääntöisesti vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset, joiden hoito terveeseen vastaavan ikäiseen lapseen verrattuna on erityisen sitovaa ja vaativaa. Lasten hoitoisuus pääsääntöisesti 16 30 (keskivaikea haitta) Ryhmä II: Hoitopalkkio: 586,85 /kk Tähän ryhmään kuuluvat runsaasti jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai valvontaa päivittäisissä toiminnoissa (esim. liikkuminen, hygienian hoito, pukeutuminen, peseytyminen, syöminen ja lääkehoito) sekä hoitoa ja huolenpitoa tai valvontaa yöaikana säännöllisesti (esim. avustaminen wc- toiminnoissa, asennon vaihtaminen) tarvitsevat henkilöt. Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta (esim. vaikeasti käytöshäiriöiset muistisairaat hoidettavat). Omaishoito korvaa tehostettua palveluasumista. Palveluiden vaikutus hoitopalkkioon: - intervallihoito 1 vko/kk ei vaikuta hoitopalkkioon eikä omaishoitajan vapaapäiväoikeuteen - intervallihoito 2 vko/kk > hoitopalkkio maksetaan I- hoitoisuusryhmän mukaan eikä hoitajalla ole vapaapäiväoikeutta - henkilökohtainen avustaja yli 35 tuntia/vko hoitopalkkio maksetaan I- hoitoisuusryhmän mukaan. - mikäli hoidettava viettää keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia/päivä arkipäivisin (4-5 pv/vko) käyttäen sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntoutuksessa tai opetuksessa, maksetaan omaishoidon tuki hoitoisuusryhmä I:n mukaan. Rava-indeksi on pääsääntöisesti 3,00 3,49 MMSE on pääsääntöisesti 12 17 Lasten osalta tuen piiriin voidaan ottaa pääsääntöisesti lapset, joilla on vammasta tai sairaudesta johtuen erityisen hoidon tarve ikätasoonsa nähden. Lasten hoitoisuus pääsääntöisesti 31 45 (vaikea haitta).
5 Ryhmä III: Hoitopalkkio: 784,03 /kk tai 1567,90 /kk Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta (esim. kahden autettavat, saattohoidettavat, yhden autettavat vaikeasti käytöshäiriöiset ja voi sisältää hoitotoimenpiteitä (esim. asentohoidot, imut, katetrointi). Kyseessä voi olla myös määräaikainen hoidollisesti raskas siirtymävaihe, jolloin omaishoitaja on estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoidon vaihtoehtona on ympärivuorokautinen laitoshoito/vaativa tehostettu palveluasuminen. Mikäli omaishoitaja on jäänyt pois ansiotyöstään hoitamaan omaistaan/läheistään (esim.saattohoito, kotiutuminen pitkäaikaishoidosta, vaikeasti vammaiset, syöpäsairaat lapset) on hoitopalkkio 1457,32 euroa / kk. Kyseessä voi olla myös määräaikainen hoidollisesti raskas siirtymävaihe, jolloin omaishoitaja on estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Korkeamman hoitopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, ettei hoitajalla ole samalta ajalta vähäistä suurempia työtuloja eikä oikeutta erityishoitorahaan tai vuorottelukorvaukseen (omaishoitolaki 5 ). Palveluiden vaikutus hoitopalkkioon: - intervallihoito 1 vko/kk ei vaikuta hoitopalkkioon eikä omaishoitajan vapaapäiväoikeuteen - intervallihoito 2 vko/kk > hoitopalkkio maksetaan II-hoitoisuusryhmän mukaan eikä hoitajalla ole vapaapäiväoikeutta - henkilökohtainen avustaja yli 35 tuntia/vko hoitopalkkio maksetaan hoitoisuusryhmä II:n mukaan - mikäli hoidettava viettää keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia/päivä arkipäivisin (4-5 pv/vko) käyttäen sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntoutuksessa tai opetuksessa, maksetaan omaishoidon tuki hoitoisuusryhmä II:n mukaan Rava-indeksi on pääsääntöisesti yli 3,5 MMSE on pääsääntöisesti alle 12 Lasten hoitoisuus pääsääntöisesti 31 45 (vaikea haitta) 6. Omaishoitaja Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on osallistunut ennen sopimuksen tekemistä hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon. Ns. vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Omaishoitajan tulee olla elämäntilanteensa, terveytensä ja toimintakyvyn puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Tarvittaessa voidaan pyytää hoitajan terveydentilasta lääkärinlausunto, joka sisältää lääkärin kannanoton hoitajan toimintakyvystä ja soveltuvuudesta omaishoitajaksi. Omaishoitosopimus on toimeksiantosopimus ja siten omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti. Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuksen piirissä kunnan vakuuttamana. (10 ). Omaishoitajan tulee välittömästi ilmoittaa tuen myöntäjälle hoidettavan hoitoisuudessa ja hoidon sitovuudessa tapahtuneista muutoksista, mm. laitoshoitoon joutumisesta, hoidettavan kunnon / terveydentilan muutoksista, hoidon sitovuuden vähentymisestä, hoitajan sellaisista olosuhdemuutoksista, jotka vaikuttavat omaishoitajana tehtävään työhön. Omaishoidon tuen saajan tai hoitajan antamien väärien tietojen perusteella myönnetty omaishoidon tuki voidaan periä takaisin.
6 7. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa ja vapaan ajalta perittävät maksut Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitajan vapaaoikeus vähenee hoidon sitovuuden vähenemisen perusteella 3 vuorokaudesta 2 vuorokauteen kuukaudessa seuraavissa tilanteissa: - Hoidettava saa keskimäärin 6 vrk (7kalenteripäivää) säännöllistä lyhytaikaishoitoa, tilapäishoitoa tai muuta vastaavaa ympärivuorokautista palvelua kodin ulkopuolella. Voi pitää useammassa osassa (esim. 2x3vrk) Pitää olla kirjattuna hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. - Omaishoidettava on koko kalenterikuukauden ajan muualla kuin omaishoitajan hoidettavana, mutta hoitopalkkio ei ole keskeytyneenä. - Omaishoitajan hoitopalkkio on keskeytyneenä vähintään 7 kalenteripäivää kalenterikuukauden aikana omaishoitosopimukseen kirjatuin perustein. Omaishoitajalle ei kerry lainkaan lakisäteistä vapaaoikeutta sellaiselta ajalta, jona omaishoidon hoitopalkkio on keskeytyneenä omaishoitosopimukseen kirjatuin perustein kokonaisen kalenterikuukauden ajan. Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan vapaiden järjestämistapa. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Omaishoitajan lakisääteiset vapaat voidaan järjestää seuraavilla tavoilla: - intervallihoitojaksot kunnan omissa yksiköissä (kuntouttava tilapäishoito) - kehitysvammahuollon palvelut (tilapäishoito) - maksusitoumus yksityiselle palveluntuottajalle kodin ulkopuolella järjestettävään tilapäishoitoon tilanteissa, joissa vapaapäiviä ei pystytä järjestämään kunnallisilla palveluilla - maksusitoumus yksityiselle palveluntuottajalle kodissa järjestettävään tilapäishoitoon tilanteissa, joissa vapaapäiviä ei pystytä järjestämään kunnallisilla palveluilla - sijaishoitaja - päiväkeskuskäynnit vaihtoehtona kodin ulkopuolella järjestettävälle intervallihoidolle (hoidettavan / hoitajan valinta), jolloin yksi päiväkeskuskäynti korvaa yhden vuorokauden vapaan. Vapaiden käyttämistä alle vuorokauden mittaisina jaksoina sovitaan yhdessä omaishoitajan kanssa. Palvelumuodosta riippuen alle vuorokauden mittaiset jaksot rinnastetaan yhteen vapaavuorokauteen seuraavasti: - 4h henkilökohtaista hoitoa kotiin ostopalveluna tai kunnan tuottamana palveluna - 10h osavuorokautista perhehoitoa, päivätoimintaa tai soavuorokautista asumispalvelua - 24h toimeksiantosuhteista sijaishoitoa. Asiakas amksu peritään kertaalleen kustakin yhtä vapaavuorokautta vastaavasta kokonaisuudesta. hoidettavan kotona järjestettävästä palvelusta ei peritä asiakasmaksua, koska asiakas vastaa silloin itse ateria- ja muista ylläpitokustannuksista. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Lomaoikeus ei täyty, jos hoidettava on muualla kuin omaishoitajan hoidossa 14 vrk tai enemmän kuukaudessa. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään asiakasmaksua enintään 11,50 vuorokaudelta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992) lukuun ottamatta sijaishoitoa, josta hoidettavalta ei peritä asiakasmaksua. Asiakasmaksua ei myöskään peritä alle 16- vuotiailta
7 hoidettavilta. Asiakasmaksu ei kartuta maksukattoa. Vuoden aikana kertyneet vapaapäivät on pidettävä kuluvan vuoden joulukuun loppuun mennessä. 7.1. Sosiaalihuoltolain mukainen vapaa omaistaan tai läheistään hoitavalle Kunta voi sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti tarvittaessa järjestää tuen tarpeen olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle, muulle kuin omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneelle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä vapaan aikana. Hoitaja vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidontuesta annetun lain 4a :ssä tarkoitettuna sijaishoitona. Sosiaalihuoltolain 27b mukainen vapaa myönnetään omaishoidontuen myöntämisperusteiden täyttyessä silloin, kun omaistaan tai läheistään hoitava henkilö toteuttaa hoitoa ilman omaishoitosopimusta. Vapaan myöntämiseksi hoidettavalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja hänen tarvitsemansa hoito ja sen toteutus kirjataan hoito ja palvelusuunnitelmaan. Myönnettävien vapaiden määrä perustuu tarveharkintaan ja kunnan määrärahoihin, vapaiden määrän ollessa kuitenkin enintään 3 vuorokautta kuukaudessa. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävän vapaan aikainen hoito järjestetään hoidettavalle samoilla toteutustavoilla ja asiakasmaksuilla kuin omaishoitolain nojalla myönnettävän vapaan aikainen hoito. 7.2. Sijaishoitaja Omaishoitolain 4 a :n mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Sijaishoitojärjestelyn on turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Henkilön soveltuvuudesta omaishoitajaksi säädetään omaishoitolain 3 :n 3 kohdassa, ja tämä edellytys koskee myös sijaishoitajia. Sijaishoitajan soveltuvuutta arvioidaan aina hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Sijaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Lasten osalta toinen vanhemmista ei voi toimia sijaishoitajana toisen vanhemman ollessa lapsen omaishoitaja. Sijaishoitajuutta haetaan kirjallisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hoidettavan allekirjoitus (hyväksyntä) niissä tilanteissa joissa hoidettava osaa ilmaista tahtonsa. Sijaishoitajuus kirjataan omaishoidon tuen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Sijaishoitajuudesta tehdään viranhaltijapäätös sekä laaditaan toimeksiantosopimus kunnan ja sijaishoitajan välille. Sijaishoitajan kanssa tehtävä sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla (omaishoitolaki 10 ). Sijaishoitajan hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan omaishoitolain 6 :n mukaisesti. Sijaishoitokorvauksen suuruus v. 2017: korjaa Hoitoisuusryhmä I: 41,00 /vrk Hoitoisuusryhmä II: 64,30 /vrk Hoitoisuusryhmä III: 88,70 /vrk Sijaishoitajan korvauksen maksaminen edellyttää sijaishoitajailmoituksen palauttamista kuukausittain. Hoitopalkkio maksetaan toteutuneiden vuorokausien / tuntien mukaan (1 vrk=24 t).
8 7.3. Omaishoitajien terveystarkastukset Kunta järjestää kaikille omaishoitajille mahdollisuuden tarvittaessa maksuttomaan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. 8. Omaishoidon tuen hakeminen, arviointi ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti hakemuskaavakkeella. Omaishoidon sosiaaliohjaaja tarvittaessa yhdessä kotihoidon / toimintaterapeutin / vammaispalvelun / kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijän / sosiaaliohjaajan kanssa, arvioi kotikäynnin perusteella hakijan toimintakyvyn, hoidon ja huolenpidon tarpeen sekä laatii yhdessä hoidettavan, hoitajan ja mahdollisten muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman. Avun ja hoidon tarpeen määrittelyssä käytetään apuna RaVa- mittaria, MMSE-testiä ja alle 16-vuotiaan hoitoisuusarviointia. 8.1. RaVa (=Rajala-Vaissi-mittari) RaVa- toimintakykymittari on työkalu, jota voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, syöminen, rakon toiminta, suolen toiminta, lääkitysasiat, pukeutuminen, peseytyminen, muisti, mieliala ja asuminen. RaVa-indeksin arvot vaihtelevat välillä 1,2 4,02 ja indeksin arvoa tulkitaan siten, että mitä suuremman arvon asiakas saa, sitä suurempi on hoidon ja hoivan tarve. 8.2. MMSE (= Mini Mental State Examination-mittari) Tarpeen mukaan käytetään myös MMSE- mittaria, joka on lyhyt älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti. MMSE- testi sopii sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Kielellisiä kykyjä kuvaavat tehtävissä nimeäminen, toistaminen, kolmivaiheisen komennon noudattaminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Hahmotuskyky tulee esille kuvion kopioimisessa. Testin kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. 24 pistettä ja sitä pienempi tulos on yleensä merkki poikkeavasta suorituksesta. Karkeat pisterajat ovat seuraavat: 18 23 pistettä = lievä dementia, 12 17 pistettä = keskivaikea dementia ja 0 11 pistettä = vaikea dementia. 8.3. Alle 16-vuotiaan hoitoisuusarviointi Lasten arviointimenetelmänä käytetään Vantaalla kehitettyä alle 16-vuotiaan hoitoisuuden arviointiin soveltuvaa lomaketta, jossa arvioidaan lapsen sairaudesta / vammasta aiheutuva tavanomaisen vanhemmuuden ylittävä erityinen valvonta ja huolenpito terveen lapsen ikätasoon nähden. Hoitoisuuspisteet ovat seuraavat: 0 4 pistettä = normaali haitta 5 15 pistettä = lievä haitta 16 30 pistettä = keskivaikea haitta 31 45 pistettä= vaikea haitta Hoitoisuusmittarit ovat apuna päätöksenteossa kokonaisuutta arvioitaessa. Mittarit yksinään eivät ole päätöksenteon perusta. Avun ja hoidon tarpeen määrittelyssä voidaan lisäksi tarvittaessa pyytää lääkärin lausunto tai muu selvitys sekä konsultoida mm. muistikoordinaattoria tai geriatria. Päätöksenteon tukena hakemus voidaan käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. Päättävällä viranhaltijalla on mahdollisuus omaishoidon tukea myöntäessään käyttää harkintavaltaa niissä tilanteissa, joissa asiakkaan arviointiin
9 käytettävien mittareiden antamat tulokset ovat ristiriitaisia, mutta asiakkaan kokonaistilanne täyttää muuten tuen myöntämisedellytykset sekä omaishoidon tuen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista ja tukevan riittävästi kotona selviytymistä muiden mahdollisesti tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa. Omaishoidon tuki myönnetään hakemuskuukauden alusta edellyttäen, että tuen myöntämisen kriteerit täyttyvät. Omaishoidon tuen päätökset tekee ja sopimukset allekirjoittaa sosiaaliohjaaja. Viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia muutoksenhakuna sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Omaishoidon tuen päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja sopimuksen tarkistaminen ja uuden päätöksen tekeminen on mahdollista, jos hoidettavan kunto ja terveydentila ovat oleellisesti muuttuneet tai jos hoidon sitovuutta ja vaativuutta on vähennetty hankkimalla huomattavassa määrin hoitoapua tai vapautusta hoitotyöstä muilla kunnallisilla tukitoimilla. 9. Omaishoidon lyhytaikainen keskeytys ja omaishoidon päättyminen Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua (9 ). Mikäli omaishoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy, mikäli keskeytys jatkuu yli kahdeksan (8) vuorokautta. Omaishoitajan osallistuminen kuntoutukseen ei keskeytä hoitopalkkion maksamista. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa jonka aikana hoidettavan hoito käy tarpeettomaksi hoidettavasta tai hoitajasta johtuvasta syystä. 10. Asiakasmaksu Omaishoitajan antamasta hoidosta ei peritä hoidettavalta asiakasmaksua. Kunnallisista palveluista peritään maksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen mukaisesti. 11. Hoitopalkkion maksaminen Hoitopalkkiot ja sijaishoitokorvaukset maksetaan kunnan palkanmaksun kautta kuukausittain kuukauden viimeisenä päivänä. Palkkion maksaminen on veronalaista tuloa. 12. Lainsäädäntö - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (938/2005) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n muuttamisesta (939/2005) - Laki omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta (950/2006) - Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (318/2011)